Voi että meinas mennä hermo teineihin lomalla. Matka maksanut 800 € per teini

Vierailija kirjoitti:

Kumma. Meillä teinit on käyttäytyneet aina matkoilla paremmin kuin kotona, ihan pikkuipanasta asti. Nytkin juuri päiviteltiin, että 17-vuotias, joka kotioloissa suunnilleen puhuu äyskimällä ja istuisi vaan aina jossain ruudussa kiinni, veti pari viikkoa ympäri Englantia kuin normaali ihminen. Kiukuttelua max tunti kahdessa viikossa, ja tuohon mahtui myös runsaasti normaalisti nihkeää small talkia, nähtävyyksiä, eksoottisia ravintoloita ja uusia tuttavuuksia.

Niin me ollaan erilaisia! Ole ap iloinen, että sinulla lapset sentään kotona ilmeisesti käyttäytyvät asiallisesti.

Mulla on kaksi lasta. Toinen käyttäytyy aina vieraissa paikoissa. Toinen saattaa heittäytyä missä ja milloin vaan. Kasvatus sama. Ei se aina ole aikuisen vika, vaan lapsetkin ovat erilaisia, joskin molemmat yhtä rakkaita.

Vierailija kirjoitti:

Missä vanhemmuus? Ovat siis alaikäisiä, joten sinä päätät mitä heillä on, mitä tekevät ja mihin mennään. Ette etukäteen keskustelleet lomasta? Mitä siellä tehdään ja mitä heiltä odotetaan? Yllätyit, että teinit on lomalla puhelimessa kiinni, koska muuten eivät ole? Niin niin. Kannattaisko siihen arkeenkin puuttua, jos puhelin rajoittaa oikean elämän elämistä? En itse katselisi tuollaista sekuntiakaan ja vanhemman tehtävä on tarvittaessa opettaa, jos lapsi ei sitä itse tajua, milloin on sopivaa käyttää puhelinta ja milloin ei. On ok iltasella googlailla ja katsella videoita, tai lepohetkenä joskus, mutta jos koko elämä ja kaikki päivät menee puhelimella, on asiaan puututtava välittömästi. Otat puhelimet pois ja laitat kirjat käteen. Tuollaisille ongelmateineille olisin ilmoittanut, että puhelimella voi ainoastaan ottaa kuvia, netti pysyy pois päältä, nyt on loma. Tosin taidat itse myös olla vanhempi, joka roikkuu puhelimella. 

Luulen, ettet ehkä ihan täysin ymmärrä mitä sillä kännykällä tehdään.

Nuoret ottaa koko ajan kuvia. Mutta ei sellaisia mitä sommitellaan ja filtteröidään tunti, että saadaan täydellinen otos ja itse kuvaamisen kohde jää toisarvoiseksi. He näppäävät nopeita otoksia itsestään vaikka jossain hississä ja lähettää kuvan snäpissä kavereille. Kymmeniä kertoja päivässä. en tosiaan ala rajoittaa nuorten yhteydenpitoa ystäviin. Mutta silloin ei puhelin ole kädessä kun joku esiintyy tai keskustellaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Öö, meillä jää kyllä lapsilta puhelimet Suomeen kun lähdetään ulkomaille

Kuulostaapa turvalliselta

Mitä tarkoitat? -eri

No esim. joku voi eksyä. Olen itsekin vahingossa lapsena eksynyt vanhempieni seurasta ulkomailla. Kieltä osaamattomana tilanne oli todella ikävä. Olisi kännykkä ollut tarpeen.

Se että sinä olet hieman erityistyyppi ja olet eksynyt, ei tarkoita että kaikille käy niin. Meillä kuljetaan koko perhe yhdessä ja toisista huolta pitäen.

Vttu miten täydellinen ihminen!

-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Öö, meillä jää kyllä lapsilta puhelimet Suomeen kun lähdetään ulkomaille

Kuulostaapa turvalliselta

Mitä tarkoitat? -eri

No esim. joku voi eksyä. Olen itsekin vahingossa lapsena eksynyt vanhempieni seurasta ulkomailla. Kieltä osaamattomana tilanne oli todella ikävä. Olisi kännykkä ollut tarpeen.

Meidän perheen eksyjä on eksynyt melkein joka ulkomaanmatkalle ehkä jotain 14-vuotiaaksi asti, jolloin teki katoamistemppunsa jo täysin harkiten. Siinä kivasti karaistuu, kun on eksynyt (lue, häipynyt omille teilleen, kun muiden tiet ei jaksaneet kiinnostaa) joka mantereella 2-vuotiaasta lähtien. On kyllä sen verran katu-uskottava tyyppi muutenkin, että ollaan joskus todettu hänen häivyttyä taas takavasemmalle jossain museossa tai vesipuistossa, että eipä kidnappaaja tiedä minkälaisen tyypin on napannut, jos siis on jäänyt satimeen.

Kuulostaa kyllä melko älykkäältä tyypiltä, myös tuon huvipuistokommentin myötä. Mä epäilen, että yksi omista lapsistani saattaisi toimia näin. En kyllä ole uskaltanut testata. Yksi syy, miksi en matkusta ulkomaille, etenkään lasten kanssa. :D

Olemme nyt kaksi kertaa käyneet ulkomailla reissussa kun esikoinen on teini ja raskasta on. Koko ajan pitäisi ottaa epämääräisiä kuvia jostain lattiasta ja laittaa snäppiin ja täysin eleettömänä ja ilmeettömänä menee koko reissun. Tapahtuu vaikka mitä hauskaa ja siistiä ja nähdään jotain uskomattoman hienoa tai maistellaan herkullisempia ruokia. Niin ei. Syö kyllä, katselee kyllä, mutta sen jälkeen naama meinaa taas hakeutua ruutuun. Jatkuvasti joutuu komentamaan että puhelin pois ja jos sen kieltäisi teiniltä kokonaan, joutuisi raahaamaan perässään kiukuttelevaa teiniä. Sanomattakin selvää, tyttäreni teinivuodet ovat rankat.

Onneksi on kaksi nuorempaa jotka ovat innoissaan vielä kaikesta ja nauttivat elämyksistä. On toi teini-ikä vaan toisille perseestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Öö, meillä jää kyllä lapsilta puhelimet Suomeen kun lähdetään ulkomaille

Kuulostaapa turvalliselta

Mitä tarkoitat? -eri

No esim. joku voi eksyä. Olen itsekin vahingossa lapsena eksynyt vanhempieni seurasta ulkomailla. Kieltä osaamattomana tilanne oli todella ikävä. Olisi kännykkä ollut tarpeen.

Se että sinä olet hieman erityistyyppi ja olet eksynyt, ei tarkoita että kaikille käy niin. Meillä kuljetaan koko perhe yhdessä ja toisista huolta pitäen.

No ei onneksi käykään kaikille. Ei se kuitenkaan kovin harvinaista ole. Se on jopa melko yleistä. Sinulle huolenpito sitten tarkoittaa varmaan sitä että olet sitonut lapset kiinni itseesi kun olet kerran niin varma ettei kukaan voi eksyä joukosta?

Me vietämme yhdessä aikaa lomalla eikä kukaan lähde yksin harhailemaan. Ollaan myös matkustettu hieman eksoottisemmissa paikoissa kun joku Malaga ja Alanya eikä lapset koskaan ole mihinkään eksyneet vaikkei puhelimia ole. Mites ennen kännyköitä toimittiin? Perheet vain erkani lomilla eikä kukaan koskaan enää löytänyt toisiaan?

Mistä lähdet etsimään puhelinta kun lompakkosi on varastettu ja luottokortti pitäisi kuolettaa? Ainiin, sinähän käytätkin oravannahkoja niin kuin käytettiin ennen rahan keksimistä.

-eri

Neljän, nyt jo aikuisen lapsen äitinä, sanoisin, että sellaista se on lomailu teinien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä vanhemmuus? Ovat siis alaikäisiä, joten sinä päätät mitä heillä on, mitä tekevät ja mihin mennään. Ette etukäteen keskustelleet lomasta? Mitä siellä tehdään ja mitä heiltä odotetaan? Yllätyit, että teinit on lomalla puhelimessa kiinni, koska muuten eivät ole? Niin niin. Kannattaisko siihen arkeenkin puuttua, jos puhelin rajoittaa oikean elämän elämistä? En itse katselisi tuollaista sekuntiakaan ja vanhemman tehtävä on tarvittaessa opettaa, jos lapsi ei sitä itse tajua, milloin on sopivaa käyttää puhelinta ja milloin ei. On ok iltasella googlailla ja katsella videoita, tai lepohetkenä joskus, mutta jos koko elämä ja kaikki päivät menee puhelimella, on asiaan puututtava välittömästi. Otat puhelimet pois ja laitat kirjat käteen. Tuollaisille ongelmateineille olisin ilmoittanut, että puhelimella voi ainoastaan ottaa kuvia, netti pysyy pois päältä, nyt on loma. Tosin taidat itse myös olla vanhempi, joka roikkuu puhelimella. 

Luulen, ettet ehkä ihan täysin ymmärrä mitä sillä kännykällä tehdään.

Nuoret ottaa koko ajan kuvia. Mutta ei sellaisia mitä sommitellaan ja filtteröidään tunti, että saadaan täydellinen otos ja itse kuvaamisen kohde jää toisarvoiseksi. He näppäävät nopeita otoksia itsestään vaikka jossain hississä ja lähettää kuvan snäpissä kavereille. Kymmeniä kertoja päivässä. en tosiaan ala rajoittaa nuorten yhteydenpitoa ystäviin. Mutta silloin ei puhelin ole kädessä kun joku esiintyy tai keskustellaan.

Onko mitään turhempaa kuin snapchat? Kyllä kyseenalaistan ihmisen elämänlaadun, jos koko ajan täytyy näpsäillä itsestään kuvia minä hississä, minä pissalla, kahvin kuva, kenkien kuva jne jne jne. Elä sitä elämää, opi ja katso, kuuntele. Tuollaisella p a ska sisällöllä ei ole maailmassa mitään väliä. 

Oleellisinta olisi kysyä, että tykkäsivätkö teinit itse siitä reissusta.

Jos tykkäsivät, niin ongelma on lähinnä siinä, että puolet perheenjäsenistä eivät mahdu ap:n määrittelemään muottiin loman vietosta.

Vierailija kirjoitti:

Olemme nyt kaksi kertaa käyneet ulkomailla reissussa kun esikoinen on teini ja raskasta on. Koko ajan pitäisi ottaa epämääräisiä kuvia jostain lattiasta ja laittaa snäppiin ja täysin eleettömänä ja ilmeettömänä menee koko reissun. Tapahtuu vaikka mitä hauskaa ja siistiä ja nähdään jotain uskomattoman hienoa tai maistellaan herkullisempia ruokia. Niin ei. Syö kyllä, katselee kyllä, mutta sen jälkeen naama meinaa taas hakeutua ruutuun. Jatkuvasti joutuu komentamaan että puhelin pois ja jos sen kieltäisi teiniltä kokonaan, joutuisi raahaamaan perässään kiukuttelevaa teiniä. Sanomattakin selvää, tyttäreni teinivuodet ovat rankat.

Onneksi on kaksi nuorempaa jotka ovat innoissaan vielä kaikesta ja nauttivat elämyksistä. On toi teini-ikä vaan toisille perseestä.

Itse olet lapsesi kasvattanut tuollaiseksi, että puhelinriippuvuus on ok. Tulee olemaan rankka aikuisuus kun oppii, ettei töissä voi koko ajan olla luurilla, vaan se luuri pysyy työpäivän ajan siellä laukussa. Tosin ei varmaan pysty menemään töihin, kun sen luurin töllöttäminen on elämän tärkein asia. Kauheaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä vanhemmuus? Ovat siis alaikäisiä, joten sinä päätät mitä heillä on, mitä tekevät ja mihin mennään. Ette etukäteen keskustelleet lomasta? Mitä siellä tehdään ja mitä heiltä odotetaan? Yllätyit, että teinit on lomalla puhelimessa kiinni, koska muuten eivät ole? Niin niin. Kannattaisko siihen arkeenkin puuttua, jos puhelin rajoittaa oikean elämän elämistä? En itse katselisi tuollaista sekuntiakaan ja vanhemman tehtävä on tarvittaessa opettaa, jos lapsi ei sitä itse tajua, milloin on sopivaa käyttää puhelinta ja milloin ei. On ok iltasella googlailla ja katsella videoita, tai lepohetkenä joskus, mutta jos koko elämä ja kaikki päivät menee puhelimella, on asiaan puututtava välittömästi. Otat puhelimet pois ja laitat kirjat käteen. Tuollaisille ongelmateineille olisin ilmoittanut, että puhelimella voi ainoastaan ottaa kuvia, netti pysyy pois päältä, nyt on loma. Tosin taidat itse myös olla vanhempi, joka roikkuu puhelimella. 

Luulen, ettet ehkä ihan täysin ymmärrä mitä sillä kännykällä tehdään.

Nuoret ottaa koko ajan kuvia. Mutta ei sellaisia mitä sommitellaan ja filtteröidään tunti, että saadaan täydellinen otos ja itse kuvaamisen kohde jää toisarvoiseksi. He näppäävät nopeita otoksia itsestään vaikka jossain hississä ja lähettää kuvan snäpissä kavereille. Kymmeniä kertoja päivässä. en tosiaan ala rajoittaa nuorten yhteydenpitoa ystäviin. Mutta silloin ei puhelin ole kädessä kun joku esiintyy tai keskustellaan.

Siis mitä ymmärrettävää tässä on? Enemmänkin kyse on siitä, miksi tällainen on hyväksyttävää käytöstä? Tässä on syy siihen, miksi nuoret ei enää pärjää elämässä, eivätkä osaa mitään, kun tämä on se mitä tekevät päivät pitkät ja vanhemmat täällä kilpaa puolustelee, että tämä on nykyaikaa, kun sen ei tarvitse olla. Puhelin on loistoväline, mutta ei sen pitäisi olla koko elämän sisältö. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä vanhemmuus? Ovat siis alaikäisiä, joten sinä päätät mitä heillä on, mitä tekevät ja mihin mennään. Ette etukäteen keskustelleet lomasta? Mitä siellä tehdään ja mitä heiltä odotetaan? Yllätyit, että teinit on lomalla puhelimessa kiinni, koska muuten eivät ole? Niin niin. Kannattaisko siihen arkeenkin puuttua, jos puhelin rajoittaa oikean elämän elämistä? En itse katselisi tuollaista sekuntiakaan ja vanhemman tehtävä on tarvittaessa opettaa, jos lapsi ei sitä itse tajua, milloin on sopivaa käyttää puhelinta ja milloin ei. On ok iltasella googlailla ja katsella videoita, tai lepohetkenä joskus, mutta jos koko elämä ja kaikki päivät menee puhelimella, on asiaan puututtava välittömästi. Otat puhelimet pois ja laitat kirjat käteen. Tuollaisille ongelmateineille olisin ilmoittanut, että puhelimella voi ainoastaan ottaa kuvia, netti pysyy pois päältä, nyt on loma. Tosin taidat itse myös olla vanhempi, joka roikkuu puhelimella. 

Luulen, ettet ehkä ihan täysin ymmärrä mitä sillä kännykällä tehdään.

Nuoret ottaa koko ajan kuvia. Mutta ei sellaisia mitä sommitellaan ja filtteröidään tunti, että saadaan täydellinen otos ja itse kuvaamisen kohde jää toisarvoiseksi. He näppäävät nopeita otoksia itsestään vaikka jossain hississä ja lähettää kuvan snäpissä kavereille. Kymmeniä kertoja päivässä. en tosiaan ala rajoittaa nuorten yhteydenpitoa ystäviin. Mutta silloin ei puhelin ole kädessä kun joku esiintyy tai keskustellaan.

Onko mitään turhempaa kuin snapchat? Kyllä kyseenalaistan ihmisen elämänlaadun, jos koko ajan täytyy näpsäillä itsestään kuvia minä hississä, minä pissalla, kahvin kuva, kenkien kuva jne jne jne. Elä sitä elämää, opi ja katso, kuuntele. Tuollaisella p a ska sisällöllä ei ole maailmassa mitään väliä. 

Nuorisohan on ollut aina pilalla.

Snap ei mielestäni ole turha, se on vuorovaikutusta. Moni on kirjoittanut huolissaan kun nuori on koko ajan kotona, eikö sillä ole kavereita. Usein on, mutta yhteydenpito on siellä snapissa, esim.

Oma nuoreni etsii salamannopeasti tietoa netistä, esim kun olimme eräässä suurkaupungissa korkean rakennuksen hississä ja ihmettelimme hissin nopeutta, hän googletti rakennuksen - ja sen hissin elevation and speed. Toisaalta hän voi olla hyvin tyytyväinen kun käy netistä toteamassa mikä on Valamon luostari, eikä sitten enää pidä tarpeellisena nähdä sitä omin silmin. Siitä voi johtua mökötys jossain nähtävyydessä -kävin katsomassa netistä, tuommonenhan tuo. Pyrin valitsemaan kohteet sillä tavalla, että niihin liittyisi jotain elämyksellisyyttä, jota ei ruudun välityksellä saa. Joskus ei mene nappiin ja joskus taas joku ihan ihme juttu saattaa olla sen reissun must. Nurjasta naamasta huolimatta aina jää jotain kivaa muistoa, mutta se on meidän nyt vain hyväksyttävä, että vielä joku päivä on se nuoriso joka ei enää lennä saastuttavalla lentokoneella vaan pääasiallisesti hakee elämyksensä ja oppinsa virtuaalisesti.

Vierailija kirjoitti:

Kukahan lienee ne lapset kasvattanut?

Varmaan yksi ainakin katsoo apta peilistä takaisin

Riittää, että toinen vanhempi sallii ja mahdollistaa netissä roikkuminen ha toimii itsekin esimerkkinä. Useimmiten se on isä. Äiti joutuu toimimaan pahattarena, eikä isä laita tikkua ristiin, vaan puolustaa teknologiaa.

Vierailija kirjoitti:

Öö, meillä jää kyllä lapsilta puhelimet Suomeen kun lähdetään ulkomaille

Entä jos tarvitsevat apua puhelimen kautta? Hukkaavat teidät tungoksessa? Siksi niitä ei herkästi uskalla jättää poiskaan. Maailma on sen verran raaistunut. Hyvä kun uskaltaa edes reissuun lähteä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä vanhemmuus? Ovat siis alaikäisiä, joten sinä päätät mitä heillä on, mitä tekevät ja mihin mennään. Ette etukäteen keskustelleet lomasta? Mitä siellä tehdään ja mitä heiltä odotetaan? Yllätyit, että teinit on lomalla puhelimessa kiinni, koska muuten eivät ole? Niin niin. Kannattaisko siihen arkeenkin puuttua, jos puhelin rajoittaa oikean elämän elämistä? En itse katselisi tuollaista sekuntiakaan ja vanhemman tehtävä on tarvittaessa opettaa, jos lapsi ei sitä itse tajua, milloin on sopivaa käyttää puhelinta ja milloin ei. On ok iltasella googlailla ja katsella videoita, tai lepohetkenä joskus, mutta jos koko elämä ja kaikki päivät menee puhelimella, on asiaan puututtava välittömästi. Otat puhelimet pois ja laitat kirjat käteen. Tuollaisille ongelmateineille olisin ilmoittanut, että puhelimella voi ainoastaan ottaa kuvia, netti pysyy pois päältä, nyt on loma. Tosin taidat itse myös olla vanhempi, joka roikkuu puhelimella. 

Luulen, ettet ehkä ihan täysin ymmärrä mitä sillä kännykällä tehdään.

Nuoret ottaa koko ajan kuvia. Mutta ei sellaisia mitä sommitellaan ja filtteröidään tunti, että saadaan täydellinen otos ja itse kuvaamisen kohde jää toisarvoiseksi. He näppäävät nopeita otoksia itsestään vaikka jossain hississä ja lähettää kuvan snäpissä kavereille. Kymmeniä kertoja päivässä. en tosiaan ala rajoittaa nuorten yhteydenpitoa ystäviin. Mutta silloin ei puhelin ole kädessä kun joku esiintyy tai keskustellaan.

Siis mitä ymmärrettävää tässä on? Enemmänkin kyse on siitä, miksi tällainen on hyväksyttävää käytöstä? Tässä on syy siihen, miksi nuoret ei enää pärjää elämässä, eivätkä osaa mitään, kun tämä on se mitä tekevät päivät pitkät ja vanhemmat täällä kilpaa puolustelee, että tämä on nykyaikaa, kun sen ei tarvitse olla. Puhelin on loistoväline, mutta ei sen pitäisi olla koko elämän sisältö. 

Miksi ei olisi hyväksyttävää? Nuori sujauttaa sen kännykän käteen taskusta 30 sekunniksi ja snap, näin on jaettu jotain omaa kokemusta ystäville ja tutuille. Kännykkää ei tietenkään pidetä kädessä silloin kun vaikkapa opas kertoo kohteesta, käytöstavat pitää olla. Tiktokin tuijottaminen ei tietenkään ole ok, jos sitä viihdettä ja ajanvietettä on järjestetty ihan irl.

Enemmän minusta on huonoa käytöstä se kun äitee sommittelee seuruettaan täydelliseen maisemakuvaan kymmeniä minuutteja ja sitten toiset samanmoiset hakee somekelpoista selfie-kulmaa. Sitten kun pysähdytään kahville pitää kuvat tietenkin käsitellä ja kirjoittaa someen joku nasakka tarina kuvan kylkeen. Tuota näkee aivan yhtä paljon kuin teinejä, jotka vähän väliä vilkaisee puhelintaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä vanhemmuus? Ovat siis alaikäisiä, joten sinä päätät mitä heillä on, mitä tekevät ja mihin mennään. Ette etukäteen keskustelleet lomasta? Mitä siellä tehdään ja mitä heiltä odotetaan? Yllätyit, että teinit on lomalla puhelimessa kiinni, koska muuten eivät ole? Niin niin. Kannattaisko siihen arkeenkin puuttua, jos puhelin rajoittaa oikean elämän elämistä? En itse katselisi tuollaista sekuntiakaan ja vanhemman tehtävä on tarvittaessa opettaa, jos lapsi ei sitä itse tajua, milloin on sopivaa käyttää puhelinta ja milloin ei. On ok iltasella googlailla ja katsella videoita, tai lepohetkenä joskus, mutta jos koko elämä ja kaikki päivät menee puhelimella, on asiaan puututtava välittömästi. Otat puhelimet pois ja laitat kirjat käteen. Tuollaisille ongelmateineille olisin ilmoittanut, että puhelimella voi ainoastaan ottaa kuvia, netti pysyy pois päältä, nyt on loma. Tosin taidat itse myös olla vanhempi, joka roikkuu puhelimella. 

Luulen, ettet ehkä ihan täysin ymmärrä mitä sillä kännykällä tehdään.

Nuoret ottaa koko ajan kuvia. Mutta ei sellaisia mitä sommitellaan ja filtteröidään tunti, että saadaan täydellinen otos ja itse kuvaamisen kohde jää toisarvoiseksi. He näppäävät nopeita otoksia itsestään vaikka jossain hississä ja lähettää kuvan snäpissä kavereille. Kymmeniä kertoja päivässä. en tosiaan ala rajoittaa nuorten yhteydenpitoa ystäviin. Mutta silloin ei puhelin ole kädessä kun joku esiintyy tai keskustellaan.

Onko mitään turhempaa kuin snapchat? Kyllä kyseenalaistan ihmisen elämänlaadun, jos koko ajan täytyy näpsäillä itsestään kuvia minä hississä, minä pissalla, kahvin kuva, kenkien kuva jne jne jne. Elä sitä elämää, opi ja katso, kuuntele. Tuollaisella p a ska sisällöllä ei ole maailmassa mitään väliä. 

Nuorisohan on ollut aina pilalla.

Snap ei mielestäni ole turha, se on vuorovaikutusta. Moni on kirjoittanut huolissaan kun nuori on koko ajan kotona, eikö sillä ole kavereita. Usein on, mutta yhteydenpito on siellä snapissa, esim.

Oma nuoreni etsii salamannopeasti tietoa netistä, esim kun olimme eräässä suurkaupungissa korkean rakennuksen hississä ja ihmettelimme hissin nopeutta, hän googletti rakennuksen - ja sen hissin elevation and speed. Toisaalta hän voi olla hyvin tyytyväinen kun käy netistä toteamassa mikä on Valamon luostari, eikä sitten enää pidä tarpeellisena nähdä sitä omin silmin. Siitä voi johtua mökötys jossain nähtävyydessä -kävin katsomassa netistä, tuommonenhan tuo. Pyrin valitsemaan kohteet sillä tavalla, että niihin liittyisi jotain elämyksellisyyttä, jota ei ruudun välityksellä saa. Joskus ei mene nappiin ja joskus taas joku ihan ihme juttu saattaa olla sen reissun must. Nurjasta naamasta huolimatta aina jää jotain kivaa muistoa, mutta se on meidän nyt vain hyväksyttävä, että vielä joku päivä on se nuoriso joka ei enää lennä saastuttavalla lentokoneella vaan pääasiallisesti hakee elämyksensä ja oppinsa virtuaalisesti.

Voi luoja, "nuoreni osasi googlata" vau. Kerros nyt ihan tarkalleen mitä se huippulaadukas yhteydenpito ja kommunikaatio siellä snapchatissä on? Mirkku lähettää kaveriryhmälle kuvan, päivän look. Lissu vastaa ja tässä mun. Mirkku: lounas. Lissu: lounas. Kyllä nyt on hyvää kamaa, oikeen älykkyyden riemuvoitto. Kannattaa tosiaan mielummin snäppäillä kengänkuvia, kuin esim. oikeasti puhua. Puhua perheensä kanssa lomalla lounaalla. Oppia museossa. Katsella ihmisiä ja oikeasti ajatella asioita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä vanhemmuus? Ovat siis alaikäisiä, joten sinä päätät mitä heillä on, mitä tekevät ja mihin mennään. Ette etukäteen keskustelleet lomasta? Mitä siellä tehdään ja mitä heiltä odotetaan? Yllätyit, että teinit on lomalla puhelimessa kiinni, koska muuten eivät ole? Niin niin. Kannattaisko siihen arkeenkin puuttua, jos puhelin rajoittaa oikean elämän elämistä? En itse katselisi tuollaista sekuntiakaan ja vanhemman tehtävä on tarvittaessa opettaa, jos lapsi ei sitä itse tajua, milloin on sopivaa käyttää puhelinta ja milloin ei. On ok iltasella googlailla ja katsella videoita, tai lepohetkenä joskus, mutta jos koko elämä ja kaikki päivät menee puhelimella, on asiaan puututtava välittömästi. Otat puhelimet pois ja laitat kirjat käteen. Tuollaisille ongelmateineille olisin ilmoittanut, että puhelimella voi ainoastaan ottaa kuvia, netti pysyy pois päältä, nyt on loma. Tosin taidat itse myös olla vanhempi, joka roikkuu puhelimella. 

Luulen, ettet ehkä ihan täysin ymmärrä mitä sillä kännykällä tehdään.

Nuoret ottaa koko ajan kuvia. Mutta ei sellaisia mitä sommitellaan ja filtteröidään tunti, että saadaan täydellinen otos ja itse kuvaamisen kohde jää toisarvoiseksi. He näppäävät nopeita otoksia itsestään vaikka jossain hississä ja lähettää kuvan snäpissä kavereille. Kymmeniä kertoja päivässä. en tosiaan ala rajoittaa nuorten yhteydenpitoa ystäviin. Mutta silloin ei puhelin ole kädessä kun joku esiintyy tai keskustellaan.

Siis mitä ymmärrettävää tässä on? Enemmänkin kyse on siitä, miksi tällainen on hyväksyttävää käytöstä? Tässä on syy siihen, miksi nuoret ei enää pärjää elämässä, eivätkä osaa mitään, kun tämä on se mitä tekevät päivät pitkät ja vanhemmat täällä kilpaa puolustelee, että tämä on nykyaikaa, kun sen ei tarvitse olla. Puhelin on loistoväline, mutta ei sen pitäisi olla koko elämän sisältö. 

Sivusta sellainen huomio, että on tutkittu, että mobiililaitteiden yleistyminen on lisännyt ihmisen kykyä tehdä monta asiaa saman aikaisesti. Eli ei huolta, se teini kyllä haistaa, näkee, kuulee ja tuntee vaikka välillä olisikin naama puhelimessa kiinni. Varjopuolena se kyllä kuormittaa eli hyvä olis välillä myös ihan vaan olla.

Teinit on teinejä lomallakin. Tuliko yllätyksenä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä vanhemmuus? Ovat siis alaikäisiä, joten sinä päätät mitä heillä on, mitä tekevät ja mihin mennään. Ette etukäteen keskustelleet lomasta? Mitä siellä tehdään ja mitä heiltä odotetaan? Yllätyit, että teinit on lomalla puhelimessa kiinni, koska muuten eivät ole? Niin niin. Kannattaisko siihen arkeenkin puuttua, jos puhelin rajoittaa oikean elämän elämistä? En itse katselisi tuollaista sekuntiakaan ja vanhemman tehtävä on tarvittaessa opettaa, jos lapsi ei sitä itse tajua, milloin on sopivaa käyttää puhelinta ja milloin ei. On ok iltasella googlailla ja katsella videoita, tai lepohetkenä joskus, mutta jos koko elämä ja kaikki päivät menee puhelimella, on asiaan puututtava välittömästi. Otat puhelimet pois ja laitat kirjat käteen. Tuollaisille ongelmateineille olisin ilmoittanut, että puhelimella voi ainoastaan ottaa kuvia, netti pysyy pois päältä, nyt on loma. Tosin taidat itse myös olla vanhempi, joka roikkuu puhelimella. 

Luulen, ettet ehkä ihan täysin ymmärrä mitä sillä kännykällä tehdään.

Nuoret ottaa koko ajan kuvia. Mutta ei sellaisia mitä sommitellaan ja filtteröidään tunti, että saadaan täydellinen otos ja itse kuvaamisen kohde jää toisarvoiseksi. He näppäävät nopeita otoksia itsestään vaikka jossain hississä ja lähettää kuvan snäpissä kavereille. Kymmeniä kertoja päivässä. en tosiaan ala rajoittaa nuorten yhteydenpitoa ystäviin. Mutta silloin ei puhelin ole kädessä kun joku esiintyy tai keskustellaan.

Siis mitä ymmärrettävää tässä on? Enemmänkin kyse on siitä, miksi tällainen on hyväksyttävää käytöstä? Tässä on syy siihen, miksi nuoret ei enää pärjää elämässä, eivätkä osaa mitään, kun tämä on se mitä tekevät päivät pitkät ja vanhemmat täällä kilpaa puolustelee, että tämä on nykyaikaa, kun sen ei tarvitse olla. Puhelin on loistoväline, mutta ei sen pitäisi olla koko elämän sisältö. 

Sivusta sellainen huomio, että on tutkittu, että mobiililaitteiden yleistyminen on lisännyt ihmisen kykyä tehdä monta asiaa saman aikaisesti. Eli ei huolta, se teini kyllä haistaa, näkee, kuulee ja tuntee vaikka välillä olisikin naama puhelimessa kiinni. Varjopuolena se kyllä kuormittaa eli hyvä olis välillä myös ihan vaan olla.

Ei ole totta. Juuri tutkijat kertoivat, että multitaskaus on myytti ja pahinta, mitä voit aivoillesi tehdä. (Prisma: Aivojen arvoitus, älykkyys 2/4)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä vanhemmuus? Ovat siis alaikäisiä, joten sinä päätät mitä heillä on, mitä tekevät ja mihin mennään. Ette etukäteen keskustelleet lomasta? Mitä siellä tehdään ja mitä heiltä odotetaan? Yllätyit, että teinit on lomalla puhelimessa kiinni, koska muuten eivät ole? Niin niin. Kannattaisko siihen arkeenkin puuttua, jos puhelin rajoittaa oikean elämän elämistä? En itse katselisi tuollaista sekuntiakaan ja vanhemman tehtävä on tarvittaessa opettaa, jos lapsi ei sitä itse tajua, milloin on sopivaa käyttää puhelinta ja milloin ei. On ok iltasella googlailla ja katsella videoita, tai lepohetkenä joskus, mutta jos koko elämä ja kaikki päivät menee puhelimella, on asiaan puututtava välittömästi. Otat puhelimet pois ja laitat kirjat käteen. Tuollaisille ongelmateineille olisin ilmoittanut, että puhelimella voi ainoastaan ottaa kuvia, netti pysyy pois päältä, nyt on loma. Tosin taidat itse myös olla vanhempi, joka roikkuu puhelimella. 

Luulen, ettet ehkä ihan täysin ymmärrä mitä sillä kännykällä tehdään.

Nuoret ottaa koko ajan kuvia. Mutta ei sellaisia mitä sommitellaan ja filtteröidään tunti, että saadaan täydellinen otos ja itse kuvaamisen kohde jää toisarvoiseksi. He näppäävät nopeita otoksia itsestään vaikka jossain hississä ja lähettää kuvan snäpissä kavereille. Kymmeniä kertoja päivässä. en tosiaan ala rajoittaa nuorten yhteydenpitoa ystäviin. Mutta silloin ei puhelin ole kädessä kun joku esiintyy tai keskustellaan.

Onko mitään turhempaa kuin snapchat? Kyllä kyseenalaistan ihmisen elämänlaadun, jos koko ajan täytyy näpsäillä itsestään kuvia minä hississä, minä pissalla, kahvin kuva, kenkien kuva jne jne jne. Elä sitä elämää, opi ja katso, kuuntele. Tuollaisella p a ska sisällöllä ei ole maailmassa mitään väliä. 

Nuorisohan on ollut aina pilalla.

Snap ei mielestäni ole turha, se on vuorovaikutusta. Moni on kirjoittanut huolissaan kun nuori on koko ajan kotona, eikö sillä ole kavereita. Usein on, mutta yhteydenpito on siellä snapissa, esim.

Oma nuoreni etsii salamannopeasti tietoa netistä, esim kun olimme eräässä suurkaupungissa korkean rakennuksen hississä ja ihmettelimme hissin nopeutta, hän googletti rakennuksen - ja sen hissin elevation and speed. Toisaalta hän voi olla hyvin tyytyväinen kun käy netistä toteamassa mikä on Valamon luostari, eikä sitten enää pidä tarpeellisena nähdä sitä omin silmin. Siitä voi johtua mökötys jossain nähtävyydessä -kävin katsomassa netistä, tuommonenhan tuo. Pyrin valitsemaan kohteet sillä tavalla, että niihin liittyisi jotain elämyksellisyyttä, jota ei ruudun välityksellä saa. Joskus ei mene nappiin ja joskus taas joku ihan ihme juttu saattaa olla sen reissun must. Nurjasta naamasta huolimatta aina jää jotain kivaa muistoa, mutta se on meidän nyt vain hyväksyttävä, että vielä joku päivä on se nuoriso joka ei enää lennä saastuttavalla lentokoneella vaan pääasiallisesti hakee elämyksensä ja oppinsa virtuaalisesti.

Voi luoja, "nuoreni osasi googlata" vau. Kerros nyt ihan tarkalleen mitä se huippulaadukas yhteydenpito ja kommunikaatio siellä snapchatissä on? Mirkku lähettää kaveriryhmälle kuvan, päivän look. Lissu vastaa ja tässä mun. Mirkku: lounas. Lissu: lounas. Kyllä nyt on hyvää kamaa, oikeen älykkyyden riemuvoitto. Kannattaa tosiaan mielummin snäppäillä kengänkuvia, kuin esim. oikeasti puhua. Puhua perheensä kanssa lomalla lounaalla. Oppia museossa. Katsella ihmisiä ja oikeasti ajatella asioita. 

miksi sinä koet tarvetta puuttua siihen mitä lapsesi vuorovaikutus ystäviensä kanssa on? Miten se on sulta pois, että sen sijaan (tai sen lisäksi), että se lapsi sanoisi sulle "katso äiti, huvittavan näköinen liiskattu purkka", hän laittaa kuvan siitä purkasta kavereilleen? Mun nuoreni osaa tehdä niitä kaikkia rinnakkain; pitää yhteyttä kavereihin, katsella ympärilleen ja jutella seurueensa kanssa. Sen verran kun nyt yleensä juttelee, siihen ei kännykän läsnäolo tai -olemattomuus, vaikuta, vaan mieliala, vireystila jne.