Olen se aikuinen lapsi, joka saapuu mökille ilman ruokatuomisia
Iltapäivälehdissä on viime päivinä urakalla arvosteltu ja haukuttu aikuisia lapsia, jotka saapuu perheineen vanhempiensa/vanhempansa mökille ilman ruokatuomisia ja odottaa kestitystä. Ja joku seniori sitten vetäisee asiasta herneen nenään. Minullekin on suututtu asiasta ihan avoimesti.
Olen tuollainen aikuinen lapsi ja haluan kertoa mistä näissä on usein pohjimmiltaan kyse. Me käymme kutsuttuna tuolla mökillä kerran vuodessa. Joka kerta soitan etukäteen, että mitä ruokia tuomme kaupasta mökille mukanamme. Ja tuodaanko jotain muutakin vaikka serlaa. Joka kerta isäni sanoo, että emme missään nimessä saa tuoda mitään, koska hän haluaa sen kerran vuodessa kestitä meitä, kun niin harvoin käymme niin haluaa tarjota kaiken ja maksaa kaiken. Aikani intän että kai me nyt jotain voitaisiin ostaa vaikka viinipullo, mutta ei, isäni on tässä ehdoton, että hän haluaa tarjota kaiken.
Kun saavumme tuon sitten vain jonkun kukan tms. Ja pian alkaa isäni vaimon valitus minulle että miksi emme ostaneet ruokaa ja miten kehtaamme tulla valmiiseen pöytään ja syödä heidän ruoat. Vihaisesti sanoo, joskus suuttui niin että lähti kävelylle ovet paukkuen. Ja tilanne on se, että ovat ihan varakkaita ja isäni maksaa kaikki ruoat meidän vierailun ajan ja valmistaakin melkein kaiken, on hyvä kokki.
Joten ketuttaa suorastaan tämä iltapäivälehtien harjoittama syyllistäminen. Kannattaisi perata asioita vähän syvemmältä ennen kuin tekee lehtijuttuja.
Kommentit (121)
Mun mutsi toi viikoksi miesystävänsä meille syömään mun ruokia.
Kun kävin mutsin luona, niin tämä mies grillasi paketin makkaroita, niin sen äijän naama meni nurin päin äitini tarjotessa siitä yhden makkaran minulle ja yhden lapsilleni. Eli yhteensä 3 makkaraa. Olen yh.
Minä olen aikuinen lapsi, joka ei tuo ruokia mukanaan. Mieleeni ei tuollainen ole edes tullut.
Minulla itselläni on aikuisia lapsia, jotka eivät tuo ruokia. Mieleeni ei ole koskaan tullut, että heidän pitäisi.
Ihminen, joka käyttää sanaa lokkeilu elää kyllä vähintäänkin henkisesti siinä wt-maailmassa.
Jos on kutsuttu niin paikanpäällä odottaa täyshoito. Vieraiden ei kuulu tuoda ruokia, tiskata, siivota pihaa, tyhjentää puuceeta, tehdä loppusiivousta..
Aloittajalle; kai nyt aikuisena tajuat, että usein vanhemman on vaikea pyytää mitään.
Olet kuitenkin aikuinen, joten osaat mennä kauppaan ja ostaa viemistä ilman iskän listaakin. Isäkin varmasti ilahtuu vaikkapa yhden aterian yllätystuomisista.
Voi apua tätä lasta.
En ikinä kehtaisi mennä mihinkään ilman tuomisia. Ap on itsekäs, mutta toisaalta vanhempiensa kasvatuksen tulos.
Vierailija kirjoitti:
Mun mutsi toi viikoksi miesystävänsä meille syömään mun ruokia.
Kun kävin mutsin luona, niin tämä mies grillasi paketin makkaroita, niin sen äijän naama meni nurin päin äitini tarjotessa siitä yhden makkaran minulle ja yhden lapsilleni. Eli yhteensä 3 makkaraa. Olen yh.
Ei pidä olla kynnysmatto.
Vierailija kirjoitti:
Isäsi vaimolla on jotain sinua ja perhettäsi vastaan.
(On tuttua juttua minulle, kun isäni vaimo vihaa minua.)
Siihen ei isäsi vaimon mielestä auta muu kuin se, että te ette kävisi ollenkaan. Isäsi haluaa esittää, ettei ongelmaa ole.
Isän vaimo on fiksu, ymmärtää käytöstapojen perään eikä jaksa katsoa itsekkäitä lapsia, jotka eivät huomio isäänsä, eivät anna vaan ottavat.
Missä sydämellisyys?
Jos aloittajan budjetti ei riitä isompaan, niin veisi kiitoksena ylläpidosta edes sen perinteisen kahvipaketin. Ajatus on tärkein.
Vierailija kirjoitti:
En ikinä kehtaisi mennä mihinkään ilman tuomisia. Ap on itsekäs, mutta toisaalta vanhempiensa kasvatuksen tulos.
Ap:han vie tuliaisen (kukan tmv) ja on vain 1 yön. Isä sanoo, että ei tarvitse tuoda ruokaa, kun ap kysyy, jopa kieltää sen. Varaakin kestitä on.
Minusta tuo isän vaimo on vain yksinkertaisesti ilkeä. Ja isä tossu, kun tuon sallii (olettaen että isä kuulee vaimonsa valituksen). Tarkoituksena vaimolla lienee ap:n vieraannuttaminen isästään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et sitten voi sanoa sille isän vaimolle että olet kyllä tarjoutunut tuomaan eväät mutta isäsi kieltää sen.
Olen sanonut tietenkin. Ja isänikin on sanonut. Mutta jollain tavalla syy on silti minun. Siis isäni vaimon mielestä. Minulle ja perheelleni hän on vihainen. Ja minusta on kiusallista kun hän on vihainen siinä miehellenikin ja lapsillenikin.
Ap
Seuraavalla kerralla viet ruokaa vastusteluista huolimatta. Sitten näet reaktiot. Ilmoitat vaikka tekstarilla pari päivää aikaisemmin, mitä aiot viedä, niin ei tule päällekkäisyyksiä. Vastustelut kuittaat vain, että nyt on sinun vuoro, ei mitään muttia.
Tarinassasi on yksi suuri aukko ja selittämätön osapuoli isäsi vaimo. Hän on täysin eri mieltä isäsi ja sinun kanssasi siitä, ettei mitään tarvitsisi tuoda. MIksi et ota isäsi vaimoa huomioon ja kuitenkin nappaisi jotakin mukaasi?
En lukenut koko vastausketjua läpi, jossa ehkä asian selitit, mutta olen mukana juuri siinä porukassa, joka ihmettelee käytöstäsi siltä osin kuin se koskee koko mökin väkeä. Isäsi ei toimi oikein vaimoaan saati sinuakaan kohtaan, vaan luistelee sivuun seuraamaan riitaisaa tilannetta ns kivana isänä.
Vaikka oletkin tervetullut vieras isällesi pyydä isääsi kuitenkin kysymään vaimoltaan voitteko tuoda jotakin. Älä ole naiivi.
Vierailija kirjoitti:
Oletko se sama aikuinen, joka tuli lapsuudenkotinsa ruokapöytään kuin kotiinsa konsanaan? Olihan se joskus sinun kotisi ollut, mutta nyt siellä kokkasi veljesi vaimo eikä enää äitisi. Sinun äidilläsi oli ollut vanhankansan naisten tapaan kunnia-asiana ruokkia kaikki, myös satunnaiset kulkijat. Miniällä oli oma ruokakuntansa, johon sinä et kuulunut. Et ainakaan kutsumatta etkä etukäteen ilmoittamatta, kun olin laittanut ruokaa vain omalle perheelle.
Mitä veli teki kun ei kokannut?
En minäkään vie vanhempieni luo ruokia, vaikka mentäisiin pidemmäksikin aikaa. Ruuanlaitossa, tiskauksessa jne autan kyllä. Pidemmällä vierailulla tarjoudun kyllä myös käymään ruokakaupassa, mutta eivät he halua.
Tilannekohtaisia nämä aina ovat. Sinuna kuitenkin neuvottelisin isäsi vaimon kanssa, kun hän on se, jota ilmeisesti harmittaa. Ehkä hän pohjimmiltaan on se, joka suunnittelee ja hankkii ruuat, valmistelee jne ja siksikin kaipaisi että hänen kanssaan keskustellaan. Jos mietin omia vanhempiani, joo isäni maksaa kaiken ja tekee osansa valmistuksen eteen, mutta äitini on kyllä se, joka on kaiken suunnitellut, miettinyt mitä pitää kaupasta hakea, tehnyt mahdolliset valmistelutyöt jos pitää esim marinoida jotain ja kaiken sen ns metatyön. Aika kummallista olisi erityisesti isän kanssa jutella tuomisista, hän luultavasti sanoisi vaan, että kaikki hoidossa, vaikkei hänellä oikeasti ole hajuakaan.
Vierailija kirjoitti:
Älä kysy vaan osta!
Ja mikähän jäkätys siitä tulee? Ei ole tilaa ja käyttöä niille ruoille, on se kumma kun pitää olla omat ruoat mukana, ei kelpaa mitä tarjotaan.
Teki sitä tai tätä, niin aina menee väärin.
Vierailija kirjoitti:
En minäkään vie vanhempieni luo ruokia, vaikka mentäisiin pidemmäksikin aikaa. Ruuanlaitossa, tiskauksessa jne autan kyllä. Pidemmällä vierailulla tarjoudun kyllä myös käymään ruokakaupassa, mutta eivät he halua.
Tilannekohtaisia nämä aina ovat. Sinuna kuitenkin neuvottelisin isäsi vaimon kanssa, kun hän on se, jota ilmeisesti harmittaa. Ehkä hän pohjimmiltaan on se, joka suunnittelee ja hankkii ruuat, valmistelee jne ja siksikin kaipaisi että hänen kanssaan keskustellaan. Jos mietin omia vanhempiani, joo isäni maksaa kaiken ja tekee osansa valmistuksen eteen, mutta äitini on kyllä se, joka on kaiken suunnitellut, miettinyt mitä pitää kaupasta hakea, tehnyt mahdolliset valmistelutyöt jos pitää esim marinoida jotain ja kaiken sen ns metatyön. Aika kummallista olisi erityisesti isän kanssa jutella tuomisista, hän luultavasti sanoisi vaan, että kaikki hoidossa, vaikkei hänellä oikeasti ole hajuakaan.
Jotain tällaista minäkin ajattelisin. Meillä ei käy pitkäaikaisessa kylässä omat lapset tai tytärpuoli kun asumme kaikki melko lähekkäin. Mutta jos joku on yökylään tulossa, lähinnä jos on tarkoitus istua iltaa yhdessä, kyllä he minulta kysyvät voivatko jotain hankkia. Mies ei todellakaan hahmottaisi kokonaisuuden kannalta mikä on järkevää tai tarvitaanko jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään vie vanhempieni luo ruokia, vaikka mentäisiin pidemmäksikin aikaa. Ruuanlaitossa, tiskauksessa jne autan kyllä. Pidemmällä vierailulla tarjoudun kyllä myös käymään ruokakaupassa, mutta eivät he halua.
Tilannekohtaisia nämä aina ovat. Sinuna kuitenkin neuvottelisin isäsi vaimon kanssa, kun hän on se, jota ilmeisesti harmittaa. Ehkä hän pohjimmiltaan on se, joka suunnittelee ja hankkii ruuat, valmistelee jne ja siksikin kaipaisi että hänen kanssaan keskustellaan. Jos mietin omia vanhempiani, joo isäni maksaa kaiken ja tekee osansa valmistuksen eteen, mutta äitini on kyllä se, joka on kaiken suunnitellut, miettinyt mitä pitää kaupasta hakea, tehnyt mahdolliset valmistelutyöt jos pitää esim marinoida jotain ja kaiken sen ns metatyön. Aika kummallista olisi erityisesti isän kanssa jutella tuomisista, hän luultavasti sanoisi vaan, että kaikki hoidossa, vaikkei hänellä oikeasti ole hajuakaan.
Jotain tällaista minäkin ajattelisin. Meillä ei käy pitkäaikaisessa kylässä omat lapset tai tytärpuoli kun asumme kaikki melko lähekkäin. Mutta jos joku on yökylään tulossa, lähinnä jos on tarkoitus istua iltaa yhdessä, kyllä he minulta kysyvät voivatko jotain hankkia. Mies ei todellakaan hahmottaisi kokonaisuuden kannalta mikä on järkevää tai tarvitaanko jotain.
Ap kyllä kirjoitti, että isä hankkii ruuat ja hoitaa tarjoilut. Vaimo on vain ilkeä äitipuoli ja savustaa ap:tä ulos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään vie vanhempieni luo ruokia, vaikka mentäisiin pidemmäksikin aikaa. Ruuanlaitossa, tiskauksessa jne autan kyllä. Pidemmällä vierailulla tarjoudun kyllä myös käymään ruokakaupassa, mutta eivät he halua.
Tilannekohtaisia nämä aina ovat. Sinuna kuitenkin neuvottelisin isäsi vaimon kanssa, kun hän on se, jota ilmeisesti harmittaa. Ehkä hän pohjimmiltaan on se, joka suunnittelee ja hankkii ruuat, valmistelee jne ja siksikin kaipaisi että hänen kanssaan keskustellaan. Jos mietin omia vanhempiani, joo isäni maksaa kaiken ja tekee osansa valmistuksen eteen, mutta äitini on kyllä se, joka on kaiken suunnitellut, miettinyt mitä pitää kaupasta hakea, tehnyt mahdolliset valmistelutyöt jos pitää esim marinoida jotain ja kaiken sen ns metatyön. Aika kummallista olisi erityisesti isän kanssa jutella tuomisista, hän luultavasti sanoisi vaan, että kaikki hoidossa, vaikkei hänellä oikeasti ole hajuakaan.
Jotain tällaista minäkin ajattelisin. Meillä ei käy pitkäaikaisessa kylässä omat lapset tai tytärpuoli kun asumme kaikki melko lähekkäin. Mutta jos joku on yökylään tulossa, lähinnä jos on tarkoitus istua iltaa yhdessä, kyllä he minulta kysyvät voivatko jotain hankkia. Mies ei todellakaan hahmottaisi kokonaisuuden kannalta mikä on järkevää tai tarvitaanko jotain.
Ap kyllä kirjoitti, että isä hankkii ruuat ja hoitaa tarjoilut. Vaimo on vain ilkeä äitipuoli ja savustaa ap:tä ulos.
Ei kirjoittanut, vaan että maksaa kaiken ja valmistaakin ison osan koska on hyvä kokki. Se on ihan eri asia kuin että suunnittelee mitä kaikkea tarvitaan, kuinka paljon jne.
On se vaikeaa.
Tekee mieli taas todeta vanha klassikko, Only in Finland.
Suksi suolle ääliö. Meillä mies käy kaupassa ja minä teen ruoat. Älä yleistä., sulla on kynätön penaali. t. eri