Lue keskustelun säännöt.
Tavalliselle vanhemmalle on kauheaa jos aikuinen lapsi laittaa välit yhtäkkiä poikki ja katoaa elämästä
09.07.2023 |
Tälläkin palstalla peukutetaan ihmisiä jotka ovat kadonneet vanhempiensa elämästä täysin, tai ovat suunnittelemassa sitä. Oikein kannustetaan siihen.
En hetkeäkään epäile etteikö olisi olemassa hirviövanhempia jotka tietentahtoen ovat halunneet tuhota lapsensa elämän. Vanhempia jotka ovat ilkeitä, fyysisesti ja henkisesti väkivaltaisia, petollisia, myrkyllisiä, päihteileviä, ailahtelevia, välinpitämättömiä, kiristäviä, hyväksikäyttäviä, arvostelevia, kateellisia, etäisiä, tunkeilevia, painostavia, vähätteleviä jne. Ei sellaisen kanssa halua eikä tarvitse olla tekemisissä.
Sitten on ne vanhemmat joiden lasta on rakastettu, kannustettu, oltu tukena elämän ylä- ja alamäissä. Oltu ihan tavallisia vanhempia, jotka ovat halunneet olla tietoisia kasvattajia. On yritetty tietoisesti välttää niitä virheitä mitä esimerkiksi omassa suvussa on tehty ja mikä on aiheuttanut vahinkoa.
Sitten yhtenä päivänä lapsi ei vain enää ota yhteyttä eikä vastaa puhelimeen. Vanhemmalle tulee tunne että kaikki ei ole kunnossa. Kysytään varovasti että onko kaikki hyvin. Huoli herää. Ei vastausta, vaikka viestit luettu. Muutaman viikon päästä lapselta tulee katkera viesti että kokee vanhempiensa pilanneen hänen elämänsä eikä halua enää olla väleissä. Asiaa ei suostu sen kummemmin avaamaan että saisi edes jonkunlaisen käsityksen tilanteesta. Hämmennys iskee, alkaa loputon miettiminen ja kelaaminen. Oliko syynä kenties muutto toiselle paikkakunnalle kun lapsi oli 10-vuotias? Oliko syynä äidin hetkellinen työttömyys ja huonompi rahatilanne? Mitään selkeästi vahingollista tapahtumaa ei tule mieleen historiasta.
Tätä tilannetta voisi verrata oman lapsen katoamiseen. Ei selityksiä tai vastauksia. Kyse ei ole siitä etteikö vanhempi pystyisi näkemään virheitään, päinvastoin hän etsii niitä itsestään ja historiasta, etsii vertaistukea ja puhuu ammattilaisten kanssa.
Sureva äiti
Kommentit (1125)
Mies joutui myös katkaisemaan välinsä vanhempiinsa, kun olivat niin myrkyllisiä, etenkin äitinsä. Samoin osa sisaruksista samanlaisia. Tosi sairas perhe kaikenkaikkiaan. Heille on esim ihan normaalia kerääntyä ison pöydän ääreen ja haukkua törkeällä tavalla aina sitä sisarusta joka ei just satu olemaan paikalla. Luulen, että äiti tahalteen aiheuttaa eripuraa lasten välillä, jotta eivät kääntyisi yhdessä häntä vastaan, koska haluaa pakonomaisesti hallinnoida kaikkea ja kaikkia.
Mies on sanonut, että ei hyväksy heidän käytöstään, ja kokee että häntä on loukattu sen jälkeen kun käyttäytyivät todella törkeästi meidän perhettä kohtaan (en sen enempää erittele tätä asiaa, mutta jokainen ulkopuolinen kenelle asian olen kertonut, on ollut pöyristynyt ja sanonut, että ihme jos välit säilyisivät tuollaisen jälkeen), eikä halua viettää aikaa heidän kanssaan enää. Mitä äiti vastaa: meillä on eri näkemys. Ilman mitään halua selvittää mitään, kuunnella toista osapuolta sen enempää. Aivan totaalinen asiasta vaikeneminen ja nyt meidän perheen haukkuminen ja mustamaalaaminen kun olemme niin törkeitä että emme pidä yhteyttä. Odottaa nyt sitten meiltä ilmeisesti anteeksipyyntöä! Joo, ei ole saamassa sellaista.
Millainen äiti käyttäytyy tuolla tavalla? Luonnehäiriöinen kyllä, joten turha edes yrittää. Välit on poikki jatkossakin, ja voidaan perheenä paljon paremmin, kun ei tarvi olla tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies joutui myös katkaisemaan välinsä vanhempiinsa, kun olivat niin myrkyllisiä, etenkin äitinsä. Samoin osa sisaruksista samanlaisia. Tosi sairas perhe kaikenkaikkiaan. Heille on esim ihan normaalia kerääntyä ison pöydän ääreen ja haukkua törkeällä tavalla aina sitä sisarusta joka ei just satu olemaan paikalla. Luulen, että äiti tahalteen aiheuttaa eripuraa lasten välillä, jotta eivät kääntyisi yhdessä häntä vastaan, koska haluaa pakonomaisesti hallinnoida kaikkea ja kaikkia.
Mies on sanonut, että ei hyväksy heidän käytöstään, ja kokee että häntä on loukattu sen jälkeen kun käyttäytyivät todella törkeästi meidän perhettä kohtaan (en sen enempää erittele tätä asiaa, mutta jokainen ulkopuolinen kenelle asian olen kertonut, on ollut pöyristynyt ja sanonut, että ihme jos välit säilyisivät tuollaisen jälkeen), eikä halua viettää aikaa heidän kanssaan enää. Mitä äiti vastaa: meillä on eri näkemys. Ilman mitään halua selvittää mitään, kuunnella toista osapuolta sen enempää. Aivan totaalinen asiasta vaikeneminen ja nyt meidän perheen haukkuminen ja mustamaalaaminen kun olemme niin törkeitä että emme pidä yhteyttä. Odottaa nyt sitten meiltä ilmeisesti anteeksipyyntöä! Joo, ei ole saamassa sellaista.
Millainen äiti käyttäytyy tuolla tavalla? Luonnehäiriöinen kyllä, joten turha edes yrittää. Välit on poikki jatkossakin, ja voidaan perheenä paljon paremmin, kun ei tarvi olla tekemisissä.
Minkälainen äiti ylipäänsä haukkuu jotain lastaan hänen sisaruksilleen? Ei ole normaalia.
Onneksi on täysipäisiä nuoria aikuisiakin.
Surullisia tarinoita. Miksi lapsen pitäisi katkaista välit vanhempaan varsinkaan jos ei ole mitään järkevää syytä. Itselle vanhempien poismeno olisi henkinen itsemurha.
Haha, perus. Vanhemmalla ei ole mitään ongelmaa. Ei ole mitään riitaa. Ei siis tarvitse mitään selvittää. Ja sitten ollaan katkeria kun lapsi ei pidä yhteyttä. Vaikka ei ole mitään syytä. Lapsi on vain itse hankala!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ne syyt sieltä löytyy kun on rehellinen itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Haha, perus. Vanhemmalla ei ole mitään ongelmaa. Ei ole mitään riitaa. Ei siis tarvitse mitään selvittää. Ja sitten ollaan katkeria kun lapsi ei pidä yhteyttä. Vaikka ei ole mitään syytä. Lapsi on vain itse hankala!
Jos lapsi on itse hankala, niin silloinhan vanhempien pitäisi olla helpottuneita ja tyytyväisiä, eikö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempi on pahasti mielenterveysongelmainen ja käyttäytyy vaarallisesti. Syyttelee mielipuolisesta käytöksestään lasta, joka pyrkii pysymään kaukana ja tämä vanhempi stalkkaa ja pyrkii toistuvasti seuraan.
Mun sairailla vanhemmilla mennyt välit moniin ihmisiin. Oikeastaan vain muutama ystävä enää jäljellä. Ihmiset katkaisseet välejä vuosien varrella ja aina samat selitykset. Eivät he tiedä syytä tai ei heillä ole mitään riitaa. Riidatkin kielletään. Ei ole mitään, kun he eivät myönnä mitään. Sanomattakin selvää, että ovat ihmisiä kenen kanssa ei kannata edes yrittää tulla toimeen. Kaikki tehdään heidän tavallaan tai ei ollenkaan. Ikinä koskaan eivät pyydä mitään anteeksi, vaikka ovat todella rajattomia ja törkeästi käyttäytyviä ihmisiä läheisiään kohtaan. Sitten vielä syyllistävät ja uhriutuvat kun ei haluta pitää yhteyttä ja he ovatkin niitä jotka vihaisia meitä kohtaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Surullisia tarinoita. Miksi lapsen pitäisi katkaista välit vanhempaan varsinkaan jos ei ole mitään järkevää syytä. Itselle vanhempien poismeno olisi henkinen itsemurha.
No sitä sietää miettiä, miksi kukaan ikinä muka tekis niin ilman syytä.
Pitäis ihan oikeasti hälytyskellojen soida jos sitä tarjotaan selitykses.
Vierailija kirjoitti:
Miehen perheessä sairas anoppi saattaisi huutaa alistetuille, taloudellisesti täysin riippuvaisille, lapsen tasolle jääneille aikuisille sisaruksille tällaista. Suuttui alunperin miehellekin siitä kun hän ei ollut samaa mieltä, että yhtä sukulaista pitäisi vihata kaikkien yhdessä. Hyi olkoon mitä myrkynkeittäjiä, todellakin pysyn kaukana ja voin paaaaaljon paremmin.
Tämä on yhteistä näille lapsille. He voivat paljon paremmin kun ovat erossa vanhemmistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullisia tarinoita. Miksi lapsen pitäisi katkaista välit vanhempaan varsinkaan jos ei ole mitään järkevää syytä. Itselle vanhempien poismeno olisi henkinen itsemurha.
No sitä sietää miettiä, miksi kukaan ikinä muka tekis niin ilman syytä.
Pitäis ihan oikeasti hälytyskellojen soida jos sitä tarjotaan selitykses.
Jep. Aina sille on SYY. On asia erikseen haluaako vastapuoli kuulla syytä. 100% tapauksista ei, koska muutenhan tilanne olisi mahdollista selvittää ja välit voisivat eheytyä. Mutta nämä vanhukset ottavat mielummin sen että välit menee poikki oman lapsensa kanssa kuin esim myöntävät joskus olleensa väärässä? Tosi vaikea ymmärtää, mutta näin se menee meidänkin tapauksessa. Tärkeintä on pitää kiinni siitä ajatuksesta että he eivät ole tehneet mitään väärin, vaikka kaikki ympärillä näkisivät että asia olisi toisin. Miten ihminen voi jatkaa elämäänsä tuolla tavalla valheessa? Eikö omatunto oikeasti kolkuta? Eikö mitään seurauksia tule? Elämä jatkuu kuten aina ennenkin?
Vierailija kirjoitti:
Tavallisen vanhemman lapsi ei katkaise välejä.
Tuliko mieleen,että lapsi voi olla epätavallinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun äitini on narsku. Meitä oli neljä lasta, minä olen sisarussarjan toiseksi vanhin. Kaikki oli aina minun syytäni. Äiti opetti sisaruksetkin syyttämään aina minua. Minä sain kaikkea vähiten tai en ollenkaan (esim suklaamunia pääsiäisenä: minulle 1, muille 5, ja kaikkien mielestä tämä oli okei?? Samoin vappupallojen kanssa, muut saivat sellaisen, minä en ym ym).
En jaksanut enää olla se musta lammas, likasanko ja syyllinen. Katkaisin välit äitiin. No, nyt hän on puhunut suvun ja ystävät ja tutut ja vieraat läpi, kuinka minä olen kiittämätön ja itsekäs ja kohtuuton jne jne.
Että sellainen tavallinen, hyvä vanhempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullisia tarinoita. Miksi lapsen pitäisi katkaista välit vanhempaan varsinkaan jos ei ole mitään järkevää syytä. Itselle vanhempien poismeno olisi henkinen itsemurha.
No sitä sietää miettiä, miksi kukaan ikinä muka tekis niin ilman syytä.
Pitäis ihan oikeasti hälytyskellojen soida jos sitä tarjotaan selitykses.Jep. Aina sille on SYY. On asia erikseen haluaako vastapuoli kuulla syytä. 100% tapauksista ei, koska muutenhan tilanne olisi mahdollista selvittää ja välit voisivat eheytyä. Mutta nämä vanhukset ottavat mielummin sen että välit menee poikki oman lapsensa kanssa kuin esim myöntävät joskus olleensa väärässä? Tosi vaikea ymmärtää, mutta näin se menee meidänkin tapauksessa. Tärkeintä on pitää kiinni siitä ajatuksesta että he eivät ole tehneet mitään väärin, vaikka kaikki ympärillä näkisivät että asia olisi toisin. Miten ihminen voi jatkaa elämäänsä tuolla tavalla valheessa? Eikö omatunto oikeasti kolkuta? Eikö mitään seurauksia tule? Elämä jatkuu kuten aina ennenkin?
Siinähän sitten kantavat seurauksia. Eivät voi olla enää tekemisissä lastensa, lastenlastensa jne kanssa. Aika rankat seuraukset minusta. Varsinkin kun pelkkä anteeksipyyntö olisi riittänyt pelastamaan suhteet.
Vierailija kirjoitti:
Minun äitini on narsku. Meitä oli neljä lasta, minä olen sisarussarjan toiseksi vanhin. Kaikki oli aina minun syytäni. Äiti opetti sisaruksetkin syyttämään aina minua. Minä sain kaikkea vähiten tai en ollenkaan (esim suklaamunia pääsiäisenä: minulle 1, muille 5, ja kaikkien mielestä tämä oli okei?? Samoin vappupallojen kanssa, muut saivat sellaisen, minä en ym ym).
En jaksanut enää olla se musta lammas, likasanko ja syyllinen. Katkaisin välit äitiin. No, nyt hän on puhunut suvun ja ystävät ja tutut ja vieraat läpi, kuinka minä olen kiittämätön ja itsekäs ja kohtuuton jne jne.
Että sellainen tavallinen, hyvä vanhempi.
Miehellä ollut vähän sama tilanne hänen perheessään. Mietin vaan, että sitten jos tämä ns musta lammas katkaisee välit, niin eiköhän äiti löydä toisen sylkykupin ja mustan lampaan? Ylipäänsä tuollainen äiti rakastaa sitä että saa hallita lapsia ja aiheuttaa eripuraa heidän välilleen. Hän saattaa olla jopa kateellinen siitä että kahdella lapsella on keskenään hyvät välit. Hän ei myöskään kestä sitä jos lapsi menestyy ilman hänen apujaan.
Narsistiksi nimittelyä käytetään usein sanan todellista merkitystä kunnolla ymmärtämättä, ja sitä harjoittavat usein henkilöt, joilla itsellään on voimakkaita narsistisia piirteitä
/Hannu Lauerma
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/11/11/onko-laheisesi-narsisti-narsis…
Minä pistin poikki narsistiseen ja väkivaltaiseen isääni samalla meni äitiin välit koska haluaa elää narsistin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Usein näissä surullisten "hylättyjen" vanhempien tarinoissa toistuu tietty kaava. Lapsi on saanut kaiken, kaikki oli hyvin, mutta katkaisi välit ilman mitään syytä. Lienee vain yliherkkä, ylireagoiva, herkkähipiäinen, ottanut vaikutteita jostain (netistä, puolisolta) eikä itse tajua mitä tekee, ei ymmärrä omaa parastaan.
Annas kun veikkaan, jos tätä kysyisi tältä lapselta, tulisi kertomus siitä, miten vanhempi on aina vähätellyt, mitätöinyt lapsen omat ajatukset ja tunteet. Kun aikuinen lapsi on kertonut valinnoistaan ja ajatuksistaan on tullut "hyvää tarkoittavia" neuvoja. Vaikka on jo aikuinen, niin ei vaan vanhemman mielesrä edelleenkään ymmärrä omaa parastaan, ylireagoi kaikkeen ja loukkaantuu herkästi ystävällisistä avun tarjouksista ja neuvoista.
Tottakai on tapauksia, jossa esim. kontrolloiva puoliso tai pahat mielenterveysongelmat ovat syynä yhtäkkiseen selitämättömään välien katkaisuun, mutta uskoisin että vähemmistössä.
Nämä "ystävälliset neuvot" ovat myös usein ystävällisiä vain heittomerkeissä. Vanhemman mielestä "miten sinä tukkasi olet mennyt tuolla tavalla kynimään?", tai "mikä se sinun puolisosikin on olevinaan kun ei mitään saa aikaiseksi, meillä oli tuossa iässä jo sitä ja tätä..."- tyyppiset kommentit ovat omasta mielestä niitä vilpittömän hyväntahtoisia neuvoja. Ei ole omasta mielestään koskaan mitään muuta kuin hyvää tarkoittanut.
Miksi aikuisen ihmisen tarvitsisi kuunnella tuollaista jatkuvasti keneltäkään? Omat silmäni avautuivat, kun ymmärsin että kukaan muu ihminen maailmassa ei ole minua niin paljoa haukkunut, painanut alas ja arvostellut kuin oma äitini. Muut elämäni läheiset ihmiset ovat lähtökohtaisesti ystävällisiä, ja sitä minulla on oikeus olettaakin.
Kyllä nämä narsistivanhemmat oikeasti ovat sitä mieltä että lapset ovat ikuisesti velkaa heille. Mitä? Hylkääminen on suuri loukkaus jota ei ikinä anneta anteeksi.