Mitähän mahtoi vanhasta koulukiusaajastani tuntua

Vierailija kirjoitti:

Kiusaajani valitti facebookissa että hänen lasta kiusataan. Karma kostaa.

Eihän se lapsi sinua kiusannut. Ei ole kauhean kivaa olla iloinen tuosta, viaton lapsi kokee nyt samaa kuin sinä.

Miltä tuntuisi kun olisi koko yläasteen ajan haukuttu ja nollattu? Ei oteta porukkaan, vapaa-ajalla yritetään heittää kaljapulloilla ym.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiusaajani valitti facebookissa että hänen lasta kiusataan. Karma kostaa.

Eihän se lapsi sinua kiusannut. Ei ole kauhean kivaa olla iloinen tuosta, viaton lapsi kokee nyt samaa kuin sinä.

Pointti on se, että varmasti vanhaan kiusaajaan sattuu äitinä/isänä se, että hänen omaa lasta kiusataan. Siinä mielessä maistaa omaa lääkettään.

T. Eri

oon joskus nähnyt kiusaajiani jälkeenpäin, en tervehdi kohtelen kuin tuntematonta. olen tyytyväinen,

ettei tarvi olla heidän kanssa missään tekemisissä.good riddance

Parasta oli kun yläaste loppui. Harmi vaan, että vanha kiusaaja oli samassa koulussa seuraavat 3 vuotta. No, siellä ei kiusannut, mutta arvet jäi

Mä rakastan tätä aihetta. Mua kiusattiin ja rääkättiin yläaste koska olin pullea poika..

Ja muuten ihan hemmetin ruma..

Muutin paikkakunnaltq pois 18vuotiaana ja paluumuutin takaisin 38vuotiaana.

20v mä rakastuin kamppailu urheiluun ja siinä sit menikin 20vuotta. No rasva kerros kun väheni niin sitä mukaa naamakin alkoi kaventua ja rumasta ankanpojasta kasvoi leijona.. Vittumainen leijona koska se oli tehnyt itsestään aseen. Vuosien rääkki yhdistettynä bodaukseen oli myös vaikuttanut hieman ruumiinrakenteeseen..

Oli tosi mukava kohdata näitä nykyään 40-45v kiusaajia. Katsella heidän pelkoa silmistä kun tajusivat kuka mä olen ja nöyryyttää heitä oman muijansa edessä.

( Ei tarvinnut edes väkivaltaa).

Vierailija kirjoitti:

Yksi mun kiusaaja halvaantui alle 2-kymppisenä - eipä enää hakkaa naisia. Karma osui tässä jo rajusti. Sitten muutama jäänyt yhtä köyhiksi työttömiksi kuin vanhempansa. Mä menin eteenpäin elämässä heti peruskoulun jälkeen.

Logiikka ontuu. 6 milj juutalaista jne ihmistä saivat karmalta rangaistuksen?

Mua kiusasi eräs suosittu likka. Kotikasvatus taisi olla puutteellista, hän ryyppäsi , poltti ym, s ksikokeiluja paljon ja holtittomasti. No kuitenkin, tämä kovis otti minut silmätikuksi. Nauroi ja halvensi... Yläaste loppui ja päädyimme uusiin kouluihin.

Noh. Sittenhän kävi niin, että minun ystäviä päätyi kiusaajani kanssa samalle luokalle. Tapasimme kerran samoissa piireissä ja hän esitti tuttavallista. Tämän tapaamisen jälkeen hän alkoi lähetellä minulle face mesessä viestejä kutakuinkin "oot aasi, oot lehmä" ...

Kului taas muutama vuosi lisää ja olin keikkaillut hyvän aikaa eräässä työpaikassa. Eräänä päivänä tämä kiusaajani tuli töihin samaan paikkaan. Esitin kuin ei mitään. Tavallaan kadun sitä, että olin kuin ei mitään, mutta toisaalta. Kiusaaja ei enää koskaan tullut samaan paikkaan töihin. Luulen, että jokin häpeä tms hänelle iski. Siitä tuli hyvä mieli

Vierailija kirjoitti:

Teit viisaasti👍

Minä uskon: minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Karma kyllä huolehtii takaisinmaksusta silloin, kun on sen aika.

Voimia

No ei siihen mitään karmaa tarvita, että kaikilla tulee ongelmia eteen. Jos on kusipää, niin mahdollisesti vielä enemmän ongelmia on luvassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiusaajani valitti facebookissa että hänen lasta kiusataan. Karma kostaa.

Eihän se lapsi sinua kiusannut. Ei ole kauhean kivaa olla iloinen tuosta, viaton lapsi kokee nyt samaa kuin sinä.

Pointti on se, että varmasti vanhaan kiusaajaan sattuu äitinä/isänä se, että hänen omaa lasta kiusataan. Siinä mielessä maistaa omaa lääkettään.

T. Eri

Juuri näin. Olen tullut kiusatuksi koulussa, ja se tuntui todella kamalalta. Myöhemmin sain kokea myös oman lapsen joutumisen sadististen koulukiusaajien kynsiin. Voin kertoa, ettei oma lapsuudenkokemukseni ollut mitään sen tuskan rinnalla, jota koin lapseni vuoksi. En jäänutkään odottelemaan että kusipäät muuttuisivat tai heidän vähä-älyiset vanhempansa tekisivät lopun kiusaamisesta, vaan muutimme muualle. Se onkin ollut elämäni paras päätös.

Tuskinpa hirveästi ajattelee koko asiaa ja eiköhän ole jo sen verran kasvanut, että on ihmisenä muuttunut ja varmaan osaa kasvattaa lapsensa ihan hyvin ja eiköhän niillä lapsilla ole ihan hyvä elämä. Ainoa oikeastaan mikä tulee mieleen niin jos sitä öykkärin piirrettä on sopivasti jäljellä niin on saattanut menestystä työelämässä ja edennyt.

Yksi kiusaaja tuli vastaan kadulla joku vuosi sitten. Kysyi muistanko hänet. No muistin. Mutta hän ei ikään kuin vaikuttanut tiedostavan, miten pahasta asiasta oli ollut kysymys, vaan kyseli ihan neutraalisti ja hymysuin kuulumisiani. Ja kun ne olivat hyviä, reagoi niihin ihan täysin normaalisti, ei-kettuilevasti ja ei-sarkastisesti.

Toisessa kämmenselässäni on arpi, joka tuli siihen, kun juuri tämä sama kiusaaja yhtäkkiä varoittamatta tökkäsi siihen pitkällä kynnellään yläasteen kotitalouden tunnilla. Minulla oli totta puhuen ollut jopa jonkinlainen voimafantasia siitä, että törmäisin häneen vielä joskus ja pääsisin nostamaan asian esiin. Nyt en kuitenkaan saanut tehdyksi niin, vaan moikkasimme ja jatkoimme matkaamme eri suuntiin.

Se tilanne meni ohi niin nopeasti, että ehdin miettiä vasta jälkikäteen, miksi toimin näin. Sen täytyy liittyä jotenkin siihen, että kun on omia lapsia, niin on ymmärtänyt sitä kautta uudella tavalla, että yläasteelaisetkin ovat vielä ihan täysiä lapsia, varsinkin tunne-elämältään. Se että joku tekee jotain typerää sen ikäisenä ei tarkoita että hän tajuaisi tekojensa vakavuude, ja toisaalta se ei myöskään tarkoita etteikö hänestä voisi tulla normaalia aikuista. Päädyin jotenkin antamaan koko asian anteeksi tavalla, joka tuli itsellenikin siis yllätyksenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiusaajani valitti facebookissa että hänen lasta kiusataan. Karma kostaa.

Eihän se lapsi sinua kiusannut. Ei ole kauhean kivaa olla iloinen tuosta, viaton lapsi kokee nyt samaa kuin sinä.

Tuskin tässä lapsen kiusaamisesta iloitaan. Todetaan vain, että kiusaaja kohtaa tekonsa oman lapsensa kohtalossa. Varmaan hoitaa asian, mutta samalla alkaa ymmärtää, mitä on itse tehnyt. Oman lapsen kärsimys on tehokas opettaja.

Meidän koulukiusaaja oli täysi vitsi.

Äiti sai hänet 16 vuotiaana ja siskon 18 vuotiaana.

Pikusisko kuoli yliannostukseen 15-20 v sitten.

Ainakin 4 lasta, 3 eri isää ja esikoinen on jo isä. Kutsuu oman lapsen äitiä noita-akaksi ja omaa lastaan, ei ainakaan mitenkään kauniisti. Asuu äitinsä luona.

Luusereita koko perhe. Köyhyys periytyy

Joku lapsista yritti pitää äidille yllätys 50 v synttärit.

Ei ollut tulijoita

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä ihmishirviöille sellaisille kuuluva kohtelu eli häkkiin tai saunan taakse.

Jouko Turkan kirjassa Aiheita on juttu karatea opetelleesta portsarista, joka palaa lapsuutensa maalaiskylään kostamaan kaikki hänen itsensä ja hänen köyhän leskiäitinsä kokemat nöyryytykset. Hän kiertää talosta toiseen pahoinpitelemässä ihmisiä ja ryöstämässä takaisin kaikki tavarat, jotka äidin kuolinmökistä on hänen muistikuviensa mukaan varastettu. Kun hän palaa kierrokselta, tavaraa on moninkertaisesti enemmän kuin mökkiin edes mahtuu sisään. Mies tajuaa kostonsa lähteneen lapasesta ja menee pyytämään anteeksi:

Mutta nyt ihmiset ovat jo pakokauhun vallassa. Ukot ja akat pakenevat kuin hullut. Putoavat heinäluukuista ja halvaantuvat. Lähtevät uimaan saareen ja hukkuvat. Räjäyttävät itsensä dynamiitilla. Kukaan ei kuule kun hän tarjoaa anteeksipyyntöä. Hän ei saa ketään kiinni voidakseen sovittaa.

Jäljelläolevat tekevät hänelle ansan. Jättävät talon tyhjäksi, ja kun hän tulee vakavana teljetään ovet ja ikkunat ja sytytetään talo tuleen. Sinne liekkien keskelle kuolee kostaja koska yritti sovintoa. Kun pehmeni ja yritti ihmisten luo.

Olen itse rajusti ja pitkäkestoisesti koulukiusattu, koulussa jossa asiasta ei yksinkertaisesti välitetty, ja asiaa pahentaa se, että ala-asteaikainen elinikäistä ystävyyttä vannonut paras kaverini kääntyi yläasteella kiusaajakseni. Siltikään en usko kostamiseen. Syy on se, että näen itseni tässä kotikyläänsä kostamaan palaavassa Turkan portsarissa. (Asiaa ei muuta edes se, että Turkka itsekin oli teatterikoululaisia opettaessaan yksi suuri koulukiusaaja koko mies.)

Vierailija kirjoitti:

Tuskinpa hirveästi ajattelee koko asiaa ja eiköhän ole jo sen verran kasvanut, että on ihmisenä muuttunut ja varmaan osaa kasvattaa lapsensa ihan hyvin ja eiköhän niillä lapsilla ole ihan hyvä elämä. Ainoa oikeastaan mikä tulee mieleen niin jos sitä öykkärin piirrettä on sopivasti jäljellä niin on saattanut menestystä työelämässä ja edennyt.

Tämä kiusaajani ei ole varsin menestynyt. Ihan perus matalapalkkatyössä ja näin. Sairastui nuorena syöpään, selvisi siitä. Ja sen tiedän taustoista, että hänen oma veli oli vammainen. Ehkä se on hyönyt huomiota lapsuudessa, mutta silti se ei oikeuttanut minun kiusaamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi mun kiusaaja halvaantui alle 2-kymppisenä - eipä enää hakkaa naisia. Karma osui tässä jo rajusti. Sitten muutama jäänyt yhtä köyhiksi työttömiksi kuin vanhempansa. Mä menin eteenpäin elämässä heti peruskoulun jälkeen.

Logiikka ontuu. 6 milj juutalaista jne ihmistä saivat karmalta rangaistuksen?

Sitäpä emme tiedä.

Karma ym. ei ole noin yksioikoista. Pahantekijäkin valitsee polkunsa. Kärsijät voivat olla viattomia uhreja silloin, kun voimakas hahmo päättää, ryhtyykö hän hyvän vai pahan palvelukseen.

Jos voimme auttaa vääryyden uhreja, meidän tulee se tehdä - ei ryhtyä pohtimaan, mitä tuo uhri mahdollisesti on tehnyt aiemmin ansaitakseen nykyisen kärsimyksen. Me valitsemme vain oman polkumme, hyvän tai pahan.

Kyl ne kiusaajat saattaa ajatellakkin. Mua kaduttaa tasan yksi asia tässä elämässä ja se on se että kiusasin 7-9 luokan yhtä Mattia.

Syy siihen kiusaamiseen oli vain ja ainoastaan se että purin omaa pahaa oloa ja pelkoja..

Oon miettinyt vaikka kuinka monta tuntia voisinko mä soittaa ja pyytää anteeksi.. mitä Matti ajattelisi.. olisiko se hyvä vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi mun kiusaaja halvaantui alle 2-kymppisenä - eipä enää hakkaa naisia. Karma osui tässä jo rajusti. Sitten muutama jäänyt yhtä köyhiksi työttömiksi kuin vanhempansa. Mä menin eteenpäin elämässä heti peruskoulun jälkeen.

Logiikka ontuu. 6 milj juutalaista jne ihmistä saivat karmalta rangaistuksen?

Heistä en tiedä, mutta kyllähän saksalaisissa yhä näkyy heidän traumansa: miten antoivat tapahtua. Tekijät ovat jo lähes kaikki kuolleita, mutta häpeä ja syyllisyys säilyy. Ne ovat juuri niitä tunteita, jotka vaikuttavat kasvuun, kehitykseen jne.

Minkä takia kaikki ovat koulukiusattuja mutta kukaan ei sano olevansa koulukiusaaja?