Deittailu 40+ ikäisenä on haastavaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

+40 naisillakin on hankala löytää kumppania. jos on tasapainossa itsensä kanssa, on helpompaa löytää kumppani. +40 naiset tuntuu olevan kovasti traumatisoituneita. ehkä edellisistä suhteista, tai jostain muusta, mutta aina on jotain taakkaa mukana ja se pilaa hyvätkin mahdollisuudet onnellisuuteen. +40 miehet taas ovat saaneet niin paljon pakkeja, etteivät alkuun juurikaan panosta treffailuun, tai asioihin, jotka johtavat seurusteluun. noin puolet avioliitoista päätyy eroon. eli loogiselle miehelle avioliitto alkaa olla kannattamaton sijoitus. asiaa tutkittuani, olen havainnut, että miehet pärjäävät omillaan huomattavasti paremmin kuin naiset. tämä pätee kaikkiin ikäluokkiin. johtuneeko siitä, että miehet saavat huomiota paljon naisia vähemmän, koko elämänsä ajan. ovat siis tottuneempia omillaan oloon. rahan osuutta en ottanut huomioon. että sellaista tänä aamuna.

Tilastojen valossa naiset kuitenkin pärjäävät paremmin yksin. Yksinäisillä miehillä saattaa elämään tulla se kuningas alkoholi ja liitännäissairaudet, mikä tilastoissa merkittävästi lyhentää sinkkumiesten elinikää Suomessa. Se että nainen tekee miehelle ruuat päivittäin tuo yleensä kasviksia ia salaattia ja kokojyviä lautaselle. Tilastojen tasolla sillä on merkitystä. Yksinäinen nainen myös luultavasti harrastaa kaikkea sosiaalista kuorolaulusta vesijoogaan ja ystävätoimintaan.

tuo ruokavalio juttu pitää kyllä paikkaansa. moni ukon sinkkukaveri syö vain punaista lihaa. siis 4-5 kertaa viikossa. ulkoisesti ovat kunnossa, mutta mistä sitä tietää mitä sisäpuolella tapahtuu.

40 v naisilla on jo niin huono itsetunto ettei niistä ole parisuhteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

+40 naisillakin on hankala löytää kumppania. jos on tasapainossa itsensä kanssa, on helpompaa löytää kumppani. +40 naiset tuntuu olevan kovasti traumatisoituneita. ehkä edellisistä suhteista, tai jostain muusta, mutta aina on jotain taakkaa mukana ja se pilaa hyvätkin mahdollisuudet onnellisuuteen. +40 miehet taas ovat saaneet niin paljon pakkeja, etteivät alkuun juurikaan panosta treffailuun, tai asioihin, jotka johtavat seurusteluun. noin puolet avioliitoista päätyy eroon. eli loogiselle miehelle avioliitto alkaa olla kannattamaton sijoitus. asiaa tutkittuani, olen havainnut, että miehet pärjäävät omillaan huomattavasti paremmin kuin naiset. tämä pätee kaikkiin ikäluokkiin. johtuneeko siitä, että miehet saavat huomiota paljon naisia vähemmän, koko elämänsä ajan. ovat siis tottuneempia omillaan oloon. rahan osuutta en ottanut huomioon. että sellaista tänä aamuna.

Tilastojen valossa naiset kuitenkin pärjäävät paremmin yksin. Yksinäisillä miehillä saattaa elämään tulla se kuningas alkoholi ja liitännäissairaudet, mikä tilastoissa merkittävästi lyhentää sinkkumiesten elinikää Suomessa. Se että nainen tekee miehelle ruuat päivittäin tuo yleensä kasviksia ia salaattia ja kokojyviä lautaselle. Tilastojen tasolla sillä on merkitystä. Yksinäinen nainen myös luultavasti harrastaa kaikkea sosiaalista kuorolaulusta vesijoogaan ja ystävätoimintaan.

Typerykseltä typeriä yleistyksiä.

Typerästi oletin että kaikki olisivat lukeneet uutisia eikä tuo tieto tulisi palstamiehellekään yllätyksenä.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/haluatko-elaa-pitkaan-ala-ota-avioe…

https://yle.fi/a/3-5464702

https://www.is.fi/seksi-parisuhde/art-2000000690892.html

Sinkkumies47 kirjoitti:

40 v naisilla on jo niin huono itsetunto ettei niistä ole parisuhteeseen.

Kuinkas tämmöinen ilmenee? Ainakin nuoremmilla miehillä on parempi itsetunto ja osaavat puhua tunteista mitä sinun ikäluokan miehet. Ja se on iso plussa parisuhteessa ja elämässä muutenkin.

Terv. Nainen 52v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

+40 naisillakin on hankala löytää kumppania. jos on tasapainossa itsensä kanssa, on helpompaa löytää kumppani. +40 naiset tuntuu olevan kovasti traumatisoituneita. ehkä edellisistä suhteista, tai jostain muusta, mutta aina on jotain taakkaa mukana ja se pilaa hyvätkin mahdollisuudet onnellisuuteen. +40 miehet taas ovat saaneet niin paljon pakkeja, etteivät alkuun juurikaan panosta treffailuun, tai asioihin, jotka johtavat seurusteluun. noin puolet avioliitoista päätyy eroon. eli loogiselle miehelle avioliitto alkaa olla kannattamaton sijoitus. asiaa tutkittuani, olen havainnut, että miehet pärjäävät omillaan huomattavasti paremmin kuin naiset. tämä pätee kaikkiin ikäluokkiin. johtuneeko siitä, että miehet saavat huomiota paljon naisia vähemmän, koko elämänsä ajan. ovat siis tottuneempia omillaan oloon. rahan osuutta en ottanut huomioon. että sellaista tänä aamuna.

Tilastojen valossa naiset kuitenkin pärjäävät paremmin yksin. Yksinäisillä miehillä saattaa elämään tulla se kuningas alkoholi ja liitännäissairaudet, mikä tilastoissa merkittävästi lyhentää sinkkumiesten elinikää Suomessa. Se että nainen tekee miehelle ruuat päivittäin tuo yleensä kasviksia ia salaattia ja kokojyviä lautaselle. Tilastojen tasolla sillä on merkitystä. Yksinäinen nainen myös luultavasti harrastaa kaikkea sosiaalista kuorolaulusta vesijoogaan ja ystävätoimintaan.

Viimeisin suhde oli niin huono joka tasolla että varmasti elän yksin pidempään.

-m

Sinkkumies47 kirjoitti:

40 v naisilla on jo niin huono itsetunto ettei niistä ole parisuhteeseen.

Höpöhöpö. Naisten itsetunto paranee vanhetessa.

Vierailija kirjoitti:

Sinkkumies47 kirjoitti:

40 v naisilla on jo niin huono itsetunto ettei niistä ole parisuhteeseen.

Höpöhöpö. Naisten itsetunto paranee vanhetessa.

No ei kyllä. Naama vaan valuu ja prse leviää. Sileämmällä naamalla sitä vielä kuvitteli olevan jotain tsäänssejä. Nyt ei mitään kun miehet ovat niin ulkonäkökeskeisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla 40+ ihmisillä on jotain piintyneitä tapoja (luultavasti sinullakin, ap), mutta ovatko ne automaattisesti huono asia? Sen sijaan traumoja ei suinkaan ole kaikilla eikä myöskään kontrollointitaipumuksia - erikoista, jos kohtaat vain ongelmaisia ihmisiä.

Olen hyvin sopeutuvainen eikä minulla mielestäni ole mitään pinttyneitä tapoja. Samaa ei voi sanoa ikäisistäni naisista. Kahvin pitää olla just tietynlaista ja tiettyyn aikaan tarjoiltua, eläimistä pidetään parempaa huolta kuin ihmisistä "huolto-ohjelman" mukaan, asiat pitää tehdä juuri tietyllä tavalla tai muuten on naama mutrulla jne.

Mietinkin, että tarkoitatko jotain tuollaista kahvi-tyyppistä asiaa. Itse näkisin tuon aika vähäpätöisenä piintyneenä tapana. Jos joku haluaa just tietynlaista kahvia, niin miksi se on ongelma? Itselläni on ollut kumppaneita, joilla on ollut tarkkoja kahvimieltymyksiä, esim. yksi halusi tummapaahtoista. No, hän sitten osti sitä kaupasta, ja koska itselleni oli ihan sama, millaista kahvia juodaan, se tummapaahtoinen kävi minullekin. Jos ap sinulle ei ole kahvin merkillä/paahtoisuudella väliä, niin miksi se sitten on ongelma, jos toisella on tarkat mieltymykset? Vaadit nyt toiselta joustoa, mutta ethän oikein haluaisi joustaa itsekään edes sen vertaa, että sallisit toiselle hänen toivomaansa kahvia.

Pointtini on siis se, että tuontyyppinen piintynyt tapahan ei sinänsä rasita tai rajoita mitenkään läheisiä ja heidän elämäänsä. Ei ole iso asia, vaikka kumpikin joisi ihan erilaista kahvia. Tuon eläin-kohdan tajuan paremmin sikäli, että lemmikkien omistajat usein sopivat parhaiten yhteen toisten "eläin-ihmisten" kanssa, ja sikäli sanoisin, että tuossa ei ehkä ole ongelmana iän tuoma piintynyt tapa vaan se, että kyseinen henkilö on sulle epäsopiva, elämäntyylinne eivät sovi yhteen. En itsekään jaksaisi mitään lemmikkien ehdoilla pyörivää elää, mutta siksipä deittailenkin vain ihmisiä, joilla ei ole lemmikkejä.

Se kahvi on siinä vaiheessa ongelma kun se joustamaton saa hirveät raivarit jos se oma laatukahvi on päässyt loppumaan tai sitä ei jossain vierailupaikassa ole saatavilla. Tämä siis esimerkkinä. Ei voi aina olettaa, että on omassa kodissa puuhailemassa niitä tuttuja rutiinejaan. Tai ainakaan minä en halua sellaista elämää vaikka en mikään överi aktiivipuuhailija olekaan.

Ei tuossa ole ongelmana se kahvi vaan ne raivarit. Eli kyse ei ole piintyneistä tavoista vaan kyvyttömyydestä hallita tunteitaan, raivariherkkyydestä. Pintyneet tavat eivät ole ongelma tasapainoisen, huomioivan, joustavan ja rennon ihmisen kohdalla, jolla ei ole mt-ongelmia, vihanhallintaongelmia, persoonallisuushäiriöitä, jne.

Tuota, öh, pinttyneitä tapoja kutsutaan pinttyneiksi juuri siksi, että niistä on vaikea luopua. Olet nyt ymmärtänyt asian jotenkin väärin. Jos omien pinttyneiden rutiinien muuttaminen olisi helppoa niitä ei kutsuttaisi pinttyneiksi. Moni kuvittelee pystyvänsä muuttumaan kun menee parisuhteeseen, mutta mitä vanhempi olet sen vaikeampaan se näille rutiinien orjille on.

No miksi joku kahvimaku pitäisi muuttaa? Esim. itse tykkään lähinnä vain mustasta teestä, mutta jos jossain kyläpaikassa on tarjolla vain inhoamaani yrttiteetä tai jotain metsämarjateetä, niin en saa raivaria, vaan joko juon pitkin hampain vähän jotain metsämarjateetä tai sitten en ota teetä ollenkaan. Kyseenalaistan vähän sen, voiko jotain ruokamieltymystä ede kutsua pinttyneeksi tavaksi, vai onko kyse vain mieltymyksestä.

Ja tosiaan kaikille tulee jotain vakiintuneita ja pinttyneitä tapoja elämän myötä, ja kaikilla 40+ ihmisillä niitä on. Sille ei voi mitään. Kannattaa siis valita sellainen ihminen, jonka pinttyneiden tapojen kanssa pystyy elämään. Ja edelleen: välttele ihmisiä, jotka saavat raivokohtauksia tai muuten kilahtelevat. Kaikki eivät todellakaan saa.

Kaikki eivät saa, mutta yllättävän moni kyllä. Ikävää mutta totta. Ei kenenkään kahvimakua tarvitse muuttaa ellei se häiritse merkittävästi yhteistä elämää. En yllättynyt, että missasitte koko asian ytimen.

Ja ihmisillä on eroja tavoissaan. Toisilla on todella monimutkaiset ja tiukat rutiinit kun toiset taas ovat huomattavasti joustavampia. Outoa jos naiset olettavat, että esim. kaikki 40-vuotiaat tässä suhteessa samanlaisia.

Ei tässä ole sellaista oletettu. Muistaakseni kirjoitin itse, että valitse suhteeseen sellainen ihminen, jonka pinttyneiden tapojen kanssa pystyt elämään. Kaikilla kun ne eivät ole mitenkään hankalia, ja kaikki eivät niitä raivareita saa. Mutta kannattaa määritellä ongelma oikein. Pinttyneet tavat evät sinänsä ole ongelma - eivätkä ne oikeastaan ole pelkästään keski-ikäisten ominaisuus, sillä myös omilla kouluikäisillä lapsillani on jotain pinttyneitä tapoja. Jos ongelma on joustamattomuus ja raivarit, kannattaa puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Todella monella rennolla ja sympaattisella, jopa helpolla ihmisellä voi olla pinttyneitä tapoja, jotka olla just jotain aamupalarutiineita tms. Ei niistä oikeasti suhteen kannalta haittaa ole. Hankalasta luonteesta se sijaan on haittaa. Ja hankalia ihmisiä on valitettavasti kaikissa ikäryhmissä - kannattaa kiertää sellaiset kaukaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla 40+ ihmisillä on jotain piintyneitä tapoja (luultavasti sinullakin, ap), mutta ovatko ne automaattisesti huono asia? Sen sijaan traumoja ei suinkaan ole kaikilla eikä myöskään kontrollointitaipumuksia - erikoista, jos kohtaat vain ongelmaisia ihmisiä.

Olen hyvin sopeutuvainen eikä minulla mielestäni ole mitään pinttyneitä tapoja. Samaa ei voi sanoa ikäisistäni naisista. Kahvin pitää olla just tietynlaista ja tiettyyn aikaan tarjoiltua, eläimistä pidetään parempaa huolta kuin ihmisistä "huolto-ohjelman" mukaan, asiat pitää tehdä juuri tietyllä tavalla tai muuten on naama mutrulla jne.

Mietinkin, että tarkoitatko jotain tuollaista kahvi-tyyppistä asiaa. Itse näkisin tuon aika vähäpätöisenä piintyneenä tapana. Jos joku haluaa just tietynlaista kahvia, niin miksi se on ongelma? Itselläni on ollut kumppaneita, joilla on ollut tarkkoja kahvimieltymyksiä, esim. yksi halusi tummapaahtoista. No, hän sitten osti sitä kaupasta, ja koska itselleni oli ihan sama, millaista kahvia juodaan, se tummapaahtoinen kävi minullekin. Jos ap sinulle ei ole kahvin merkillä/paahtoisuudella väliä, niin miksi se sitten on ongelma, jos toisella on tarkat mieltymykset? Vaadit nyt toiselta joustoa, mutta ethän oikein haluaisi joustaa itsekään edes sen vertaa, että sallisit toiselle hänen toivomaansa kahvia.

Pointtini on siis se, että tuontyyppinen piintynyt tapahan ei sinänsä rasita tai rajoita mitenkään läheisiä ja heidän elämäänsä. Ei ole iso asia, vaikka kumpikin joisi ihan erilaista kahvia. Tuon eläin-kohdan tajuan paremmin sikäli, että lemmikkien omistajat usein sopivat parhaiten yhteen toisten "eläin-ihmisten" kanssa, ja sikäli sanoisin, että tuossa ei ehkä ole ongelmana iän tuoma piintynyt tapa vaan se, että kyseinen henkilö on sulle epäsopiva, elämäntyylinne eivät sovi yhteen. En itsekään jaksaisi mitään lemmikkien ehdoilla pyörivää elää, mutta siksipä deittailenkin vain ihmisiä, joilla ei ole lemmikkejä.

Se kahvi on siinä vaiheessa ongelma kun se joustamaton saa hirveät raivarit jos se oma laatukahvi on päässyt loppumaan tai sitä ei jossain vierailupaikassa ole saatavilla. Tämä siis esimerkkinä. Ei voi aina olettaa, että on omassa kodissa puuhailemassa niitä tuttuja rutiinejaan. Tai ainakaan minä en halua sellaista elämää vaikka en mikään överi aktiivipuuhailija olekaan.

Ei tuossa ole ongelmana se kahvi vaan ne raivarit. Eli kyse ei ole piintyneistä tavoista vaan kyvyttömyydestä hallita tunteitaan, raivariherkkyydestä. Pintyneet tavat eivät ole ongelma tasapainoisen, huomioivan, joustavan ja rennon ihmisen kohdalla, jolla ei ole mt-ongelmia, vihanhallintaongelmia, persoonallisuushäiriöitä, jne.

Tuota, öh, pinttyneitä tapoja kutsutaan pinttyneiksi juuri siksi, että niistä on vaikea luopua. Olet nyt ymmärtänyt asian jotenkin väärin. Jos omien pinttyneiden rutiinien muuttaminen olisi helppoa niitä ei kutsuttaisi pinttyneiksi. Moni kuvittelee pystyvänsä muuttumaan kun menee parisuhteeseen, mutta mitä vanhempi olet sen vaikeampaan se näille rutiinien orjille on.

No miksi joku kahvimaku pitäisi muuttaa? Esim. itse tykkään lähinnä vain mustasta teestä, mutta jos jossain kyläpaikassa on tarjolla vain inhoamaani yrttiteetä tai jotain metsämarjateetä, niin en saa raivaria, vaan joko juon pitkin hampain vähän jotain metsämarjateetä tai sitten en ota teetä ollenkaan. Kyseenalaistan vähän sen, voiko jotain ruokamieltymystä ede kutsua pinttyneeksi tavaksi, vai onko kyse vain mieltymyksestä.

Ja tosiaan kaikille tulee jotain vakiintuneita ja pinttyneitä tapoja elämän myötä, ja kaikilla 40+ ihmisillä niitä on. Sille ei voi mitään. Kannattaa siis valita sellainen ihminen, jonka pinttyneiden tapojen kanssa pystyy elämään. Ja edelleen: välttele ihmisiä, jotka saavat raivokohtauksia tai muuten kilahtelevat. Kaikki eivät todellakaan saa.

Kaikki eivät saa, mutta yllättävän moni kyllä. Ikävää mutta totta. Ei kenenkään kahvimakua tarvitse muuttaa ellei se häiritse merkittävästi yhteistä elämää. En yllättynyt, että missasitte koko asian ytimen.

Ja ihmisillä on eroja tavoissaan. Toisilla on todella monimutkaiset ja tiukat rutiinit kun toiset taas ovat huomattavasti joustavampia. Outoa jos naiset olettavat, että esim. kaikki 40-vuotiaat tässä suhteessa samanlaisia.

Ei tässä ole sellaista oletettu. Muistaakseni kirjoitin itse, että valitse suhteeseen sellainen ihminen, jonka pinttyneiden tapojen kanssa pystyt elämään. Kaikilla kun ne eivät ole mitenkään hankalia, ja kaikki eivät niitä raivareita saa. Mutta kannattaa määritellä ongelma oikein. Pinttyneet tavat evät sinänsä ole ongelma - eivätkä ne oikeastaan ole pelkästään keski-ikäisten ominaisuus, sillä myös omilla kouluikäisillä lapsillani on jotain pinttyneitä tapoja. Jos ongelma on joustamattomuus ja raivarit, kannattaa puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Todella monella rennolla ja sympaattisella, jopa helpolla ihmisellä voi olla pinttyneitä tapoja, jotka olla just jotain aamupalarutiineita tms. Ei niistä oikeasti suhteen kannalta haittaa ole. Hankalasta luonteesta se sijaan on haittaa. Ja hankalia ihmisiä on valitettavasti kaikissa ikäryhmissä - kannattaa kiertää sellaiset kaukaa.

Tottakai kannattaa välttää. Jouduin eräässä suhteessa tekemään todella kipeän valinnan eron suhteen, koska naisessa oli todella paljon hyviä asioita, mutta sitten taas todella hankala ja jopa mustia sävyjä sisältänyt luonne.

Ja jotenkin tuntuu, että naiset eivät oikein ymmärrä pariutumisen vaikeuksia miesten osalta. Ei sitä puolisoa noin vain valita "ja kierretä hankalia tapauksia". Jos on liian valikoiva niin sitten on yksin. Lopun elämäänsä. Tietysti minä seurustelisin vain niiden mukavien, joustavien ja silmiä miellyttävien naisten kanssa jos se olisi niin helppoa ja realistista. Ei ole.

- ap

Vierailija kirjoitti:

Kaikki on nykyään _haastavaa_.

Mistä löytyisi mies, jolla on laaja sanavarasto, ettei kaikki olisi _haastavaa_. Asia voi olla myös vaikeaa, hankalaa, ongelmallista jne.

Meillä töissä, it-alan suuryrityksessä, erityisesti naiset käyttävät tuota newspeakia, jossa kaikki ikävä on "haasteellista", ja on tabu sanoa, että joku asia on ongelma tai jotain ei pysty nykyisellä linjalla ja pitää keksiä uusi ratkaisu.

t. mies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki on nykyään _haastavaa_.

Mistä löytyisi mies, jolla on laaja sanavarasto, ettei kaikki olisi _haastavaa_. Asia voi olla myös vaikeaa, hankalaa, ongelmallista jne.

Meillä töissä, it-alan suuryrityksessä, erityisesti naiset käyttävät tuota newspeakia, jossa kaikki ikävä on "haasteellista", ja on tabu sanoa, että joku asia on ongelma tai jotain ei pysty nykyisellä linjalla ja pitää keksiä uusi ratkaisu.

t. mies

Ei minulle tuota vaikeuksia kutsua ongelmallista tilannetta jollain muullakin nimellä kuin haasteellinen. Ei minulla varsinaisia ongelmia ole, pitäisikö sitten sanoa vaikeuksia tai hankaluuksia löytää sopiva kumppani. Jokainen voi sitten miettiä mistä se ja ylipäänsä miesten tilanne pariutumisessa johtuu.

- ap

Naisia ja miehiä on 40 plus iässä jo suurin piirtein yhtä paljon (nuorissa miehiä on jokunen prosentti enemmän). Lesboja ja homoja on suunnilleen saman verran.

Karkeasti sanottuna jokaista sinkkumiestä kohti on yksi sinkkunainen. Mitenkä se niille naisille muka on helpompaa?

Vierailija kirjoitti:

Naisia ja miehiä on 40 plus iässä jo suurin piirtein yhtä paljon (nuorissa miehiä on jokunen prosentti enemmän). Lesboja ja homoja on suunnilleen saman verran.

Karkeasti sanottuna jokaista sinkkumiestä kohti on yksi sinkkunainen. Mitenkä se niille naisille muka on helpompaa?

Todennäköisesti naisia ei kuitenkaan ole parisuhdemarkkinoilla noin paljoa kuin laskennallisesti oletat. Vapaistakaan kaikki eivät etsi parisuhdetta (traumoja, lapset tehty, jne.). Miehistä taas lähes kaikki ovat valmiita parisuhteeseen, koska se takaa säännöllisen seksin ja kotitöiden jakamisen.