Lue keskustelun säännöt.
Elämä narsistin jälkeen
04.07.2023 |
Olen järkyttynyt, miten paljon meitä kärsineitä on tuon toisen ketjun perusteella.
Haluaisin kuulla, millaisia jälkiä tuo on jättänyt, kun tyyppi on jo exä.
Itse pääsin vähällä, koska olen aina ollut positiivinen ihminen. Vaikka olin pitkässä liitossa erittäin vaikean ihmisen kanssa ja lapsia syntyi.
Eron jälkeen meni puoli vuotta, että pystyin puhumaan vapaasti. Että ymmärsin, että vapaasti puhuminen on normaalia. Nyt erosta on 2,5 vuotta ja minulla on maailman ihanin kumppani. Edelleen minulle nousee ajatuksia, että olen vääränlainen, huono. En tuo sitä ilmi. Olen vain kysynyt, kaipaako kumppanini suhteeltamme tai minulta jotain, mitä nyt ei ole, jotain kehitettävää. Hän ei halua muuttaa mitään.
Tunnen ahdistusta, kun katson kuvia niiden vuosien ajalta, kun olin exän kanssa. Kyllä minä niissä hymyilen ja olen aidosti onnellinen hetkistä, jotka eivät häneen liittyneet. Mutta ainoa ajatukseni niistä kuvista on nyt se kamaluus, mitä arki silloin oli hänen kanssaan. Miten en tajunnut, mitä hän tarkoituksellisesti minulle teki. Itsesääliä varmaan. Lienee parempi olla katsomatta niitä kuvia. Viimeisen 2,5 vuoden ajalta kuvieni takana on pelkkää onnea, rakkautta ja iloa. Keskityn siihen. Hän ei minua tuhonnut. Olen vahvempi, menestyvämpi ja onnellisempi kuin koskaan.
Kommentit (42)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli sukulainen dg. narsisti. Onneksi sain melko nuorena nollakontaktin häneen . Poliisin piti auttaa ja kyllähän sitä jatkuvasti oli varpaillaan mitä se taas keksii. Kyllä ne ajatukset ja hänen pahat teot vieläkin pyörii päässä , lähinnä ihmettelen miten ihminen voi olla niin paha ja käyttäytyä kuin ei olisi mitään tehnyt.
No, ensin lapsuuskotona, sitten kaksi parisuhdetta sekä narsistisia ystäviä. Tunnen edelleen olevani huono ja vääränlainen. Liian sitä ja liian tätä enkä koskaan osaa olla oikein. Terapia on kesken.
Tiedän jo järjen tasolla olevani oikeassa, hyvä ja riittävä ja rakastettava. Vielä pitää saada tunne ja alitajunta mukaan.
Minulla on puolisona narsisti, eroon en kylläkään ole päässyt ja luulen, etten ikinä pääsekään. Onhan tämä aikamoista vuoristorataa 😩
Olen pahoillani kokemastasi. Sitä tunneskaalaa on vaikea sanoittaa kun on ollut yhdessä ihmisen kanssa, jota on rakastanut mutta jolle mikään ei riittänyt, lisäksi kaikki toisen puolelta on ollut valheellista manipulaatiota omien etujen ja egonsa edistämiseksi.
Itsekin välillä kipuilen edelleen hieman. En ole nähnyt ihmistä kohta puoleen vuoteen ja ajatukset pyörivät miltein päivittäin hänessä. Se ei ole kaipuuta vaan enemmän hämmennystä. Sitä kyselee itseltään paljon ja pohtii millaistakohan hänen uuden kumppanin kanssa on.
Hän vaihtoi minut todella nopeaan uuteen. Tiedän, että on haukkunut minut epävakaaksi ja hulluksi.
Teki sitä minua edeltävälleenkin exälleen.
Olen huokaissut helpotuksesta, ettei sitä psyykkistä vankilaa enää ole. Olen niin helpottunut mutta silti vielä hämmentynyt, että mitä ihmettä se kaikki oikein oli. Näen hänet mielessäni hirviönä.
Kaikki se henkinen väkivalta ja fyysinenkin palautuu usein mieleen. Samalla se hyvä puoli hänestä.
Eipä hän jättänyt jälkeensä kuin liudan epäuskoisia muistoja ja haurastuneen itsetunnon.
Silti minä toivun, tiedän sen. Se on vain jälkensä jättänyt mutta ei määrittele enempää.
Olemme vapaita. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ohis, mutta narsistin uhri jos joku ymmärtää, että valtaapitävät puolueesta riippumatta kohtelevat meitä kansalaisia tasan samoin kuin narsisti uhriaan.
Se on jättänyt vuosien ja taas vuosien epävarmuuden. Olisi varmasti pitänyt heti alkuun edes yrittää hakeutua purkamaan asiaa ammattilaisen kanssa. Vaikkei silloinen elämä enää ajatuksissa olekaan, se näkyy tunteissa. Hetkiä, kun jännitys valtaa kropan ja vatsasta kouraisee, vaikka mitään syytä ei pitäisi olla. Vaikka jonkun ulko-oven takana, reaktiona aikaan kun ei tiennyt millä tuulella oven takana oltiin. Tai kun en uskalla sanoa toisille normaaleja asioita reaktioiden pelossa. Tai kun teen simppelin homman, jonka suoriutumisessa pelkään epäonnistuvani, tein sen ihan miten tahansa. Tai kun reagoin ystävälliseen huomautukseen melkein oksentamalla.
Vaikken enää ole kenenkään kriittisen suurennuslasin alla, epävarmuus on totisesti jäänyt. Sillä ei ole mitään tekemistä järjen kanssa. Kyllä minä tässä ja nyt voin itselleni vakuutella olevani päässyt yli, tietäen olevani tasan yhtä arvokas kuin kaikki muutkin. Ne "väärissä" tilanteissa nousevat tunteet vain kertovat muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen pahoillani kokemastasi. Sitä tunneskaalaa on vaikea sanoittaa kun on ollut yhdessä ihmisen kanssa, jota on rakastanut mutta jolle mikään ei riittänyt, lisäksi kaikki toisen puolelta on ollut valheellista manipulaatiota omien etujen ja egonsa edistämiseksi.
Itsekin välillä kipuilen edelleen hieman. En ole nähnyt ihmistä kohta puoleen vuoteen ja ajatukset pyörivät miltein päivittäin hänessä. Se ei ole kaipuuta vaan enemmän hämmennystä. Sitä kyselee itseltään paljon ja pohtii millaistakohan hänen uuden kumppanin kanssa on.
Hän vaihtoi minut todella nopeaan uuteen. Tiedän, että on haukkunut minut epävakaaksi ja hulluksi.
Teki sitä minua edeltävälleenkin exälleen.Olen huokaissut helpotuksesta, ettei sitä psyykkistä vankilaa enää ole. Olen niin helpottunut mutta silti vielä hämmentynyt, että mitä ihmettä se kaikki oikein oli. Näen hänet mielessäni hirviönä.
Kaikki se henkinen väkivalta ja fyysinenkin palautuu usein mieleen. Samalla se hyvä puoli hänestä.
Eipä hän jättänyt jälkeensä kuin liudan epäuskoisia muistoja ja haurastuneen itsetunnon.Silti minä toivun, tiedän sen. Se on vain jälkensä jättänyt mutta ei määrittele enempää.
Olemme vapaita. Tsemppiä!
Tuohan on sitä narsistille tyypillistä projisointia, siirretään omat huonot puolet ts epävakaan piirteet toiseen ja aletaan uskotella toiselle niitä todeksi. Toinen alkaa pahimmillaan ja ennen pitkää epäillä itseään. Pahinta narsisteille on toisen onnellisuus ja tyytyväisyys itseen sekä elämään, koska se on juuri sitä, mitä he eivät itse pysty saavuttamaan. Toipumisessa minua auttoi tämän muistaminen, en olisi koskaan saanut hänen kanssaan tasaista, rakastavaa elämää.
Shirly ja Eve narskuilivat kanssakilpailijat terapiaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri tuo yllä kuvattu hämmennys. Epäily siitä mikä oli totta, minkä kenties itse aiheutin omalla toiminnallani? Oliko syy kuitenkin minussa, ja nyt uuden (joka oli valmiina jo ennen eroa) kaikki on oikeasti paremmin?
Ne syytökset ja syyttelyt tuntuu edelleen. Minäkin jo järjen tasolla ymmärrän, mutta ne tunteet. Ja se epäily entä jos mitä jos se kuitenkin olin minä. Jos minä olenki oikeasti se narsistinen ihminen?
Nyt kaikki on paremmin, ex tasasempi, onnellisempi, lapsille aivan erilainen isä kun ennen.
Onko se pysyvää? Tasottaako uusi puoliso häntä? Olinko minä se syyllinen kodin ilmapiiriin? Niinhän minulle edelleen sanotaan, että syy oli minussa, ja nyt kaikki on paremmin.
Mustamaalausta. Lasten manipulonoitia. Taloudellisesti mua laitetaan mahdollisimman ahtaalle. Mikään ei mene miten sovittu. Mitään virallisia sopimuksia ei suostu tekemään.
Toisaalta mun on helpompi hengittää. Voin olla oma itseni. Ei tarvitse miettiä mitä toinen tästä ajattelisi. Ei tarvitse pingottaa eikä kävellä munankuorilla.
Lapsillani on kaksi hyvää kotia tällä hetkellä. Toivottavasti rauha isän luona säilyy. Eikä ole vaan alun esitystä.
Jos joudun olemaan exän kanssa enemmän tekemisissä hän saa aikaan fyysisen pahanolon. Ahdistuksen, oksetuksen. Ja pelkillä viesteillä. En halua häntä nähdä enkä halua hänen kanssa puhua puhelimessa.
Käy säännöllisesti nykyisen kanssa lenkkeilemässä kotini ohi.
Itse koitan välttää heihin törmäämistä. Joku päivä se tulee, kun esim. Kaupassa olemme samaan aikaan.
Kuten joku sanoi, ex pyörii päässä päivittäin, eikä kyse todellakaan ole ikävästä. Haluaisin hänet jo pois päästäni.
Tuntuu pahallr, kun lapset kertovat juttuja isästä ja uudesta kumppanistaan. Ex petti mua tän uuden kanssa, ja jätti mut sen vuoksi.
Vaikka, ero oli todella hyvä asia! Itse en olisi sitä varmaan koskaan uskaltanut tehdä. Se on asia mistä olen exälle kiitollinen, että otti eron minusta.
Taas porukka väittää tuntevansa narsistin. Olen aina muuten miettinyt miksi melkein jokaisen ex-puoliso on narsisti ja useimmiten naisen. Olen seurustellut kahden kanssa jolla yllätys, yllätys on ollut pelkkiä narsisti puolisoita. Minustakin luultavasti tuli heti narsisti kun erosimme. Mihin tällä toiminnalla pyritte?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taas porukka väittää tuntevansa narsistin. Olen aina muuten miettinyt miksi melkein jokaisen ex-puoliso on narsisti ja useimmiten naisen. Olen seurustellut kahden kanssa jolla yllätys, yllätys on ollut pelkkiä narsisti puolisoita. Minustakin luultavasti tuli heti narsisti kun erosimme. Mihin tällä toiminnalla pyritte?
Taas joku tulee kertomaan tämän itsestäänselvyyden. Kerrotaan nyt kuitenkin, että minulla on ollut aiemmin kolme vakavaa suhdetta. Yksi oli julkinarsisti, mutta koska niin ei voi sanoa ilman että joku repii pelihousunsa, kerron hänellä olleen runsaasti narsismin oireita. Toinen ex oli erittäin itsekäs ja lapsellinen k-pää, mutta ei narsisti. Yksi oli normaali aikuinen ihminen vahvuuksineen ja puutteinen, emme vain olleet oikeita toisillemme. Kaikki eivät siis suinkaan ole olleet narsisteja, eikä sitä varmastikaan ole jokainen jota sellaiseksi joskus nimitellään. Mutta ei ole kovin kivaa sekään, jos sitä ei voi enää todeta kenestäkään.
Ja on muuten ihan tutkittu tosiasia sekin, että narsistin uhri lankeaa helposti useampaankin peräkkäin. Siinä missä joku toinen ei sovellu uhriksi eikä näin voi varmastikaan asiaa oikein käsittää. Uhrin vika se ei silti ole, ja syytökset eivät häntä mitenkään auta tilannettaan muuttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas porukka väittää tuntevansa narsistin. Olen aina muuten miettinyt miksi melkein jokaisen ex-puoliso on narsisti ja useimmiten naisen. Olen seurustellut kahden kanssa jolla yllätys, yllätys on ollut pelkkiä narsisti puolisoita. Minustakin luultavasti tuli heti narsisti kun erosimme. Mihin tällä toiminnalla pyritte?
Taas joku tulee kertomaan tämän itsestäänselvyyden. Kerrotaan nyt kuitenkin, että minulla on ollut aiemmin kolme vakavaa suhdetta. Yksi oli julkinarsisti, mutta koska niin ei voi sanoa ilman että joku repii pelihousunsa, kerron hänellä olleen runsaasti narsismin oireita. Toinen ex oli erittäin itsekäs ja lapsellinen k-pää, mutta ei narsisti. Yksi oli normaali aikuinen ihminen vahvuuksineen ja puutteinen, emme vain olleet oikeita toisillemme. Kaikki eivät siis suinkaan ole olleet narsisteja, eikä sitä varmastikaan ole jokainen jota sellaiseksi joskus nimitellään. Mutta ei ole kovin kivaa sekään, jos sitä ei voi enää todeta kenestäkään.
Ja on muuten ihan tutkittu tosiasia sekin, että narsistin uhri lankeaa helposti useampaankin peräkkäin. Siinä missä joku toinen ei sovellu uhriksi eikä näin voi varmastikaan asiaa oikein käsittää. Uhrin vika se ei silti ole, ja syytökset eivät häntä mitenkään auta tilannettaan muuttamaan.
Näinpä, ja lisäksi tietyt ihmiset ovat alttiimpia lankeamaan narsisteihin, usein esim narsistin lapsena kasvaneet. Itse olen tällainen, ja puolisoni on dg narsisti. Valitettavasti tunnen vetoa lähinnä narsistisiin miehiin, ja vaikka tunnistan asian, on minun vaikea taistella sitä vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmasti pitää paikkansa, että uhri lankeaa helposti uudelleen narsistiseen henkilöön. Varsinkin, jos alottaa uuden suhteen pian. Eikä käsittele edellistä, häiriintynyttä suhdetta kunnolla.
Narsistisessa suhteessa siihen kaikkeen sokeutuu, sitä alkaa pitämään normaalina. Ja totuus paljastuu, itsellekkin, vasta jälkikäteen. Kun puhuu asioista ääneen muille ihmisille ja miten muut ihmiset asioihin reagoivat.
Tämä yleinen tapa epäillä uhrin puheita, saa uhrin vaikenemaan. Itsekkään en pitkään aikaan puhunut ääneen narsismista. Oikeastaan vasta sen jälkeen, kun ihminen jolle olen puhunut ottaa itse esille narsistiset piirteet, uskallan sanoa asian itse ääneen. Pelkään leimautumista katkeraksi exäksi.
Olen myös tehnyt paljon ajatustyötä oman itseni kanssa, omien vikojeni, omien syiddn, minkälainen minä olin, minkälainen minun olisi pitänyt olla, jotta suhde olisi ollut parempi.
Tämän minun entisen puolison kohdalla, lähisukulaisensa otti narsismin puheeksi jo vuosia sitten, ennen kun itse uskalsin asiaa edes ajatella. Tai millään tavalla tunnustaa totuutta suhteesta. Silloin olin vielä vahvasti puolustuskannalla asian suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pahoillani kokemastasi. Sitä tunneskaalaa on vaikea sanoittaa kun on ollut yhdessä ihmisen kanssa, jota on rakastanut mutta jolle mikään ei riittänyt, lisäksi kaikki toisen puolelta on ollut valheellista manipulaatiota omien etujen ja egonsa edistämiseksi.
Itsekin välillä kipuilen edelleen hieman. En ole nähnyt ihmistä kohta puoleen vuoteen ja ajatukset pyörivät miltein päivittäin hänessä. Se ei ole kaipuuta vaan enemmän hämmennystä. Sitä kyselee itseltään paljon ja pohtii millaistakohan hänen uuden kumppanin kanssa on.
Hän vaihtoi minut todella nopeaan uuteen. Tiedän, että on haukkunut minut epävakaaksi ja hulluksi.
Teki sitä minua edeltävälleenkin exälleen.Olen huokaissut helpotuksesta, ettei sitä psyykkistä vankilaa enää ole. Olen niin helpottunut mutta silti vielä hämmentynyt, että mitä ihmettä se kaikki oikein oli. Näen hänet mielessäni hirviönä.
Kaikki se henkinen väkivalta ja fyysinenkin palautuu usein mieleen. Samalla se hyvä puoli hänestä.
Eipä hän jättänyt jälkeensä kuin liudan epäuskoisia muistoja ja haurastuneen itsetunnon.Silti minä toivun, tiedän sen. Se on vain jälkensä jättänyt mutta ei määrittele enempää.
Olemme vapaita. Tsemppiä!Tuohan on sitä narsistille tyypillistä projisointia, siirretään omat huonot puolet ts epävakaan piirteet toiseen ja aletaan uskotella toiselle niitä todeksi. Toinen alkaa pahimmillaan ja ennen pitkää epäillä itseään. Pahinta narsisteille on toisen onnellisuus ja tyytyväisyys itseen sekä elämään, koska se on juuri sitä, mitä he eivät itse pysty saavuttamaan. Toipumisessa minua auttoi tämän muistaminen, en olisi koskaan saanut hänen kanssaan tasaista, rakastavaa elämää.
Narsisti elää aina fantasiamaailmassa jota ei oikeasti ole. Siksi kumppania vaihdetaan lennosta ja projisoidaan kaikki paha edelliseen kumppaniin.
Vierailija kirjoitti:
Taas porukka väittää tuntevansa narsistin. Olen aina muuten miettinyt miksi melkein jokaisen ex-puoliso on narsisti ja useimmiten naisen. Olen seurustellut kahden kanssa jolla yllätys, yllätys on ollut pelkkiä narsisti puolisoita. Minustakin luultavasti tuli heti narsisti kun erosimme. Mihin tällä toiminnalla pyritte?
Kyllä sen vain tunnistaa ihmisen käytöksestä pidemmältä ajalta. Yksi iso merkki on äärimmäisen rikkonainen parisuhdehistoria vuosikymmenten ajalta. Pettämisiä, henkistä väkivaltaa, lennosta vaihtamisia, kyvyttömyyttä tunnustaa virheitään, kyvyttömyys kestää kritiikkiä, muiden syyttely, pohjaton huomiohakuisuus jnejne.
Vierailija kirjoitti:
Taas porukka väittää tuntevansa narsistin. Olen aina muuten miettinyt miksi melkein jokaisen ex-puoliso on narsisti ja useimmiten naisen. Olen seurustellut kahden kanssa jolla yllätys, yllätys on ollut pelkkiä narsisti puolisoita. Minustakin luultavasti tuli heti narsisti kun erosimme. Mihin tällä toiminnalla pyritte?
Narsismin piirteisiin kuuluu vahvana sekin, ettei tunnista lainkaan olevansa sellainen itse.
Vierailija kirjoitti:
Taas porukka väittää tuntevansa narsistin. Olen aina muuten miettinyt miksi melkein jokaisen ex-puoliso on narsisti ja useimmiten naisen. Olen seurustellut kahden kanssa jolla yllätys, yllätys on ollut pelkkiä narsisti puolisoita. Minustakin luultavasti tuli heti narsisti kun erosimme. Mihin tällä toiminnalla pyritte?
Mulla oli niin päin, että ystäväni yrittivät sanoa, että mieheni on narsistinen. Miehen työkaverit yrittivät kertoa, ettei minun tulisi olla tuon miehen kanssa. En uskonut narsismiin. Vasta eron jälkeen aloin pikkuhiljaa tajuta. Ja tajusin myös, miten olin avioliiton aikana toiminut juuri niin kuin narsisti halusi. Reagoinut juuri kuten hän halusi. Kärsinyt turhaan ja antanut hänelle kärsimykseni ilon.
Mihin sinö pyrit toiminnallasi? Minä ainakin toivon, että jokainen vähänkin asiaa epäilevä tutustuu aiheeseen ja myös siihen, miten tuollainen ihminen kuuluu kohdata.
Ja ennen häntä minulla oli pitkä parisuhde ihanan miehen kanssa. Ja hänen jälkeensä minulla on pitkä parisuhde aivan äärettömän ihanan miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas porukka väittää tuntevansa narsistin. Olen aina muuten miettinyt miksi melkein jokaisen ex-puoliso on narsisti ja useimmiten naisen. Olen seurustellut kahden kanssa jolla yllätys, yllätys on ollut pelkkiä narsisti puolisoita. Minustakin luultavasti tuli heti narsisti kun erosimme. Mihin tällä toiminnalla pyritte?
Mulla oli niin päin, että ystäväni yrittivät sanoa, että mieheni on narsistinen. Miehen työkaverit yrittivät kertoa, ettei minun tulisi olla tuon miehen kanssa. En uskonut narsismiin. Vasta eron jälkeen aloin pikkuhiljaa tajuta. Ja tajusin myös, miten olin avioliiton aikana toiminut juuri niin kuin narsisti halusi. Reagoinut juuri kuten hän halusi. Kärsinyt turhaan ja antanut hänelle kärsimykseni ilon.
Mihin sinö pyrit toiminnallasi? Minä ainakin toivon, että jokainen vähänkin asiaa epäilevä tutustuu aiheeseen ja myös siihen, miten tuollainen ihminen kuuluu kohdata.
Ja ennen häntä minulla oli pitkä parisuhde ihanan miehen kanssa. Ja hänen jälkeensä minulla on pitkä parisuhde aivan äärettömän ihanan miehen kanssa.
Narsismiin taipuvaiset tai niitä piirteitä omaavat vaikka varsinaista diagnoosia ei olisikaan vähättelevät netissä ja somessa ilmiön laajuutta ja vakavuutta sekä pyrkivät tietoisesti syyllistämään uhreja. Hyvin usein tuollaisia väitteitä esittävällä on taustallaan tekoja jotka vaikuttavat hyvin narsistisilta.
Ylös, jospa muutkin haluavat purkaa tuntojaan.