Nuorten ahdistuksen aiheuttaa illuusio siitä että kaikista voi tulla mitä vain. Se ei ole totta!

Vierailija kirjoitti:

Opiskellessani meille sanottiin eräällä kurssilla että "kun te sitten johtotehtävissä...". Ehkä se oli sellaista positiivista tsemppausta ja ehkä opettaja näki asian niin optimistisesti, mutta näppituntuma on että isosta porukasta ei kovin montaa johtajaa tullut, mutta toivottavasti nyt muutama ainakin.

Meillä jo aliupseerikoulussa sanottiin noin ja mitään suuria johtajia ei monesta ole tullut, no on yksi kenraali..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin voi tulla mitä vain, jos opiskelee.

BS. Suurimmasta osasta opiskelijoista ei koskaan tule hyvää siinä hommassa mitä opiskelee. Ei opiskelu sinänsä johda suoraan minkäänlaiseen osaamiseen.

Eipä toisaalta johda opiskelun laiminlyöntikään.

Vierailija kirjoitti:

Kaikista ei tule onnellisia vaikka kuinka yrittää..... tiedän kokemuksedta (n 52v).

Ja vaikka opiskelet ties mitä, olet älykäs ja ulkoinen habituskin olisi kunnossa (jolla iso merkitys) et välttämättä pääse keskiluokkaa pidemmälle.

Ei, kaikista ei tule "jotain ihmeelistä" ja miksi sellaista tavoiteltaisikaan. Keskitie ja keskinkertaisuus riittää hyvää elämään.

Juuri näin ja mikä vika keskiluokassa on?

Huttukoulutusta unelmaelämästä:  https://nofear.company/nofear-akatemia/

Vierailija kirjoitti:

Kaikista ei tule onnellisia vaikka kuinka yrittää..... tiedän kokemuksedta (n 52v).

Ja vaikka opiskelet ties mitä, olet älykäs ja ulkoinen habituskin olisi kunnossa (jolla iso merkitys) et välttämättä pääse keskiluokkaa pidemmälle.

Ei, kaikista ei tule "jotain ihmeelistä" ja miksi sellaista tavoiteltaisikaan. Keskitie ja keskinkertaisuus riittää hyvää elämään.

Ja maailman mittakaavassa Suomen keskiluokkaan päässyt on hyvissä varoissa, rikas.

Vierailija kirjoitti:

No miten sitä lasten ja nuorten kunnianhimoa voisi kasvattaa jos unelmatkin torpataan?

Pisatuloksetkin ovat valtavassa laskussa ja nuoret ja lapset eivät enää ole tavoitteellisia tai kovinkaan uraorientoituneita paitsi ihan pieni osa porukasta. Työ menestyksen eteen on aloitettava jo reippaasti alle kouluikäisenä.

mun mielestä megalomaniaa poteva ei omaa parempia edellytyksiä "suuruuteen" kuin terveen itsetunnon omaava.

Yksi parhaista elämänohjeista, joita olen kuullut, on tosi tylsältä kuulostava: opi rakastamaan sitä, mitä sinulla jo on. Eli ole tyytyväinen niistä riittävän hyvistä asioista sen sijaan, että haikailisit koko ajan jotain parempaa ja enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien tehtävä on opettaa lapselle keinot miten nuo tavoitteet saavutetaan, opettaa lasta kokemaan pettymyksiä ja nousemaan niistä ylös. Kertoa ettei mitään saa ilmaiseksi vaan kaikki vaatii ihan helkkaristi työtä.

Silloin voi saavuttaa ihan mitä vaan, Suomessa periaatteessa kaikilla on mahdollisuus samaan

Se on just noin. Omassa kaveripiirissä näkee sen. Lapset, kenen vanhemmat on ollu aina läsnä ja tehny/vienyt lapsia kaikenlaisiin juttuihin ja kertonut miten maailma toimii, niin niiden lapset on aloittanut kesätyöt 15 vanhana ja sit opettanut raha-asiat jne jne. Niiden lapset kirjotti lukiosta ja  ne lapset haki oikikseen ja lääkikseen, kaksi kaverusta perusti oman yrityksen ja he ovat nyt 22-23v.

Ne keiden vanhemmat ei ole läsnä eikä ole kiinnostunut lapsistaan, niin niiden lapset ei ole oppinut eikä ymmärrä vastuusta yhtään mitään ja ne on täysin hukassa ja ne on kortistossa nyt jo nostelemassa korvauksia. Ne dokailee ja polttelee jointtia jne jne ja kun sit käy niiden vanhempien kanssa vaikka kaljalla, niin aina ne surkuttelee, kun voi kunpa matti tai leena ottais itteesä niskasta kiinni.

Kyllä se kaikki himasta lähtee.

Erittäin hyvä kirjoitus! Nämä asia pitäisi useiden lukea ja miettiä. Kaikista ei voi tulla kaikkea, mutta tietenkin kannattaa tavoitella jotain.

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin voi tulla mitä vain, jos opiskelee.

Ei voi. Miksei nykyään enää myönnetä sitä, että toisilla ihmisillä on paremmat lähtökohdat opiskella kovapalkkainen ammatti kuin toisilla? Ihan ihme touhua tämä "jokaisesta voi tulla mitä vain, sinäkin rikastuisit jos vain yrittäisit"

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien tehtävä on opettaa lapselle keinot miten nuo tavoitteet saavutetaan, opettaa lasta kokemaan pettymyksiä ja nousemaan niistä ylös. Kertoa ettei mitään saa ilmaiseksi vaan kaikki vaatii ihan helkkaristi työtä.

Silloin voi saavuttaa ihan mitä vaan, Suomessa periaatteessa kaikilla on mahdollisuus samaan

Älä jauha paskaaa :DD Taidat olla joku kokoomusperheen lellikki

Mielestäni on paljon terveempi ajatusmalli ajatella, että kyllä ihmisestä tosiaan voi tulla lähestulkoon mitä vain jos tarpeeksi tekee töitä sen eteen. Menestymisessä yksi tärkeimmistä asioista on nimenomaan se usko itseensä. Paljon haitallisempaa on ajatella, että ei musta kuitenkaan tule mitään, koska jos ei usko itseensä niin ei tule edes yritettyä ja moni mahdollisuus jää tarttumatta.

No, periaatteessa, jos olet hyvin motivoitunut ja teet kovasti työtä, voi melkein tulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien tehtävä on opettaa lapselle keinot miten nuo tavoitteet saavutetaan, opettaa lasta kokemaan pettymyksiä ja nousemaan niistä ylös. Kertoa ettei mitään saa ilmaiseksi vaan kaikki vaatii ihan helkkaristi työtä.

Silloin voi saavuttaa ihan mitä vaan, Suomessa periaatteessa kaikilla on mahdollisuus samaan

Se on just noin. Omassa kaveripiirissä näkee sen. Lapset, kenen vanhemmat on ollu aina läsnä ja tehny/vienyt lapsia kaikenlaisiin juttuihin ja kertonut miten maailma toimii, niin niiden lapset on aloittanut kesätyöt 15 vanhana ja sit opettanut raha-asiat jne jne. Niiden lapset kirjotti lukiosta ja  ne lapset haki oikikseen ja lääkikseen, kaksi kaverusta perusti oman yrityksen ja he ovat nyt 22-23v.

Ne keiden vanhemmat ei ole läsnä eikä ole kiinnostunut lapsistaan, niin niiden lapset ei ole oppinut eikä ymmärrä vastuusta yhtään mitään ja ne on täysin hukassa ja ne on kortistossa nyt jo nostelemassa korvauksia. Ne dokailee ja polttelee jointtia jne jne ja kun sit käy niiden vanhempien kanssa vaikka kaljalla, niin aina ne surkuttelee, kun voi kunpa matti tai leena ottais itteesä niskasta kiinni.

Kyllä se kaikki himasta lähtee.

Käyt heidän vanhempiensa kanssa ryyppäämässä ja sitten syytät heidän lapsiaan, kun ryyppäävät? Miksi viina on sallittu sinulle, mutta ei heille?

Vierailija kirjoitti:

Jep.. olen nuorten ja lasten parissa töissä.. joskus kun tulee haaveammatti puheeksi, niin eihän kukaan suunnittele mitään tavallista, että lähihoitaja, siivooja, poliisi, keittäjä.. vaan nehän on aivan epärealistisia haaveita.. laulaja, tubettaja, änäripelaaja, aivokirurgi. Haaveita ja unelmia pitää olla, mutta jos tuommoinen kumminkin arkinen asia kuten työ, perustuu aivan harhaan, niin voihan

se ahdistaa.

Maailmassa kuitenkin on ihmisiä, jotka tienaavat elantonsa tubettajina ja aivokirurgeina, joten ei se ole lainkaan kaikille epärealistinen haave.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep.. olen nuorten ja lasten parissa töissä.. joskus kun tulee haaveammatti puheeksi, niin eihän kukaan suunnittele mitään tavallista, että lähihoitaja, siivooja, poliisi, keittäjä.. vaan nehän on aivan epärealistisia haaveita.. laulaja, tubettaja, änäripelaaja, aivokirurgi. Haaveita ja unelmia pitää olla, mutta jos tuommoinen kumminkin arkinen asia kuten työ, perustuu aivan harhaan, niin voihan

se ahdistaa.

Maailmassa kuitenkin on ihmisiä, jotka tienaavat elantonsa tubettajina ja aivokirurgeina, joten ei se ole lainkaan kaikille epärealistinen haave.

Jos mun lapsi tosissaan haluaisi tubettajaksi niin kyllä minä ainakin kannustaisin häntä ja veisin esim. esiintymis- ja videoneditointikursseille. Saisi ainakin kokeilla asiaa ja ehkäpä muutaman vuoden päästä olisi jo uudet haaveet tilalla, mutta ainakin oli mukava kokeilla jotain mistä hän on innostunut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep.. olen nuorten ja lasten parissa töissä.. joskus kun tulee haaveammatti puheeksi, niin eihän kukaan suunnittele mitään tavallista, että lähihoitaja, siivooja, poliisi, keittäjä.. vaan nehän on aivan epärealistisia haaveita.. laulaja, tubettaja, änäripelaaja, aivokirurgi. Haaveita ja unelmia pitää olla, mutta jos tuommoinen kumminkin arkinen asia kuten työ, perustuu aivan harhaan, niin voihan

se ahdistaa.

Maailmassa kuitenkin on ihmisiä, jotka tienaavat elantonsa tubettajina ja aivokirurgeina, joten ei se ole lainkaan kaikille epärealistinen haave.

Tämähän se. On ihan normaalia, että nuorilla on haaveita ja unelmia, mutta monilta tuntuu puuttuvan realismi. Vaikka nykyisin rumastakin voi tulla kaunis, se silti vaatii melkoisen määrän rahaa plastiikkakirurgeille annettavaksi. Miten sen rahan saa ja nyt heti eikä vasta 10 vuoden päästä, jolloin on jo myöhäistä, onkin toinen juttu. 

En päässyt lukemaan Hesarin juttua, koska se on maksumuurin takana. Mutta musta tuntuu, että nuorilta puuttuu kärsivälllisyys. Eivät heidän vanhempansakaan olleet 30-vuotiana uransa huipulla olevia varakkaita vaan asuntovelkaisia lapsiperheellisiä. Nuorena on kuitenkin ihan normaalia ajatella, että elämä on ohi keski-ikäisenä. Että ei sillä elämällä ole sitten enää niin väliä. Kuitenkin aiemminkin ihmiset ovat vaurastuneet vasta sitten, kun asuntolainat on jo maksettu ja on voinut alkaa sijoittaakin. Taloudellisesti parhaimmillaan oma elämä on yleensä silloin, kun kuopuskin muuttaa lapsuudenkodistaan pois. Olettaen tietysti, että on työpaikka eikä ole potkittu pihalle. 

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni on paljon terveempi ajatusmalli ajatella, että kyllä ihmisestä tosiaan voi tulla lähestulkoon mitä vain jos tarpeeksi tekee töitä sen eteen. Menestymisessä yksi tärkeimmistä asioista on nimenomaan se usko itseensä. Paljon haitallisempaa on ajatella, että ei musta kuitenkaan tule mitään, koska jos ei usko itseensä niin ei tule edes yritettyä ja moni mahdollisuus jää tarttumatta.

Vanhemmat, jotka ovat itse menestyneitä kannustavat lapsiaankin menestymään, mutta ei-menestyneet vanhemmat valitettavan usein heijastavat omia epäonnistumisiaan lapseen ja tyrmäävät heidän unelmansa sen sijaan, että kannustaisivat näitä saavuttamaan niitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin voi tulla mitä vain, jos opiskelee.

Sekään ei pidä paikkaansa. Eräskin nuori melkein kimpaantui, kun hän kertoi suunnitelmistaan ja totesin, että lääkikseen on vaikea päästä. Sinne kuulemma pääsee amiksestakin, opo oli sanonut (olikohan osa jäänyt kuulematta) ja ei hän sitä paitsi aio edes lääkäriksi vaan psykiatriksi.

Kiehtovan ylimielinen asenne sinulla nuorta kohtaan ja kaiken lisäksi olet vielä väärässä. Amis tarjoaa korkeakoulukelpoisuuden siinä missä lukiokin, eli amis voi hakea mihin tahansa korkeakouluun, myös lääkikseen. Lisäksi psykiatri on nimenomaan lääketieteen erikoisala: kuuden vuoden perusopintojen jälkeen erikoistunut psykiatriaan seuraavat kuutisen vuotta, eli yhteensä noin 12 vuotta lääkärikoulutusta. 

Onneksi nuoret ovat viisaita ja osaavat ottaa asioista itse selvää, eivätkä jää tällaisten katkerien ja mukatietävien aikuisten armoille. :) 

Terveisin,

lääketieteen lisensiaatti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien tehtävä on opettaa lapselle keinot miten nuo tavoitteet saavutetaan, opettaa lasta kokemaan pettymyksiä ja nousemaan niistä ylös. Kertoa ettei mitään saa ilmaiseksi vaan kaikki vaatii ihan helkkaristi työtä.

Silloin voi saavuttaa ihan mitä vaan, Suomessa periaatteessa kaikilla on mahdollisuus samaan

Tämä ei ole totta. Kaikilla ei ole mahdollisuus samaan. Jos olet keskinkertainen ( mitä suuri osa ihmisistä on), on todella epätodennäköistä, että sinusta tulee huippu jossain, teit mitä tahansa.

Ja koko elämäsi uskot siihen mantraan että sinusta voi tulla mitä tahansa

Keskinkertainen ihminen, jolla on positiivinen elämänasenne ja joka on innokas opiskelemaan uusia asioita ja tekee ahkerasti töitä unelmiensa eteen tulee melkein takuuvarmasti menestymään elämässään tavalla tai toisella.