Lue keskustelun säännöt.
Olen viisikymppinen enkä tiedä elämäni tarkoitusta
Kommentit (104)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 51-v, nainen. Minulla ei ole lapsia eikä uraa.
Mutta olen alallani paras (ilman "uraa") ja omillani toimeen tuleva.
Olen myös kaikkien naisten inhokki, kun kerron totuuden.
Te kuvittelitte kaikesta sitä, mitä meille tuputettiin koulussa, että te vaan niin kuin nuin vaan teette asioita, muutatte maailmaa, ja ootte tärkeitä.
Ette ole, en ole minäkään. Hyväksikäytettyjä hölmojä. Piste,
Ja teillä on sitten tytyjä, joille opetatte ihan randomia verrattuna nykymaailman... Argh!
Onko nyt muotia että jokainen on jotenkin hyväksikäytetty?
No tuon hölmöyden voin ymmärtää. Nykyjengi on ihan tarkoituksella hölmönnetty jo pidemmän aikaa. Kokeillaan miten tyhmiksi massat saadaan.
Taidat olla "melken-siellä-tajuamisessa"... Hyvä niin.
Fakta on, että narratiivi naisista ja yliopistoista on käytännössä täyttä fuudaa. Jokainen minun ikäluokastani "ohjattiin yliopisto-opintoihin", ja muuten sellainenkin pseudotiede kuin "varhaiskasvatus" on sitten ihan yliopistotasoa, ja sitten (aivan parhaudet) sosiologia ja änttinen sukupuolentutkimus nyk. naistutkimus.
Ei saatana, Suurin osa mun yllioppiloiskavereista ei ois pätenyt missään muussa kuin lasten tekemisessä, ei niitten kasvattamisessa mitenkään, vaan niinpä ne nyt on valtiolla yms. töissä.
Pätevyyttä ei ole edes ysäridiskotanssiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen elämällä on valmis suunnitelma, Luojalta tietysti.
Sadistiluoja suunnitteli kärsimyselämän. Ihanata.
Maanpäällinen elämä ei ole verrattavissa ikuiseen kirkkauteen ,päämäärään.
Antaisivat saakeli olla kuollut. Mikä hitto teillä uskiksilla on pakkomielle elää ikuisesti. Ei kukaan sitä halua. Ajatus siitä ettei saisi kuolla on ihan helvetti.
Paratiisi odottaa ,se on taivaallista.
Ei me muutkaan tiedetä. Osaa meistä se ei häiritse, ettei tiedä. Osaa se vaivaa jotenkin.
Jos elämä tuntuu vaivalloiselta ja jotenkin raskaalta, sitä merkitystä varmaan ihmettelee useammin kuin jos elämä tuntuisi kivalta.
Voi olla, että olemme joidenkin tuntemattomien olentojen tiedeprojekti. Maailmamme on iso laboratorio ja olemme kuin koekaniineja. Aistimme ja älymme ovat rajalliset.
Kaikkihan tietävät, että elämän tarkoitus on 42.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen elämällä on valmis suunnitelma, Luojalta tietysti.
Sadistiluoja suunnitteli kärsimyselämän. Ihanata.
Maanpäällinen elämä ei ole verrattavissa ikuiseen kirkkauteen ,päämäärään.
Antaisivat saakeli olla kuollut. Mikä hitto teillä uskiksilla on pakkomielle elää ikuisesti. Ei kukaan sitä halua. Ajatus siitä ettei saisi kuolla on ihan helvetti.
Paratiisi odottaa ,se on taivaallista.
Ikuisuudessa ehtii kyllästyä.
Vierailija kirjoitti:
Ei me muutkaan tiedetä. Osaa meistä se ei häiritse, ettei tiedä. Osaa se vaivaa jotenkin.
Jos elämä tuntuu vaivalloiselta ja jotenkin raskaalta, sitä merkitystä varmaan ihmettelee useammin kuin jos elämä tuntuisi kivalta.
Voi olla, että olemme joidenkin tuntemattomien olentojen tiedeprojekti. Maailmamme on iso laboratorio ja olemme kuin koekaniineja. Aistimme ja älymme ovat rajalliset.
Jaarijaarijaa ja hiirten koe. Kuten joku tuolla jo totesikin, niin 42.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä höpäjätte. Ei elämällä ole mitään erityistä merkitystä jota kannattaisi pähkäillä. Elämä itsessään on se "merkitys". Aika merkityksetön.
Saada lapset aikuisiksi, jotka voivat hyvin. Siinä mulle tarkoitusta ja tavoitetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saada lapset aikuisiksi, jotka voivat hyvin. Siinä mulle tarkoitusta ja tavoitetta.
Ja oon 55v.
Miksi ei vain nauti päivä kerrallaan? Pitääkö olla etsimässä jotain tarkoitusta sen sijaan, että keskittyy nykypäivään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saada lapset aikuisiksi, jotka voivat hyvin. Siinä mulle tarkoitusta ja tavoitetta.
Mun tarkoitus oli, ettei ikinä lapsia tähän maailmaan. Tiedä mitä joutuvat vielä kärsimään tulevaisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei vain nauti päivä kerrallaan? Pitääkö olla etsimässä jotain tarkoitusta sen sijaan, että keskittyy nykypäivään.
Nauti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki kristityllä kirkastuu kirkastumistaan sydänpäivään saakka.
Nuoret miehet juoksevat ja nääntyvät, mutta jotka Herraa odottavat kohottavat siipensä kuin kotkat,he juoksevat eivätkä näänny vaeltavat eivätkä väsy.
Olen tehnyt juuri niin kuin olen halunnut. Opiskelin kaksi ammattia ihan huvikseni, olen matkustanut ympäri maailmaa ja asuin ulkomailla vuosia. En missään nimessä halunnut perustaa perhettä vaan mieluummin nautin vaan elämästä. Nyt olen 55-vuotias ja todella tyytyväinen mitä tähän asti on elämässä tullut tehtyä. On mukava ja seesteinen olo. Nyt vaan otan rauhallisesti päivä kerrallaan. Tällaista se pitääkin olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei vain nauti päivä kerrallaan? Pitääkö olla etsimässä jotain tarkoitusta sen sijaan, että keskittyy nykypäivään.
Nauti?
Se on klishee. Joillakin on pakkomielle hokea tuota *nauti elämästä*, vaikka toinen makaisi saattohoidossa paskavaipoissa kirkuen tuskasta. Koska *on vain yksi elämä*.
Tsiisus.
Vierailija kirjoitti:
Mitä työtä olet(te) tehneet?
Olen ollut röissä. Se se vasta olikin elämän tarkoitus!
Elämän tarkoitus on rakastaa mahdollisimman paljon. Sillä rakkaus on ainut asia, jolla on merkitystä.
Tämän ovat rajan toisella puolella käyneet oppineet. Yrittihän Jeesuskin opettaa sen.
Eipä olisi paljosta jäänyt Kaikkeus paitsi jos olisi armahtanut minut ihmettelemästä tätä surkeaa paskaa.