Nuorten ahdistuksen aiheuttaa illuusio siitä että kaikista voi tulla mitä vain. Se ei ole totta!

Haaveita ja unelmia saa ja pitääkin olla, mutta ei pidä unohtaa elämän realiteetteja.

Ja elämä ei aina ole kivaa saatikka helppoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep.. olen nuorten ja lasten parissa töissä.. joskus kun tulee haaveammatti puheeksi, niin eihän kukaan suunnittele mitään tavallista, että lähihoitaja, siivooja, poliisi, keittäjä.. vaan nehän on aivan epärealistisia haaveita.. laulaja, tubettaja, änäripelaaja, aivokirurgi. Haaveita ja unelmia pitää olla, mutta jos tuommoinen kumminkin arkinen asia kuten työ, perustuu aivan harhaan, niin voihan

se ahdistaa.

Maailmassa kuitenkin on ihmisiä, jotka tienaavat elantonsa tubettajina ja aivokirurgeina, joten ei se ole lainkaan kaikille epärealistinen haave.

Jos mun lapsi tosissaan haluaisi tubettajaksi niin kyllä minä ainakin kannustaisin häntä ja veisin esim. esiintymis- ja videoneditointikursseille. Saisi ainakin kokeilla asiaa ja ehkäpä muutaman vuoden päästä olisi jo uudet haaveet tilalla, mutta ainakin oli mukava kokeilla jotain mistä hän on innostunut. 

Nimenomaan näin ja vaikka ei huipputubettajaa tulisikaan niin ainakin olisi oppinut hyödyllisiä taitoja matkan varrella, joista voi olla hyötyä myöhemmin elämässä. 

Mitä jos vaikkapa Beyoncen tai Christiano Ronaldon vanhemmat eivät olisi kannustaneet heitä unelmissaan? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien tehtävä on opettaa lapselle keinot miten nuo tavoitteet saavutetaan, opettaa lasta kokemaan pettymyksiä ja nousemaan niistä ylös. Kertoa ettei mitään saa ilmaiseksi vaan kaikki vaatii ihan helkkaristi työtä.

Silloin voi saavuttaa ihan mitä vaan, Suomessa periaatteessa kaikilla on mahdollisuus samaan

Avainsana on periaatteessa. Lahjat merkitsee paljon. Toiselle kaikki tarttuu helposti ja toinen vaikka kuinka pänttää, saavuttaa sen tyydyttävän arvosanan. Ei sekään ole hyvä että on elämässä vain yksi vaihtoehto päämääränä jota yrittää epätoivoisesti saavuttaa. Sitten kun sitä ei saakaan, romahtaa kaikki.

Ei se välttämättä ole pelkästään lahjoista kiinni. Esim. sillä toisella saattaa olla paljon parempi tapa opiskella kuin sillä toisella. Esim. toinen vaan pänttää ja lukee, mutta toinen opettelee saman asian niin, että hän soveltaa opittua asiaa käytäntöön ja oppii sitä kautta paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin voi tulla mitä vain, jos opiskelee.

Ei voi. Miksei nykyään enää myönnetä sitä, että toisilla ihmisillä on paremmat lähtökohdat opiskella kovapalkkainen ammatti kuin toisilla? Ihan ihme touhua tämä "jokaisesta voi tulla mitä vain, sinäkin rikastuisit jos vain yrittäisit"

Kaikilla ei ole samat lähtökohdat, tämä on toki totta. Mutta jos aikuinen ihminen koko ajan käyttää huonoja lähtökohtia tekosyynä siihen, että ei ota vastuuta elämästään ja tee yhtään mitää parantaakseen elämäänsä niin siinä vaiheessa se on jo valinta.

Näinpä. Et voi juosta maratonia, jos jalkasi ovat poikki. Et voi voittaa missikisoja, jos et täytä missin kriteerejä. Et voi toimia oopperalaulajana, jos äänesi edellytykset eivät siihen riitä.

Vierailija kirjoitti:

Näinpä. Et voi juosta maratonia, jos jalkasi ovat poikki. Et voi voittaa missikisoja, jos et täytä missin kriteerejä. Et voi toimia oopperalaulajana, jos äänesi edellytykset eivät siihen riitä.

Liikuntarajoitteinen voi kuitenkin voittaa paraolympialaiset ja rumakin ihminen voi tulla kauniimmaksi kauneusleikkausten ja kosmetologian avulla. Eli vaikka maailman parasta ei ehkä tulisikaan niin aina voi tulla huomattavasti paremmaksi mitä on sillä hetkellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin voi tulla mitä vain, jos opiskelee.

Ei voi. Miksei nykyään enää myönnetä sitä, että toisilla ihmisillä on paremmat lähtökohdat opiskella kovapalkkainen ammatti kuin toisilla? Ihan ihme touhua tämä "jokaisesta voi tulla mitä vain, sinäkin rikastuisit jos vain yrittäisit"

Kaikilla ei ole samat lähtökohdat, tämä on toki totta. Mutta jos aikuinen ihminen koko ajan käyttää huonoja lähtökohtia tekosyynä siihen, että ei ota vastuuta elämästään ja tee yhtään mitää parantaakseen elämäänsä niin siinä vaiheessa se on jo valinta.

Entäs kun aikuinen ihminen tekee vuosikausia vaikka mitä mutta siltikään se elämä ei parannu koskaan mitenkään? Jos tuuri puuttuu niin mikään määrä yrittämistä ei auta mitään. Toisaalta jos tuuria on ihan hemmetisti niin sitten ei välttis tarvitse edes yrittää ja menestyy silti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin voi tulla mitä vain, jos opiskelee.

Ei voi. Miksei nykyään enää myönnetä sitä, että toisilla ihmisillä on paremmat lähtökohdat opiskella kovapalkkainen ammatti kuin toisilla? Ihan ihme touhua tämä "jokaisesta voi tulla mitä vain, sinäkin rikastuisit jos vain yrittäisit"

Kaikilla ei ole samat lähtökohdat, tämä on toki totta. Mutta jos aikuinen ihminen koko ajan käyttää huonoja lähtökohtia tekosyynä siihen, että ei ota vastuuta elämästään ja tee yhtään mitää parantaakseen elämäänsä niin siinä vaiheessa se on jo valinta.

Entäs kun aikuinen ihminen tekee vuosikausia vaikka mitä mutta siltikään se elämä ei parannu koskaan mitenkään? Jos tuuri puuttuu niin mikään määrä yrittämistä ei auta mitään. Toisaalta jos tuuria on ihan hemmetisti niin sitten ei välttis tarvitse edes yrittää ja menestyy silti.

Hyvin pitkälti ihminen luo itse oman tuurinsa. Esimerkikkinä se, että joku saa töitä jonkun tutun kautta. Tämä ihminen on kuitenkin aina ollut hyvin sosiaalinen ja tutustunut aina innolla uusiin ihmisiin ja käynyt verkostointitapahtumissa, kun taas toinen ihminen on istunut kaiket illat kotona. Onko se silloin tuuria, että sillä ensimmäisellä ihmisellä on enemmän kontakteja, jotka voivat mahdollisesti häntä auttaa kuin sillä toisella? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin voi tulla mitä vain, jos opiskelee.

Ei voi. Miksei nykyään enää myönnetä sitä, että toisilla ihmisillä on paremmat lähtökohdat opiskella kovapalkkainen ammatti kuin toisilla? Ihan ihme touhua tämä "jokaisesta voi tulla mitä vain, sinäkin rikastuisit jos vain yrittäisit"

Kaikilla ei ole samat lähtökohdat, tämä on toki totta. Mutta jos aikuinen ihminen koko ajan käyttää huonoja lähtökohtia tekosyynä siihen, että ei ota vastuuta elämästään ja tee yhtään mitää parantaakseen elämäänsä niin siinä vaiheessa se on jo valinta.

Entäs kun aikuinen ihminen tekee vuosikausia vaikka mitä mutta siltikään se elämä ei parannu koskaan mitenkään? Jos tuuri puuttuu niin mikään määrä yrittämistä ei auta mitään. Toisaalta jos tuuria on ihan hemmetisti niin sitten ei välttis tarvitse edes yrittää ja menestyy silti.

Mitä se 'vaikka mitä' on? Ilmeisesti tekee vääriä asioita väärällä tavalla kun mikään ei kerta muutu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien tehtävä on opettaa lapselle keinot miten nuo tavoitteet saavutetaan, opettaa lasta kokemaan pettymyksiä ja nousemaan niistä ylös. Kertoa ettei mitään saa ilmaiseksi vaan kaikki vaatii ihan helkkaristi työtä.

Silloin voi saavuttaa ihan mitä vaan, Suomessa periaatteessa kaikilla on mahdollisuus samaan

Se on just noin. Omassa kaveripiirissä näkee sen. Lapset, kenen vanhemmat on ollu aina läsnä ja tehny/vienyt lapsia kaikenlaisiin juttuihin ja kertonut miten maailma toimii, niin niiden lapset on aloittanut kesätyöt 15 vanhana ja sit opettanut raha-asiat jne jne. Niiden lapset kirjotti lukiosta ja  ne lapset haki oikikseen ja lääkikseen, kaksi kaverusta perusti oman yrityksen ja he ovat nyt 22-23v.

Ne keiden vanhemmat ei ole läsnä eikä ole kiinnostunut lapsistaan, niin niiden lapset ei ole oppinut eikä ymmärrä vastuusta yhtään mitään ja ne on täysin hukassa ja ne on kortistossa nyt jo nostelemassa korvauksia. Ne dokailee ja polttelee jointtia jne jne ja kun sit käy niiden vanhempien kanssa vaikka kaljalla, niin aina ne surkuttelee, kun voi kunpa matti tai leena ottais itteesä niskasta kiinni.

Kyllä se kaikki himasta lähtee.

Käyt heidän vanhempiensa kanssa ryyppäämässä ja sitten syytät heidän lapsiaan, kun ryyppäävät? Miksi viina on sallittu sinulle, mutta ei heille?

Tuo kohta itsellänikin pisti silmään. 

Pitikö tutkijan tulla sanomaan ettei kaikille kaikki ole mahdollista, kaikkea ei sentään vielä voi veitsellä muovailla, kuvia netissä voi toki mutoilla oman mielen mukaan.

Omassa perheessä huomaa, kuinka yksi sisaruksista pärjää,  tuntuu pärjäävän kaikessa ja meillä kahdella takkuaa kaikki ihan pirusti.

On väärin,  että toitotetaan potaskaa suu vaahdossa ja siitä vielä palkitaan professorin arvonimellä. 

En kyllä haluaisi olla nuori nykyään. Niin paljon valintoja: opiskelu, sukupuoli, seksuaalisuus, toimeentulon lähde: työ, some, tuet jne.

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin voi tulla mitä vain, jos opiskelee.

Tämä on kyllä suurimmaksi osaksi totta. Suurin osa alisuoriutumisista johtuu siitä, että ei olla tehty tarpeeksi hommia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin voi tulla mitä vain, jos opiskelee.

Ei voi. Miksei nykyään enää myönnetä sitä, että toisilla ihmisillä on paremmat lähtökohdat opiskella kovapalkkainen ammatti kuin toisilla? Ihan ihme touhua tämä "jokaisesta voi tulla mitä vain, sinäkin rikastuisit jos vain yrittäisit"

Kaikilla ei ole samat lähtökohdat, tämä on toki totta. Mutta jos aikuinen ihminen koko ajan käyttää huonoja lähtökohtia tekosyynä siihen, että ei ota vastuuta elämästään ja tee yhtään mitää parantaakseen elämäänsä niin siinä vaiheessa se on jo valinta.

Entäs kun aikuinen ihminen tekee vuosikausia vaikka mitä mutta siltikään se elämä ei parannu koskaan mitenkään? Jos tuuri puuttuu niin mikään määrä yrittämistä ei auta mitään. Toisaalta jos tuuria on ihan hemmetisti niin sitten ei välttis tarvitse edes yrittää ja menestyy silti.

Hyvin pitkälti ihminen luo itse oman tuurinsa. Esimerkikkinä se, että joku saa töitä jonkun tutun kautta. Tämä ihminen on kuitenkin aina ollut hyvin sosiaalinen ja tutustunut aina innolla uusiin ihmisiin ja käynyt verkostointitapahtumissa, kun taas toinen ihminen on istunut kaiket illat kotona. Onko se silloin tuuria, että sillä ensimmäisellä ihmisellä on enemmän kontakteja, jotka voivat mahdollisesti häntä auttaa kuin sillä toisella? 

Onhan sillä ollut tuuria että se sattuu olemaan sosiaalinen ihminen. Ei sellaista tuuria satu kaikille.

Vierailija kirjoitti:

En kyllä haluaisi olla nuori nykyään. Niin paljon valintoja: opiskelu, sukupuoli, seksuaalisuus, toimeentulon lähde: työ, some, tuet jne.

Sanotaanhan että ei ole myöhäistä. Itse olen ajatellut että pitäiskö kokella josko kaikki miehenä olisi mukavampaa. Laitattaa ne värkit  ja poistaa tissit. Sekoittaisiko se paitsi oman pääni, myös lasten ja lastenlasten päät.

N 70 v

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin voi tulla mitä vain, jos opiskelee.

Ei voi. Miksei nykyään enää myönnetä sitä, että toisilla ihmisillä on paremmat lähtökohdat opiskella kovapalkkainen ammatti kuin toisilla? Ihan ihme touhua tämä "jokaisesta voi tulla mitä vain, sinäkin rikastuisit jos vain yrittäisit"

Kaikilla ei ole samat lähtökohdat, tämä on toki totta. Mutta jos aikuinen ihminen koko ajan käyttää huonoja lähtökohtia tekosyynä siihen, että ei ota vastuuta elämästään ja tee yhtään mitää parantaakseen elämäänsä niin siinä vaiheessa se on jo valinta.

Entäs kun aikuinen ihminen tekee vuosikausia vaikka mitä mutta siltikään se elämä ei parannu koskaan mitenkään? Jos tuuri puuttuu niin mikään määrä yrittämistä ei auta mitään. Toisaalta jos tuuria on ihan hemmetisti niin sitten ei välttis tarvitse edes yrittää ja menestyy silti.

Mitä se 'vaikka mitä' on? Ilmeisesti tekee vääriä asioita väärällä tavalla kun mikään ei kerta muutu.

No se "vaikka mitä" voi olla näitä perinteisiä että käy koulut ja hankkii pätevyydet. Eikä niin että kerran käy koulut ja sitten 30 vuoden päästä ihmettelee kun osaaminen ei riitäkään, vaan että kouluttautuu uudelleen vaikkapa viiden vuoden välein jotta osaaminen pysyy kuosissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin voi tulla mitä vain, jos opiskelee.

Ei voi. Miksei nykyään enää myönnetä sitä, että toisilla ihmisillä on paremmat lähtökohdat opiskella kovapalkkainen ammatti kuin toisilla? Ihan ihme touhua tämä "jokaisesta voi tulla mitä vain, sinäkin rikastuisit jos vain yrittäisit"

Kaikilla ei ole samat lähtökohdat, tämä on toki totta. Mutta jos aikuinen ihminen koko ajan käyttää huonoja lähtökohtia tekosyynä siihen, että ei ota vastuuta elämästään ja tee yhtään mitää parantaakseen elämäänsä niin siinä vaiheessa se on jo valinta.

Entäs kun aikuinen ihminen tekee vuosikausia vaikka mitä mutta siltikään se elämä ei parannu koskaan mitenkään? Jos tuuri puuttuu niin mikään määrä yrittämistä ei auta mitään. Toisaalta jos tuuria on ihan hemmetisti niin sitten ei välttis tarvitse edes yrittää ja menestyy silti.

Hyvin pitkälti ihminen luo itse oman tuurinsa. Esimerkikkinä se, että joku saa töitä jonkun tutun kautta. Tämä ihminen on kuitenkin aina ollut hyvin sosiaalinen ja tutustunut aina innolla uusiin ihmisiin ja käynyt verkostointitapahtumissa, kun taas toinen ihminen on istunut kaiket illat kotona. Onko se silloin tuuria, että sillä ensimmäisellä ihmisellä on enemmän kontakteja, jotka voivat mahdollisesti häntä auttaa kuin sillä toisella? 

Onhan sillä ollut tuuria että se sattuu olemaan sosiaalinen ihminen. Ei sellaista tuuria satu kaikille.

Mä olen introvertti, mutta kyllä mä olen silti 'pakottanut' itseni ihmisten ilmoille ja olemaan sosiaalinen, koska tiedän että liiallisesta introvertteydestä on haittaa itselle.

Vierailija kirjoitti:

j

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin voi tulla mitä vain, jos opiskelee.

Tämä on kyllä suurimmaksi osaksi totta. Suurin osa alisuoriutumisista johtuu siitä, että ei olla tehty tarpeeksi hommia.

Se on totta, että sitoutuminen ja pitkäjänteisyys ovat tärkeitä. Nykyajassa ne alkavat kuulostaa pelottavan vanhanaikaisilta hyveiltä.

Silti, yleensä on hyvä ymmärtää, että mikä tahansa "ei ole mun juttu", eli kyllä ihmisille itselleen on hyväksi ajautua sopiville alueille epäsopivien sijaan. Keksittynä esimerkkinä Henkilö, josta tulisi hyvä insinööri, mutta kehno oopperalaulaja, vaikka antaisi hypoteettisesti asioille saman tuntimäärän.

Huonoja alueita, joita ei yleensä tulla edes ajatelleeksi vaihtoehtoina, on ihan kaikilla. Kai se on ihmiselle kuin ihmiselle riittävästi olla hyvä itselleen mielekkäällä alueella.

Ja ennenkaikkea tämä nykynuorten ihmeellinen tahtotila tulla "julkkikseksi" ja itsensä jatkuva kuvaaminen instaan ja huulien naurettava töröttäminen.   Mielestäni mediakin voisi tässä tehdä tärkeän osansa ja kertoa hyviä perusduunaritarinoita.  Esim LVI-alalla voi tienata ihan hyvin , samoin monella muullakin teollisuusalalla, ja elää ihan hyvää elämää.  Omassa lähipiirissä on aivan tavallisia töitä tekeviä tavallisia ihmisiä, myös akateemisissa ammatteissa. Yhdistävä piirre on että ovat sitoutuneita työpaikkoihinsa, tekevät säännöllistä työtä, elävät tavallista perhe-elämää, ovat ihan taviksen näköisiäkin, eivät  ole prinssejä eikä oman elämänsä prinsessoja.  On lihavaa ja laihaa. Suurin osa on ihan tyytyväisiä elämäänsä. Ylistys tavis-elämälle tulisi tarpeeseen.