Nuorten ahdistuksen aiheuttaa illuusio siitä että kaikista voi tulla mitä vain. Se ei ole totta!
Sanoo tutkija.
Kommentit (121)
Enemmin kyllä se perinteinen some-psykologia, jossa jollakin on jotain mitä minulla ei ole, ja minun on tehtävä jotain jotta saan vähintään saman ja mieluusti enemmän, jolloin tälle toiselle jää tarve nokittaa taas vähän enemmän.
Todella syöpäinen tuhon kierre, joka näkyy jokaisessa somettajassa. Ja erityisesti ulkomaanmatkojen muodossa jotka tuhoaa turisti turistilta tätä planeettaa yhden auringonlaskukuvan verran.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö lapsille sitten sanoa ettei heistä tule koskaan mitään ja kieltää unelmoimasta ja yrittämästä parempaa elämää?
Ei tietenkään vaan tunnustaa ja näyttää se miten kaikista ei voi tulla Sanna Marinia koska lähtökohdat ovat hieman heikommat ja sekin ulkonäkö ei liene pienin asia urallaan.
Sekin että opetetaan vaan että pitää jatkuvasti olla positiivinen ja iloinen,negatiivisia tunteita ei saa näyttää. Ja moni vanhempi opettaa nuorille että he ovat kuninkaita ja kuningattaria joita ei säännöt tai lait koske.
Opiskellessani meille sanottiin eräällä kurssilla että "kun te sitten johtotehtävissä...". Ehkä se oli sellaista positiivista tsemppausta ja ehkä opettaja näki asian niin optimistisesti, mutta näppituntuma on että isosta porukasta ei kovin montaa johtajaa tullut, mutta toivottavasti nyt muutama ainakin.
Jep.. olen nuorten ja lasten parissa töissä.. joskus kun tulee haaveammatti puheeksi, niin eihän kukaan suunnittele mitään tavallista, että lähihoitaja, siivooja, poliisi, keittäjä.. vaan nehän on aivan epärealistisia haaveita.. laulaja, tubettaja, änäripelaaja, aivokirurgi. Haaveita ja unelmia pitää olla, mutta jos tuommoinen kumminkin arkinen asia kuten työ, perustuu aivan harhaan, niin voihan
se ahdistaa.
Nyt kun työelämää yritetään saada taas kiinnostavammaksi, onko yhä mahdollista opiskella oppisopimuksella? Millaiselle alalle ja missäpäin suomea? Sisaren nuoret ovat iässä jolloin katselevat mitä tehdä isona, mutta koulussa istuminen ei oikein nappaa.
Vierailija kirjoitti:
Ja Sanna Marin laulaa juuri tuota laulua vaikka ei kyllä lähtenyt mitenkään ghetosta vaan Tamperelaisesta rivitalosta ja äiti on yhä läsnä auttelemassa ja puolue broileroi loput.
Onko laulajan ura siis Sanna Marinin seuraava aluevaltaus? Suomen Sia, vai kenties Lady Gaga?
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin voi tulla mitä vain, jos opiskelee.
BS. Suurimmasta osasta opiskelijoista ei koskaan tule hyvää siinä hommassa mitä opiskelee. Ei opiskelu sinänsä johda suoraan minkäänlaiseen osaamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Jep.. olen nuorten ja lasten parissa töissä.. joskus kun tulee haaveammatti puheeksi, niin eihän kukaan suunnittele mitään tavallista, että lähihoitaja, siivooja, poliisi, keittäjä.. vaan nehän on aivan epärealistisia haaveita.. laulaja, tubettaja, änäripelaaja, aivokirurgi. Haaveita ja unelmia pitää olla, mutta jos tuommoinen kumminkin arkinen asia kuten työ, perustuu aivan harhaan, niin voihan
se ahdistaa.
Ihailin omaa eka- ja tokaluokan opettajaani sen verran paljon, että halusin lapsena opettajaksi. Yläasteella en enää haaveillut siitä: ihan hirveä ammatti, kun joutuu paimentamaan hormooniriiviöitä.
Ja se epärealistinen nuoruuden toiveammatti, eli laulaja, koki samanlaisen inflaation aikuisena, kun tajusin mitä p*skaa sekin on, vaikka menestyisi.
Kaikista ei tule onnellisia vaikka kuinka yrittää..... tiedän kokemuksedta (n 52v).
Ja vaikka opiskelet ties mitä, olet älykäs ja ulkoinen habituskin olisi kunnossa (jolla iso merkitys) et välttämättä pääse keskiluokkaa pidemmälle.
Ei, kaikista ei tule "jotain ihmeelistä" ja miksi sellaista tavoiteltaisikaan. Keskitie ja keskinkertaisuus riittää hyvää elämään.
Niin ja sitten kuitenkin *parhaat tutkijamme* ohjaavat varhaiskasvattajia opettamaan lapsille, että kyllä sinusta toki voi vielä tulla aikuinen nainen vaikka sinulla onkin pippeli.
Ja sitten ihmetellään ja ihmetellään, että miten nämä nuoret ovatkin niin sekaisin.
Näissä idolseissa ja vastaavissa on aina paljon sellaisia, joilla ei ole mitään käsitystä omasta osaamattomuudestaan, ja jotka sitten tuomarien arvion kuultuaan romahtavat täydellisesti tyyliin että enkö ollutkaan maailman paras!
Juuri siten kasvatettuja, että olet paras ja pystyt mihin tahansa. Olet "special" kuten amerikkalaiset hokevat lapsilleen. Ei terveen itsetunnon rakennustapa ole.
Vierailija kirjoitti:
Joo ja hyvä elämä ei vaadi edes mitään menestymistä. Onnellinen voi olla ihan tavallisessa perusduunissa ja usein se peruselämää elävä onkin onnellisempi kuin se stressaavassa uraputkessa tai julkisuuden häkissä elävä menestyjä. Tavallisuudesta on vain tullut nuorille joku pahin mahdollinen kohtalo.
Juuri näin. Onnellisuus on mielentila. Siihen ei tarvita menestyksekästä uraputkea ja julkisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin voi tulla mitä vain, jos opiskelee.
Sekään ei pidä paikkaansa. Eräskin nuori melkein kimpaantui, kun hän kertoi suunnitelmistaan ja totesin, että lääkikseen on vaikea päästä. Sinne kuulemma pääsee amiksestakin, opo oli sanonut (olikohan osa jäänyt kuulematta) ja ei hän sitä paitsi aio edes lääkäriksi vaan psykiatriksi.
Sama meillä aikuisilla - kannustinloukut pois ja jokainen voikin tehdä mitä tahansa työtä!
Paitsi ettei voi, mutta kätevä tapa kiusaajan syyllistää uhri.
Miksi ei saisi olla tyytyväinen että haluaisi olla siivooja , kaupan kassa tms. Miksi kaikkien pitäisi olla superjulkkiksia somettajia jne. ja menestyä eikä tavallinen elämä pienine ympyröineen saa olla se mihin tyytyy ? Kaikista ei ole kaikkeen johtunee perimästä , perheestä , ulkonäöstä jne. Ihmiset vaativat liikoja . Kaikista ei edes harjoittelulla tule mestareita koska se johtuu lahjoista joita on harvoilla. Vaatimaton perustarpeet täyttävä elämä on pannassa ja ihannoidaan kuuta taivaalta. Myös robottien tuleminen vie osalta ihmisistä työt joihin olisivat pystyneet ja olleet siihen tyytyväisiä .
Vierailija kirjoitti:
Sama meillä aikuisilla - kannustinloukut pois ja jokainen voikin tehdä mitä tahansa työtä!
Paitsi ettei voi, mutta kätevä tapa kiusaajan syyllistää uhri.
Hassua että kannustinloukut aiheuttaa pulaa mansikanpoimijoistakin vaikka puheet olivat kuinka saadaan työntekijöitä . Näin , ihminen ei ole tyhmä .
No miten sitä lasten ja nuorten kunnianhimoa voisi kasvattaa jos unelmatkin torpataan?
Pisatuloksetkin ovat valtavassa laskussa ja nuoret ja lapset eivät enää ole tavoitteellisia tai kovinkaan uraorientoituneita paitsi ihan pieni osa porukasta. Työ menestyksen eteen on aloitettava jo reippaasti alle kouluikäisenä.
Vierailija kirjoitti:
Jep.. olen nuorten ja lasten parissa töissä.. joskus kun tulee haaveammatti puheeksi, niin eihän kukaan suunnittele mitään tavallista, että lähihoitaja, siivooja, poliisi, keittäjä.. vaan nehän on aivan epärealistisia haaveita.. laulaja, tubettaja, änäripelaaja, aivokirurgi. Haaveita ja unelmia pitää olla, mutta jos tuommoinen kumminkin arkinen asia kuten työ, perustuu aivan harhaan, niin voihan
se ahdistaa.
Tuo on mielenkiintoinen pointti, että ovatko ns. haaveammatit vaihtuneet epärealistisiksi ja siksi petytään? Kun olin lapsi, haaveammatit olivat kai yleisesti melko tavallisia duuneja, eivätkä mitään kuuluisan ja rikkaan rooleja, joihin loppujen lopuksi prosentuaalisesti hyvin harva päätyy. Elämä oli silti mielenkiintoista ja opittavaa oli paljon, ja on se ollut mielenkiintoista myöhemminkin, mm. vieden ulkomaille.
Kunhan "kannustinloukut" poistetaan, niin jokainen pystyy...jne.
Paitsi että ei pysty. Mutta vaatimalla mahdotonta on kiusaaja taas kerran sanut syyllistettyä uhrin.