Tuleeko teillä ruokahävikkiä?
Jos tulee hävikkiä niin minkälaista ja miksi?
Itse väittäisin että meillä tulee tosi vähän ruokahävikkiä kun katsoo tilastojen hurjia lukemia. Jopa kymmeniä kiloja per vuosi per suomalainen hävikkiin, siis pelkästään kotitalouksissa. 20kg syömäkelpoista ruokaa elättäisi ainakin minua jokusen päivän.
Meillä hävikkiin menee riisiä, pottuja tms jos on keitetty liikaa ja maustettu liikaa niin ettei voi syöttää koiralle. Tutkimusten mukaan eniten pilaantuu juureksia ja vihanneksia, joskus meillä joku pottu tai porkkana pussissa saattaa olla huono, mutta se voi olla jo ostettaessa.
Kommentit (98)
Ruokien jatkokäyttö on taloudellista pitkällä kaavalla. Eli hävikiä tulee itselle vain harvinaisissa tapauksissa. Monen päivän ruokia voi tehdä pakkaseen annoskokoihin. Olen ottanut tavaksi.
Olen opetellut tekemään ruokaa kerta-annoksina, joten ei tule hävikkiä eikä tarvitse syödä vanhoja jämiäkään.
Vierailija kirjoitti:
Olen opetellut tekemään ruokaa kerta-annoksina, joten ei tule hävikkiä eikä tarvitse syödä vanhoja jämiäkään.
Itselle on käytännöllisempää tehdä isoja annoksia varsinkin kun tykkää pataruuista ja keitoista. Usein paranevat vanhetessaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tule.
Pienenkin määrän ylijäänyttä lihaa voi upottaa munakkaaseen tai seuraavaan ruokaan, nahistuvat kasvikset keittoon tai porkkanat raasteena sämpylätaikinaan jne
Hyvä esimerkki viimeviikolta - grillattua ulkofilettä jäi reilu 100g. Keitin ja jäähdytin 1 levyn muudelia, silppusin lihat, lisäsin kevätsipulia ja marinoin soija/sweetchili/inkivääri/chili yms liemessä. Pihalta salaattia, rucolaa ja babypinaattia pediksi ja em aasialainen lisuke päälle. Oli muuten törkeän hyvää ja riitti lounaaksi 3:lle!
Tällainen on tosi hienoa, mutta meillä on ikuinen kierre siitä ruokahävikistä. Vaikka teen juuri kuvailemallasi tavalla, niin aina jää jotain yli. Ja jos on edellisen ruoan jämää ylimääräisenä, niin ei sitä voi enää kierrättää seuraavaan ruokaan.
Meillä on kerran tai kaksi viikossa jämäruokapäivä, eli jääkaapista kaivetaan KAIKKI jämät ja katsotaan, kuka syö mitäkin. Jos siellä on kourallinen bataattiranskalaisia, puoli desiä makaroonia ja melkein saman verran riisiä, niin niistähän riittää jo yhdelle hiilihydraattilisäkkeeksi, paistinpannulle vähän voita ja kipot tyhjäksi sinne pannulle, vähän mausteita perään, ehkä vielä maissia pakastimesta. Sitten toiselle löytyy kaksi tortillalettua, ja kun jääkaapissa on lihapullia ja kanankoipi, niin niistä sitten tasajaolla näille kahdelle lautaselle se proteiiniosuus. Kolmannelle ja neljännelle lihakeitto. Joskus teen lisäkkeeksi kuskusta tai nuudeleita, joiden kanssa menee sitten melkein mikä vaan. Ja nää jämäruuat tehdään niin, että niistä ei enää jää jämiä, eli tortillatäytteitä ei lämmitetä erikseen isoa läjää ja todeta, että ne toissapäiväiset lihapullat on nyt mikrotettu eikä niitä jaksakaan syödä kuin puolet.
Yksi, mikä on aivan loistava jämienpiilotuspaikka on munakas, siihen voi upottaa mitä tahansa, vaikka keitettyjä perunoita (taidankin tehdä itselleni huomenna espanjalaistyylisen munakkaan noiden uunikasvisjämien seuraksi), ja sitä ei tarvitse tehdä yhtään ylimääräistä: itselleni riittää yhden munan munakas, teen sen pikkupannulla.
Ja siis nimenomaan niin, että jämäruokien jämäruuat tehdään annoksiksi, jolloin niistä ei enää jää ylitse mitään. Se vaatii tietenkin sen hahmottamista, minkälainen annos tarvitaan.
Minä olen hyvä jämien käyttäjä. On kivempaa laittaa rahaa johonkin muuhun kun ruuan poisheittämiseen.
Jotkut ovat kyllä pahoja heittää ruokaa roskiin. Niin ei ainakaan taida taloudenhallinta kukoistaa.
Ei kyllä jää poisheitettäväksi mitään.
Kuiva-ainekaapissa on jauhoja vuodelta -19, niitä on nyt käytetty kakkuihin ja piirakoihin.
Mannaryynejä ja riisiä on myös ikivanhoja, pitää keksiä jotakin niistä. Pois en meinaa heittää.
Monta vuotta vanha siirappi oli niin jämähtänyt purkkiinsa että sen heitin menemään.
Vaikka koko ajan (täälläkin) pelotellaan sillä, että riisi muuttuu tappavaksi heti jääkaappiin laittamisen jälkeen, niin meillä on syöty 30 vuotta riisiä, joka on keittämisen jälkeen ollut jääkaapissa neljä-viisi päivää. Viikon vanhaa riisiä en kenellekään syötä, en syö edes itse. Riisi on kuitenkin keitetty ja laitettu jääkaappiin suht' ripeästi, ei siihen ole ehtinyt muuttaa asumaan kovin paljoa mikrobeja. Ja sieltä jääkaapin rasiasta sitä otetaan aina puhtaalla lusikalla/haarukalla juuri sen verran, kun sillä kerralla tarvitaan, ja se rasia palaa jääkaappiin samantien.
Meillä ei ole koskaan ollut ruokamyrkytystä.
Ehkä meillä on ollut vain hyvää säkää, tai sitten meillä on lokin ruuansulatusnesteet, joten mikään mikrobi ei hengissä selviä...?
Olen kaikkien terveystarkastajien kauhu. Käytän kaikkea parasta ennen- päiväyksen jälkeen, joskus jotain jopa viimeinen käyttöpäivä- päivämäärän jälkeen. Maitoa saatan käyttää kolme viikkoa päiväyksen jälkeen - kriteerinä on se, että se ei ole mennyt pilalle. Nykyään maito säilyy todella todella kauan sen parasta ennen- päiväyksen jälkeen, varmaan on tiloilla jo lypsyhygienia parantunut ja kylmäketju on katkeamaton siihen mun ostoskärryyni asti. Kananmunia käytän useita viikkoja (noin 3kk) päiväyksen jälkeen.
On varmaan turha mainita, että en kovin tarkkaan noudata myöskään säilykkeiden tai kuivatuotteiden parasta ennen- päiväyksiä...
Liha- ja kala- sekä kanatuotteissa (tuore liha) olen tarkka. Siinä tosin auttaa se, että jos liha on epäilyttävää, voin aina syöttää sen kissoille tai koiralle. Ei mene hukkaan.
(mutta jos meille tulee vieraita, niin heille tarjottavat tehdään tuoreista aineksista - kananmunia lukuunottamatta, kananmunat vaahdottuu niin paljon paremmin, kun eivät ole tuoreita. Tuoreet munat on liian vetisiä vaahdottamiseen.)
Tulee paljonkin hävikkiä. Mieheni on ruokahamsteri. Ei auta vastaväitteet.
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä jää poisheitettäväksi mitään.
Kuiva-ainekaapissa on jauhoja vuodelta -19, niitä on nyt käytetty kakkuihin ja piirakoihin.
Mannaryynejä ja riisiä on myös ikivanhoja, pitää keksiä jotakin niistä. Pois en meinaa heittää.
Monta vuotta vanha siirappi oli niin jämähtänyt purkkiinsa että sen heitin menemään.
Valkoiset viljatuotteet säilyvät tosi hyvin pitkään. Mutta jos on rasvaista viljaa (kaura tai täysviljatuotteet) niin ne ei säily pitkään. Mulla jäi kerran kilo maissijauhoa muutamaksi vuodeksi miettimään sitä, mitä niistä tekisin (ne olikin gmo-jauhoja, vaikka tilatessa siitä ei ollut mainintaa, tästä on jo aikaa), ja ne alkoivat olla jo eltaantuneita. No, tein niistä taikinan ja paistoin sen, murentelin sen kakun mureniksi ja syötin linnuille talviruuaksi. Oli halvempaa kuin varsinainen linnunruoka (vaikka laitoin sekaan hieman ruokaöljyä), kun kilohinta oli 0,99€.
Monesti laitankin erikoishiutale- ja jauhopaketit pakastimeen, jos niitä tulee käytettyä vain harvoin tai vähän kerrallaan. Erikoisilla tarkoitan gluteenottomia tuotteita, joita käytän lähinnä vilja-allergiselle serkulleni tekemiini tuotoksiin (perunajauho kun sopii kyllä täytekakkuun ja kääretorttuun, mutta piirakkataikina on parempi jostain muusta kuin pelkästä tärkkelyksestä).
Ja kahvipakettikin on pakastimessa, kun meillä juodaan niin harvoin kahvia.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei mene syömäkelpoista ruokaa hukkaan muuten kuin vahingossa joku mädäntymään unohtunut. Selitys on se, että vanhentuneet ruuat jaetaan eläinten kanssa. Niille kelpaa sellainenkin ruoka, joka ei ole enää ihmisravinnoksi kelpaavaa.
Miksi yksin asuva ihminen ostaa niin paljon ruokaa, että hävikkiä tulee hirveästi? Eikö sillä seudulla ole liha- ja kalatiskiä, josta voisi ostaa ateriaksi vaikka yhden pihvin tai yhden ahvenen, eikö paistopistettä, josta ostaa yhden sämpylän ja eikö ole jääkaappia ja pikkuista pakastinta, jossa joku pakasteruoka säilyisi seuraavaan päivään?
Miksi ihmeessä ostaisin vain yhden pihvin tai yhden sintin? Todennäköisesti maksavat ihan helvetisti. Parempi tehdä isoja annoksia jääkaappiin ja pakastimeen, ei tarvitse joka päivä olla seisomassa keittiössä. Ruuanlaitto on tarpeeksi tylsää muutenkin.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Tulee paljonkin hävikkiä. Mieheni on ruokahamsteri. Ei auta vastaväitteet.
Opeta nyt vaan sille taloudellisia tapoja. Toivottavasti et itse maksa hänen hamstrauksestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei mene syömäkelpoista ruokaa hukkaan muuten kuin vahingossa joku mädäntymään unohtunut. Selitys on se, että vanhentuneet ruuat jaetaan eläinten kanssa. Niille kelpaa sellainenkin ruoka, joka ei ole enää ihmisravinnoksi kelpaavaa.
Miksi yksin asuva ihminen ostaa niin paljon ruokaa, että hävikkiä tulee hirveästi? Eikö sillä seudulla ole liha- ja kalatiskiä, josta voisi ostaa ateriaksi vaikka yhden pihvin tai yhden ahvenen, eikö paistopistettä, josta ostaa yhden sämpylän ja eikö ole jääkaappia ja pikkuista pakastinta, jossa joku pakasteruoka säilyisi seuraavaan päivään?
Miksi ihmeessä ostaisin vain yhden pihvin tai yhden sintin? Todennäköisesti maksavat ihan helvetisti. Parempi tehdä isoja annoksia jääkaappiin ja pakastimeen, ei tarvitse joka päivä olla seisomassa keittiössä. Ruuanlaitto on tarpeeksi tylsää muutenkin. Muuten hyvä mutta ei ruuanlaitto tylsää ole. hermolepoa kun on käsillä tekemistä ja ohessa kuunnella vaikka musiikkia.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vaikka koko ajan (täälläkin) pelotellaan sillä, että riisi muuttuu tappavaksi heti jääkaappiin laittamisen jälkeen, niin meillä on syöty 30 vuotta riisiä, joka on keittämisen jälkeen ollut jääkaapissa neljä-viisi päivää. Viikon vanhaa riisiä en kenellekään syötä, en syö edes itse.
Harvoin tulee laitettua "ihmisriisiä" mutta koiralle keitän, ja sehän on vielä suolaton riisi, ja kyllä se jääkaapissa välillä on sen nelisen päivää ellen heti huomaa laittaa pakkaseen. Hyvällä halulla hauva syö eikä ole vatsavaivoja.
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä jää poisheitettäväksi mitään.
Kuiva-ainekaapissa on jauhoja vuodelta -19, niitä on nyt käytetty kakkuihin ja piirakoihin.
Mannaryynejä ja riisiä on myös ikivanhoja, pitää keksiä jotakin niistä. Pois en meinaa heittää.
Monta vuotta vanha siirappi oli niin jämähtänyt purkkiinsa että sen heitin menemään.
Sokeri/siirappi ei käytännössä vanhene eikä pilaannu. Purkki hetkeksi kuumaan veteebmn niin on taas käyttökelpoista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä jää poisheitettäväksi mitään.
Kuiva-ainekaapissa on jauhoja vuodelta -19, niitä on nyt käytetty kakkuihin ja piirakoihin.
Mannaryynejä ja riisiä on myös ikivanhoja, pitää keksiä jotakin niistä. Pois en meinaa heittää.
Monta vuotta vanha siirappi oli niin jämähtänyt purkkiinsa että sen heitin menemään.
Sokeri/siirappi ei käytännössä vanhene eikä pilaannu. Purkki hetkeksi kuumaan veteebmn niin on taas käyttökelpoista
Löysin minäkin kerran niin kiteytyneen siirappipurkin (se oli sellainen muovipurkki vielä, eli oli ollut siellä kaapinperukoilla .... 20 vuotta?) että en edes yrittänyt sulatella sitä vesihauteessa :-) Joskus on vaan myönnettävä tappionsa.
Niin ja pakastin. Siellä säilyy monet appeet. vaikka jotkut eivät ole ihan parhaimpia pakastettuina.