Poika tuli sotaväestä pois neljän päivän jälkeen ja olen todella häpeissäni
Viimeviikon maanantaina poika lähti armeijaan ja palasi jo neljän päivän päästä takaisin. Torstaina-illalla palasi mitään ennalta ilmoittamatta ja sanoi, että otti kaksi vuotta lykkäystä. Mitään suunnitelmaa ei ole, ei töitä ja opiskelua. Nyt vaan makaa huoneessaan ja pelaa yöt tietokoneella.
Olen mieheni kanssa häpeissäni, kun joudumme selittelemään,. kun poika palasi maitojunalla heti takaisin.
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fiksu poika. Ei kannata vannoa mitään valoja militarismin hengelle.
Puhu poikasi kanssa sivariin menosta ja rajoita jollakin verukkeella sitä pelaamista yöaikaan.
Rauhan puolesta oleminen ja pasifismi vaatii tässä maassa enemmän "miehekkyyttä" kuin muiden mukana kulkeminen asepalveluksineen. Jokainen rauhan ja aseettomuuden puolesta oleva maksaa kalliin, mutta sitäkin arvokkaamman hinnan vakaumuksestaan.
Muista tämä sitten kun Venäjän riveissä olevat tsetsheenit leikkaavat mattoveitsellä m u n a s i irti mikäli olet mies ja rais---vat sinua kunnes kuolet riippumatta sukupuolestasi.
Sinunlaisillasi ihmisillä sotaan joutuva yhteiskunta ei tee yhtään mitään, et pysty puolustamaan edes itseäsi, saati muita.
Mistä tiedät että itsekään pystyt? Oletko ollut etulinjassa taistelemassa.
Myös sotatilassa siviiliyhteiskunta jatkaa toimimistaan. On lukuisa määrä elintärkeitä tehtäviä joiden suorittamiseksi tarvitaan muita kuin sotilaita myös sotatilanteessa. Ei ainoa isänmaan palvelu ole vihollisten tappamista.
Paras puolustus tehdään kuitenkin jo ennen kuin sotaan ajaudutaan. Jos ajaudutaan sotaan saakka, ollaan jo ratkaisevasti epäonnistuttu monissa asioissa, esimerkiksi kuuntelemaan ja kunnioittamaan toisenkin osapuolen mielipiteitä ja näkemyksiä. Voisi sanoa, että riittävän viisas ei ajaudu koskaan sotaan. Vähemmän viisas yrittää sotimalla ratkaista epäonnistunutta diplomatiaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansalaisvelvollisuus tulisi olla opetella elämään rauhassa ja sovussa naapureiden kanssa ja kunnioittamaan heitä tasaveroisina ihmiskunnan edustajina. Tällöin ei olisi tarpeen hukata miesten parasta nuoruutta asepalveluksessa tai valtiomme tuhlata vuosittain satoja miljoonia-miljardeja asevarusteluun.
Se, että me olemme rauhantahtoisia ei tarkoita etteikö naapurina voisi olla fasistinen diktatuuri, joka haluaa määräillä naapurimaiden tekemisiä. Sic vis pacem, bara bellum.
Antiikin aikaisia "viisauksia".
Nykyään voisi paremminkin sanoa:
Si vis pacem para pacem Jos haluat rauhaa, valmistaudu rauhaan
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se on niin että nämä jotka keskeyttävät armeijan ovat reppanoita joiden loppuelämän ennuste ei ole kovin valoisa. Tämä ei ole mielipide vaan tilastojen kertomaa. Toki poikkeuksiakin on mutta ei sinun poikasi.
Mistäs tämmöiset tilastot löytyvät? Ainakin meillä yliopistolla armeijan käyminen oli harvinaista.
Provo, ei armeija ole mitään hienoutta ja välttämättömyyttä, pakollinen paha ainoastaan... sitten ovat erikseen armeija-kiihkoilijat mutta näiltäkin hymy hyytyy kun menevät eturintamaan ja astuvat ensimmäiseen miinaan ja jalat räjähtävät palasiksi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tuota häpeämään.
Jokainen tekee omat valintansa.
Poika tarvitsee enemmän tukijaa kuin säälijää. Vanhemmilla ja läheisillä on tässä iso rooli.
Kuuntele, tee ehdotuksia sen perusteella, mistä on kiinnostunut.
Tarvittaessa aseta myös raja ja säännöt, mitä teidän kotona noudatetaan. Esim. jokainen osallistuu kotitöihin osaltaan, kotona voi täysi-ikäisenä asua, kun käy töissä tai koulussa, oma huone pidetään siistinä tms.
Tehkää yhdessä suunnitelma, auta tavoitteen saavuttamisessa.
Armeijaan ei lopulta ole pakko mennä, mutta toisaalta se voi olla kokemus ja mahdollisuus oppia uutta. Vaikean hetken läpi kulkeminen voi olla voimaannuttava kokemus.Kansakunnan puolustus ei todellakaan ole mikään "jokaisen oma valinta", vaan kansalaisvelvollisuus!
Kansalaisvelvollisuus tulisi olla opetella elämään rauhassa ja sovussa naapureiden kanssa ja kunnioittamaan heitä tasaveroisina ihmiskunnan edustajina. Tällöin ei olisi tarpeen hukata miesten parasta nuoruutta asepalveluksessa tai valtiomme tuhlata vuosittain satoja miljoonia-miljardeja asevarusteluun.
On hieman kaksinaismoralistista puhua naapureiden välisestä ystävyydestä ja luottamuksesta jos samalla varustaudumme hampaisiin asti asein. Mitä tarmokkaammin valmistaudumme edistämään rauhaa varustautumalla ja väkivallalla, sitä kauemmas etäännymme rauhasta. Tulevan rauhan puolesta tappeleminen on mahdottomuutta ja itsepetosta, koska se on rauhasta loittonemista, siitä poispäin pyrkimistä.
Väkivalta ja aseellinen konflikti ovat aina moraalisesti väärin. Kaikenlainen väkivalta on tuomittavaa, ja aseiden käyttö tuottaa vain lisää kärsimystä ja tuhoa.
Väkivalta voidaan lopettaa ainoastaan ei-väkivallalla.
Rauhan puolesta ei voi milloinkaan taistella, sotimisesta puhumattakaan. Sen puolesta voidaan vain kärsivällisesti työskennellä. Ja loppujen lopuksi kansojen todellisen rauhantahdon ilmaisee niiden halu ja kyky kärsivällisyyteen, sovintoa etsivään työskentelyyn.
"On hieman kaksinaismoralistista puhua naapureiden välisestä ystävyydestä ja luottamuksesta jos samalla varustaudumme hampaisiin asti asein. Mitä tarmokkaammin valmistaudumme edistämään rauhaa varustautumalla ja väkivallalla, sitä kauemmas etäännymme rauhasta. Tulevan rauhan puolesta tappeleminen on mahdottomuutta ja itsepetosta, koska se on rauhasta loittonemista, siitä poispäin pyrkimistä." Tämähän koskee myös venäläisiä, eikö niin. Samat hölmöt yläpeukuttavat kirjoitustasi jotka halusivat Natoon Venäjän takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fiksu poika. Ei kannata vannoa mitään valoja militarismin hengelle.
Puhu poikasi kanssa sivariin menosta ja rajoita jollakin verukkeella sitä pelaamista yöaikaan.
Rauhan puolesta oleminen ja pasifismi vaatii tässä maassa enemmän "miehekkyyttä" kuin muiden mukana kulkeminen asepalveluksineen. Jokainen rauhan ja aseettomuuden puolesta oleva maksaa kalliin, mutta sitäkin arvokkaamman hinnan vakaumuksestaan.
Muista tämä sitten kun Venäjän riveissä olevat tsetsheenit leikkaavat mattoveitsellä m u n a s i irti mikäli olet mies ja rais---vat sinua kunnes kuolet riippumatta sukupuolestasi.
Sinunlaisillasi ihmisillä sotaan joutuva yhteiskunta ei tee yhtään mitään, et pysty puolustamaan edes itseäsi, saati muita.Mistä tiedät että itsekään pystyt? Oletko ollut etulinjassa taistelemassa.
Myös sotatilassa siviiliyhteiskunta jatkaa toimimistaan. On lukuisa määrä elintärkeitä tehtäviä joiden suorittamiseksi tarvitaan muita kuin sotilaita myös sotatilanteessa. Ei ainoa isänmaan palvelu ole vihollisten tappamista.
Paras puolustus tehdään kuitenkin jo ennen kuin sotaan ajaudutaan. Jos ajaudutaan sotaan saakka, ollaan jo ratkaisevasti epäonnistuttu monissa asioissa, esimerkiksi kuuntelemaan ja kunnioittamaan toisenkin osapuolen mielipiteitä ja näkemyksiä. Voisi sanoa, että riittävän viisas ei ajaudu koskaan sotaan. Vähemmän viisas yrittää sotimalla ratkaista epäonnistunutta diplomatiaansa.
Millä tavalla ukrainalaisten olisi pitänyt kuunnella venäläisten näkemyksiä siitä mitä he omassa maassaan Ukrainassa saavat tehdä?
Vierailija kirjoitti:
Häpeäisin minäkin.
Minua taas ei kiinnosta ollenkaan, mitä muut minusta ajattelevat.
"Mitähän ne muut minusta ajattelee", siinä on yksi suomilampaan isoin ongelma
en minä vaan omia lapsiani häpeäisi...mitä siinä on väärää vaikka intti jäisi kokonaan käymättä. on kuitenkin jo niin vanhoillista osoittaa palvelustahtoa isänmaalle...täällä mitään sotia tule olemaan ja nato tulee avuksi jos jotain sattuu.
ole siis vaan pojastasi ylpeä...hänellä itsellään on varmasti myös karski kokemus tuo intistä palautuminen.
ihan lapsellista touhua koko armeija.
Se on tietysti ikävää, että noin kävi, mutta ei ole teidän vanhempien asia ruveta häpeämään. Toki se hankaloittaa nuoren elämää, kun joutuu aloittamaan uudestaan, mutta ehkä hän sitten on kypsempi.
Tärkeämpää on se, miten te nyt reagoitte. Jos annatte hänen vain maata öllöttää huoneessaan, sinne hän jääkin. Jos ei ole opiskelu- eikä työpaikkaa, niin tukien saaminen on vähän niin ja näin. Johonkin koulutukseen on pakko hakea, ja ellei se ole nyt vaihtoehto, johonkin töihin. Mitään kummoisia töitä ei tietysti ole mahdollista saada, mutta ei ole varaa nirsoillakaan tuossa tilanteessa.
Varmaan homo, mielisairas tai narkomaani. Joka tapauksessa pilattu lapsi josta kannattaa yrittää päästä eroon jos on tuollainen vätys.
Suomen armeija on heikko muutenkin. Piti oikein natoon liittyä eli olemme muiden armoilla haluaako ne puolustaa maatamme natzien valloitusta.
Vierailija kirjoitti:
Hävetä? Kaksi vuotta lykkäystä ei ole mitään kummallista. Ei sinne kannata välttämättä aivan heti täysi-ikäistyttyääm mennäkään.
Kun ollut muutaman päivän armeijassa ja kotiutetaan kaksi vuotta lykkäystä tarkoittaa, että kahden vuoden päästä saa pysyvän vapautuksen palveluksesta.
Ei kotiutuslykkäyksen jälkeen tarvitse enää uudestaan inttiin mennä jos ei välttämättä itse halua.
Ne, jotka kuvittelevat, että armeijassa "tehdään pojista miehiä" ovat joko tanttoja, jotka ovat nähneet armeijan lähinnä lippujuhlan päivän paraateissa, tai niitä äo 85 kiitospaitajuntteja, joiden elämän suurin saavutus oli kuntoisuusloma intin cooper-tuloksella ja korpraalin arvo polkupyörämekaanikkojoukoissa.
Normaaliälyiset intin käyneet miehet tietävät, millainen pellelaitos se on, ja että jos sillä joku vaikutus aikuistumiseen on, niin hyvällä tuurilla selviytyy aikuistumisen viivästymisellä eikä tule pysyvää vahinkoa.
- Reservin vänrikki
Ihmiset ovat aina nauraneet kaikelle tavallisuudesta poikkeavalle ja ensin pilkanneet jokaista epäsuosittua aatetta, kunnes lopuksi ovat sen omaksuneet. Eiköhän näin tule aikanaan käymään myös rauhanaatteenkin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat aina nauraneet kaikelle tavallisuudesta poikkeavalle ja ensin pilkanneet jokaista epäsuosittua aatetta, kunnes lopuksi ovat sen omaksuneet. Eiköhän näin tule aikanaan käymään myös rauhanaatteenkin kanssa.
Luultavasti, mutta paljon saa vielä vettä virrata ennenkuin ihmiskunnan enemmistö pystyy tuon aatteen todella sisäistämään omakseen.
Tsemppiä pojalle ja nyt vain houkuttelette hänet ulos nauttimaan kesästä ja elämästä ettei masennu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas, monesko kerta tämä oli?
Nykypäivänä harva kestää aamuheräämisten ja tahdissa kävelemisen luomaa painetta.
Nykypäivänä MIES urputtaa vauva-palstalla saamattomuuttaan. Kyllä, puhuin sinusta.
Kannattaisi nyt vaan käydä se sivari niin että voi jatkaa eteenpäin ilman sitä ajatusta että edessä on kuitenkin sellainen valtionpalveluvuosi.
Se mitä elämällään tekee on se olennainen. Mitä valtio vaatii itselleen on hankala asia erikseen.