Hesarin juttu: Markku pysyy vaimon kanssa taloudellisista syistä

aika ristiriitaisen kuvan tuosta kyllä saa, toisaalta Markku on ollut sitä mieltä, että tulot ja omaisuus ovat olleet yhteisiä, kun on luonut uraa, jonka vaimo on mahdollistanut: 

"Tavoitteena on kuitenkin ollut, että pariskunnan omaisuus ja varallisuus olisi niin yhteistä kuin mahdollista."

Mutta sitten kuitenkin on sitä mieltä, ettei varallisuus sittenkään olisi yhteistä, jos ero tulee:  "Tämän seurauksena pariskunnalla ei ole avioehtoa, mikä on ollut Markun mukaan virhe: nyt on vaikeaa määritellä, mikä kenellekin kuuluu."

Sitten hän on kovin huolissaan siitä, miten vaimo pärjäisi, jos he eroaisivat: "Hänen mukaansa eron tullessa ja suurten velkojen mennessä tasan vaimo joutuisi luopumaan paljosta, konkreettisesti ainakin harrastuksistaan, matkoista ja hyvästä ruuasta."

Jos ei ole avioehtoa, niin omaisuus menee puoliksi, ja vaimo voisi realisoida omaa osuuttaan sen verran, että saisi maksettua velat pois, luulisi siitä vuosikausin hyvistä tuloista kuitenkin jääneen enemmän omaisuutta kuin velkaa, joten ei vaimo ihan puille paljaille jäisi, vaikka tulot toki pienenisivät. 

Ei tuon pitäisi nyt liian vaikeaa olla, paitsi tietenkin jos on niin, että jostain syystä velkaa on enemmän kuin omaisuutta, mutta näin tuskin tässä tapauksessa on.

Selityksiä, selityksiä. Jos oikeasti haluaa, silloin myös järjestää asian. Toki voi joutua luopumaan omaisuudesta, kaikella on hintansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se selkärangatonta ajatella noin ja harmitella ettei ole tehnyt avioehtoa. Eli naisen olisi pitänyt uhrata kaikki ja kun Markku haluaa erota, olisi vielä vienyt avioehdon turvin vaimoltaan kaiken. Jotenkin vihaan tuota Markkua.

Tuosta on kyse, ei halua jakaa omaisuutta vaikka toinen on mahdollistanut sen keräämisen. Vaikka mitä omaisuutta, kun velkaa lähinnä tuntuu olevan :D

Juridisesti vaimo on vain tehnyt sellaiset valinnat, jotka nyt tuntuvat vääriltä. Koska hänellä on koko ajan ollut mahdollisuus tehdä toisin, ei mikään oikeus katso, että subjektiivisen päivähoito-oikeuden Suomessa vaimo on mahdollistanut miehelleen omaisuuden kartuttamisen. Hän ei vain itse ole halunnut töihin, joten mies on elättänyt eli vaimo on nauttinut kohtalaisen korkeasta elintasosta tekemättä töitä. Ihan hurja uhraus?

Jos markun vaimo olisi mennyt töihin, ei Markku olisi voinut tehdä tuollaista työuraa mitä nyt sai tehtyä. Tosin Markku varmaan olisi jatkanut kuten ennenkin, mutta vaimo oli joutunut tekemään kokopäivän ohella kaiken kotiin ja lapsiin liittyvän. En usko, että Markku olisi kertaakaan jäänyt sairaan lapsen kanssa kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se selkärangatonta ajatella noin ja harmitella ettei ole tehnyt avioehtoa. Eli naisen olisi pitänyt uhrata kaikki ja kun Markku haluaa erota, olisi vielä vienyt avioehdon turvin vaimoltaan kaiken. Jotenkin vihaan tuota Markkua.

Kumpikin tuossa on ollut todella tyhmä. Markku siksi ettei ole tehnyt avioehtoa. Nainen siksi että on mennyt uhraamaan kaiken ja suostunut tuollaiseen eikä kehittänyt omaa uraansa ja varallisuuttaan.

Ei kummankin olisi pitänyt elää perheettömänä?? Tai ainakin vain pariskuntana, ei lapsia, muutenhan tuo ei olisi mahdollista. 

Miksi ihminen, joka ei ole valmis uhraamaan joka aikaansa tai rahaa lapsien eteen, sitten tekee/hankkii niitä???

Jos Markku on halunnut perheen/lapsia, hänen on täytynyt ymmärtää, että vaimo ei silloin voi tienata samalla tavalla. Vaimon täytyy kantaa lasta 9kk ja sitten synnyttää se ja jonkun sitä on kotona pakostakin jonkin aikaa hoidettava.

Ja ei ole mitää järkeä tehdä lapsia, jos niitä ei haluta paria kuukautta pitempään hoitaa  vaan viedään hoitoon ja itse tehdään ympäripyöreitä päiviä töissä. Lapsia nähdään ehkä yöllä klo 2-4 välisenä aikana.

Jos tuossakin keississä vaimokin olisi töissä 70h/viikko, niin missä ne lapset olisivat tuon ajan?? 

Ei hoidossa saa pitää lapsia noin pitkiä aikoja viikossa.

Mistä näitä Markkuja ja Janneja oikein ilmestyy joka viikko itkemään lehtiin?

Suomessa kyllä saa avieron haettua yksin ja omaisuudenkin voi luovuttaa vaikka kokonaan ex-puolisolle. Ei täällä ketään väkisin naimisissa pidetä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se selkärangatonta ajatella noin ja harmitella ettei ole tehnyt avioehtoa. Eli naisen olisi pitänyt uhrata kaikki ja kun Markku haluaa erota, olisi vielä vienyt avioehdon turvin vaimoltaan kaiken. Jotenkin vihaan tuota Markkua.

Tuosta on kyse, ei halua jakaa omaisuutta vaikka toinen on mahdollistanut sen keräämisen. Vaikka mitä omaisuutta, kun velkaa lähinnä tuntuu olevan :D

Juridisesti vaimo on vain tehnyt sellaiset valinnat, jotka nyt tuntuvat vääriltä. Koska hänellä on koko ajan ollut mahdollisuus tehdä toisin, ei mikään oikeus katso, että subjektiivisen päivähoito-oikeuden Suomessa vaimo on mahdollistanut miehelleen omaisuuden kartuttamisen. Hän ei vain itse ole halunnut töihin, joten mies on elättänyt eli vaimo on nauttinut kohtalaisen korkeasta elintasosta tekemättä töitä. Ihan hurja uhraus?

Jos markun vaimo olisi mennyt töihin, ei Markku olisi voinut tehdä tuollaista työuraa mitä nyt sai tehtyä. Tosin Markku varmaan olisi jatkanut kuten ennenkin, mutta vaimo oli joutunut tekemään kokopäivän ohella kaiken kotiin ja lapsiin liittyvän. En usko, että Markku olisi kertaakaan jäänyt sairaan lapsen kanssa kotiin.

Miksi kommentoit lukematta? Oikeasti, onko jutun lukeminen noin vaikeaa?

Vaimo on ollut töissä koko ajan. Lue: vaimo on töissä pienipalkkaisemmassa työssä ja hoitanut kaiken lapsiin liittyvän kun mies keskittynyt omaan uraan.

Vaimo saa puolet velattomasta omaisuudesta , ukko pitää talon ja velat , näin se menee, vaimolla on avio- oikeus yhteiseen omaisuuteen, eikä hän mitään lahjaveroa joudu maksamaan.

Hän on heidän yhteisellä päätöksellä hoitanut kodin ja penskat.

Jos oikeasti tahtoo, keinot löytyvät kyllä. Meillä on tämä yksi elämä ja se sisältää paljon valintoja, jokainen päättää itse tärkeysjärjestyksensä.

Markku on nilkki. 

Parisuhde on asia joka parantaa ihmisten taloudellista asemaa ja parisuhde takaa säännöllisen seksin. Jos seksi loppuu niin sitten tulee ero suurella todennäköisyydellä.

Näiden takia osa ihmisistä menee parisuhteeseen.

Itse olen ikisinkku ja minulle riittää oma käsi tuomaan nautintoa ja oma palkkani riittää elättämään itseni joten minulle parisuhteesta ei olisi hyötyä.

M32

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli tosiasiassa Markku ei halua erota, koska sitten joutuisi hoitamaan kodin yksin. Toivottavasti vaimo hakee eroa tään jutun jälkeen.

Tyhmä Markku! Homma pitää hoitaa niin että ensin hankkii uuden puolison, jotta seksi-, siivous-, ateria- ja vaatehuoltopalveluihin ei tule kiusallista katkosta. Sitten ilmoitetaan tulevalle exälle että tämä oli tässä, lakimies ottaa yhteyttä ja muutetaan uuden puolison luokse. Mikä ihmeen lapanen tuo Markku on?

Ylipäänsä ihmettelen tätä että mieskö muka lähtisi avioliitosta jos ei uutta naista ole kierroksessa? No ei lähde.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata mennä naimisiin edes avioehdon kanssa. Ei kannata tehdä lapsia. Jos lapsia tekee, niin ei missään nimessä jää piikomaan ja mahdollistelemaan kenenkään uraa oman toimeentulon ja uran kustannuksella.

Noin kun toimii, saa pitää oman omaisuutensa ja rahansa ja elättää itsensä ja luo omaa uraansa eikä ole elatusvelvollinen kenestäkään (paitsi niistä lapsista jos niitä on). Tällöin ero ei myöskään ole mikään ongelma, kun on taloudellisesti itsenäinen ja omaisuus turvassa.

Mitä sillä omaisuudella yksin tekee, kun elämä jää pelosta elämättä? Elämä menee hukkaan pelätessä asioita, joita ei ehkä koskaan tapahdu.

Avioliitto ei ole ainoa tapa olla parisuhteessa, mutta se on ainoa parisuhde jossa taloudellisesti sitoo itsensä toiseen. Se on vain hyväksyttävä, että iso osa suhteista kariutuu. Itsenäisyyden varmistaminen erossa on sama kuin vakuutus, ehkä se koti ei pala tai ei joudu kolariin, silti ihmisillä on vakuutuksia noiden tapahtumien varalle.

Vierailija kirjoitti:

Parisuhde on asia joka parantaa ihmisten taloudellista asemaa ja parisuhde takaa säännöllisen seksin. Jos seksi loppuu niin sitten tulee ero suurella todennäköisyydellä.

Näiden takia osa ihmisistä menee parisuhteeseen.

Itse olen ikisinkku ja minulle riittää oma käsi tuomaan nautintoa ja oma palkkani riittää elättämään itseni joten minulle parisuhteesta ei olisi hyötyä.

M32

Sitten on vielä ne jotka ei laskelmoi hyötynäkökulmasta. Menevät yksiin ja ovat yhdessä rakkaudesta.

Todellisuudessa on nyt kuitenkin siis ilmeisesti enemmän velkaa kun rahaa. Onkohan se korkojen nousu nyt tuon eronkin miettimisen takana? Eihän se vaimo puille paljaille jää, jos ei ole avioehtoa. JosMarkku haluaa pitää asunnon, niin hänhän saa maksaa sitten vaimon ulos sieltä. Tietenkin vaimon elitaso putoaa eikä hän pysty asumaan samassa talossa. Markulle taas jäisi reilusti maksettavaa, ja enemmän kotitöitä. Vaikuttaisi olevan kummankin etu olla naimisissa. Äijällä joku ikäkriisi päällä ja sekoilee päästään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ihan ymmärrä miksi velat menisivät vaimollekin. Jos vaimo on ollut pienipalkkaisessa työssä, miksi ihmeessä ovat ottaneet yhteistä lainaa? Oletan, että asuntolainasta kyse. Miten vaimo on voinut maksaa isoa lainanlyhennystä pienellä palkalla?

Jos lainat ovat vain Markun nimissä, vaimolla ei ole mitään vastuuta niistä.

Mutta lainalla hankittuun omaisuuteenko on oikeus? Ei tämä niin mene, että omaisuus jaetaan tasan, mutta velat jää miehelle.

Jokainen on vastuussa omissa nimissään olevasta lainasta.

Jos ainoa omaisuus on ko. lainalla hankittua, katsotaan osituksessa, että velat = omaisuus, jaettavaa ei ole ja kaikki omaisuus on sen, jonka nimissä se on eli miehen. Joka tapauksessa osituksessa lasketaan yhteen omaisuuden arvo ja vähennetään siitä velkojen määrä ja loppu jaetaan puoliksi. Jos miehen omaisuus on 200 000 e ja velat 200 000 e, ei jää jaettavaa.

Joo tämä pitää paikkansa eli jaettavan omaisuuden nettoon se vaikuttaa, mutta velaton puoliso ei silti joudu ottamaan 50% toisen velkoja maksettavakseen. Mielestäni tärkeä erottaa nämä asiat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata mennä naimisiin edes avioehdon kanssa. Ei kannata tehdä lapsia. Jos lapsia tekee, niin ei missään nimessä jää piikomaan ja mahdollistelemaan kenenkään uraa oman toimeentulon ja uran kustannuksella.

Noin kun toimii, saa pitää oman omaisuutensa ja rahansa ja elättää itsensä ja luo omaa uraansa eikä ole elatusvelvollinen kenestäkään (paitsi niistä lapsista jos niitä on). Tällöin ero ei myöskään ole mikään ongelma, kun on taloudellisesti itsenäinen ja omaisuus turvassa.

Mitä sillä omaisuudella yksin tekee, kun elämä jää pelosta elämättä? Elämä menee hukkaan pelätessä asioita, joita ei ehkä koskaan tapahdu.

Avioliitto ei ole ainoa tapa olla parisuhteessa, mutta se on ainoa parisuhde jossa taloudellisesti sitoo itsensä toiseen. Se on vain hyväksyttävä, että iso osa suhteista kariutuu. Itsenäisyyden varmistaminen erossa on sama kuin vakuutus, ehkä se koti ei pala tai ei joudu kolariin, silti ihmisillä on vakuutuksia noiden tapahtumien varalle.

Mitä ne muiden suhteet vaikuttaa? Kyse oli siitä, että pelkää niin paljon rahan menoa, että elämä jää elämättä kokonaan. Ottaako ne rahat arkkuun mukaan, vai mitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata mennä naimisiin edes avioehdon kanssa. Ei kannata tehdä lapsia. Jos lapsia tekee, niin ei missään nimessä jää piikomaan ja mahdollistelemaan kenenkään uraa oman toimeentulon ja uran kustannuksella.

Noin kun toimii, saa pitää oman omaisuutensa ja rahansa ja elättää itsensä ja luo omaa uraansa eikä ole elatusvelvollinen kenestäkään (paitsi niistä lapsista jos niitä on). Tällöin ero ei myöskään ole mikään ongelma, kun on taloudellisesti itsenäinen ja omaisuus turvassa.

Mitä sillä omaisuudella yksin tekee, kun elämä jää pelosta elämättä? Elämä menee hukkaan pelätessä asioita, joita ei ehkä koskaan tapahdu.

Avioliitto ei ole ainoa tapa olla parisuhteessa, mutta se on ainoa parisuhde jossa taloudellisesti sitoo itsensä toiseen. Se on vain hyväksyttävä, että iso osa suhteista kariutuu. Itsenäisyyden varmistaminen erossa on sama kuin vakuutus, ehkä se koti ei pala tai ei joudu kolariin, silti ihmisillä on vakuutuksia noiden tapahtumien varalle.

Mitä ne muiden suhteet vaikuttaa? Kyse oli siitä, että pelkää niin paljon rahan menoa, että elämä jää elämättä kokonaan. Ottaako ne rahat arkkuun mukaan, vai mitä?

Niin, kannattaa kokeilla miltä tuntuu antaa jollekin jotakin,  rakkaudesta. Kokeilla kuinka hyvä mieli antamisesta,  ottamisen sijaan tulee.

Mä niin toivon, että sekä Markku että hänen vaimonsa käyvät lukemassa tämän keskustelun. :-)

Älä Markku eroa.

Markun taktiikka näyttäisi olevan vaimon ajaminen haluamaan eroa. Sitten jätettynä ei tarvitse enää olla huolissaan vaimosta.