16 v ei suostunut hakemaan mitään kesätyöpaikkaa, nyt kaverit (jotka kaikki olleet töissä) pyysi Lintsille
Juna+ranneke ym. yli 100 €.
Olenko julma, jos sanon, sori, ei ole varaa? Tai annan vaihtoehdoksi että kerää pari ämpärillistä mustikoita?
Kommentit (512)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta 100 euroa on aika paljon. 20-50 eurosta en välttämättä lähtisi kinaamaan, mutta tolla summalla kyllä ostaa jo ihan kivasti ruokaa tai vaatetta. Vähän riippuisi oma vastaukseni siitä, onko muuten kuinka paljon rahaa kaikkien lasten vaatteisiin, harrastuksiin yms., etenkin jos olisin yrittänyt patistaa nuorta töihin alkukesästä. Mulla on myös periaate, että kaikille lapsille suunnilleen sama eli monilapsisen perheen vanhempana miettisin kyllä kustannusta. Aika monella perheellä tuottaa tällä hetkellä jo pienemmät summat ongelmia eli ihan hyvä ehkä jossain kohtaa myös oppia, että raha ei kasva puissa.
Ihmettelen myös miten tässä ketjussa suurella osalla kirjoittajia tuntuu olevan todella raha löysässä. Minusta satanen on iso raha, etenkin jos lapsia on useita ja pitää nämä samat sataset taikoa kaikille lapsille. Joku tuolla aiemmin listasi mitä kaikkea ekstraa vanhempien pitää hänen mielestään kustantaa tai olla hankkimatta lapsia:
" Jos ei ole varaa tai halua tarjota lapselle muuta kuin välttämätön elatus, miksi lisääntyä? Normaalit vanhemmat tarjoavat mielellään lapsilleen ylimääräisiä huvituksia kuten huvipuistoreissuja, leffalippuja, vaihto-oppilasvuoden, harrastuksen, kielikurssin ulkomailla, ratsastusleirin tms. ilman että ne pitäisi erikseen "ansaita".
Vaihto-oppilasvuosi maksaa vähintään 20 000 €, taskurahoineen jopa paljon enemmän. Kielikurssit tuhansia euroja, ratsastusleirit 500 - 1500 €, kalliit harrastukset voivat niellä nekin kymppitonneja vuodessa. Ei tuollaiset summat voi mitenkään olla mikään lasten perusoikeus.
Tämä keskustelu on hämmentävää, kun yleisesti puhutaan miten kaikki kallistuu ja osa on pulassa lainojen kanssa. Sitten tässä puhutaan miten lapselle pitää tarjota satojen eurojen huvituksia ja tuhansien eurojen kielikursseja ja autoja. Luulisi, että kiristyvässä taloustilanteessa lapselle haluttaisiin opettaa myös järkevää rahankäyttöä ja talouden hallintaa. Sen sijaan teinille opetetaan, että vanhemmat kyllä maksavat aivan kaiken ja opettavat älyttömään elämäntapaan. Jos vanhemmilla on paljon rahaa niin mikäs siinä, mutta näinä aikoina ei monella ole.
Komppi tuolle. Olen todella ällistynyt osasta tämän ketjun kirjoituksista. Milloin esimerkiksi näistä huvipuistoista on tullut lapselle joku perusoikeus?
Useimmissa perheissä käynti huvipuistossa on yksi asia mitä lomalla tehdään. Noin esimerkiksi. Eikä ole edes kalleimmasta päästä mitä voi tehdä. Moni matkustelee, jopa ulkomaillekin ilman että on erityisen varakas.
Vaikka kuinka moni perhe kävisi huvipuistossa, se ei edelleenkään ole mikään perusoikeus ja Suomessa on suuri määrä perheitä, missä siihen ei ole ainakaan joka vuosi varaa. Eikä tietenkään suurin osa suomalaisista edes asu lähellä huvipuistoa, mikä tarkoittaa silloin, että huvipuistokäynti vaatii perheeltä paljon suurempaa rahallista panostusta matkoineen ja yöpymisineen kuin pelkkä ranneke. Viime vuonna täällä oli ketju, missä laskettiin viisihenkisen perheen huvipuistokuluiksi yöpymisineen, matkoineen ja ruokineen muistaakseni pari tonnia.
Näytätkö sellaisen laskelman vielä tännekin? Jos yöpyy sviitissä ja matkustaa taksilla kaikki matkat ja syö hienoissa ravintoloissa, tulee huvipuistoreissun hinnaksi varmaankin tuhansia euroja. Aloituksessa puhuttiin muistaakseni kuitenkin satasesta eikä kukaan ole jankannur perusoikeuksista tässä yhteydessä paitsi sinä.
Ketju on
https://www.vauva.fi/keskustelu/4689354/huvipuistoranneke-lahemmas-50-s…
Hinnoista kirjoitetaan ainakin sivuilla 33 - 35. Tosin hinnat ovat tietysti nousseet vuodessa paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anneriina kirjoitti:
Järkyttää, kuinka tässä keskustelussa ollaan sitä mieltä, että 16-vuotiaan, kohta 17 v., ei tarvitse hakea eikä tehdä kesätöitä. Omilta lapsiltani olen edellyttänyt kesätöissä käymistä 15-16 v. Alkaen. He ovat myös itse halunneet hakea töitä ja viihtyneet niin kitkemistöissä kuin lapsenvahtina tai varastohommissa. Nyt yliopisto-opinnot meneillään ja ovat edelleen ahkeria ja työskentelevät opintojen ohella. Yhtään ei ole haitannut töiden teko oppimista eikä edes nuoren selkä moisesta urakoinnista katkennut, mutta osaaminen ja ymmärrys kyllä on kasvanut.
Mun mies ei ole ikinä tehnyt mitään kesätöitä vaan lomaili vaan kaikki kesät ja sitten yliopiston jälkeen suoraan hyviin töihin. Minä taas tein kaikki kesät töitä enkä kyllä ole nyt yhtään parempi ihminen.
Enpä usko että yksikään rekrytoija palkkaa hyvillä mielin jonkun 23-25-vuotiaan, joka ei ole päivääkään ollut töissä. Olkoonkin vaan yliopistotutkinto.
Suoraan lukiosta yliopistoon, tutkinto tavoiteajassa korkeilla arvosanoilla ja alan teoreettinen osaaminen hallussa. Ja toinen hakija samoilla papereilla mutta s-kaupassa kassana ja kesätöissä lintsillä. Kyllä minä rekrytointeja tehneenä (asiantuntija tehtäviin) sanon että tuossa vaiheessa ratkaisee haastattelut ja yleinen olemus ja yleinen sopivuus työpaikkaan. Olen ollut haastettelemassa jossa haastateltava koki että R-kioskilla työskentelyä kannatti korostaa, me vähän mietittiin onko hakijalla oikeaa käsitystä siitä mihin on hakemassa jos koki sen relevantiksi kokemukseksi. Jos taas olisin K-kauppias tai Särkänniemen rektytointeja tekevä niin varmasti sinne hakija nro. 2. otetaan, vaikka hänen yliopisto opinnot olisi venyneet ja arvosanat huonoja.
Ehdottomasti jokin työsuoritus vastineeksi.
Meillä 14-vuotiaskin tekee kesällä enemmän kotitöitä, jotta saisi humputtelurahaa.
Arkena hoitaa oman huoneensa ja välillä tyhjentää/täyttää tiskikoneen, vie koiraa ulos yms. Kesällä imuroi koko asunnon kerran viikossa, auttaa ruoanlaitossa parina päivänä (esim. tekee salaatin, pesee kauppareissun jälkeen kasvikset ja hedelmät), ripustaa pyykit kuivumaan, kipaisee kaupassa (kilometrin päässä) hakemassa jotain puuttuvaa.
Imurointiin ja pyykkien ripustamiseen menee n. 2h viikossa, ruoanlaitossa ja tiskihommissa korkeintaan toiset 2h. Ei todellakaan ole liikaa vaadittu, ehtii erinomaisesti myös lojumaan ja lomailemaan. Välillä toki narisee, mutta sanoin että laittaa kuulokkeet korville ja hyvät musat soimaan tai äänikirjan niin kotitöiden tekeminen ei ole ollenkaan ankeaa. Viimeksikin hytkyi musan mukana kun ripusti pyykkejä, tuskin jää traumoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anneriina kirjoitti:
Järkyttää, kuinka tässä keskustelussa ollaan sitä mieltä, että 16-vuotiaan, kohta 17 v., ei tarvitse hakea eikä tehdä kesätöitä. Omilta lapsiltani olen edellyttänyt kesätöissä käymistä 15-16 v. Alkaen. He ovat myös itse halunneet hakea töitä ja viihtyneet niin kitkemistöissä kuin lapsenvahtina tai varastohommissa. Nyt yliopisto-opinnot meneillään ja ovat edelleen ahkeria ja työskentelevät opintojen ohella. Yhtään ei ole haitannut töiden teko oppimista eikä edes nuoren selkä moisesta urakoinnista katkennut, mutta osaaminen ja ymmärrys kyllä on kasvanut.
Mun mies ei ole ikinä tehnyt mitään kesätöitä vaan lomaili vaan kaikki kesät ja sitten yliopiston jälkeen suoraan hyviin töihin. Minä taas tein kaikki kesät töitä enkä kyllä ole nyt yhtään parempi ihminen.
Enpä usko että yksikään rekrytoija palkkaa hyvillä mielin jonkun 23-25-vuotiaan, joka ei ole päivääkään ollut töissä. Olkoonkin vaan yliopistotutkinto.
Jos kyseessä on joku vaativa asiantuntijatehtävä, kuten palstamammoilla usein on, niin sen saamiseen ei taida vaikuttaa se, onko tyyppi ollut 16-vuotiaana ruohoa leikkaamassa vai ei. Tuskin ruohonleikkaamiskokemysta saanut on etulyöntiasemassa, jos toisella ei tätä kokemus ole.
Kesätyökokemuksesta on hyötyä vain mahdollisesti toiseen kesätyöpaikkaan. Aikuisiän hanttihommiinkin on suurempi merkitys suosittelijalla.
Kyllä sillä ihan oikeasti on merkitystä jos on kaksikin hakijaa ja toisella ei ole yhtään mitään työkokemusta ja toisella taas usealta kesältä. Kyse on henkilön asenteesta, ei työn sisällöstä sinänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen se huoleton äiti, joka ei vaadi 16-vuotiaalta työnhakua. Olin itse 16-vuotiaana ekan kerran kesätöissä eikä se minusta parempaa ihmistä tehnyt.
Ihan yhtä hyvin tai huonosti elämässään on pärjänneet ne kaverit, jotka ei olleet missään kesätöissä. Niin kauan kun koulu menee hyvin, en huolestuisi.
No näinhän se periaatteessa on. Meillä vaan esikoisen kohdalla on todettu, että jos työtodistuksia ei ole jo heti peruskoulun jälkeen, on nuorena aikuisena todella vaikea saada yhtään mitään työtä. Nuoremme ei voinut koronan vuoksi mennä parina kesänä töihin koska hän oli riskiryhmää. Nuorille työn saanti ei näytä olevan nykyään yhtä helppoa kuin omassa nuoruudessani.
Ikävää, että vanhemmilla on tuollainen asennevika. Tosiasiassa sillä ei ole mitään väliä, mitä mukero puuhasi 16-vuotiaana, kunhan ei rikoksia tee ja hoitaa koulunsa.
Tosiasiassa jokaisella työllä on työelämässä väliä.
Ei ole. Olen karvaasti saanut kokea. Moni opiskelukaveri on mennyt ohi uralla, vaikka kiltisti olin kaikki kesät töissä ja he lomailivat. Tosiasiassa sillä ei ole ollut mitään merkitystä.
Näin se menee. Tehdyillä kesätöillä on merkitystä vain kesätöitä hakiessa. Silloinkin saattaa mennä ohi jonkun työhön ottajan tutun lapsi eli suhteet vaikuttavat.
Aikuisena sitten opiskelujen ohella tehtyihin ilta- ja viikonlopputöihinkin vaikuttavat jo suositukset ja suhteet.
Oman alan töihin sitten vaikuttavat oman alan työkokemus, opinnot ja suhteet. Ei enää pysyväisluontoista työpaikkaa hakiessa ole merkitystä sillä, oletko ollut 15-vuotiaana mainoksia jakamassa vai et.
Kaikista on kokemusta sekä valituksi tulleena että ns. rannalle jääneenä.
Vierailija kirjoitti:
Anneriina kirjoitti:
Järkyttää, kuinka tässä keskustelussa ollaan sitä mieltä, että 16-vuotiaan, kohta 17 v., ei tarvitse hakea eikä tehdä kesätöitä. Omilta lapsiltani olen edellyttänyt kesätöissä käymistä 15-16 v. Alkaen. He ovat myös itse halunneet hakea töitä ja viihtyneet niin kitkemistöissä kuin lapsenvahtina tai varastohommissa. Nyt yliopisto-opinnot meneillään ja ovat edelleen ahkeria ja työskentelevät opintojen ohella. Yhtään ei ole haitannut töiden teko oppimista eikä edes nuoren selkä moisesta urakoinnista katkennut, mutta osaaminen ja ymmärrys kyllä on kasvanut.
Mun mies ei ole ikinä tehnyt mitään kesätöitä vaan lomaili vaan kaikki kesät ja sitten yliopiston jälkeen suoraan hyviin töihin. Minä taas tein kaikki kesät töitä enkä kyllä ole nyt yhtään parempi ihminen.
Kuka ihme tätä aikuista miestä elätti vuosikaudet, kunnes hän valmistui ammattiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anneriina kirjoitti:
Järkyttää, kuinka tässä keskustelussa ollaan sitä mieltä, että 16-vuotiaan, kohta 17 v., ei tarvitse hakea eikä tehdä kesätöitä. Omilta lapsiltani olen edellyttänyt kesätöissä käymistä 15-16 v. Alkaen. He ovat myös itse halunneet hakea töitä ja viihtyneet niin kitkemistöissä kuin lapsenvahtina tai varastohommissa. Nyt yliopisto-opinnot meneillään ja ovat edelleen ahkeria ja työskentelevät opintojen ohella. Yhtään ei ole haitannut töiden teko oppimista eikä edes nuoren selkä moisesta urakoinnista katkennut, mutta osaaminen ja ymmärrys kyllä on kasvanut.
Mun mies ei ole ikinä tehnyt mitään kesätöitä vaan lomaili vaan kaikki kesät ja sitten yliopiston jälkeen suoraan hyviin töihin. Minä taas tein kaikki kesät töitä enkä kyllä ole nyt yhtään parempi ihminen.
Enpä usko että yksikään rekrytoija palkkaa hyvillä mielin jonkun 23-25-vuotiaan, joka ei ole päivääkään ollut töissä. Olkoonkin vaan yliopistotutkinto.
Jos kyseessä on joku vaativa asiantuntijatehtävä, kuten palstamammoilla usein on, niin sen saamiseen ei taida vaikuttaa se, onko tyyppi ollut 16-vuotiaana ruohoa leikkaamassa vai ei. Tuskin ruohonleikkaamiskokemysta saanut on etulyöntiasemassa, jos toisella ei tätä kokemus ole.
Kesätyökokemuksesta on hyötyä vain mahdollisesti toiseen kesätyöpaikkaan. Aikuisiän hanttihommiinkin on suurempi merkitys suosittelijalla.
Kyllä sillä ihan oikeasti on merkitystä jos on kaksikin hakijaa ja toisella ei ole yhtään mitään työkokemusta ja toisella taas usealta kesältä. Kyse on henkilön asenteesta, ei työn sisällöstä sinänsä.
Ja höpö. Kukaan ei ole jäänyt valitsematta esim. korkeakoulutusta vaativaan tehtävään siksi, kun ei ole ollut kesätöissä hoitamassa lapsia 15- vuotiaana ja toinen hakija on. Koulutusta vaatimattomalla alalla tietenkin voi olla toisinkin.
Näissä keskusteluissa esiintyvät aina ne ääripäät (joka kesä töissä tai joka kesä sluibailua). Ainakaan täällä ei kaikille halukkaille riitä kesätöitä joka kesä, nuoreni ei päässyt töihin viime kesänä mutta tänä kesänä pääsi. Yhden kesän valitsi lomailun eikä hakenut töitä (apua oli täysin hunningolla!!). Nuori on käynyt lisäksi joka kesä auttamassa noin viikon ajan isovanhempiaan (nurmikonleikkuu, yksi kesä talonmaalaus, mattojen pesu, pensasiaidan siistiminen, varaston siivousta jne). Ei yhden kesän perusteella kannata stressata lapsen pilalle menemistä. Ap, antaisin rahat mutta vaatisin vastikkeeksi jotain työtä, vaikka niitä mustikoita poimimaan. Seuraavana vuonna anna nuoren itse miettiä kesätöitä, voi olla ettö ilman sinun (hyvää tatkoittavaa) painostamistasi nuori aktivoituu itse.
On surullista että yhden kesän lomailu tuomitaan täällä niin jyrkästi. Onhan nuorilla aikaa, mihinkään ei ole kiire. Nuoret uupuvat nykyisin paljon, lieneekö sillä mitään tekemistä sen kanssa että monet vanhemmat painostavat lasten saavutusten (suorittamisen) varmistamiseksi. Koittakaa vanhemmat - myös ap - relata ja lopettaa se lapsen ansioluettelon miettiminen. Hyvät neuvot ja ohjaaminen on jees, tiukka painostaminrn ja JATKUVA vaatiminen ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen se huoleton äiti, joka ei vaadi 16-vuotiaalta työnhakua. Olin itse 16-vuotiaana ekan kerran kesätöissä eikä se minusta parempaa ihmistä tehnyt.
Ihan yhtä hyvin tai huonosti elämässään on pärjänneet ne kaverit, jotka ei olleet missään kesätöissä. Niin kauan kun koulu menee hyvin, en huolestuisi.
No näinhän se periaatteessa on. Meillä vaan esikoisen kohdalla on todettu, että jos työtodistuksia ei ole jo heti peruskoulun jälkeen, on nuorena aikuisena todella vaikea saada yhtään mitään työtä. Nuoremme ei voinut koronan vuoksi mennä parina kesänä töihin koska hän oli riskiryhmää. Nuorille työn saanti ei näytä olevan nykyään yhtä helppoa kuin omassa nuoruudessani.
Ikävää, että vanhemmilla on tuollainen asennevika. Tosiasiassa sillä ei ole mitään väliä, mitä mukero puuhasi 16-vuotiaana, kunhan ei rikoksia tee ja hoitaa koulunsa.
Tosiasiassa jokaisella työllä on työelämässä väliä.
Ei ole. Olen karvaasti saanut kokea. Moni opiskelukaveri on mennyt ohi uralla, vaikka kiltisti olin kaikki kesät töissä ja he lomailivat. Tosiasiassa sillä ei ole ollut mitään merkitystä.
Näin se menee. Tehdyillä kesätöillä on merkitystä vain kesätöitä hakiessa. Silloinkin saattaa mennä ohi jonkun työhön ottajan tutun lapsi eli suhteet vaikuttavat.
Aikuisena sitten opiskelujen ohella tehtyihin ilta- ja viikonlopputöihinkin vaikuttavat jo suositukset ja suhteet.
Oman alan töihin sitten vaikuttavat oman alan työkokemus, opinnot ja suhteet. Ei enää pysyväisluontoista työpaikkaa hakiessa ole merkitystä sillä, oletko ollut 15-vuotiaana mainoksia jakamassa vai et.
Kaikista on kokemusta sekä valituksi tulleena että ns. rannalle jääneenä.
Jokainen rekrytoija katsoo aiemman työkokemuksen ja ihan varmasti on merkitystä sillä onko ollut jo vuosia työelämässä vs. ei ollenkaan.
Kirjoitit "Aikuisena sitten opiskelujen ohella tehtyihin ilta- ja viikonlopputöihinkin vaikuttavat jo suositukset ja suhteet."
Mistä oikein luulet että ne suositukset ja suhteet tulee? Kun mun tytär haki 18-vuotiaana pidempiaikaista työtä, suosittelija oli nimenomaan aiempien vuosien kesätyöpaikasta. Sillä oli ratkaiseva merkitys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anneriina kirjoitti:
Järkyttää, kuinka tässä keskustelussa ollaan sitä mieltä, että 16-vuotiaan, kohta 17 v., ei tarvitse hakea eikä tehdä kesätöitä. Omilta lapsiltani olen edellyttänyt kesätöissä käymistä 15-16 v. Alkaen. He ovat myös itse halunneet hakea töitä ja viihtyneet niin kitkemistöissä kuin lapsenvahtina tai varastohommissa. Nyt yliopisto-opinnot meneillään ja ovat edelleen ahkeria ja työskentelevät opintojen ohella. Yhtään ei ole haitannut töiden teko oppimista eikä edes nuoren selkä moisesta urakoinnista katkennut, mutta osaaminen ja ymmärrys kyllä on kasvanut.
Mun mies ei ole ikinä tehnyt mitään kesätöitä vaan lomaili vaan kaikki kesät ja sitten yliopiston jälkeen suoraan hyviin töihin. Minä taas tein kaikki kesät töitä enkä kyllä ole nyt yhtään parempi ihminen.
Enpä usko että yksikään rekrytoija palkkaa hyvillä mielin jonkun 23-25-vuotiaan, joka ei ole päivääkään ollut töissä. Olkoonkin vaan yliopistotutkinto.
Jos kyseessä on joku vaativa asiantuntijatehtävä, kuten palstamammoilla usein on, niin sen saamiseen ei taida vaikuttaa se, onko tyyppi ollut 16-vuotiaana ruohoa leikkaamassa vai ei. Tuskin ruohonleikkaamiskokemysta saanut on etulyöntiasemassa, jos toisella ei tätä kokemus ole.
Kesätyökokemuksesta on hyötyä vain mahdollisesti toiseen kesätyöpaikkaan. Aikuisiän hanttihommiinkin on suurempi merkitys suosittelijalla.
Kyllä sillä ihan oikeasti on merkitystä jos on kaksikin hakijaa ja toisella ei ole yhtään mitään työkokemusta ja toisella taas usealta kesältä. Kyse on henkilön asenteesta, ei työn sisällöstä sinänsä.
Esimerkkejä saa laittaa, että esim. rahoitusanalyytikon tehtävä on jäänyt saamatta teininä puuttuneen kesätyökokemuksen vuoksi tai että nuoren insinöörin suunnittelijatyöpaikan saamiseksi on ollut ratkaisevana tekijänä se, että hän on ollut mansikanmyyjänä teininä.
Anneriina kirjoitti:
Järkyttää, kuinka tässä keskustelussa ollaan sitä mieltä, että 16-vuotiaan, kohta 17 v., ei tarvitse hakea eikä tehdä kesätöitä. Omilta lapsiltani olen edellyttänyt kesätöissä käymistä 15-16 v. Alkaen. He ovat myös itse halunneet hakea töitä ja viihtyneet niin kitkemistöissä kuin lapsenvahtina tai varastohommissa. Nyt yliopisto-opinnot meneillään ja ovat edelleen ahkeria ja työskentelevät opintojen ohella. Yhtään ei ole haitannut töiden teko oppimista eikä edes nuoren selkä moisesta urakoinnista katkennut, mutta osaaminen ja ymmärrys kyllä on kasvanut.
Vähästä sinä järkytyt. Ei tuo nyt niin hurja asia ole.
Vierailija kirjoitti:
Näissä keskusteluissa esiintyvät aina ne ääripäät (joka kesä töissä tai joka kesä sluibailua). Ainakaan täällä ei kaikille halukkaille riitä kesätöitä joka kesä, nuoreni ei päässyt töihin viime kesänä mutta tänä kesänä pääsi. Yhden kesän valitsi lomailun eikä hakenut töitä (apua oli täysin hunningolla!!). Nuori on käynyt lisäksi joka kesä auttamassa noin viikon ajan isovanhempiaan (nurmikonleikkuu, yksi kesä talonmaalaus, mattojen pesu, pensasiaidan siistiminen, varaston siivousta jne). Ei yhden kesän perusteella kannata stressata lapsen pilalle menemistä. Ap, antaisin rahat mutta vaatisin vastikkeeksi jotain työtä, vaikka niitä mustikoita poimimaan. Seuraavana vuonna anna nuoren itse miettiä kesätöitä, voi olla ettö ilman sinun (hyvää tatkoittavaa) painostamistasi nuori aktivoituu itse.
On surullista että yhden kesän lomailu tuomitaan täällä niin jyrkästi. Onhan nuorilla aikaa, mihinkään ei ole kiire. Nuoret uupuvat nykyisin paljon, lieneekö sillä mitään tekemistä sen kanssa että monet vanhemmat painostavat lasten saavutusten (suorittamisen) varmistamiseksi. Koittakaa vanhemmat - myös ap - relata ja lopettaa se lapsen ansioluettelon miettiminen. Hyvät neuvot ja ohjaaminen on jees, tiukka painostaminrn ja JATKUVA vaatiminen ei.
Oletpa ristiriitainen. Kerrot nuoresi käyneen auttamassa isovanhempia raskaissakin töisdä mutta käsket ap:n relata kun tämä pohtii josko nuori noukkisi mustikoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anneriina kirjoitti:
Järkyttää, kuinka tässä keskustelussa ollaan sitä mieltä, että 16-vuotiaan, kohta 17 v., ei tarvitse hakea eikä tehdä kesätöitä. Omilta lapsiltani olen edellyttänyt kesätöissä käymistä 15-16 v. Alkaen. He ovat myös itse halunneet hakea töitä ja viihtyneet niin kitkemistöissä kuin lapsenvahtina tai varastohommissa. Nyt yliopisto-opinnot meneillään ja ovat edelleen ahkeria ja työskentelevät opintojen ohella. Yhtään ei ole haitannut töiden teko oppimista eikä edes nuoren selkä moisesta urakoinnista katkennut, mutta osaaminen ja ymmärrys kyllä on kasvanut.
Mun mies ei ole ikinä tehnyt mitään kesätöitä vaan lomaili vaan kaikki kesät ja sitten yliopiston jälkeen suoraan hyviin töihin. Minä taas tein kaikki kesät töitä enkä kyllä ole nyt yhtään parempi ihminen.
Enpä usko että yksikään rekrytoija palkkaa hyvillä mielin jonkun 23-25-vuotiaan, joka ei ole päivääkään ollut töissä. Olkoonkin vaan yliopistotutkinto.
Riippuu hakijoista, arvosanoista ja suosittelijoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anneriina kirjoitti:
Järkyttää, kuinka tässä keskustelussa ollaan sitä mieltä, että 16-vuotiaan, kohta 17 v., ei tarvitse hakea eikä tehdä kesätöitä. Omilta lapsiltani olen edellyttänyt kesätöissä käymistä 15-16 v. Alkaen. He ovat myös itse halunneet hakea töitä ja viihtyneet niin kitkemistöissä kuin lapsenvahtina tai varastohommissa. Nyt yliopisto-opinnot meneillään ja ovat edelleen ahkeria ja työskentelevät opintojen ohella. Yhtään ei ole haitannut töiden teko oppimista eikä edes nuoren selkä moisesta urakoinnista katkennut, mutta osaaminen ja ymmärrys kyllä on kasvanut.
Mun mies ei ole ikinä tehnyt mitään kesätöitä vaan lomaili vaan kaikki kesät ja sitten yliopiston jälkeen suoraan hyviin töihin. Minä taas tein kaikki kesät töitä enkä kyllä ole nyt yhtään parempi ihminen.
Enpä usko että yksikään rekrytoija palkkaa hyvillä mielin jonkun 23-25-vuotiaan, joka ei ole päivääkään ollut töissä. Olkoonkin vaan yliopistotutkinto.
Jos kyseessä on joku vaativa asiantuntijatehtävä, kuten palstamammoilla usein on, niin sen saamiseen ei taida vaikuttaa se, onko tyyppi ollut 16-vuotiaana ruohoa leikkaamassa vai ei. Tuskin ruohonleikkaamiskokemysta saanut on etulyöntiasemassa, jos toisella ei tätä kokemus ole.
Kesätyökokemuksesta on hyötyä vain mahdollisesti toiseen kesätyöpaikkaan. Aikuisiän hanttihommiinkin on suurempi merkitys suosittelijalla.
Kyllä sillä ihan oikeasti on merkitystä jos on kaksikin hakijaa ja toisella ei ole yhtään mitään työkokemusta ja toisella taas usealta kesältä. Kyse on henkilön asenteesta, ei työn sisällöstä sinänsä.
Esimerkkejä saa laittaa, että esim. rahoitusanalyytikon tehtävä on jäänyt saamatta teininä puuttuneen kesätyökokemuksen vuoksi tai että nuoren insinöörin suunnittelijatyöpaikan saamiseksi on ollut ratkaisevana tekijänä se, että hän on ollut mansikanmyyjänä teininä.
Mistä sä revit noita esimerkkejä? Ei varmaan yhdellä yksittäisellä kesätyöllä 15-vuotiaana olekaan niin merkitystä mutta tässä puhutaan ettei ole merkitystä jos vasta maisterina hakee ihan sitä elämänsä ensimmäistä työpaikkaa. Sillä kyllä on. Aika paljon herättää ihmetystä jos joku kaksvitonen ei ole yhtä ainutta työpäivää elämässään tehnyt.
Mahdollisimman nuorena kesätöihin. Edes pariksi viikoksi. Oppii työelämätaitoja ja miten eri-ikäisten työkavereiden kanssa pärjää. Asiakaspalvelussa saa myös harjoitusta englannin kielen puhumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anneriina kirjoitti:
Järkyttää, kuinka tässä keskustelussa ollaan sitä mieltä, että 16-vuotiaan, kohta 17 v., ei tarvitse hakea eikä tehdä kesätöitä. Omilta lapsiltani olen edellyttänyt kesätöissä käymistä 15-16 v. Alkaen. He ovat myös itse halunneet hakea töitä ja viihtyneet niin kitkemistöissä kuin lapsenvahtina tai varastohommissa. Nyt yliopisto-opinnot meneillään ja ovat edelleen ahkeria ja työskentelevät opintojen ohella. Yhtään ei ole haitannut töiden teko oppimista eikä edes nuoren selkä moisesta urakoinnista katkennut, mutta osaaminen ja ymmärrys kyllä on kasvanut.
Mun mies ei ole ikinä tehnyt mitään kesätöitä vaan lomaili vaan kaikki kesät ja sitten yliopiston jälkeen suoraan hyviin töihin. Minä taas tein kaikki kesät töitä enkä kyllä ole nyt yhtään parempi ihminen.
Enpä usko että yksikään rekrytoija palkkaa hyvillä mielin jonkun 23-25-vuotiaan, joka ei ole päivääkään ollut töissä. Olkoonkin vaan yliopistotutkinto.
Riippuu hakijoista, arvosanoista ja suosittelijoista.
Suosittelijaksi pyydetään tyypillisesti henkilöä edellisestä työpaikasta, ei sukulaista tai naapuria.
Ei sitä kesätyötodistusta enää "asiantuntijatehtäviin" haettaessa yleensä tarvitakaan mutta se ensimmäinen työpaikka on kyllä kiven takana, jos ei ole yhtään mitään työkokemusta. Varmaan, jos joku haluaa lapsena oikeasti 28v asti elättää niin ilmaan mitään "oikean työn" tekemistä lahjakas lapsi voi valmistuttuaan suoraan marssia terveyskeskuslääkäriksi. (Eli alalle jossa on aito hyöty ja välttämättömyys tuo kirjakoulutus.
Jos valmistuu huippuarvosanoin vahan epämääräisemmällä ammattinimikkeillä, esim Kauppatieteiden maisteri tai valtiotieteiden maisteri niin "ei ainuttakaan päivää työkokemusta" on kyllä aika iso red flag. Kyllä silloin HR palkkaa mielummin henkilön, joka on jos jollain tasolla osoittanut kykenevänsä osaksi työyhteisöä. Aika usein ne "huippusuorittajat" taitaakin jäädä yliopistolle tutkijoiksi, koska tosiaan eivät osaa olla osa työyhteisöä.
Ja nykyaikana toki osa noista aina vaan pelailevista nuorista perustaa Supercellin (paitsi että taisivat olla kyllä kesätöissä Kauppatorin grillillä aikanaan..) MUTTA samaan aikaan iso osa noista kaiket päivät pelailijoista päätyy syrjäytyneiksi kummajaisiksi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anneriina kirjoitti:
Järkyttää, kuinka tässä keskustelussa ollaan sitä mieltä, että 16-vuotiaan, kohta 17 v., ei tarvitse hakea eikä tehdä kesätöitä. Omilta lapsiltani olen edellyttänyt kesätöissä käymistä 15-16 v. Alkaen. He ovat myös itse halunneet hakea töitä ja viihtyneet niin kitkemistöissä kuin lapsenvahtina tai varastohommissa. Nyt yliopisto-opinnot meneillään ja ovat edelleen ahkeria ja työskentelevät opintojen ohella. Yhtään ei ole haitannut töiden teko oppimista eikä edes nuoren selkä moisesta urakoinnista katkennut, mutta osaaminen ja ymmärrys kyllä on kasvanut.
Mun mies ei ole ikinä tehnyt mitään kesätöitä vaan lomaili vaan kaikki kesät ja sitten yliopiston jälkeen suoraan hyviin töihin. Minä taas tein kaikki kesät töitä enkä kyllä ole nyt yhtään parempi ihminen.
Enpä usko että yksikään rekrytoija palkkaa hyvillä mielin jonkun 23-25-vuotiaan, joka ei ole päivääkään ollut töissä. Olkoonkin vaan yliopistotutkinto.
Jos kyseessä on joku vaativa asiantuntijatehtävä, kuten palstamammoilla usein on, niin sen saamiseen ei taida vaikuttaa se, onko tyyppi ollut 16-vuotiaana ruohoa leikkaamassa vai ei. Tuskin ruohonleikkaamiskokemysta saanut on etulyöntiasemassa, jos toisella ei tätä kokemus ole.
Kesätyökokemuksesta on hyötyä vain mahdollisesti toiseen kesätyöpaikkaan. Aikuisiän hanttihommiinkin on suurempi merkitys suosittelijalla.
Itse kannatan kesätöiden hakemista jo rahan ja säännöllisen elämän vuoksi, mutta muuta hyötyä niistä ei ole, ainakaan aikuisiän työpaikan saamiselle.
Ennen oli ennen ja nyt on nyt. Itse meni töihin 15 v, mutta omalla lapselleni maksan mielelläni Lintsi-retken kerran kesässä.
Miksi otat esimerkiksi toisen ääripään? Vähän eri asia tehdä kouluillat töitä kuin pitkän kesäloman aikana pari viikkoa.
Ja et voi tietää mitä työnantaja on oikeasti ajatellut. Kyllä sekin herättää melkoista kummastusta jos henkilö hakee ihka ensimmäistä työpaikkaa vasta parikymppisenä.