Deittailu 40+ ikäisenä on haastavaa

Minkälaista kontrollointia ap pelkäät tapahtuvan suhteessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa aloittaa siitä, että käsittelee ensin omia traumoja, arvioi kriittisesti pinttyneitä tapojaan ja pohtii, mikä ajaa niin kovaan kontrollin tarpeeseen, että lähisuhteiden muodostaminen on vaikeaa.

Minulla ei ole isompia traumoja eikä pinttyneitä tapoja jos viikonloppusaunaa ei lasketa. Erot aiemmista suhteista ottivat kyllä koville, osassa minut jätettiin ja joistakin pelastauduin itse, mutta niitä yhdistivät naiset joilla oli henkisen puolen ongelmia.

Ja kuitenkin noita naisia yhdisti myös sinä. Jostain syystä haksahdat naisiin, joilla on tiettyjä piirteitä, joista et pidä. Silti sinä valitset heidät seurusteluun. Miksi?

Asia kannattaa selvittää itsetutkiskelun kautta.

Kaikki naiset ovat olleet erilaisia, joten toki olen yrittänyt oppia aiemmista virheistä ja eroon päättyneistä suhteista. Joten pidän tällä kertaa kyllä virhearviona tuota tekemääsi johtopäätöstä. Ennemmin ongelmana on naisten kohtuuttomat odotukset ja vaatimukset parisuhteissa.

Yhteistä heillä on oikeastaan vaan ollut tuskalliset erot joissa minä olen kohteliaana ja hyvin käyttäytyvänä ollut suurin kärsijä.

Onko sinulla tapana nähdä itsesi viattomana uhrina sen sijaan, että näkisit oman roolisi ja vaikutuksesi vuorovaikutuksessa?

Tässä olisi sellainen, mutta olen sinkku, kun kukaan ei kelpaa. Tuskin siis sinäkään kelpaisit.

Vierailija kirjoitti:

Minkälaista kontrollointia ap pelkäät tapahtuvan suhteessa?

Ajankäytön osalta, haluan joskus tulla ja mennä yksin (ei usein, mutta joskus). Yhteiset menot sovitaan yhdessä eikä oleteta, että mennään joka paikkaan yhdessä vaikka ollaan parisuhteessa.

Rahankäytön osalta. Osa naisista on vaatinut minua osallistumaan rahallisesti enemmän kuin oli mielestäni kohtuullista eivätkä ymmärtäneet realiteetteja. Jotkut taas ovat harrastaneet kontrollointia eli ovat suoraan sanoneet etten saa hankkia jotain asiaa. Sitten kaikkein synkimpiä ovat olleet ne jotka ovat halunneet ostaa minulle jotain, mutta kiristäneet sen varjolla minua käyttäytymään tietyllä tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa aloittaa siitä, että käsittelee ensin omia traumoja, arvioi kriittisesti pinttyneitä tapojaan ja pohtii, mikä ajaa niin kovaan kontrollin tarpeeseen, että lähisuhteiden muodostaminen on vaikeaa.

Minulla ei ole isompia traumoja eikä pinttyneitä tapoja jos viikonloppusaunaa ei lasketa. Erot aiemmista suhteista ottivat kyllä koville, osassa minut jätettiin ja joistakin pelastauduin itse, mutta niitä yhdistivät naiset joilla oli henkisen puolen ongelmia.

Ja kuitenkin noita naisia yhdisti myös sinä. Jostain syystä haksahdat naisiin, joilla on tiettyjä piirteitä, joista et pidä. Silti sinä valitset heidät seurusteluun. Miksi?

Asia kannattaa selvittää itsetutkiskelun kautta.

Kaikki naiset ovat olleet erilaisia, joten toki olen yrittänyt oppia aiemmista virheistä ja eroon päättyneistä suhteista. Joten pidän tällä kertaa kyllä virhearviona tuota tekemääsi johtopäätöstä. Ennemmin ongelmana on naisten kohtuuttomat odotukset ja vaatimukset parisuhteissa.

Yhteistä heillä on oikeastaan vaan ollut tuskalliset erot joissa minä olen kohteliaana ja hyvin käyttäytyvänä ollut suurin kärsijä.

Onko sinulla tapana nähdä itsesi viattomana uhrina sen sijaan, että näkisit oman roolisi ja vaikutuksesi vuorovaikutuksessa?

En näe itseäni viattomana uhrina. Joskus olen ollut uhri, joskus taas tasavertainen toimija. Ketään en ole kuitenkaan sortanut tai kohdellut kohtuuttomasti. Parisuhde on aina kahden kauppa, mutta siinä on aika paljon sävyjä miten parisuhteessa voi toimia tai miten sitä hoitaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkälaista kontrollointia ap pelkäät tapahtuvan suhteessa?

Ajankäytön osalta, haluan joskus tulla ja mennä yksin (ei usein, mutta joskus). Yhteiset menot sovitaan yhdessä eikä oleteta, että mennään joka paikkaan yhdessä vaikka ollaan parisuhteessa.

Rahankäytön osalta. Osa naisista on vaatinut minua osallistumaan rahallisesti enemmän kuin oli mielestäni kohtuullista eivätkä ymmärtäneet realiteetteja. Jotkut taas ovat harrastaneet kontrollointia eli ovat suoraan sanoneet etten saa hankkia jotain asiaa. Sitten kaikkein synkimpiä ovat olleet ne jotka ovat halunneet ostaa minulle jotain, mutta kiristäneet sen varjolla minua käyttäytymään tietyllä tavalla.

Siis olet köyhä, etkä maksa omaa puolikastasi menoista? Olet halunnut naisen ostavan sinulle kalliita lahjoja ilman mitään ehtoja?

Kaikilla 40+ ihmisillä on jotain piintyneitä tapoja (luultavasti sinullakin, ap), mutta ovatko ne automaattisesti huono asia? Sen sijaan traumoja ei suinkaan ole kaikilla eikä myöskään kontrollointitaipumuksia - erikoista, jos kohtaat vain ongelmaisia ihmisiä.

Täällä o/

Mutta luultavasti sinä olet liian epäilyttävä, lyhyt tai kaljamahainen ja väärällä paikkakunnalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkälaista kontrollointia ap pelkäät tapahtuvan suhteessa?

Ajankäytön osalta, haluan joskus tulla ja mennä yksin (ei usein, mutta joskus). Yhteiset menot sovitaan yhdessä eikä oleteta, että mennään joka paikkaan yhdessä vaikka ollaan parisuhteessa.

Rahankäytön osalta. Osa naisista on vaatinut minua osallistumaan rahallisesti enemmän kuin oli mielestäni kohtuullista eivätkä ymmärtäneet realiteetteja. Jotkut taas ovat harrastaneet kontrollointia eli ovat suoraan sanoneet etten saa hankkia jotain asiaa. Sitten kaikkein synkimpiä ovat olleet ne jotka ovat halunneet ostaa minulle jotain, mutta kiristäneet sen varjolla minua käyttäytymään tietyllä tavalla.

Siis olet köyhä, etkä maksa omaa puolikastasi menoista? Olet halunnut naisen ostavan sinulle kalliita lahjoja ilman mitään ehtoja?

Tottakai maksan oman osani. Osa naisista vain on sellaisia, etteivät ymmärrä kohtuutta suuntaan tai toiseen. Minulle sopii aivan hyvin, että maksan omat kuluni. Se on sitten toinen juttu, että jos toinen haluaa tuhlata rahaa johonkin ja haluaa minut mukaan, niin olen antanut vaihtoehdoksi maksaa yhteiset kiinteät kulut tai sitten lähteä yksin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa aloittaa siitä, että käsittelee ensin omia traumoja, arvioi kriittisesti pinttyneitä tapojaan ja pohtii, mikä ajaa niin kovaan kontrollin tarpeeseen, että lähisuhteiden muodostaminen on vaikeaa.

Minulla ei ole isompia traumoja eikä pinttyneitä tapoja jos viikonloppusaunaa ei lasketa. Erot aiemmista suhteista ottivat kyllä koville, osassa minut jätettiin ja joistakin pelastauduin itse, mutta niitä yhdistivät naiset joilla oli henkisen puolen ongelmia.

Ja kuitenkin noita naisia yhdisti myös sinä. Jostain syystä haksahdat naisiin, joilla on tiettyjä piirteitä, joista et pidä. Silti sinä valitset heidät seurusteluun. Miksi?

Asia kannattaa selvittää itsetutkiskelun kautta.

Kaikki naiset ovat olleet erilaisia, joten toki olen yrittänyt oppia aiemmista virheistä ja eroon päättyneistä suhteista. Joten pidän tällä kertaa kyllä virhearviona tuota tekemääsi johtopäätöstä. Ennemmin ongelmana on naisten kohtuuttomat odotukset ja vaatimukset parisuhteissa.

Yhteistä heillä on oikeastaan vaan ollut tuskalliset erot joissa minä olen kohteliaana ja hyvin käyttäytyvänä ollut suurin kärsijä.

Onko sinulla tapana nähdä itsesi viattomana uhrina sen sijaan, että näkisit oman roolisi ja vaikutuksesi vuorovaikutuksessa?

En näe itseäni viattomana uhrina. Joskus olen ollut uhri, joskus taas tasavertainen toimija. Ketään en ole kuitenkaan sortanut tai kohdellut kohtuuttomasti. Parisuhde on aina kahden kauppa, mutta siinä on aika paljon sävyjä miten parisuhteessa voi toimia tai miten sitä hoitaa.

Parisuhteisiin mennään useimmiten sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa omat traumat "klikkaavat yhteen". Sitä on jo moni viesti tässä yrittänyt tuoda esille, että vaikka kyse on kahden kaupasta, niin vain oman toiminnan tarkastelusta on apua.

Esimerkiksi se, että kavahdat "kontrollointia" on selkeää projisointia, kun samanaikaisesti asetat raamit aika kapeiksi naisen kohdalla. Näin et pysty kohtaamaan kumppania puhtaalta pöydältä, vaan omien traumojesi kautta. Nainen ei saa tehdä sitä eikä tätä (jo ennen kun edes tunnet naista) - etkö itse näe tuossa mitään ongelmaa? Vaikka jokainen tekstiäsi lukeva näkee sen, sillä monesti se miten puhuu muista paljastaa liikaakin itsestä.

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla 40+ ihmisillä on jotain piintyneitä tapoja (luultavasti sinullakin, ap), mutta ovatko ne automaattisesti huono asia? Sen sijaan traumoja ei suinkaan ole kaikilla eikä myöskään kontrollointitaipumuksia - erikoista, jos kohtaat vain ongelmaisia ihmisiä.

Tosta rahallisesta kontrolloinnista ap:n kertomana tulee mieleen (ap mainitsi naiskumppanin yrittäneen kieltää ap:ta hankkimasta jotain) ne tilanteet, joissa exä osti festarilippuja ja elektroniikkaa niin, että minä jouduin seuraavassa kuussa maksamaan miehenkin osuuden vuokrasta, laskuista ja ruuasta. Minusta se oli rajua kontrollointia minua kohtaan, että mies näki minun rahani keinona olla välittämättä elämisensä kuluista.

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla 40+ ihmisillä on jotain piintyneitä tapoja (luultavasti sinullakin, ap), mutta ovatko ne automaattisesti huono asia? Sen sijaan traumoja ei suinkaan ole kaikilla eikä myöskään kontrollointitaipumuksia - erikoista, jos kohtaat vain ongelmaisia ihmisiä.

Olen hyvin sopeutuvainen eikä minulla mielestäni ole mitään pinttyneitä tapoja. Samaa ei voi sanoa ikäisistäni naisista. Kahvin pitää olla just tietynlaista ja tiettyyn aikaan tarjoiltua, eläimistä pidetään parempaa huolta kuin ihmisistä "huolto-ohjelman" mukaan, asiat pitää tehdä juuri tietyllä tavalla tai muuten on naama mutrulla jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkälaista kontrollointia ap pelkäät tapahtuvan suhteessa?

Ajankäytön osalta, haluan joskus tulla ja mennä yksin (ei usein, mutta joskus). Yhteiset menot sovitaan yhdessä eikä oleteta, että mennään joka paikkaan yhdessä vaikka ollaan parisuhteessa.

Rahankäytön osalta. Osa naisista on vaatinut minua osallistumaan rahallisesti enemmän kuin oli mielestäni kohtuullista eivätkä ymmärtäneet realiteetteja. Jotkut taas ovat harrastaneet kontrollointia eli ovat suoraan sanoneet etten saa hankkia jotain asiaa. Sitten kaikkein synkimpiä ovat olleet ne jotka ovat halunneet ostaa minulle jotain, mutta kiristäneet sen varjolla minua käyttäytymään tietyllä tavalla.

Siis olet köyhä, etkä maksa omaa puolikastasi menoista? Olet halunnut naisen ostavan sinulle kalliita lahjoja ilman mitään ehtoja?

Tottakai maksan oman osani. Osa naisista vain on sellaisia, etteivät ymmärrä kohtuutta suuntaan tai toiseen. Minulle sopii aivan hyvin, että maksan omat kuluni. Se on sitten toinen juttu, että jos toinen haluaa tuhlata rahaa johonkin ja haluaa minut mukaan, niin olen antanut vaihtoehdoksi maksaa yhteiset kiinteät kulut tai sitten lähteä yksin. 

Tämä kohta on ainakin minulle vähän turhan ylimalkaisesti ilmaistu, joten tarkestaisitko, että millaista tilannetta tuossa siis esimerkiksi tarkoitat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkälaista kontrollointia ap pelkäät tapahtuvan suhteessa?

Ajankäytön osalta, haluan joskus tulla ja mennä yksin (ei usein, mutta joskus). Yhteiset menot sovitaan yhdessä eikä oleteta, että mennään joka paikkaan yhdessä vaikka ollaan parisuhteessa.

Rahankäytön osalta. Osa naisista on vaatinut minua osallistumaan rahallisesti enemmän kuin oli mielestäni kohtuullista eivätkä ymmärtäneet realiteetteja. Jotkut taas ovat harrastaneet kontrollointia eli ovat suoraan sanoneet etten saa hankkia jotain asiaa. Sitten kaikkein synkimpiä ovat olleet ne jotka ovat halunneet ostaa minulle jotain, mutta kiristäneet sen varjolla minua käyttäytymään tietyllä tavalla.

Siis olet köyhä, etkä maksa omaa puolikastasi menoista? Olet halunnut naisen ostavan sinulle kalliita lahjoja ilman mitään ehtoja?

Tottakai maksan oman osani. Osa naisista vain on sellaisia, etteivät ymmärrä kohtuutta suuntaan tai toiseen. Minulle sopii aivan hyvin, että maksan omat kuluni. Se on sitten toinen juttu, että jos toinen haluaa tuhlata rahaa johonkin ja haluaa minut mukaan, niin olen antanut vaihtoehdoksi maksaa yhteiset kiinteät kulut tai sitten lähteä yksin. 

Aika mitättömistä asioista hermostut ja pidät kohtuuttomana. Et ole taloudellista hyväksikäyttöä nähnytkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla 40+ ihmisillä on jotain piintyneitä tapoja (luultavasti sinullakin, ap), mutta ovatko ne automaattisesti huono asia? Sen sijaan traumoja ei suinkaan ole kaikilla eikä myöskään kontrollointitaipumuksia - erikoista, jos kohtaat vain ongelmaisia ihmisiä.

Olen hyvin sopeutuvainen eikä minulla mielestäni ole mitään pinttyneitä tapoja. Samaa ei voi sanoa ikäisistäni naisista. Kahvin pitää olla just tietynlaista ja tiettyyn aikaan tarjoiltua, eläimistä pidetään parempaa huolta kuin ihmisistä "huolto-ohjelman" mukaan, asiat pitää tehdä juuri tietyllä tavalla tai muuten on naama mutrulla jne.

Mietinkin, että tarkoitatko jotain tuollaista kahvi-tyyppistä asiaa. Itse näkisin tuon aika vähäpätöisenä piintyneenä tapana. Jos joku haluaa just tietynlaista kahvia, niin miksi se on ongelma? Itselläni on ollut kumppaneita, joilla on ollut tarkkoja kahvimieltymyksiä, esim. yksi halusi tummapaahtoista. No, hän sitten osti sitä kaupasta, ja koska itselleni oli ihan sama, millaista kahvia juodaan, se tummapaahtoinen kävi minullekin. Jos ap sinulle ei ole kahvin merkillä/paahtoisuudella väliä, niin miksi se sitten on ongelma, jos toisella on tarkat mieltymykset? Vaadit nyt toiselta joustoa, mutta ethän oikein haluaisi joustaa itsekään edes sen vertaa, että sallisit toiselle hänen toivomaansa kahvia.

Pointtini on siis se, että tuontyyppinen piintynyt tapahan ei sinänsä rasita tai rajoita mitenkään läheisiä ja heidän elämäänsä. Ei ole iso asia, vaikka kumpikin joisi ihan erilaista kahvia. Tuon eläin-kohdan tajuan paremmin sikäli, että lemmikkien omistajat usein sopivat parhaiten yhteen toisten "eläin-ihmisten" kanssa, ja sikäli sanoisin, että tuossa ei ehkä ole ongelmana iän tuoma piintynyt tapa vaan se, että kyseinen henkilö on sulle epäsopiva, elämäntyylinne eivät sovi yhteen. En itsekään jaksaisi mitään lemmikkien ehdoilla pyörivää elää, mutta siksipä deittailenkin vain ihmisiä, joilla ei ole lemmikkejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkälaista kontrollointia ap pelkäät tapahtuvan suhteessa?

Ajankäytön osalta, haluan joskus tulla ja mennä yksin (ei usein, mutta joskus). Yhteiset menot sovitaan yhdessä eikä oleteta, että mennään joka paikkaan yhdessä vaikka ollaan parisuhteessa.

Rahankäytön osalta. Osa naisista on vaatinut minua osallistumaan rahallisesti enemmän kuin oli mielestäni kohtuullista eivätkä ymmärtäneet realiteetteja. Jotkut taas ovat harrastaneet kontrollointia eli ovat suoraan sanoneet etten saa hankkia jotain asiaa. Sitten kaikkein synkimpiä ovat olleet ne jotka ovat halunneet ostaa minulle jotain, mutta kiristäneet sen varjolla minua käyttäytymään tietyllä tavalla.

Siis olet köyhä, etkä maksa omaa puolikastasi menoista? Olet halunnut naisen ostavan sinulle kalliita lahjoja ilman mitään ehtoja?

Tottakai maksan oman osani. Osa naisista vain on sellaisia, etteivät ymmärrä kohtuutta suuntaan tai toiseen. Minulle sopii aivan hyvin, että maksan omat kuluni. Se on sitten toinen juttu, että jos toinen haluaa tuhlata rahaa johonkin ja haluaa minut mukaan, niin olen antanut vaihtoehdoksi maksaa yhteiset kiinteät kulut tai sitten lähteä yksin. 

Tämä kohta on ainakin minulle vähän turhan ylimalkaisesti ilmaistu, joten tarkestaisitko, että millaista tilannetta tuossa siis esimerkiksi tarkoitat?

Esimerkiksi tiheää matkustelua, festareilla käyntiä tai jotain kallista harrastusta. Olen sanonut etten aio tai pysty käyttämään omia rahoja noihin jos sellainen tilanne on ollut. Mikäli minut halutaan mukaan pariksi tai puolisoksi niin olen valmis maksamaan omat juoksevat kulut, mutta matkat tai etukäteen tehtävät maksut saa maksaa se joka minut mukaan haluaa.

Ette uskokaan miten paljon rahaa osa naisista syytää kaikenlaiseen ns. elämykselliseen toimintaan.

Johan on kommentteja taas.

AP, täällä on 43v nainen, vasta vähän aikaa sitten eronnut ja haluan tutustua uusiin ihmisiin; ystävyyssuhde nyt ensin mielessä, ja jos juttuun tullaan niin mennään treffeille- vaikka piknikille puistoon, kahville tai iltapäiväkaljalle.

Tässä iässä ei ihminen viitsi enää teeskennellä tai esittää. Ollaan mitä ollaan, pidetään hauskaa, ja jos homma ei toimi niin ei muutakuin seuraava kehiin. Näin helppoa se on- sinänsä käy sääliksi noita nuorempia 🙂

Eli AP, vastaa tähän kommenttiin sähköpostillasi, ja otan yhteyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkälaista kontrollointia ap pelkäät tapahtuvan suhteessa?

Ajankäytön osalta, haluan joskus tulla ja mennä yksin (ei usein, mutta joskus). Yhteiset menot sovitaan yhdessä eikä oleteta, että mennään joka paikkaan yhdessä vaikka ollaan parisuhteessa.

Rahankäytön osalta. Osa naisista on vaatinut minua osallistumaan rahallisesti enemmän kuin oli mielestäni kohtuullista eivätkä ymmärtäneet realiteetteja. Jotkut taas ovat harrastaneet kontrollointia eli ovat suoraan sanoneet etten saa hankkia jotain asiaa. Sitten kaikkein synkimpiä ovat olleet ne jotka ovat halunneet ostaa minulle jotain, mutta kiristäneet sen varjolla minua käyttäytymään tietyllä tavalla.

Siis olet köyhä, etkä maksa omaa puolikastasi menoista? Olet halunnut naisen ostavan sinulle kalliita lahjoja ilman mitään ehtoja?

Tottakai maksan oman osani. Osa naisista vain on sellaisia, etteivät ymmärrä kohtuutta suuntaan tai toiseen. Minulle sopii aivan hyvin, että maksan omat kuluni. Se on sitten toinen juttu, että jos toinen haluaa tuhlata rahaa johonkin ja haluaa minut mukaan, niin olen antanut vaihtoehdoksi maksaa yhteiset kiinteät kulut tai sitten lähteä yksin. 

Tämä kohta on ainakin minulle vähän turhan ylimalkaisesti ilmaistu, joten tarkestaisitko, että millaista tilannetta tuossa siis esimerkiksi tarkoitat?

Esimerkiksi tiheää matkustelua, festareilla käyntiä tai jotain kallista harrastusta. Olen sanonut etten aio tai pysty käyttämään omia rahoja noihin jos sellainen tilanne on ollut. Mikäli minut halutaan mukaan pariksi tai puolisoksi niin olen valmis maksamaan omat juoksevat kulut, mutta matkat tai etukäteen tehtävät maksut saa maksaa se joka minut mukaan haluaa.

Ette uskokaan miten paljon rahaa osa naisista syytää kaikenlaiseen ns. elämykselliseen toimintaan.

Ja osa miehistä myös. Kapitalismi lukuisine yrityksineen, tuotteineen ja mksullisine elämyksineen ei pyörisi pelkästään "osan naisista" rahoittamana, vaan kyllä siellä pyörii aika paljon miestenkin rahaa. Ei voi tulla ylätyksenä sinullekaan, että miehetkin kuluttavat, ostavat tavaroita ja tuotteita, käyvät festareilla ja matkustelevat - ihan omasta halustaan.

Kannattaa hakeutua suhteeseen sellaisen kanssa, jonka kanssa elämäntyylit osuvat yksiin. Toinen vaihtoehto on suhde, jossa tehdään paljon asioita erikseen, ehkä asutaankin erillään, eikä ole oletusta, että pitäisi tehdä kaikkea yhdessä. Oletan, että nuo kumppanisi olisivat halunneet sellaisen suhteen, jossa jaettaisiin samoja kiinnostuksen kohteita ja voitaisiin tehdä yhdessä asioita - heidän ehdotuksensa eivät sitten olleet sinun juttusi (mikä on toki ihan ok, ei ole pakko kiinnostua kaikesta), mutta ehkä nuo eroavaisuudet juuri kertovatkin sitä, että ettet olleet hyvä match.

Matkustalu ja festareilla käyminen yms on täysin ok. On yhtä ok olla harrastamatta näitä asioita. Myös kalliit harrastukset ovat ihan yhtä ok kuin se, jos harrastaa luonnossa kävelyä ja lukemista. Kannattaa panostaa siihen, että löytää samanhenkisen ihmisen kumppaniksi - se vähentää ristiriitojen ja ongelmien mahdollisuutta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla 40+ ihmisillä on jotain piintyneitä tapoja (luultavasti sinullakin, ap), mutta ovatko ne automaattisesti huono asia? Sen sijaan traumoja ei suinkaan ole kaikilla eikä myöskään kontrollointitaipumuksia - erikoista, jos kohtaat vain ongelmaisia ihmisiä.

Olen hyvin sopeutuvainen eikä minulla mielestäni ole mitään pinttyneitä tapoja. Samaa ei voi sanoa ikäisistäni naisista. Kahvin pitää olla just tietynlaista ja tiettyyn aikaan tarjoiltua, eläimistä pidetään parempaa huolta kuin ihmisistä "huolto-ohjelman" mukaan, asiat pitää tehdä juuri tietyllä tavalla tai muuten on naama mutrulla jne.

Mietinkin, että tarkoitatko jotain tuollaista kahvi-tyyppistä asiaa. Itse näkisin tuon aika vähäpätöisenä piintyneenä tapana. Jos joku haluaa just tietynlaista kahvia, niin miksi se on ongelma? Itselläni on ollut kumppaneita, joilla on ollut tarkkoja kahvimieltymyksiä, esim. yksi halusi tummapaahtoista. No, hän sitten osti sitä kaupasta, ja koska itselleni oli ihan sama, millaista kahvia juodaan, se tummapaahtoinen kävi minullekin. Jos ap sinulle ei ole kahvin merkillä/paahtoisuudella väliä, niin miksi se sitten on ongelma, jos toisella on tarkat mieltymykset? Vaadit nyt toiselta joustoa, mutta ethän oikein haluaisi joustaa itsekään edes sen vertaa, että sallisit toiselle hänen toivomaansa kahvia.

Pointtini on siis se, että tuontyyppinen piintynyt tapahan ei sinänsä rasita tai rajoita mitenkään läheisiä ja heidän elämäänsä. Ei ole iso asia, vaikka kumpikin joisi ihan erilaista kahvia. Tuon eläin-kohdan tajuan paremmin sikäli, että lemmikkien omistajat usein sopivat parhaiten yhteen toisten "eläin-ihmisten" kanssa, ja sikäli sanoisin, että tuossa ei ehkä ole ongelmana iän tuoma piintynyt tapa vaan se, että kyseinen henkilö on sulle epäsopiva, elämäntyylinne eivät sovi yhteen. En itsekään jaksaisi mitään lemmikkien ehdoilla pyörivää elää, mutta siksipä deittailenkin vain ihmisiä, joilla ei ole lemmikkejä.

Se kahvi on siinä vaiheessa ongelma kun se joustamaton saa hirveät raivarit jos se oma laatukahvi on päässyt loppumaan tai sitä ei jossain vierailupaikassa ole saatavilla. Tämä siis esimerkkinä. Ei voi aina olettaa, että on omassa kodissa puuhailemassa niitä tuttuja rutiinejaan. Tai ainakaan minä en halua sellaista elämää vaikka en mikään överi aktiivipuuhailija olekaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa aloittaa siitä, että käsittelee ensin omia traumoja, arvioi kriittisesti pinttyneitä tapojaan ja pohtii, mikä ajaa niin kovaan kontrollin tarpeeseen, että lähisuhteiden muodostaminen on vaikeaa.

Minulla ei ole isompia traumoja eikä pinttyneitä tapoja jos viikonloppusaunaa ei lasketa. Erot aiemmista suhteista ottivat kyllä koville, osassa minut jätettiin ja joistakin pelastauduin itse, mutta niitä yhdistivät naiset joilla oli henkisen puolen ongelmia.

Ja kuitenkin noita naisia yhdisti myös sinä. Jostain syystä haksahdat naisiin, joilla on tiettyjä piirteitä, joista et pidä. Silti sinä valitset heidät seurusteluun. Miksi?

Asia kannattaa selvittää itsetutkiskelun kautta.

Mies ei valitse. Nainen valitsee.

Mies tyytyy vähiten huonoon niistä joita on tarjolla.