Lue keskustelun säännöt.
Olen viisikymppinen enkä tiedä elämäni tarkoitusta
Kommentit (104)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä on jo aivan loppusuoralla. Kannattaa nauttia elämästä!
Ai on loppusuoralla?Miksi sitten jotkut elävät vielä kymmeniä vuosia?
Minun mielestäni yli seitsemänkymppisten elämää ei voi laskea enää elämäksi. Tai oikeastaan kuusikymppistenkään.
Kaverit on 6-kymppisiä, reissaavat siellä täällä ja nauttivat kumppaneidensa seurasta. Yksi meni juuri naimisiin.
Ihan mielenkiinnosta: minkä ikäiselle ko asiat mielestäsi vielä olisi sallittuja? Eläminen ja uusien asioiden tekeminen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö olla jokin erityinen tarkoitus? Itselle riittää viisikymppisenä se, että on elossa ja saa nauttia elämän hyvistä hetkistä. Vaikka niitä huonompiakin on.
Joo pitää. Muuten tässä ei ole mitään järkeä. Puolen vuosisadan kärsimysnäytelmä.
Sun elämäsi tarkoitus ei ole missään kohtaa ole tärkeämpi kuin Raamatun huolettomien lintusten.
Synny, lisäänny, ja koko sen ajan haet, koko ajan, ravintoa, ja sitten kuolet.
Aika yksinkertaista.
5-kymppinen on järkyttävän vanha, mutta niin kauan kuin henki pihisee, on elämää.
Vierailija kirjoitti:
Sitä, noin 5-kymppisenä tapahtuvaa etsikkoaikaa kutsutaan viidenkympin villitykseksi. Ei ole kovin erikoinen ilmiö ja se kestää yleensä 3-10 vuotta.
Silvoplöö. Saisko olla muuta?
Jos se etsikkoaika alkanut jo teininä,ja jatkuu edelleen 5-kymppisenä,eikä ole keksinyt vieläkään mitä haluaisi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinkas sattuikaan just pohdin tuossa pari tuntia asiaa. Tulin siihen tulokseen että elämän tarkoitus ei ainakaan ole lihottaa jonkun yritysmaailman psykopaatin lompakkoa ja myydä ainut elämämme saadaksemme roinaa jolla turrutamme oloamme ettemme huomaisi olevamme jo kuollut.
Sinun pitää kuluttaa rahaa, tehdä töitä, maksaa veroja ja tehdä jälkeläisiä. Maamme talous ja vientiteollisuus ja työnantajat vaativat sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän elämällä mitään "tarkoitusta" ole. Kuka tai mikä sellaisen universaalin tarkoituksen olisi voinut antaa tai määritellä?
Yksilö voi tietysti asettaa omalle elämälleen päämäärän ja sitä kautta tarkoituksen, jos haluaa. Itse en näe tällaisessa mieltä. Minä elän ja lopulta kuolen.
Vierailija kirjoitti:
Sinun pitää kuluttaa rahaa, tehdä töitä, maksaa veroja ja tehdä jälkeläisiä. Maamme talous ja vientiteollisuus ja työnantajat vaativat sitä.
Juurikin näin. Näin juurikin. Kun ihminen auttaa muita, hän saa tyydytystä. Ajattele miten talouselämä saa iloa sinusta ja olet itsekin onnellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet yhden maailmanlaajuisesti vaikeimman kysymyksen äärellä. KUn tiedät vastauksen suosittelen kirjoittamaan kirjan. Siitä tulee aivan varmasti myyntimenestys ja käännetään monille muillekin kielille.
Se on jo kirjoitettu ja käännetty ja levitetty maailmanlaajuisesti.
Miten olet ollut huomaamatta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koko Länneltä on merkki kadoksissa.
Ota vastaus biologiasta: eliöt elävät lisääntyäkseen ja sitten kuollakseen. Mitäön muuta tarkoitusta ei tarvitse olla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ota vastaus biologiasta: eliöt elävät lisääntyäkseen ja sitten kuollakseen. Mitäön muuta tarkoitusta ei tarvitse olla
Ei tuokaan ole tarkoitus, vaan ominaisuus.
Öö. Ap:n iässä ihmisen ainoa tarkoitus on enää kuolla.
Mutta itse saa toki keksiä muita tarkoituksia ja useimmat maailman ihmiset niin tekevätkin.
Minä keskityn sisäiseen rukoukseen. Kaikki muu on paskaksi todettu.
Uskisten mielestä elämän tarkoitus on takapajuisten vuohipaimenten keksimä hulluus.
Elämän tarkoitus on elää ja tuntea olevansa läsnä hetkessä. Tehdä vain hyviä asioita tai miksi ne kokeekaan.
Eilistä ei ole ja huominen on harhaa.
Vierailija kirjoitti:
Uskisten mielestä elämän tarkoitus on takapajuisten vuohipaimenten keksimä hulluus.
Tuskin. Mutta ei se kyllä ole tämä markkinatalouspsykoosikaan. Tämä jos jokin on säälittävää ja epäelämää.
Varmasti tavallista pohtia syntyjä syviä vanhuudessa.