Miksi varattu mies toimii näin?
Pitkä tarina tulossa, mutta pakko purkaa jonnekkin.
Eli minulla on ollut suhde varatun miehen kanssa nyt 10 kk:n ajan. Olemme tunteneet miehen kanssa jo vuosikaudet ja mies on aina ollut kuin isoveli minulle. Mies on myös exäni hyvä kaveri ja kaiken lisäksi 5-v lapseni kummisetä. Suhde alkoi viime elokuussa muutama viikko sen jälkeen, kun erosimme lapsen isän kanssa. Olimme miehen kanssa kahdestaan juomassa ja asiat johtivat kolmanteen yms. Tuolloin syksyllä mies antoi oman asuntonsa minulle käyttöön eroprosessini ajaksi, koska minulla oli todella vaikeaa olla kotona tuolloin. Mies itse muutti tilapäisesti oman puolisonsa asuntoon, mutta kävi luonani usein ja suhteemme syventyi. Parin kuukauden päästä mies tunnusti rakkautensa minulle ja lupasi jättää puolisonsa. Siitä lähtien joka vuoroviikko, kun minulla on lapsivapaata, mies valehtelee puolisolleen lähtevänsä työreissuun ja tuleekin luokseni. Myös jos tuo puoliso on työreissulla ja jos minulla on tuolloin lapsivapaata, vietämme aikaa miehen kanssa yhdessä. Melko vaivalloista sumplimista, mutta meillä on joka kerta yhdessä ollessa niin ihanaa. Muuten laitamme viestejä toisillemme, toivotamme hyvät yöt ja huomenet, ja elämme jo kuin pariskunta. Olemme kuin magneetit tuon miehen kanssa.
Miten sitten miehen ja hänen puolisonsa suhde? Noh, mitään eroa ei ole vielä tapahtunut. Mies on luvannut jättää puolisonsa siten, että yrittää järjestää asiat niin, että yrittää säästää puolisonsa tunteita ja minua tuon puolison vihalta. Tuo puoliso on etäinen kaveri myös minulle, ja tiedän että hän on todella voimakastahtoinen ja ns. "kylmä" nainen. Hän on korkeasti koulutettu, älykäs, rikas ja suorapuheinen. Vähän sellainen tunteeton luonne, joka varmasti haluaa tehdä elämästäni helvettiä, jos saa tietää kaikesta. He ovat olleet tuon naisen kanssa yhdessä jo kuusi vuotta, mutta mies sanoo että heidän suhteensa on ollut jo pitkään kuollut ja he elävät kulississa. Mies osti kuitenkin tuon naisen kanssa yhteisen talon samoihin aikoihin, kun suhteemme alkoi. Mies on tosin sanonut minulle talon oston olleen suuri virhe, koska hän haluaa tulevaisuuden kanssani. Lapsia heillä ei ole, joten heidän eronsa olisi kohtuu helppo. Eroa ei kuitenkaan kuulu eikä näy, joten joudumme salailemaan suhdettamme.
Tilanne alkaa todella viemään voimat minulta. En enää jaksa valehdella ja salailla. En enää jaksa sitä, että mies lupailee minulle määräaikoja, mihin mennessä tekee mitäkin ja sitten pettää lupauksensa. Hän peruu usein sovitut tapaamiset viime tipassa. Olen alkanut voimaan henkisesti todella pahoin. En saa unta enkä syötyä. Lapsiviikkojen ajan tiuskin ja puran pahaa oloa omaan lapseeni, koska tiedän miehen olevan tuolloin toisen naisen kanssa. Olen kertonut tästä miehelle, mutta hän ei tunnu tajuavan omaa vastuutaan lapsen hyvinvoinnista edes kummisetänä.
Olen todella loppu. Haluaisin kertoa tuolle puolisolle kaiken ihan vain jotta tämä kaikki salailu loppuisi, mutta mies on kieltänyt. Miksi tuo mies toimii noin?
En kaipaa moralisointia, joten fiksuja vastauksia, kiitos!
Kommentit (122)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ei selkeästi ole täysin sen puolella, että haluaa olla sinun kanssa. Hän on epävarma ja joku häntä pitelee naisessa kiinni. Millaisella järjestelyillä hän osti asunnon? Omistusprosentit ja sitoumukset, onko lainaa jne? Mies voi myös pelätä oman itsensä puolesta, jos nainen on voimakastahtoinen, niin kuinka hankalaksi hän voi sitten heittäytyä. Mutta ilmeisesti mies nyt sitten vain kelluu jossain välimaastossa, koska sinä sen mahdollistat.
Ihan tavalliseen 50/50 tapaan mies osti talon puolisonsa kanssa. Saivat pankista lainaa, kun tuolla naisella on sen verran hyvä palkka ja työpaikka. Ei tuo mieskään siis mikään rutiköyhä ole, mutta naisella on kuitenkin sellainen palkka, jonka avulla olisi saanut isommankin lainan. Olen käynyt pari kertaa tuossa talossa ja onhan se hieno. Mies on kuitenkin sanonut, että rahalla ei ole merkitystä ja hyvin hän viihtyisi minunkin vuokrakämpässäni.
AP
Tämä on 100% vale mieheltä. :D Ei varmasti viihtyisi paremman kokemisen jälkeen.
Eikä varsinkaan niillä viikoilla, kun lapsikin pyörii pikkukämpässä. Silloin on kätsää mennä hienoon taloon fiksun naisen kanssa, nauttia fasiliteeteista, seksistä ja kenties sosiaalisesta elämästä siellä.
Ei tuo mies tyhmältä vaikuta, moraalisesti ja empaattisesti vaan epäkypsältä. Joiltakin miehiltä tuollainen onnistuu ihan vaan siksi, kun eivät kunnioita ylipäätään naisia. Se asenne taas tulee miehen kotoa.
Vaikka tämä nimenomainen tarina vaikuttaakin sepitteeltä, niin vastaavia tapauksia on myös oikeasti. Siksi kommentoin.
Kannattaisiko hakea apua persoonallisuushäiriön hoitoon?
Miehellä on omat ongelmansa eikä ne kuulu sinulle.
Se että mies pettää puolisoaan ja valehtelee sulle ym johtuu tasan siitä miehestä itsestään eikä ole sinun asiasi ruotia sitä sen enempää.
Uhriutumisesi ei auta lainkaan itseäsi eikä lastasi.
Mieti miksi itse teet niin kuin teet. Kerroit jo kuinka valintasi ovat vaikuttaneet negatiivisesti omaan ja lapsesi elämään. Vastuu siitä on sinulla itselläsi.
Et kykene huolehtimaan lapsestasi lapselle edullisella tavalla jos et kykene elämään omaa elämääsi itsenäisesti.
Elät elämääsi muiden kautta koska olet oppinut tekemään niin. Siitä on myös mahdollista oppia pois jos tahtoa löytyy.
Vierailija kirjoitti:
No miksi kaikista maailman naisista tuo mies valitsi minut hetken huvin rakastajatterekseen? Olemme tosiaan tuntenut jo vuosia - kauemmin kuin hän on tuntenut oman puolisonsa - ja olemme molemmat samassa kaveripiirissä. Tuossahan menisi koko kaveripiiri ja ihan kaikki sosiaaliset suhteet sekaisin turhan takia, jos mies ei olisikaan tosissaan.
Puhumattakaan lapsestani. Yhtenä päivänä, kun mies oli käymässä ja lapsikin oli paikalla, miehen poistuttua lapsi kysyi minulta, että "miksi äiti olet aina noin iloinen kun *miehen nimi* tulee käymään"? Mies on todella läheinen myös lapsen kanssa, joten miksi hän sekoittaisi välittämänsä lapsenkin pään turhan takia? Ja mies on muuten todella huomaavainen ja ihana minulle. Ei siis pelkkää seksiä, vaan hän puhuu lämpimästi minulle ja tukee ja auttaa kaikessa.
Kyllä mielestäni vaikuttaa siltä, että mies on ihan tosissaan, mutta nykyinen puoliso on vaan jarruna. Mies on puhunut, että nainen manipuloi ja on oikeasti henkisesti niin kiero tapaus, että on parempi myös minun ja lapseni turvallisuuden vuoksi, että hän lopettaa suhteen ilman, että nainen kuulee meistä.
AP
Olen kokenut aivan saman, josta voisin kirjoittaa samoin kuin AP. Ja kyllä, mies ei vaimoaan jättänyt! Viestittelee tosin vieläkin viiden vuoden jälkeen, että "rakastaa niiiiiiiiin paljon.." - siis minua. Pelimies ei peleistään pääse milloinkaan. Minua kiukuttaa vieläkin oma hyväuskoisuuteni.
Tottakai mies välittää vaimostaan jota joskus rakasti ja on viettänyt monta vuotta seurassa.
Sinä olet hänelle kysymysmerkki. Onko hän oikeasti jännittävä mies mitä etsit? Vai onko salasuhde ainut asia joka pitää teidät koossa? Vaikka suhde toimisikin, miksi teidän välinen himo ei kuolisi samalla tavalla kuin ensimmäiseen vaimoon?
Jos tykkäät hänen seurastaan niin ok. Jos haluat hänen luopuvan paljosta ja satuttavan muita jotta osoittaa välittävänsä sinusta, niin vähän liian itsekästä. Asetat rakkaudelle ehtoja, eikä peli toimi niin. Teet samaa virhettä kuin hänen ensimmäinen vaimo.
Miksi mies tekee noin?
Parempi kysymys olisi, miksi ap tekee noin?
Vastaus kumpaankin on, että he ovat molemmat typeryksiä.
Tuo ei ole oikeaa rakkautta, vaan hän käyttää sua hyväkseen. Varattu mies rakastui minuun aikoinaan, kertoi suhteensa vaimoon olleen kuollut jo vuosikausien ajan ja mun olevan hänen elämänsä rakkaus. Rakastin häntä yhtä kovasti, joten miten hän toimi? Hän ei alkanut puuhata sivusuhdetta mun kanssa, vaan haki avioeroa vaimostaan. Vasta siinä vaiheessa, kun hän oli vapaa mies, meidän suhde eteni fyysiseksi:)
Vierailija kirjoitti:
Eikö todella ole yhtään fiksua kommenttia siihen, MIKSI mies tekee noin?
Tämä on kuitenkin niin sekava soppa ja paljon pelissä, että pakkohan miehellä on olla suuret tunteet minua kohtaan, koska eihän hän muuten lähtisi tälläiseen? Ja jos miehellä on suuret tunteet minua kohtaan, niin miksi hän ei vain jätä puolisoaan, jotta voimme siirtyä suhteessamme eteenpäin? Tiedän sen kyllä, että varmasti tuo akka tulisi mustamaalaamaan meitä ja ihmiset puhuisivat pahaa, mutta mitä väliä sillä lopulta on? Yhdessä me siitä selviäisimme ja vuosien myötä puheet hiipuisivat. Sitä paitsi jos miehen parisuhde olisi onnellinen, niin eihän mies pettäisi? Lopulta jokaisella on oikeus olla onnellinen omassa elämässään.
AP
Mies haluaa vaihtelua ja jännitystä?
Itse luulin seurustelevani vapaan miehen kanssa, mutta 15 kk:n jälkeen kävi ilmi, että hänellä on vaimo.
Mies oli siis aloitteen tekijä ja lupasi minulle lapsia, naimisiin menon... Hän teki töitä rahtarina joten en epäillyt hänen poissa-olojaan. Kun sain totuuden selville ja ilmoitin vaimolle tilanteesta ja kerroin, että olen heittänyt miehen pihalle niin mies taitavana valehtelijana selitti vaimolleen, miten olen epävakaa yms. Vaimo uskoi kaiken ja he ovat edelleen yhdessä. Itse en ole enää viitsinyt vaimoa vaivata, vaikka mies välillä soittelee ja itkee perääni. Miehelle kerroin, että seuraavasta soitosta ilmoitan kaiken poliisille, vaimolle on turha nähtävästi ilmoittaa.
Itse olen miettinyt asian niin, että mies kaipaa vaihtelua ja ehkä jopa jotenkin ihastuu/hullaantuu, koska kelpaa naisille. Sitä luulee, että tilanne jatkuu hautaan asti samana ja kaikki pysyvät tyytyväisinä ja koskaan tilanne ei paljastu... Sitten kun paljastuu, niin syytetään 2 naista.
Juteltiin miehen kanssa aamulla, kun hän tuli käymään kahvilla. Sanoin hänelle varmaan jo tuhannetta kertaa, että olen kyllästynyt salailuun ja asioiden on mentävä eteenpäin. Kerroin myös, että jos ei mene niin minä menen ja lähden tulevalla kesälomalla istumaan terassille, jos vaikka tutustuisin siellä uusiin ja VAPAISIIN miehiin.
Noh, mies meni vakavaksi. Hän sanoi, että olen oikeassa ja ettei hän halua menettää minua. Ehdotin, että huomenna kun exä tuo lapsen, minä kerron exälle meidän suhteesta. Mies on kuitenkin pyörinyt luonani usein myös silloin, kun lapsi on täällä, joten se on vain ajan kysymys, milloin lapselta lipsahtaa jotain exälle. Mies suostui ehdotukseen sillä ehdolla, että exälle kerrotaan myös puolison tietävän suhteesta ja että he ovat jo jonkin aikaa sitten päättäneet yhdessä erota, mutta asuvat toistaiseksi vielä saman katon alla kunhan taloasia selviää. Exä on kuitenkin hyvin hiljainen mies, joka ei tykkää mistään juoruilusta tai toisten parisuhdeasioiden ruotimisesta, joten en usko exän huutelevan mitään kylillä.
Eli tämä on nyt suunnitelma. Olo on vähän ristiriitainen, mutta silti huojentunut, koska päätäni on vaivannut myös se, miten exä reagoi. En halua pitää häntä pimennossa, koska meidän ero meni kuitenkin hyvin ja välit ihan hyvät.
AP
Vierailija kirjoitti:
Juteltiin miehen kanssa aamulla, kun hän tuli käymään kahvilla. Sanoin hänelle varmaan jo tuhannetta kertaa, että olen kyllästynyt salailuun ja asioiden on mentävä eteenpäin. Kerroin myös, että jos ei mene niin minä menen ja lähden tulevalla kesälomalla istumaan terassille, jos vaikka tutustuisin siellä uusiin ja VAPAISIIN miehiin.
Noh, mies meni vakavaksi. Hän sanoi, että olen oikeassa ja ettei hän halua menettää minua. Ehdotin, että huomenna kun exä tuo lapsen, minä kerron exälle meidän suhteesta. Mies on kuitenkin pyörinyt luonani usein myös silloin, kun lapsi on täällä, joten se on vain ajan kysymys, milloin lapselta lipsahtaa jotain exälle. Mies suostui ehdotukseen sillä ehdolla, että exälle kerrotaan myös puolison tietävän suhteesta ja että he ovat jo jonkin aikaa sitten päättäneet yhdessä erota, mutta asuvat toistaiseksi vielä saman katon alla kunhan taloasia selviää. Exä on kuitenkin hyvin hiljainen mies, joka ei tykkää mistään juoruilusta tai toisten parisuhdeasioiden ruotimisesta, joten en usko exän huutelevan mitään kylillä.
Eli tämä on nyt suunnitelma. Olo on vähän ristiriitainen, mutta silti huojentunut, koska päätäni on vaivannut myös se, miten exä reagoi. En halua pitää häntä pimennossa, koska meidän ero meni kuitenkin hyvin ja välit ihan hyvät.
AP
Nyt tää ei ole enää edes uskottavaa. Mistå SINÄ tiedät, että puolisonsa tietää ja on ok asian kanssa? Mikä sulla on viallla? Etkö yhtään lukenut näitä viestejä? Jos nyt edes tää enää tottakaan on, koska menee jo ihan naurettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miksi kaikista maailman naisista tuo mies valitsi minut hetken huvin rakastajatterekseen? Olemme tosiaan tuntenut jo vuosia - kauemmin kuin hän on tuntenut oman puolisonsa - ja olemme molemmat samassa kaveripiirissä. Tuossahan menisi koko kaveripiiri ja ihan kaikki sosiaaliset suhteet sekaisin turhan takia, jos mies ei olisikaan tosissaan.
Puhumattakaan lapsestani. Yhtenä päivänä, kun mies oli käymässä ja lapsikin oli paikalla, miehen poistuttua lapsi kysyi minulta, että "miksi äiti olet aina noin iloinen kun *miehen nimi* tulee käymään"? Mies on todella läheinen myös lapsen kanssa, joten miksi hän sekoittaisi välittämänsä lapsenkin pään turhan takia? Ja mies on muuten todella huomaavainen ja ihana minulle. Ei siis pelkkää seksiä, vaan hän puhuu lämpimästi minulle ja tukee ja auttaa kaikessa.
Kyllä mielestäni vaikuttaa siltä, että mies on ihan tosissaan, mutta nykyinen puoliso on vaan jarruna. Mies on puhunut, että nainen manipuloi ja on oikeasti henkisesti niin kiero tapaus, että on parempi myös minun ja lapseni turvallisuuden vuoksi, että hän lopettaa suhteen ilman, että nainen kuulee meistä.
AP
Olen kokenut aivan saman, josta voisin kirjoittaa samoin kuin AP. Ja kyllä, mies ei vaimoaan jättänyt! Viestittelee tosin vieläkin viiden vuoden jälkeen, että "rakastaa niiiiiiiiin paljon.." - siis minua. Pelimies ei peleistään pääse milloinkaan. Minua kiukuttaa vieläkin oma hyväuskoisuuteni.
Outoa on se, että et ole estänyt miestä ja luet viestit. Miksi? Mieshän on täysi k^sipää.
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juteltiin miehen kanssa aamulla, kun hän tuli käymään kahvilla. Sanoin hänelle varmaan jo tuhannetta kertaa, että olen kyllästynyt salailuun ja asioiden on mentävä eteenpäin. Kerroin myös, että jos ei mene niin minä menen ja lähden tulevalla kesälomalla istumaan terassille, jos vaikka tutustuisin siellä uusiin ja VAPAISIIN miehiin.
Noh, mies meni vakavaksi. Hän sanoi, että olen oikeassa ja ettei hän halua menettää minua. Ehdotin, että huomenna kun exä tuo lapsen, minä kerron exälle meidän suhteesta. Mies on kuitenkin pyörinyt luonani usein myös silloin, kun lapsi on täällä, joten se on vain ajan kysymys, milloin lapselta lipsahtaa jotain exälle. Mies suostui ehdotukseen sillä ehdolla, että exälle kerrotaan myös puolison tietävän suhteesta ja että he ovat jo jonkin aikaa sitten päättäneet yhdessä erota, mutta asuvat toistaiseksi vielä saman katon alla kunhan taloasia selviää. Exä on kuitenkin hyvin hiljainen mies, joka ei tykkää mistään juoruilusta tai toisten parisuhdeasioiden ruotimisesta, joten en usko exän huutelevan mitään kylillä.
Eli tämä on nyt suunnitelma. Olo on vähän ristiriitainen, mutta silti huojentunut, koska päätäni on vaivannut myös se, miten exä reagoi. En halua pitää häntä pimennossa, koska meidän ero meni kuitenkin hyvin ja välit ihan hyvät.
AP
Nyt tää ei ole enää edes uskottavaa. Mistå SINÄ tiedät, että puolisonsa tietää ja on ok asian kanssa? Mikä sulla on viallla? Etkö yhtään lukenut näitä viestejä? Jos nyt edes tää enää tottakaan on, koska menee jo ihan naurettavaksi.
Siis ei se miehen puoliso tiedäkään. Mutta koska salailu ihan kaikilta ihmisiltä -erityisesti omalta exältäni - syö minua sisältäpäin ja vaikuttaa sitä kautta lapseeni, niin huomenna me kerromme (tai minä kerron) omalle exälleni ja lapseni isälle, että minulla on romanttinen suhde hänen kaverinsa ja lapsen kummisedän kanssa. Jotta edes lapsen isä tietää tästä suhteesta, koska kyllähän se vaikuttaa lapsenkin elämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juteltiin miehen kanssa aamulla, kun hän tuli käymään kahvilla. Sanoin hänelle varmaan jo tuhannetta kertaa, että olen kyllästynyt salailuun ja asioiden on mentävä eteenpäin. Kerroin myös, että jos ei mene niin minä menen ja lähden tulevalla kesälomalla istumaan terassille, jos vaikka tutustuisin siellä uusiin ja VAPAISIIN miehiin.
Noh, mies meni vakavaksi. Hän sanoi, että olen oikeassa ja ettei hän halua menettää minua. Ehdotin, että huomenna kun exä tuo lapsen, minä kerron exälle meidän suhteesta. Mies on kuitenkin pyörinyt luonani usein myös silloin, kun lapsi on täällä, joten se on vain ajan kysymys, milloin lapselta lipsahtaa jotain exälle. Mies suostui ehdotukseen sillä ehdolla, että exälle kerrotaan myös puolison tietävän suhteesta ja että he ovat jo jonkin aikaa sitten päättäneet yhdessä erota, mutta asuvat toistaiseksi vielä saman katon alla kunhan taloasia selviää. Exä on kuitenkin hyvin hiljainen mies, joka ei tykkää mistään juoruilusta tai toisten parisuhdeasioiden ruotimisesta, joten en usko exän huutelevan mitään kylillä.
Eli tämä on nyt suunnitelma. Olo on vähän ristiriitainen, mutta silti huojentunut, koska päätäni on vaivannut myös se, miten exä reagoi. En halua pitää häntä pimennossa, koska meidän ero meni kuitenkin hyvin ja välit ihan hyvät.
AP
Nyt tää ei ole enää edes uskottavaa. Mistå SINÄ tiedät, että puolisonsa tietää ja on ok asian kanssa? Mikä sulla on viallla? Etkö yhtään lukenut näitä viestejä? Jos nyt edes tää enää tottakaan on, koska menee jo ihan naurettavaksi.
Siis ei se miehen puoliso tiedäkään. Mutta koska salailu ihan kaikilta ihmisiltä -erityisesti omalta exältäni - syö minua sisältäpäin ja vaikuttaa sitä kautta lapseeni, niin huomenna me kerromme (tai minä kerron) omalle exälleni ja lapseni isälle, että minulla on romanttinen suhde hänen kaverinsa ja lapsen kummisedän kanssa. Jotta edes lapsen isä tietää tästä suhteesta, koska kyllähän se vaikuttaa lapsenkin elämään.
Ainoa normaalius tässä jutussa on se, että tunnet syyllisyyttä. Tosin reagoit siihenkin kovin erikoisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juteltiin miehen kanssa aamulla, kun hän tuli käymään kahvilla. Sanoin hänelle varmaan jo tuhannetta kertaa, että olen kyllästynyt salailuun ja asioiden on mentävä eteenpäin. Kerroin myös, että jos ei mene niin minä menen ja lähden tulevalla kesälomalla istumaan terassille, jos vaikka tutustuisin siellä uusiin ja VAPAISIIN miehiin.
Noh, mies meni vakavaksi. Hän sanoi, että olen oikeassa ja ettei hän halua menettää minua. Ehdotin, että huomenna kun exä tuo lapsen, minä kerron exälle meidän suhteesta. Mies on kuitenkin pyörinyt luonani usein myös silloin, kun lapsi on täällä, joten se on vain ajan kysymys, milloin lapselta lipsahtaa jotain exälle. Mies suostui ehdotukseen sillä ehdolla, että exälle kerrotaan myös puolison tietävän suhteesta ja että he ovat jo jonkin aikaa sitten päättäneet yhdessä erota, mutta asuvat toistaiseksi vielä saman katon alla kunhan taloasia selviää. Exä on kuitenkin hyvin hiljainen mies, joka ei tykkää mistään juoruilusta tai toisten parisuhdeasioiden ruotimisesta, joten en usko exän huutelevan mitään kylillä.
Eli tämä on nyt suunnitelma. Olo on vähän ristiriitainen, mutta silti huojentunut, koska päätäni on vaivannut myös se, miten exä reagoi. En halua pitää häntä pimennossa, koska meidän ero meni kuitenkin hyvin ja välit ihan hyvät.
AP
Nyt tää ei ole enää edes uskottavaa. Mistå SINÄ tiedät, että puolisonsa tietää ja on ok asian kanssa? Mikä sulla on viallla? Etkö yhtään lukenut näitä viestejä? Jos nyt edes tää enää tottakaan on, koska menee jo ihan naurettavaksi.
Siis ei se miehen puoliso tiedäkään. Mutta koska salailu ihan kaikilta ihmisiltä -erityisesti omalta exältäni - syö minua sisältäpäin ja vaikuttaa sitä kautta lapseeni, niin huomenna me kerromme (tai minä kerron) omalle exälleni ja lapseni isälle, että minulla on romanttinen suhde hänen kaverinsa ja lapsen kummisedän kanssa. Jotta edes lapsen isä tietää tästä suhteesta, koska kyllähän se vaikuttaa lapsenkin elämään.
Ainoa normaalius tässä jutussa on se, että tunnet syyllisyyttä. Tosin reagoit siihenkin kovin erikoisesti.
Tottakai tunnen syyllisyyttä! En minä ole mikään ilkeä ihminen, joka toivoo pahaa toisille. En edes tuolle puolisolle, vaikka hän kovin erityyppinen nainen onkin. Toivon, että hän löytää itselleen uuden miehen ja on onnellinen hänen kanssaan.
Mutta totuus on se, että minä ja hänen miehensä olemme tunteneet toisemme kauemmin kuin he ja meillä on oikeasti niin paljon yhteistä, jonka vuoksi tunnemme toisemme ihan läpikotaisin. Meillä on samanlainen rikkinäinen lapsuus, sama koulutustaso, olemme kotoisin samalta suunnalta ja meillä on samanlainen käsitys elämästä. Ennen suhdettammekin meillä oli todella syvällisiä kahdenkeskeisiä keskusteluja, joita miehellä ja nykyisellä puolisolla ei kuulemma ole ikinä ollut.
En olisi ikinä toivonut, että tämä tilanne eskaloituisi näin vaikeaksi, mutta en voi enää mitään. Olen kuitenkin koko ajan yrittänyt painostaa miestä rehellisyyteen ja eroamaan puolisostaan ajoissa ennen kuin tilanne muuttuu kipeämmäksi. Minä en voi erota hänen puolestaan, mutta olen minä ainakin yrittänyt, että myös puolisoa kohdeltaisiin niin asiallisesti kuin tässä tilanteessa voi.
AP
Minun eksäni jäi kiinni pettämisestä, eikä olisi millään halunnut erota vaan pitää molemmat naiset. Tämä toinen nainen tiesi, että oli tekemisissä varatun miehen kanssa.
Eksä osti itselleen uuden asunnon kutupaikaksi ja jätti minut vanhaan asuntoon. Jätti vaatteitaan ja hygieniatarvikkeitaan vanhaan asuntoon, kävi pesemässä pyykkiä vanhassa asunnossa jne.
Vanha muija vanhassa asunnossa jaa uusi muija uudessa asunnossa, kätevää, eikö? Oikein pelurin unelma.
Muutin nopeasti alta pois. Säätäköön nyt uuden valloituksen tilalleni, niin pysyy sama jännitys elämässä.
Kuulinkin työkaveriltaan myöhemmin, että aina säätää naisten kanssa. Harmi, etten tiennyt aiemmin.
Mitäs toimit tyhmästi ja itsekkäästi. Nyt ei auta kuin laittaa homma poikki ja anella Jumalalta anteeksiantoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juteltiin miehen kanssa aamulla, kun hän tuli käymään kahvilla. Sanoin hänelle varmaan jo tuhannetta kertaa, että olen kyllästynyt salailuun ja asioiden on mentävä eteenpäin. Kerroin myös, että jos ei mene niin minä menen ja lähden tulevalla kesälomalla istumaan terassille, jos vaikka tutustuisin siellä uusiin ja VAPAISIIN miehiin.
Noh, mies meni vakavaksi. Hän sanoi, että olen oikeassa ja ettei hän halua menettää minua. Ehdotin, että huomenna kun exä tuo lapsen, minä kerron exälle meidän suhteesta. Mies on kuitenkin pyörinyt luonani usein myös silloin, kun lapsi on täällä, joten se on vain ajan kysymys, milloin lapselta lipsahtaa jotain exälle. Mies suostui ehdotukseen sillä ehdolla, että exälle kerrotaan myös puolison tietävän suhteesta ja että he ovat jo jonkin aikaa sitten päättäneet yhdessä erota, mutta asuvat toistaiseksi vielä saman katon alla kunhan taloasia selviää. Exä on kuitenkin hyvin hiljainen mies, joka ei tykkää mistään juoruilusta tai toisten parisuhdeasioiden ruotimisesta, joten en usko exän huutelevan mitään kylillä.
Eli tämä on nyt suunnitelma. Olo on vähän ristiriitainen, mutta silti huojentunut, koska päätäni on vaivannut myös se, miten exä reagoi. En halua pitää häntä pimennossa, koska meidän ero meni kuitenkin hyvin ja välit ihan hyvät.
AP
Nyt tää ei ole enää edes uskottavaa. Mistå SINÄ tiedät, että puolisonsa tietää ja on ok asian kanssa? Mikä sulla on viallla? Etkö yhtään lukenut näitä viestejä? Jos nyt edes tää enää tottakaan on, koska menee jo ihan naurettavaksi.
Siis ei se miehen puoliso tiedäkään. Mutta koska salailu ihan kaikilta ihmisiltä -erityisesti omalta exältäni - syö minua sisältäpäin ja vaikuttaa sitä kautta lapseeni, niin huomenna me kerromme (tai minä kerron) omalle exälleni ja lapseni isälle, että minulla on romanttinen suhde hänen kaverinsa ja lapsen kummisedän kanssa. Jotta edes lapsen isä tietää tästä suhteesta, koska kyllähän se vaikuttaa lapsenkin elämään.
Ainoa normaalius tässä jutussa on se, että tunnet syyllisyyttä. Tosin reagoit siihenkin kovin erikoisesti.
Tottakai tunnen syyllisyyttä! En minä ole mikään ilkeä ihminen, joka toivoo pahaa toisille. En edes tuolle puolisolle, vaikka hän kovin erityyppinen nainen onkin. Toivon, että hän löytää itselleen uuden miehen ja on onnellinen hänen kanssaan.
Mutta totuus on se, että minä ja hänen miehensä olemme tunteneet toisemme kauemmin kuin he ja meillä on oikeasti niin paljon yhteistä, jonka vuoksi tunnemme toisemme ihan läpikotaisin. Meillä on samanlainen rikkinäinen lapsuus, sama koulutustaso, olemme kotoisin samalta suunnalta ja meillä on samanlainen käsitys elämästä. Ennen suhdettammekin meillä oli todella syvällisiä kahdenkeskeisiä keskusteluja, joita miehellä ja nykyisellä puolisolla ei kuulemma ole ikinä ollut.
En olisi ikinä toivonut, että tämä tilanne eskaloituisi näin vaikeaksi, mutta en voi enää mitään. Olen kuitenkin koko ajan yrittänyt painostaa miestä rehellisyyteen ja eroamaan puolisostaan ajoissa ennen kuin tilanne muuttuu kipeämmäksi. Minä en voi erota hänen puolestaan, mutta olen minä ainakin yrittänyt, että myös puolisoa kohdeltaisiin niin asiallisesti kuin tässä tilanteessa voi.
AP
Juu. Varsin asiallista toimintaa.
Mikset ap eron jälkeen voinut olla edes vuoden yksin ja käydä eroa henkisesti läpi? Oletko koskaan asunut yksin? Takerruit heti ensimmäiseen mieheen ja roikut hänessä, vaikka hän on varattu. Ilmoita, että suhteenne päättyy ja voi jatkua vasta kun miehen ero on selvä: molemmilla omat asunnot ja omaisuus jaettu. Jos mies todella haluaa sinut, hän tekee tämän ja jaksaa odottaa.
Mistä te oikein löydätte noita luuseri miehiä? Missä itsekunnioitus?
Jos kertoisin, saisin bannit. Ikävä kyllä kaikilla ei ole sitä. Yhtään.
M45