Mies alkoi kakomaan yhteenmuuttoa, kun ehdotin yhteistä käyttötiliä ja kulut tulojen mukaan

Me ollaan oltu naimisissa jo parikymmentä vuotta ja käytössä on yhteinen taloustili sekä omat käyttötilit.

Nykyään mun nettotulot on tuplaten mitä mieheni ja tulojen suhteessa maksetaan eläminen. Kummankin tuloista 50% menee taloustilille, 20% säästötilille ja lopuilla 30% voi kumpikin tehdä mitä haluaa.

Kaikki laskut menee suoraveloituksena taloustililtä ja sieltä maksetaan myös ruoka- ja taloustavaraostokset. Ylijäämä siirretään vuoden lopussa säästöön.

Homma toimii hienosti ja rahasta ei ole tarvinnut riidellä koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Mitä tarkoittaa kulut tulojen mukaan? Kai ne puoliksi pitää ne kulut laittaa. Toki omat henk koht jutut maksaa itse.

Joko puoliksi tai tulojen mukaan, riippuen miten iso tuloero ja onko parempituloinen aidosti valmis elämään pienemmällä elintasolla, ja onko lapsia. Henk koht jutut maksetaan tietenkin itse siitä mitä jää yli.

Mikä aivopieru tämä kulut tulojen mukaan on?

Suihkukerta miehelle 15e, naiselle 3e?

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan ymmärränyt, miksi kulut pitäisi maksaa tulojen mukaan. Kulut maksetaan kulutuksen mukaan tietenkin, ei ne bussissakaan kysy, että mitä tienaat ja iske lippuun hintaa tulojen mukaan eikä sähköyhtiö kysele tuloja sähkösopimusta tehdessä.

Jos tuloerot on isot, voi käydä niin, että pienempituloisella ei riitä rahat suurempituloisen vaatimaan elintasoon. Tällöin hän ei voi varojen puutteen vuoksi vaikka vaihtaa silmälaseja tai hoidattaa hampaitaan, kun kaikki rahat menevät yhteiseen talouteen eivätkä riitäkään. Avioliitossa tätä ongelmaa ei ole, koska siinä on yhteistalous eli kumpikin maksaa kykyjensä mukaan.

Hyvin toimivassa parisuhteessa yleensä parempituloinen haluaa tarjota toiselle saman elintason kuin itsellä. Mutta onhan ihmisiä kaikenlaisia

Vierailija kirjoitti:

Mitä tarkoittaa kulut tulojen mukaan? Kai ne puoliksi pitää ne kulut laittaa. Toki omat henk koht jutut maksaa itse.

Jos toinen syö 2 kertaa enemmän kuin toinen, niin miksi kummankin pitäisi maksaa kuitenkin saman verran?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko hänellä mitään omaa ehdotusta asiaan?

Asumiskulut 50/50 ja loput maksaa kukin itse. ap

Ja mikä tässä on ollut vialla?

Pienempituloinen joutuisi maksamaan suhteessa enemmän. ap

Ilmeisesti olet se pienempituloinen. Ja maksat tällä hetkellä 100% omista asumiskuluistasi. Ja voisit päästä 50% osuuteen, mutta se on sinusta liikaa. Koska toinen tienaa enemmän.

Kaksi ihmistä kuluttaa enemmän sähköä, vettä ym ja lisäksi tarvitaan isompi asunto. Kulut nousee myös.

Vierailija kirjoitti:

Mitä tarkoittaa kulut tulojen mukaan? Kai ne puoliksi pitää ne kulut laittaa. Toki omat henk koht jutut maksaa itse.

Yleensä se isompituloinen haluaa elää tulojensa mukaista elintasoa ja silloin on väärin laittaa pienempituloinen siitä maksamaan. Varsinkin kun on lapsia , isotuloisen kuuluu kustantaa lasten elatuksesta suurempi osa kuin pienituloisen. Reilun tapa on se, että yhteiset kulut maksetaan tulojen suhteessa niin, että kummallekin jää myös omaa käyttörahaa, eikä niin, että isompituloinen maksattaa osan omista kuluistaan pienempituloisella. Käytännös siis jos toisen palkka on esim 1,5 kertaa pienempituloisen palkka kuussa tämä isompituloinen maksaa yhteisistä kuluista 1,5 kertaa enemmän kuin pienituloinen, koska hänen elatuskykynsä on parempi.

Ei se halua yhteistä tiliä koska sen aikomus on jäädä kokonaan sinun elätettäväksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan ymmärränyt, miksi kulut pitäisi maksaa tulojen mukaan. Kulut maksetaan kulutuksen mukaan tietenkin, ei ne bussissakaan kysy, että mitä tienaat ja iske lippuun hintaa tulojen mukaan eikä sähköyhtiö kysele tuloja sähkösopimusta tehdessä.

Jos tuloerot on isot, voi käydä niin, että pienempituloisella ei riitä rahat suurempituloisen vaatimaan elintasoon. Tällöin hän ei voi varojen puutteen vuoksi vaikka vaihtaa silmälaseja tai hoidattaa hampaitaan, kun kaikki rahat menevät yhteiseen talouteen eivätkä riitäkään. Avioliitossa tätä ongelmaa ei ole, koska siinä on yhteistalous eli kumpikin maksaa kykyjensä mukaan.

Hyvin toimivassa parisuhteessa yleensä parempituloinen haluaa tarjota toiselle saman elintason kuin itsellä. Mutta onhan ihmisiä kaikenlaisia

Minusta se ei ole edes mikään parisuhde, jos rahat pidetään tiukasti erillään.

Jos siihen mennään, niin loogisuuden nimissä sitten ei syötäisikään samasta jääkaapista, vaan kumpikin ostaisi (ja tekisi) omat ruuat. Ja kaikki kotityöt jaettaisiin tarkasti tasan.

Kyllä vuokraa/lainaa/vastiketta, sähköä, vettä, nettiä ym talouden laskuja varten on hyvä perustaa tili ettei toinen luista maksuista. Muuten omat rahat. Ja 50/50 maksaminen ok jos parempi tuloiselle ok hankkia koti ja asiat pienempituloisen tulojen ja kulujen mukaan.

Unohda koko ääliö, ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko hänellä mitään omaa ehdotusta asiaan?

Asumiskulut 50/50 ja loput maksaa kukin itse. ap

Ja mikä tässä on ollut vialla?

Pienempituloinen joutuisi maksamaan suhteessa enemmän. ap

Ilmeisesti olet se pienempituloinen. Ja maksat tällä hetkellä 100% omista asumiskuluistasi. Ja voisit päästä 50% osuuteen, mutta se on sinusta liikaa. Koska toinen tienaa enemmän.

Kaksi ihmistä kuluttaa enemmän sähköä, vettä ym ja lisäksi tarvitaan isompi asunto. Kulut nousee myös.

Tietty mutta tietenkin ne pitää myös jakaa tasan.

Siis tähän asti molemmat olette maksaneet omat kulunne ja nyt mies huomaa, että pitäisi omien kulujen lisäksi maksaa myös sinun kuluista suurimman osan? Vain koska on opiskellut itselleen parempituloisen ammatin. Ei ihme, että kakoo kun tajuaa olevansa Kela.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tarkoittaa kulut tulojen mukaan? Kai ne puoliksi pitää ne kulut laittaa. Toki omat henk koht jutut maksaa itse.

Jos toinen syö 2 kertaa enemmän kuin toinen, niin miksi kummankin pitäisi maksaa kuitenkin saman verran?

Siitä on ihan viralliset laskelmatkin olemassa minkä verran nainen ja mies tarvitsee ruokaa kuukaudessa ja mies kuluttaa noin 30-35% enemmän ravintoon kuin nainen. Tämä siis perustasolla, ei mitään erityismieltymyksiä ym.

Tulee mieleen suhde exääni..typeryksissäni tein pari lastakin hälle..tuloni oli 10 osa siitä mitä hän tienasi..sain kuulla jatkuvasta haukkuja kun en maksanut tarpeeksi..kaikki piti maksaa puoliksi ja lapsilisän riittää lastenjuttuihin..kun maksoin puolet rahaa ei jäänyt itelke senttiäkään, mies taas oli kerännyt omaisuuden suhteen aikana. Lopulta tajusin erota ja oikeudessa taisteltiin sitten elarit yms..saan ne Kelan kautta ja peritään mieheltä, koska hän ei tosiaan maksa mulle penniäkään..eikä tapaa lapsia, koska se minä en suostu siihen, että minun pitäisi pistää lapsille ruuatkin exälle mukaan, koska saan elarit ja lapsilisät ja niillä pitää elättää lapset..että joo. Synttäreillä ja jouluna onnittelee ja sanoo, että äiti ostaa lahjat kun ryöstää isän rahat ja isälle ei ole.

Meillä on yhteinen käyttötili johon laitamme suunnilleen saman summan niin että perheelämä menee puoliksi.

Tienaamme keskimäärin saman verran, eikä kumpikaan tarkkaile suurennuslasilla toisen kulutusta tai tilille siirtämää summaa.

Isommista ostoista puhutaan vaikke ne olisikin kokonaan toisen itselleen ostamia.

Vierailija kirjoitti:

Me ollaan oltu naimisissa jo parikymmentä vuotta ja käytössä on yhteinen taloustili sekä omat käyttötilit.

Nykyään mun nettotulot on tuplaten mitä mieheni ja tulojen suhteessa maksetaan eläminen. Kummankin tuloista 50% menee taloustilille, 20% säästötilille ja lopuilla 30% voi kumpikin tehdä mitä haluaa.

Kaikki laskut menee suoraveloituksena taloustililtä ja sieltä maksetaan myös ruoka- ja taloustavaraostokset. Ylijäämä siirretään vuoden lopussa säästöön.

Homma toimii hienosti ja rahasta ei ole tarvinnut riidellä koskaan.

Meillä taas tulot ovat aika tarkkaan yhtäsuuret ja meidän molempien tulot menee yhteiselle tilille. Kumpikin käyttää tätä yhteistä rahaa niin yhteisiin kuin omiin ostoksiin. Isommista ostoksista toki sovitaan yhdessä. Olemme molemmat aika säästäväisiä ja ylimäärä sijoitetaan. Koskaan ei ole ollut riitaa rahasta tai siitä mitä sillä tehdään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan ymmärränyt, miksi kulut pitäisi maksaa tulojen mukaan. Kulut maksetaan kulutuksen mukaan tietenkin, ei ne bussissakaan kysy, että mitä tienaat ja iske lippuun hintaa tulojen mukaan eikä sähköyhtiö kysele tuloja sähkösopimusta tehdessä.

Jos tuloerot on isot, voi käydä niin, että pienempituloisella ei riitä rahat suurempituloisen vaatimaan elintasoon. Tällöin hän ei voi varojen puutteen vuoksi vaikka vaihtaa silmälaseja tai hoidattaa hampaitaan, kun kaikki rahat menevät yhteiseen talouteen eivätkä riitäkään. Avioliitossa tätä ongelmaa ei ole, koska siinä on yhteistalous eli kumpikin maksaa kykyjensä mukaan.

Hyvin toimivassa parisuhteessa yleensä parempituloinen haluaa tarjota toiselle saman elintason kuin itsellä. Mutta onhan ihmisiä kaikenlaisia

Minusta se ei ole edes mikään parisuhde, jos rahat pidetään tiukasti erillään.

Jos siihen mennään, niin loogisuuden nimissä sitten ei syötäisikään samasta jääkaapista, vaan kumpikin ostaisi (ja tekisi) omat ruuat. Ja kaikki kotityöt jaettaisiin tarkasti tasan.

Eri hyllyille mahtuu jääkaapissa. Aika moni tekee niin nykyaikana. Eihän ihmiset edes syö enää yhtä aikaa joten.

No ei ole sitten pakko muuttaa yhteen.

Ensinnäkin, kenenkään kanssa ei kannata muuttaa yhteen, jos raha-asioista ei voi puhua. Siinä pitää molempien tietää toisen tulot, menot ja velat.

Reilu jako on se että molemmat maksaa yhteiset menot suhteessa tuloihin; isompituloinen osallistuu isommalla summalla (yhä useammin nainen on se isompituloinen, joten älkää miehet siitä aloittako itkua). Yhteisiä menoja on asumisen kulut, vakuutukset, ruoka, talouden autojen kulut yms. Nämä maksuun yhteiseltä taloustililtä. Lisäksi perustakaa yhteinen säästötili, mihin rahaa laitetaan vähintään pahaa päivää varten, mutta myös esim matkustelua tai muita yhteisiä unelmia varten.

Lisäksi sovitaan minkä osuuden palkasta kumpikin saa käyttää juuri siten miten haluaa, eli niillä voi sitten ostella niitä vinyylilevyjä, sisustustyynynä, prätkän osia, rakennekynsiä, osakkeisiinmitä ikinä haluaa, ilman että toinen alkaa prutkuttaa asiasta. Nämä rahat voi molemmat pitää omilla tileillään. Tämä osuus voi isompituloisella olla suurempi.

Sit jos perheeseen syntyy lapsia ja ollaan hoitovapailla ym, tilanne menee mutkikkaammaksi. Usein nainen maksaa lapsien hankinnasta paljon isommin ja siksi ne asiat pitää sopia ja punnita tarkkaan.

Hyvin näkee näistä aloituksista mikä pari eroaa ja mikä pysyy yhdessä.