Nyt on tieteellistä näyttöä miehiin kohdistuvasta taloudellisesta vkäivallasta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole taloudellista väkivaltaa, että omaisuus jaetaan eron jälkeen lakien mukaisesti. Kuten ei sekään, että työssäkäyvä aviopuoliso elättää sen joka hoitaa lapsia kotona (lakiin perustuva elatusvelvollisuus).

Kannattas ehkä lukea tuo juttu, mutta joo - ensimmäinen taloudellista väkivaltaa harjoittava ilmoittatui. 

Se on taloudellista väkivaltaa, että käyttää toista ihmistä hyödykseen ja ilmaisena työvoimana. Eli periaatteessa jos työssäkäyvä puoliso ei rahallisesti kompensoi kotipalveluja joita hänelle tuotetaan ja eikä korvaa sitä lisähyötyä minkä hän saa siitä itselleen kun voi keskittyä vain työntekoon niin se ilmaisen kotiapulaisen käyttö on taloudellista väkivaltaa.

Niin, nainenhan ei itse toki hyödy yhtään tekemistään kotitöistä😆🤣😂

Nainen määrittelee kotityön vaateet

Nainen toteuttaa kotityön

Nainen nauttii kotityön tuloksista

Mun miesserkku on naimisissa ja alle kouluikäinen lapsi vaimon kanssa ja lisäksi heillä asuu vuoroviikoin vaimon kaksi teini-ikäistä lasta. Serkkuni on kertonut äidilleen eli tädilleni, että häntä kyrsii se, kun ruokakaupassa hänen tehtäväksi jää aina maksaa ostokset, joten hänestä tuntuu siltä, että hän elättää toisten ihmisten lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Ei tähän gradua tarvita. Joka vuosi näkee useita otsikoita eroista, joissa rikas mies menettää omaisuutensa naiselle, joka on ollut joku perus sihteeri ja pennitön. Ei näy feministejä puolustamassa tasa-arvoa ja sanomassa että nyt ei ihan oikeus toreutunut, vaikka kaikki ymmärtää että se on vääryys.

En muuten muista yhtään tapausta missä rikas nainen menetti puolet omaisuudestaan erossa jollekin kullankaivaja miehelle.

adele esimerkki tuohon viimeiseen lauseeseen 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole taloudellista väkivaltaa, että omaisuus jaetaan eron jälkeen lakien mukaisesti. Kuten ei sekään, että työssäkäyvä aviopuoliso elättää sen joka hoitaa lapsia kotona (lakiin perustuva elatusvelvollisuus).

Kannattas ehkä lukea tuo juttu, mutta joo - ensimmäinen taloudellista väkivaltaa harjoittava ilmoittatui. 

Se on taloudellista väkivaltaa, että käyttää toista ihmistä hyödykseen ja ilmaisena työvoimana. Eli periaatteessa jos työssäkäyvä puoliso ei rahallisesti kompensoi kotipalveluja joita hänelle tuotetaan ja eikä korvaa sitä lisähyötyä minkä hän saa siitä itselleen kun voi keskittyä vain työntekoon niin se ilmaisen kotiapulaisen käyttö on taloudellista väkivaltaa.

Niin, nainenhan ei itse toki hyödy yhtään tekemistään kotitöistä😆🤣😂

Nainen määrittelee kotityön vaateet

Nainen toteuttaa kotityön

Nainen nauttii kotityön tuloksista

Omassa asunnossa asuvalle naiselle tuo on pikku juttu. Kun asunto on aina siisti, siivoaminen on helppoa. Ruokaakin on helppo ja kiva laittaa, kun saa aina sellaista mitä haluaa. Jos samassa asunnossa asuu mies, kaikki muuttuu 10 kertaa työläämmäksi. Ja kalliimmaksi, kun kulut kuitenkin laitetaan puoliksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pro gradu -työ ei ole vielä tieteellinen tutkimus. Vasta gradu lasketaan sellaiseksi.

Kerrotkos vielä noin asiantuntijana, että mitä eroa Pro Gradulla ja Gradulla on?

Pro gradu tehdään kolmen vuoden opintojen jälkeen, gradu viiden vuoden opintojen jälkeen.

Toki nää opintojen pituudet voi vaihdella mutta pro gradun tehtyään on suorittanut ns alemman tutkinnon ja gradun tehtyään ylemmän. Bachelor vs master.

Pro gradu vastaa lähinnä peruskoulun ysillä tehtävää noin kymmensivuista ns ensimmäistä tutkielmaa, gradu on laajuudeltaan yleensä noin 70-100 sivua.

Kandintyö tehdään kolmen vuoden/kandivaiheen opintojen jälkeen, Pro gradu/diplomityö maisterivaiheessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole taloudellista väkivaltaa, että omaisuus jaetaan eron jälkeen lakien mukaisesti. Kuten ei sekään, että työssäkäyvä aviopuoliso elättää sen joka hoitaa lapsia kotona (lakiin perustuva elatusvelvollisuus).

Kannattas ehkä lukea tuo juttu, mutta joo - ensimmäinen taloudellista väkivaltaa harjoittava ilmoittatui. 

Se on taloudellista väkivaltaa, että käyttää toista ihmistä hyödykseen ja ilmaisena työvoimana. Eli periaatteessa jos työssäkäyvä puoliso ei rahallisesti kompensoi kotipalveluja joita hänelle tuotetaan ja eikä korvaa sitä lisähyötyä minkä hän saa siitä itselleen kun voi keskittyä vain työntekoon niin se ilmaisen kotiapulaisen käyttö on taloudellista väkivaltaa.

Niin, nainenhan ei itse toki hyödy yhtään tekemistään kotitöistä😆🤣😂

Nainen määrittelee kotityön vaateet

Nainen toteuttaa kotityön

Nainen nauttii kotityön tuloksista

Joo, mieshän ei tarvitse puhtaita vaatteita, ruokaa tai puhtaita astioita. Suomalainen mies voi ostaa joka päivälle uudet bokserit ja voi syödä paperilautasilta Woltista tilaamaansa ruokaa. Sekään ei haittaa, jos pöntössä on jarruraidat ja villakoirat juoksee pitkin lattioita.

Eiköhän ole niin, että suomalaisilla on lähtökohtaisesti joitakin vaatimuksia siisteyden tasolle, jotta siellä omassa kodissa viihtyy. En tiedä ketään, joka viihtyy likaisessa kodissa.

Joku voisi linkata artikkelin Helena Koivulle! :)

Mielenkiintoinen gradu. Olen itse nainen, mutta kokenut samankaltaista taloudellista väkivaltaa kuin haastatellut miehet. Se ei ole verrattavissa siihen, että esim. pariskunta yhdessä sopii että toinen on kotona ja hoitaa lapsia, tai että omaisuus jaetaan tasapuolisesti erossa. Meillä se oli esimerkiksi sitä, että ex-mieheni tekeytyi työkyvyttömäksi ja useilla eri tekosyillä oli koko liittomme ajan työelämän ulkopuolella, mutta samaan aikaan odotti että minä teen useaa eri työtä voidakseni elättää kaikki. Eron jälkeen tämä työkyvyttömyys "yllättäen" hävisi täysin. Eron jälkeen minulle jäi kaikki sellaiset velat (kuten opintolaina), joilla oli elätetty koko perhettä tai esimerkiksi ostettu miehen haluama auto. Auto sen sijaan oli miehen nimissä ja jäi hänelle. Lapset hän vaati nimiinsä vain Kelan etuuksien vuoksi, ja yritti esimerkiksi vaatia hyvin korkeita elatusmaksuja, vaikka hän oli jäänyt asumaan kotiimme, jonka asuntolainat ja menot minä edelleen maksoin, lapset olivat puolet ajasta luonani ja minä tein heidän kaikki hankintansa. Taloudellinen tilanteeni oli aivan romuna vuosia tuon avioliiton ja eron jälkeen, kun taas ex-mieheni oli elänyt koko liittomme ajan minun elättämänäni ja sen jälkeen osituksessa ja Kelan etuuksien muodossa saatujen rahojen ansiosta eli hyvää elämää.

Hyvä että tästäkin ilmiöstä keskustellaan, ansaitsee tutkimisen. Ehkä jotain muutakin kuin gradun, jota varten on haastateltu 8 (lue kahdeksan) miestä. Eli hyvä keskustelun käynnistäjä, mutta tieteelliseksi todisteeksi puoleen tai toiseen siitä ei ole.

Ja palautetaanpa gradun tavoitteet mieleen. Ohessa lainaus Jklän yliopiston kasvatustieteen gradun tavoitteista:

"Pro gradu -tutkielman tavoitteena on, että tutkielman laadittuaan opiskelija osaa laatia empiirisen tai teoreettisen tutkielman kasvatustieteiden alueeseen kuuluvasta aiheesta ja saa valmiudet tieteelliseen ajatteluun, tutkimusmenetelmien soveltamiseen sekä tieteelliseen viestintään."

Tavoitteena on siis osoittaa kyvykkyys ja valmiudet, ei tuottaa tieteellistä tutkimusta. Väitöskirja (tohtorin tutkinto) on sitten se, jolla on jo tieteellistäkin painoarvoa. Ehkä tämänkin gradun tekijät jatkavat sinne, aihe ainakin on mielenkiintoinen ja tuskin vielä kovin paljon tutkittu.

En ymmärrä, miten kukaan suostuu elämään sellaisessa suhteessa jossa jompikumpi pompottaa rahankäyttöä tai kotitöitä.

Vastaavasti sellainen parisuhde, jossa molemmat osapuolet eivät osaa ottaa huomioon molempien etuja, ei ole mikään kunnollinen parisuhde. Jos vaadit itsellesi jotakin, huomioi miten se vaikuttaa toiseen, neuvottele asiasta ja mieti miten toinenkin voi hyötyä siitä ja lähtökohtaisesti hyväksy se, että kaiken mitä itse vaadit, myös toisella on oikeus saada. Itse olen pyrkinyt noudattamaan tätä periaatetta aina molempiin suuntiin ja monta kertaa valvonut toisenkin etua.

Laskut maksetaan lähtökohtaisesti puoliksi. Yhteiset hankinnat tehdään yhdessä, omat hankinnat sitten miten tahtoo, mutta niiden salaaminen on typerää eikä kummankaan pitäisi puuttua toistensa juttuihin, ellei sille ole joku pätevä syy. Moottoripyörä ei kuulu makkariin, hommaa sille talli ensin.

Kotonakin kaikki pysyy siistinä, kun kaikelle on oma paikka ja asiat on mietitty toimiviksi ja molemmat ovat valmiita mukautumaan ja ottamaan käyttöön uusia, hyviä käytäntöjä. Sitten jos on sellaisia hommia, mitkä toinen osaa tehdä paremmin taikka tykkää tehdä niitä mieluummin, hommat voidaan jakaa. Esimerkiksi okt:ssä voi olla kaikenlaista puuhaa, jotka mieluummin ihan oma-aloitteisesti delegoidaan miehelle.

Tässä kohtaa on myös hyvä sisäistää käsite "näkymätön työ". Kun joku toimii, se saattaa toimia siksi että sen eteen on tehty työtä, jonka olemassaolosta ei välttämättä ole edes tietoa. Monet huolto- ja remppahommat ovat helposti tällaisia, mutta ne kuuluvat kotitöihin ihan siinä missä muutkin ja ne lasketaan mukaan.

Omat vanhempani ovat klassinen pari joka riitelee koko ajan kotitöistä. Olen niitä monta kertaa läksyttänyt, mutta ei tunnu menevän perille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pro gradu -työ ei ole vielä tieteellinen tutkimus. Vasta gradu lasketaan sellaiseksi.

Kerrotkos vielä noin asiantuntijana, että mitä eroa Pro Gradulla ja Gradulla on?

Pro gradu tehdään kolmen vuoden opintojen jälkeen, gradu viiden vuoden opintojen jälkeen.

Toki nää opintojen pituudet voi vaihdella mutta pro gradun tehtyään on suorittanut ns alemman tutkinnon ja gradun tehtyään ylemmän. Bachelor vs master.

Pro gradu vastaa lähinnä peruskoulun ysillä tehtävää noin kymmensivuista ns ensimmäistä tutkielmaa, gradu on laajuudeltaan yleensä noin 70-100 sivua.

Missä maassa? Meinaan ainakaan Suomessa ei ole tuollaista käytäntöä.

T: akateeminen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tähän gradua tarvita. Joka vuosi näkee useita otsikoita eroista, joissa rikas mies menettää omaisuutensa naiselle, joka on ollut joku perus sihteeri ja pennitön. Ei näy feministejä puolustamassa tasa-arvoa ja sanomassa että nyt ei ihan oikeus toreutunut, vaikka kaikki ymmärtää että se on vääryys.

En muuten muista yhtään tapausta missä rikas nainen menetti puolet omaisuudestaan erossa jollekin kullankaivaja miehelle.

Rikas mies voi mennä naimisiin yhtä rikkaan naisen kanssa tai pysytellä sinkkuna.

Tai olla avioitumatta kokonaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tähän gradua tarvita. Joka vuosi näkee useita otsikoita eroista, joissa rikas mies menettää omaisuutensa naiselle, joka on ollut joku perus sihteeri ja pennitön. Ei näy feministejä puolustamassa tasa-arvoa ja sanomassa että nyt ei ihan oikeus toreutunut, vaikka kaikki ymmärtää että se on vääryys.

En muuten muista yhtään tapausta missä rikas nainen menetti puolet omaisuudestaan erossa jollekin kullankaivaja miehelle.

Minun tätini menetti ison kasan rahojaan miehelle erossa. Otti sitten koiran ja totesi, että se tulee halvemmaksi kuin mies.

Miten tyhmä muuten pitää miehen olla, jos ei tee avioehtoa, jos on iso ero omaisuuden määrässä? Minä tein avioehdon ilman muuta, koska olen n 100 kertaa varakkaampi kuin mieheni.

Lisäksi oikein rahasta tarkka mies voisi mennä naimisiin yhtä varakkaan naisen kanssa kuin itse on. Ap taitaa kuulua niihin, jotka eivät saa naista tasa-arvoisin keinoin ja hänen ainoa toivonsa on yrittää ostaa nainen. Turha silloin valittaa, jos siitä naisesta on rahanmenoa.

Moni ei ole tehnyt avioehtoa, jos on seurustellut nuoresta pitäen ja molemmat on ollut silloin peaa. Vuosikymmenten aikana rahaa on kertynyt enemmän ja miehelle iskee viidenkympin kriisi. Silloin mies haluaisi pitää kaiken itsellään vaikka yhdessä kaikki on hankittu. Oikein että nainen saa puolet omaisuudesta.

Asiat voi näyttää ihan miltä vaan riippuen katsojasta. Myös raha asioissa. Matematiikan lisäksi myös mielipide asioita.

Aina ei voi jakaa 50/50 eikä pidäkään.

Meillä esim. kumpikin käyttää helvetisti rahaa perheeseen. Mies enemmän itseensä kun minä, koska auto on myös hänen kulu, ei meidän. Hänen käytössään 95%. Sinänsä ei kai väliä miten menee kun kumpikin käyttää yhteisiin juttuihin myös paljon ja ei tuhlaa ylettömiä itseensä, paitsi siinä menee kyllä mies vähän liian pitkälle, kun napisee, että maksaa yksin lomamatkat ja auton. Juuri senhän takia maksaa, että ei maksa asumiskuluja. Oh, mitäköhän hänen sitten pitäisi maksaa. Maksaa myös sijoitusasunnosta vähän joka kuukausi, mutta koska täysin hänen niin ei oikeastaan yhteinen kulu, vaikka toivottavasti lapset saa joskus osansa siitä.

Mä maksan asunnon ja suuremman osan ruuasta. Sen takia hieman outoa ja ärsyttävää napinaa. Myös lasten kuluista suurimman osan maksan, mutta lapsilisäthän tulee mulle, joten tottakai.

Joskus 80-luvulla oli melko tavallista vanhempieni malli. Isä tienasi paljon enemmän ja hän maksoi omistusasunnon kulut täysin yksin, laina plus muut. Myös maksoi autonsa, joka oli kylläkin työsuhdeauto. Äiti maksoi perheen ruuat ja omat hankinnat kuten vaatteet tietty ja oman auton. Silloin kun lapsista sai lapsilisää maksoi lasten kuluja. Myöhemmin myös isä kun lapsilisät loppu.

Ei kannata mennä avioliittoon ollenkaan. Ei edes hankkia yhteistä asuntoa. Oma tupa, oma lupa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pro gradu -työ ei ole vielä tieteellinen tutkimus. Vasta gradu lasketaan sellaiseksi.

Kerrotkos vielä noin asiantuntijana, että mitä eroa Pro Gradulla ja Gradulla on?

Pro gradu tehdään kolmen vuoden opintojen jälkeen, gradu viiden vuoden opintojen jälkeen.

Toki nää opintojen pituudet voi vaihdella mutta pro gradun tehtyään on suorittanut ns alemman tutkinnon ja gradun tehtyään ylemmän. Bachelor vs master.

Pro gradu vastaa lähinnä peruskoulun ysillä tehtävää noin kymmensivuista ns ensimmäistä tutkielmaa, gradu on laajuudeltaan yleensä noin 70-100 sivua.

Kandidaatintutkielma tehdä kandivaiheessa eli tavallisesti opintojen kolmantena vuonna. Gradu on puhekielinen ilmaisu Pro Gradu -tutkielmalle. Kandidaatintutkielman vaatimukset varmasti vaihtelevat eri tiedekunnissa, mutta siellä missä minä ohjaan, sivuvaatimus on 20-30 sivua ja lähteissä tulee käyttää tietty määrä kv-lähteitä.

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoinen gradu. Olen itse nainen, mutta kokenut samankaltaista taloudellista väkivaltaa kuin haastatellut miehet. Se ei ole verrattavissa siihen, että esim. pariskunta yhdessä sopii että toinen on kotona ja hoitaa lapsia, tai että omaisuus jaetaan tasapuolisesti erossa. Meillä se oli esimerkiksi sitä, että ex-mieheni tekeytyi työkyvyttömäksi ja useilla eri tekosyillä oli koko liittomme ajan työelämän ulkopuolella, mutta samaan aikaan odotti että minä teen useaa eri työtä voidakseni elättää kaikki. Eron jälkeen tämä työkyvyttömyys "yllättäen" hävisi täysin. Eron jälkeen minulle jäi kaikki sellaiset velat (kuten opintolaina), joilla oli elätetty koko perhettä tai esimerkiksi ostettu miehen haluama auto. Auto sen sijaan oli miehen nimissä ja jäi hänelle. Lapset hän vaati nimiinsä vain Kelan etuuksien vuoksi, ja yritti esimerkiksi vaatia hyvin korkeita elatusmaksuja, vaikka hän oli jäänyt asumaan kotiimme, jonka asuntolainat ja menot minä edelleen maksoin, lapset olivat puolet ajasta luonani ja minä tein heidän kaikki hankintansa. Taloudellinen tilanteeni oli aivan romuna vuosia tuon avioliiton ja eron jälkeen, kun taas ex-mieheni oli elänyt koko liittomme ajan minun elättämänäni ja sen jälkeen osituksessa ja Kelan etuuksien muodossa saatujen rahojen ansiosta eli hyvää elämää.

Tuollaisia nähty ja jotka vielä neuvovat ettei ole oikein sopivaa puhua rahasta.

Nainen... kirjoitti:

On vain reilua että mies maksaa enemmän kuluja koska nainen hoitaa kotia enemmän. Meillä mies maksaa 70% laskuista ja kuluista koska minä hoidan kotia 90%. Tienaan nettona 2800, mieheni 2500 euroa.

Oh hoh paljonpa se pimppi nykyään maksaa.

Erossa kukin vie omansa, yhteinen puoliksi. Lasten hyväksi kaikki mikä irti lähtee. Tietyissä tapauksissa ymmärrän kompensaation, esim. nainen ottanut enemmän vastuuta kodista ja lapsista ja niin mahdollistanut miehen urakehityksen, ottaen itse vahinkoa.

Vierailija kirjoitti:

Nainen... kirjoitti:

On vain reilua että mies maksaa enemmän kuluja koska nainen hoitaa kotia enemmän. Meillä mies maksaa 70% laskuista ja kuluista koska minä hoidan kotia 90%. Tienaan nettona 2800, mieheni 2500 euroa.

Oh hoh paljonpa se pimppi nykyään maksaa.

Ilmankos miehet pakoilee kotitöitä kun luulevat että niitä tehdään pimpillä.