Onko muilla miehillä tällaista ongelmaa, että haluaisi kyllä kumppanin, mutta ei kiinnostu kenestäkään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väestöliiton mukaan noin 10% ihmisistä ei seurustele koskaan elämänsä aikana ja se on minusta yllättävän paljon. Tuohon vielä päälle ne joilla on niitä muutama lyhyt suhde elämänsä aikana mutta muuten he elävät sinkkuna elämänsä.

Mielenkiintoista se että sinkkujen määrä kasvaa jatkuvasti.

Yhteiskunta on muuttunut ja eritoten parisuhteet sekä niiden muodostuminen on muuttunu valtavasti. Väitän että ylivoimaisesti suurin syy alhaiseen syntyvyyteen on juuri se että nykyisin on sinkkuja paljon sekä eroja on paljon.

Itse en ole koskaan ollut parisuhteessa... nuorempana oli muutamia säätöjä ja tapailusuhteita mutta nyt reilu 30 vuotiaana nekin on jäänny pois koska pidän sinkkuelämää normaalina elämänä ja parisuhteessa elämäninen on minun mielestä se outo elämäntyyli.

On muitakin syitä, joita ei edes tutkita. Työkaverini sanoi juuri yhtenä päivänä, että olisi hän halunnut perheen, mutta kaikilla seurustelukumppaneilla on ollut ongelmia. Ehkä entiasaikaan tehtiin lapsia päihdeongelmista tai mt-ongelmista huolimatta, mutta onhan ne nykyisin yleinen syy, ettei jonkun kanssa uskalla tehdä lapsia. Toisaalta hyväkin asia.

Tottakai on muitakin syitä, en edes väittänyt että sinkkuus ja erot on ainoa syy alhaiselle syntyvyydelle.

Vaikuttais siltä että mitä enemmän on yksinasuvia niin sitä vähemmän vauvoja syntyy.

Hommaa paikataan sitten raahaamalla tänne tyyppejä maista, joissa naisilla ei ole oikeuksia. Heidät on osa pakkonaitettu ja sitten he lisääntyvät vailla mitään kyseenalaistamista. Jee, me saadaan heistä vanhustenhoitajia.

No itseasiassa ilman tuota raahaamista länsimaissa syntyvyys olisi vielä nykyistä alhaisempaa.

Jos nyt hedelmällisyysluku on sen 1,5 länsimaissa niin ilman "raahaamista" se olisi 1,0.

Ilman sitä länsimaat olisi jo romahtaneet koska työikäistä väestöä olisi liian vähän ja eläkeläisiä olisi valtavasti.

Voisi tietenkin miettiä kiireesti, millä se kantaväestön elämä saadaan sellaiseksi, että ollaan mieluiten jossain 1,5 - 2 hedelmällisyydessä ja ihmisten halutessa sitä luonnollisesti, kuin että teennäisesti raahataan alistavista kulttuureista väkeä. Ei mitään järkeä. Ylipäätään kaikkien maiden tulisi laittaa omat asiansa kuntoon ja kestävälle pohjalle. 

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaa kyllä 18-20-vuotiaat naiset, mutta sellaista on vaikeaa saada parisuhteeseen.

M40

Vaihdatko sitten nuorempaan, kun sille 20 vuotiaalle tulee 10vuotta lisää ikää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väestöliiton mukaan noin 10% ihmisistä ei seurustele koskaan elämänsä aikana ja se on minusta yllättävän paljon. Tuohon vielä päälle ne joilla on niitä muutama lyhyt suhde elämänsä aikana mutta muuten he elävät sinkkuna elämänsä.

Mielenkiintoista se että sinkkujen määrä kasvaa jatkuvasti.

Yhteiskunta on muuttunut ja eritoten parisuhteet sekä niiden muodostuminen on muuttunu valtavasti. Väitän että ylivoimaisesti suurin syy alhaiseen syntyvyyteen on juuri se että nykyisin on sinkkuja paljon sekä eroja on paljon.

Itse en ole koskaan ollut parisuhteessa... nuorempana oli muutamia säätöjä ja tapailusuhteita mutta nyt reilu 30 vuotiaana nekin on jäänny pois koska pidän sinkkuelämää normaalina elämänä ja parisuhteessa elämäninen on minun mielestä se outo elämäntyyli.

On muitakin syitä, joita ei edes tutkita. Työkaverini sanoi juuri yhtenä päivänä, että olisi hän halunnut perheen, mutta kaikilla seurustelukumppaneilla on ollut ongelmia. Ehkä entiasaikaan tehtiin lapsia päihdeongelmista tai mt-ongelmista huolimatta, mutta onhan ne nykyisin yleinen syy, ettei jonkun kanssa uskalla tehdä lapsia. Toisaalta hyväkin asia.

Tottakai on muitakin syitä, en edes väittänyt että sinkkuus ja erot on ainoa syy alhaiselle syntyvyydelle.

Vaikuttais siltä että mitä enemmän on yksinasuvia niin sitä vähemmän vauvoja syntyy.

Hommaa paikataan sitten raahaamalla tänne tyyppejä maista, joissa naisilla ei ole oikeuksia. Heidät on osa pakkonaitettu ja sitten he lisääntyvät vailla mitään kyseenalaistamista. Jee, me saadaan heistä vanhustenhoitajia.

No itseasiassa ilman tuota raahaamista länsimaissa syntyvyys olisi vielä nykyistä alhaisempaa.

Jos nyt hedelmällisyysluku on sen 1,5 länsimaissa niin ilman "raahaamista" se olisi 1,0.

Ilman sitä länsimaat olisi jo romahtaneet koska työikäistä väestöä olisi liian vähän ja eläkeläisiä olisi valtavasti.

Voisi tietenkin miettiä kiireesti, millä se kantaväestön elämä saadaan sellaiseksi, että ollaan mieluiten jossain 1,5 - 2 hedelmällisyydessä ja ihmisten halutessa sitä luonnollisesti, kuin että teennäisesti raahataan alistavista kulttuureista väkeä. Ei mitään järkeä. Ylipäätään kaikkien maiden tulisi laittaa omat asiansa kuntoon ja kestävälle pohjalle. 

Meidän koulutustasot on aivan liian korkealla tässä maassa, jotta syntyvyyttä saataisiin edes lähelle kahta. Ennemminkin ollaan Japanin, Etelä-Korean ja Singaporen tiellä 0,8 lasta/nainen.

Seksuaalisesti voisin panna vaikka ketä, mutta aidosti en vain kunnolla kiinnostu ainakaan sellaisista, jotka olisivat sinkkuja. Joku voi olla esim juurikin seksuaalisesti todella kiihottava niin että lasti lentää justiinsa kun ottaa persekannikoista kiinni ja takaapäin lykkii, mutta vakavassa mielessä tämä henkilö ei voisi vähempää kiinnostaa. Yleensä syynä on tietynlainen tyhjäpäisyys. Itse odotan, että henkilö on tietyllä tasolla esimerkiksi yhteiskunnallisten asioiden ymmärtämisen suhteen. Nykyajan naiset eivät tajua tämän suhteen useinkaan juuri mitään. Ei ymmärretä vaikkapa globaalista tai kotimaan politiikasta yhtään mitään, mutta sitten on turhaa tietoa, kuten tiedetään kaiken maailman turhat tiktokkaajat. Kyllä näitäkin naisia panna voi, mutta eihän nuo nyt jumalauta mitään parisuhdekamaa todellakaan ole tyhjine päineen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väestöliiton mukaan noin 10% ihmisistä ei seurustele koskaan elämänsä aikana ja se on minusta yllättävän paljon. Tuohon vielä päälle ne joilla on niitä muutama lyhyt suhde elämänsä aikana mutta muuten he elävät sinkkuna elämänsä.

Mielenkiintoista se että sinkkujen määrä kasvaa jatkuvasti.

Yhteiskunta on muuttunut ja eritoten parisuhteet sekä niiden muodostuminen on muuttunu valtavasti. Väitän että ylivoimaisesti suurin syy alhaiseen syntyvyyteen on juuri se että nykyisin on sinkkuja paljon sekä eroja on paljon.

Itse en ole koskaan ollut parisuhteessa... nuorempana oli muutamia säätöjä ja tapailusuhteita mutta nyt reilu 30 vuotiaana nekin on jäänny pois koska pidän sinkkuelämää normaalina elämänä ja parisuhteessa elämäninen on minun mielestä se outo elämäntyyli.

On muitakin syitä, joita ei edes tutkita. Työkaverini sanoi juuri yhtenä päivänä, että olisi hän halunnut perheen, mutta kaikilla seurustelukumppaneilla on ollut ongelmia. Ehkä entiasaikaan tehtiin lapsia päihdeongelmista tai mt-ongelmista huolimatta, mutta onhan ne nykyisin yleinen syy, ettei jonkun kanssa uskalla tehdä lapsia. Toisaalta hyväkin asia.

Tottakai on muitakin syitä, en edes väittänyt että sinkkuus ja erot on ainoa syy alhaiselle syntyvyydelle.

Vaikuttais siltä että mitä enemmän on yksinasuvia niin sitä vähemmän vauvoja syntyy.

Hommaa paikataan sitten raahaamalla tänne tyyppejä maista, joissa naisilla ei ole oikeuksia. Heidät on osa pakkonaitettu ja sitten he lisääntyvät vailla mitään kyseenalaistamista. Jee, me saadaan heistä vanhustenhoitajia.

No itseasiassa ilman tuota raahaamista länsimaissa syntyvyys olisi vielä nykyistä alhaisempaa.

Jos nyt hedelmällisyysluku on sen 1,5 länsimaissa niin ilman "raahaamista" se olisi 1,0.

Ilman sitä länsimaat olisi jo romahtaneet koska työikäistä väestöä olisi liian vähän ja eläkeläisiä olisi valtavasti.

Voisi tietenkin miettiä kiireesti, millä se kantaväestön elämä saadaan sellaiseksi, että ollaan mieluiten jossain 1,5 - 2 hedelmällisyydessä ja ihmisten halutessa sitä luonnollisesti, kuin että teennäisesti raahataan alistavista kulttuureista väkeä. Ei mitään järkeä. Ylipäätään kaikkien maiden tulisi laittaa omat asiansa kuntoon ja kestävälle pohjalle. 

Meidän koulutustasot on aivan liian korkealla tässä maassa, jotta syntyvyyttä saataisiin edes lähelle kahta. Ennemminkin ollaan Japanin, Etelä-Korean ja Singaporen tiellä 0,8 lasta/nainen.

Kuten sanoin, pitää kiireesti miettiä keinot, ellei halua poistaa esim. suomalaisia maailman kartalta. Ei se koulutus estä lisääntymistä. Se vaan sattuu olemaan nykyinen tila, jossa kouluttautunut ei koe niin paljon halua lisääntyä. Siihen löytyy joku keino.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnistan itseni tästä aloituksesta.

Reilusti kolmekymppinen ja takana muutama vakavampi suhde, useampi irtosuhde.

Jokaisessa tilanteessa homma on mennyt niin, että nainen alkaa kaivamalla kaivaa minusta vikoja, latomaan jotain ärsyttäviä piikittelyjä ja jakelemaan täysin tarpeetonta kritiikkiä. Siinä sitten mukavasti alkanut juttu muuttuukin naisen vaatimuslistan ja alati muuttuvien mielihalujen täyttämiseksi eli minulle ylimääräiseksi työksi ja läpipompittavaksi esteradaksi. Tuossa kohtaa oma kiinnostus häviää kun pieru saharaan. Oon antanut suhteissa paljon ja saanut vaan kaikenlaista ämmäilyä vastineeksi.

Oon suht pitkä, hyvätuloinen, korkeekoulutettu, urheileva ja ihan ok näköinen tyyppi, jolla on suunnilleen kaikki pääkopassa ja elämässä kunnossa. Silti en ole koskaan kelvannut kenellekkään ihan vaan ihmisenä, vaan aina minua on vaadittu muovautumaan johonkin naisen fantasiasapluunaan.

Enää ei vaan jaksa kiinnostaa. Luottamus täysi nolla. Ei oo naiset kaiken sen säätämisen arvoisia. Keskityn nyt vain itseeni.

Tämä. Aivan sama kokemus. Nykyään esim. tinderissä he alkavat jo heti keskustelun alussa kyselemään kysymyksiä, joilla selvittävät olenko heidän fantasiaan sopiva mies. Siitä tulee tunne, että heitä ei oikeasti kiinnosta tutustua minuun, vaan selvittää vastaanko heidän etukäteen päätettyä miesihannetta. Ei minua ainakaan kiinnosta tutustua ihmiseen, joka vertailee minua listaansa ja antaa sen perusteella pisteet. Haluaisin tutustua naiseen, joka ei ole päättänyt etukäteen minkälainen miehen pitää olla, vaan tutustuu avoimesti ja on kiinnostunut kuulemaan kuka minä olen.

Millaisia kysymyksiä siis kysellään? Olen aina itse kuvitellut, että deittaillessa nimenomaan kysymysten kysyminen on yksi tapa selvittää, millainen toinen on. Ja toisaalta on jotain asioita/ominaisuuksia, jotka kumppanilla täytyy olla - esim. sama ajatus siitä, halutaanko lapsia, ja monille on tärkeää yhteensopivat arvomaailmat ja/tai elämäntyylit. Ihan fiksua ottaa tämäntyyppiset asiat selville, jos oikesti vakava ja kestävä suhde on hakusessa.

Mielestäni pinnalliset asiat kuten tulotaso on sellaisia, joista ei kannattaisi kysellä. Arvoista toki voi.

Mutta jos henkilölle se tulotaso on tärkeä asia, niin eikö ole hyvä, että hän kysyy siitä? Samallahan tiedät sitä kautta itsekin hänestä jotain enemmän, eli sen että hän haluaa tietää deittikumppanin tulotason, mikä saattaa kertoa jotain hänen arvoistaan. Tuo on juuri sitä kaipaamaasi tutustumista, jonka perusteella voit itsekin päättää, kiinnostaako hän sinua edelleen vai ei.

Totta tuokin, mutta aika pinnalliseksi menee kumppanin etsiminen. Samalla pitäisi kai varmistaa vehkeen koot tai kuppikoko, se ettei toisella ole mitään ongelmia ja että on muutenkin täydellinen ihminen. Tuollainen alkaa olemaan enemmän kaupankäyntiä kuin rakkausliitto.

Ehkä näin. Mutta sehän kertoo vain, että henkilö on pinnallinen. Ei voi olla sinulle yllätys, että osa ihmisistä on sellaisia - kaikki eivät ole syvällisiä. Itse olisin vain tyytyväinen, jos deittailun alkuvaiheessa karsiutuisi noinkin helposti vääränlaiset ja pinnalliset yksilöt pois, joten ajattelisin, että henkilö tekee minulle palvelukset kyselemällä tulotasoani, koska se säästää minulta sen vaivan, että alkaisin selvittää, kuinka syvällinen/pinnallinen hän on. Hän tavallaan tekee työn puolestani ja helpottaa omaa päätöstäni, että kyseinen henkilö ei ole se, jota etsin.

Eivätkä kaikki ole pinnallisia eikä kaikkien kumppanivalintaa ohjaile raha. Mikäli toistuvasti käy niin, että tulee swaipattua oikealle vain rahasta kiinnostuneita, kannattaa vakavasti uhrata muutama ajatus omalle naismaullekin - onko niissä rahasta kyselijöissä jotain yhdistäviä tekijöitä profiilin, ulkonäön, elämäntyylin tms suhteen? Jos on, olisiko mahdollista kiinnostua jostain toisentyyppisistä naisista?

Niin no näinhän se on. Tosin en naisia pahemmin ole deittaillut vaan miehiä :D  ja moniin miehiin olenkin tutustunut, noin sadalle jutellut esim. puhelimessa tai muualla, ja tuo pinnallisuus on suuri syy miksi en ole löytänyt mielestäni kumppania.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaa kyllä 18-20-vuotiaat naiset, mutta sellaista on vaikeaa saada parisuhteeseen.

M40

Vaihdatko sitten nuorempaan, kun sille 20 vuotiaalle tulee 10vuotta lisää ikää?

Ei vaihda kun ei saa sitä ensimmäistäkään. Vielä vähemmän viisikymppisenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne, jotka "eivät halua lapsia". Todellisuudessa kyse on siitä, että ei heitä huoli kukaan. Yrittävät itselleen uskotella, että ikään kuin heillä olisi jokin vara valita ja että homma muka olisi omissa käsissä. Ei se ole.

Todellisuudessa on myös ihmisiä, jotka eivät halua lapsia.

Ei ole. Ei kukaan oikeasti halua elää täysin merkityksetöntä elämää.

Minä olen mies ja en halua lapsia koska minä en halua olla mikään äitihahmo eli minua ei lapsen hoito kiinnosta ja minä en tälläiseen yhteiskuntaan lapsia halua tehdä. Elämäni ek ole merkityksetöntä, käyn töissä, tapaan ystäviäni, harrastan omia harrastuksia ja nyt kesällä mökkeilen mökilläni.

Olen ikisinkku ja elämäni on hyvää näin, tai no verotusta suomessa pitäisi keventää reilusti.

M32

muista, kun olet 60-80v, että onko elämä merkityksellistä, kun ei ole omia aikuisia lapsia ketkä soittelee ja tulee käymään kylässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väestöliiton mukaan noin 10% ihmisistä ei seurustele koskaan elämänsä aikana ja se on minusta yllättävän paljon. Tuohon vielä päälle ne joilla on niitä muutama lyhyt suhde elämänsä aikana mutta muuten he elävät sinkkuna elämänsä.

Mielenkiintoista se että sinkkujen määrä kasvaa jatkuvasti.

Yhteiskunta on muuttunut ja eritoten parisuhteet sekä niiden muodostuminen on muuttunu valtavasti. Väitän että ylivoimaisesti suurin syy alhaiseen syntyvyyteen on juuri se että nykyisin on sinkkuja paljon sekä eroja on paljon.

Itse en ole koskaan ollut parisuhteessa... nuorempana oli muutamia säätöjä ja tapailusuhteita mutta nyt reilu 30 vuotiaana nekin on jäänny pois koska pidän sinkkuelämää normaalina elämänä ja parisuhteessa elämäninen on minun mielestä se outo elämäntyyli.

On muitakin syitä, joita ei edes tutkita. Työkaverini sanoi juuri yhtenä päivänä, että olisi hän halunnut perheen, mutta kaikilla seurustelukumppaneilla on ollut ongelmia. Ehkä entiasaikaan tehtiin lapsia päihdeongelmista tai mt-ongelmista huolimatta, mutta onhan ne nykyisin yleinen syy, ettei jonkun kanssa uskalla tehdä lapsia. Toisaalta hyväkin asia.

Tottakai on muitakin syitä, en edes väittänyt että sinkkuus ja erot on ainoa syy alhaiselle syntyvyydelle.

Vaikuttais siltä että mitä enemmän on yksinasuvia niin sitä vähemmän vauvoja syntyy.

Hommaa paikataan sitten raahaamalla tänne tyyppejä maista, joissa naisilla ei ole oikeuksia. Heidät on osa pakkonaitettu ja sitten he lisääntyvät vailla mitään kyseenalaistamista. Jee, me saadaan heistä vanhustenhoitajia.

No itseasiassa ilman tuota raahaamista länsimaissa syntyvyys olisi vielä nykyistä alhaisempaa.

Jos nyt hedelmällisyysluku on sen 1,5 länsimaissa niin ilman "raahaamista" se olisi 1,0.

Ilman sitä länsimaat olisi jo romahtaneet koska työikäistä väestöä olisi liian vähän ja eläkeläisiä olisi valtavasti.

Voisi tietenkin miettiä kiireesti, millä se kantaväestön elämä saadaan sellaiseksi, että ollaan mieluiten jossain 1,5 - 2 hedelmällisyydessä ja ihmisten halutessa sitä luonnollisesti, kuin että teennäisesti raahataan alistavista kulttuureista väkeä. Ei mitään järkeä. Ylipäätään kaikkien maiden tulisi laittaa omat asiansa kuntoon ja kestävälle pohjalle. 

Miettiä kyllä voi mutta en usko että missään länsimaassa syntyvyyttä saadaan nostettua pahemmin ilman merkittäviä muutoksia yhteiskuntaan. Onko missään länsimaassa syntyvyys yli 1,5 jos puhutaan pelkästään kantaväestön syntyvyydestä?

Jos haluttaisiin että kantaväestö alkaa tekemään lapsia enemmän niin kulttuurin ja arvojen pitäisi muuttua todella paljon enkä usko että niin tulee tapahtumaan.

Rahalla ja tukia jakamalla syntyvyys ei nouse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen mies ja en halua lapsia koska minä en halua olla mikään äitihahmo eli minua ei lapsen hoito kiinnosta ja minä en tälläiseen yhteiskuntaan lapsia halua tehdä. Elämäni ek ole merkityksetöntä, käyn töissä, tapaan ystäviäni, harrastan omia harrastuksia ja nyt kesällä mökkeilen mökilläni.

Olen ikisinkku ja elämäni on hyvää näin, tai no verotusta suomessa pitäisi keventää reilusti.

M32

muista, kun olet 60-80v, että onko elämä merkityksellistä, kun ei ole omia aikuisia lapsia ketkä soittelee ja tulee käymään kylässä.

On se.

En kiinnostu, eikä kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut mieheni kanssa yli 20 vuotta ja muutama ystäväni on tämän ajan kuluessa eronnut ja löytänyt uuden rakkauden. Joskus mietin, että näiden vuosien aikana vastaani ei ole tullut yhden yhtä miestä, jota kohtaan tuntisin edes jonkinlaista kiinnostusta. En siis todellakaan edes etsi ketään, mutta jos etsisin, niin tiukassa olisi.

Teen asiakaspalvelutyötä ja juttelen päivän aikana hyvin monen ihmisen kanssa. Vastaan on tullut mukavia miehiä, tosi mukaviakin, mutta siinä kaikki, kukaan ei ole herättänyt minkäänlaista mielenkiintoa. En kykene edes ajattelemaan pusua kenenkään kanssa, saati enempää, mutta kun ajattelen omaa aviomiestäni, niin tunne on todella voimakas heti.

Olisin siis varmasti loppuikäni yksin, jos miehen kanssa ero tulisi. Tai sitten olisin vain ihan kaveri jonkun kanssa ja se riittäisi. En kuitenkaan tyytyisi mihinkään sellaiseen tyyppiin, joka olisi aika hyvä.

En minäkään rakastuneena ja toiseen sitoutuneena näe muita kiinnostavina tai potentiaalisina kumppaniehdokkaina. Katoavaista mutta normaalia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi on ilmainen nettiporno. Voi poistaa paineet ilman vaivannäköä, nalkutusta, minkäänlaisia kompromisseja tai vaivaa. Ei suurimmalla osalla naisista ole mitään annettavaa seksin lisäksi, ja sen saaminen on liian vaivalloista. Arki sujuu ilman naistakin. Ainoa asia mihin naista tarvitsisi on seksi ja lasten hankkiminen.

No se että katsot pornoa kertookin jo aika paljon siitä miten näet naiset, halvennettavina objekteina. Todennäköisesti sinulle ihan normaali keskustelu ja pyyntökin on vaan ärsyttävää nalkutusta kun se tulee mielestäsi alempiarvoisen suusta.

"Ei suurimmalla osalla naisista ole mitään annettavaa seksin lisäksi, ja sen saaminen on liian vaivalloista."

Mikä jäi tästä lauseesta ymmärtämättä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnistan itseni tästä aloituksesta.

Reilusti kolmekymppinen ja takana muutama vakavampi suhde, useampi irtosuhde.

Jokaisessa tilanteessa homma on mennyt niin, että nainen alkaa kaivamalla kaivaa minusta vikoja, latomaan jotain ärsyttäviä piikittelyjä ja jakelemaan täysin tarpeetonta kritiikkiä. Siinä sitten mukavasti alkanut juttu muuttuukin naisen vaatimuslistan ja alati muuttuvien mielihalujen täyttämiseksi eli minulle ylimääräiseksi työksi ja läpipompittavaksi esteradaksi. Tuossa kohtaa oma kiinnostus häviää kun pieru saharaan. Oon antanut suhteissa paljon ja saanut vaan kaikenlaista ämmäilyä vastineeksi.

Oon suht pitkä, hyvätuloinen, korkeekoulutettu, urheileva ja ihan ok näköinen tyyppi, jolla on suunnilleen kaikki pääkopassa ja elämässä kunnossa. Silti en ole koskaan kelvannut kenellekkään ihan vaan ihmisenä, vaan aina minua on vaadittu muovautumaan johonkin naisen fantasiasapluunaan.

Enää ei vaan jaksa kiinnostaa. Luottamus täysi nolla. Ei oo naiset kaiken sen säätämisen arvoisia. Keskityn nyt vain itseeni.

Tämä. Aivan sama kokemus. Nykyään esim. tinderissä he alkavat jo heti keskustelun alussa kyselemään kysymyksiä, joilla selvittävät olenko heidän fantasiaan sopiva mies. Siitä tulee tunne, että heitä ei oikeasti kiinnosta tutustua minuun, vaan selvittää vastaanko heidän etukäteen päätettyä miesihannetta. Ei minua ainakaan kiinnosta tutustua ihmiseen, joka vertailee minua listaansa ja antaa sen perusteella pisteet. Haluaisin tutustua naiseen, joka ei ole päättänyt etukäteen minkälainen miehen pitää olla, vaan tutustuu avoimesti ja on kiinnostunut kuulemaan kuka minä olen.

Millaisia kysymyksiä siis kysellään? Olen aina itse kuvitellut, että deittaillessa nimenomaan kysymysten kysyminen on yksi tapa selvittää, millainen toinen on. Ja toisaalta on jotain asioita/ominaisuuksia, jotka kumppanilla täytyy olla - esim. sama ajatus siitä, halutaanko lapsia, ja monille on tärkeää yhteensopivat arvomaailmat ja/tai elämäntyylit. Ihan fiksua ottaa tämäntyyppiset asiat selville, jos oikesti vakava ja kestävä suhde on hakusessa.

"Siitä tulee tunne, että heitä ei oikeasti kiinnosta tutustua minuun, vaan selvittää vastaanko heidän etukäteen päätettyä miesihannetta"

Etkö ymmärtänyt lukemaasi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väestöliiton mukaan noin 10% ihmisistä ei seurustele koskaan elämänsä aikana ja se on minusta yllättävän paljon. Tuohon vielä päälle ne joilla on niitä muutama lyhyt suhde elämänsä aikana mutta muuten he elävät sinkkuna elämänsä.

Mielenkiintoista se että sinkkujen määrä kasvaa jatkuvasti.

Yhteiskunta on muuttunut ja eritoten parisuhteet sekä niiden muodostuminen on muuttunu valtavasti. Väitän että ylivoimaisesti suurin syy alhaiseen syntyvyyteen on juuri se että nykyisin on sinkkuja paljon sekä eroja on paljon.

Itse en ole koskaan ollut parisuhteessa... nuorempana oli muutamia säätöjä ja tapailusuhteita mutta nyt reilu 30 vuotiaana nekin on jäänny pois koska pidän sinkkuelämää normaalina elämänä ja parisuhteessa elämäninen on minun mielestä se outo elämäntyyli.

On muitakin syitä, joita ei edes tutkita. Työkaverini sanoi juuri yhtenä päivänä, että olisi hän halunnut perheen, mutta kaikilla seurustelukumppaneilla on ollut ongelmia. Ehkä entiasaikaan tehtiin lapsia päihdeongelmista tai mt-ongelmista huolimatta, mutta onhan ne nykyisin yleinen syy, ettei jonkun kanssa uskalla tehdä lapsia. Toisaalta hyväkin asia.

Tottakai on muitakin syitä, en edes väittänyt että sinkkuus ja erot on ainoa syy alhaiselle syntyvyydelle.

Vaikuttais siltä että mitä enemmän on yksinasuvia niin sitä vähemmän vauvoja syntyy.

Hommaa paikataan sitten raahaamalla tänne tyyppejä maista, joissa naisilla ei ole oikeuksia. Heidät on osa pakkonaitettu ja sitten he lisääntyvät vailla mitään kyseenalaistamista. Jee, me saadaan heistä vanhustenhoitajia.

No itseasiassa ilman tuota raahaamista länsimaissa syntyvyys olisi vielä nykyistä alhaisempaa.

Jos nyt hedelmällisyysluku on sen 1,5 länsimaissa niin ilman "raahaamista" se olisi 1,0.

Ilman sitä länsimaat olisi jo romahtaneet koska työikäistä väestöä olisi liian vähän ja eläkeläisiä olisi valtavasti.

Voisi tietenkin miettiä kiireesti, millä se kantaväestön elämä saadaan sellaiseksi, että ollaan mieluiten jossain 1,5 - 2 hedelmällisyydessä ja ihmisten halutessa sitä luonnollisesti, kuin että teennäisesti raahataan alistavista kulttuureista väkeä. Ei mitään järkeä. Ylipäätään kaikkien maiden tulisi laittaa omat asiansa kuntoon ja kestävälle pohjalle. 

Meidän koulutustasot on aivan liian korkealla tässä maassa, jotta syntyvyyttä saataisiin edes lähelle kahta. Ennemminkin ollaan Japanin, Etelä-Korean ja Singaporen tiellä 0,8 lasta/nainen.

Kuten sanoin, pitää kiireesti miettiä keinot, ellei halua poistaa esim. suomalaisia maailman kartalta. Ei se koulutus estä lisääntymistä. Se vaan sattuu olemaan nykyinen tila, jossa kouluttautunut ei koe niin paljon halua lisääntyä. Siihen löytyy joku keino.

Joo. Laitetaan tämä valtio entistä enemmän sekaisin ja sotketaan kaikki asiat ihan päin persettä ja viedään ihmisiltä ostovoima ja köyhdytetään ne. LOL :D, kyllä se siitä.

"miksi ette lisäänny". Ei saat*na , hah hah

Ei oo rahaa edes itsensä elättämiseen ja pitäis vielä lisääntyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnistan itseni tästä aloituksesta.

Reilusti kolmekymppinen ja takana muutama vakavampi suhde, useampi irtosuhde.

Jokaisessa tilanteessa homma on mennyt niin, että nainen alkaa kaivamalla kaivaa minusta vikoja, latomaan jotain ärsyttäviä piikittelyjä ja jakelemaan täysin tarpeetonta kritiikkiä. Siinä sitten mukavasti alkanut juttu muuttuukin naisen vaatimuslistan ja alati muuttuvien mielihalujen täyttämiseksi eli minulle ylimääräiseksi työksi ja läpipompittavaksi esteradaksi. Tuossa kohtaa oma kiinnostus häviää kun pieru saharaan. Oon antanut suhteissa paljon ja saanut vaan kaikenlaista ämmäilyä vastineeksi.

Oon suht pitkä, hyvätuloinen, korkeekoulutettu, urheileva ja ihan ok näköinen tyyppi, jolla on suunnilleen kaikki pääkopassa ja elämässä kunnossa. Silti en ole koskaan kelvannut kenellekkään ihan vaan ihmisenä, vaan aina minua on vaadittu muovautumaan johonkin naisen fantasiasapluunaan.

Enää ei vaan jaksa kiinnostaa. Luottamus täysi nolla. Ei oo naiset kaiken sen säätämisen arvoisia. Keskityn nyt vain itseeni.

Tämä. Aivan sama kokemus. Nykyään esim. tinderissä he alkavat jo heti keskustelun alussa kyselemään kysymyksiä, joilla selvittävät olenko heidän fantasiaan sopiva mies. Siitä tulee tunne, että heitä ei oikeasti kiinnosta tutustua minuun, vaan selvittää vastaanko heidän etukäteen päätettyä miesihannetta. Ei minua ainakaan kiinnosta tutustua ihmiseen, joka vertailee minua listaansa ja antaa sen perusteella pisteet. Haluaisin tutustua naiseen, joka ei ole päättänyt etukäteen minkälainen miehen pitää olla, vaan tutustuu avoimesti ja on kiinnostunut kuulemaan kuka minä olen.

Millaisia kysymyksiä siis kysellään? Olen aina itse kuvitellut, että deittaillessa nimenomaan kysymysten kysyminen on yksi tapa selvittää, millainen toinen on. Ja toisaalta on jotain asioita/ominaisuuksia, jotka kumppanilla täytyy olla - esim. sama ajatus siitä, halutaanko lapsia, ja monille on tärkeää yhteensopivat arvomaailmat ja/tai elämäntyylit. Ihan fiksua ottaa tämäntyyppiset asiat selville, jos oikesti vakava ja kestävä suhde on hakusessa.

"Siitä tulee tunne, että heitä ei oikeasti kiinnosta tutustua minuun, vaan selvittää vastaanko heidän etukäteen päätettyä miesihannetta"

Etkö ymmärtänyt lukemaasi

Miten haluaisit että sinuun tutustutaan jos kysymysten kysyminen on poissuljettua? Yleensä deittipalstoilla kysytään kysymyksiä jotta keskustelu jatkuisi. Miten sinä haluaisit että naiset toimivat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väestöliiton mukaan noin 10% ihmisistä ei seurustele koskaan elämänsä aikana ja se on minusta yllättävän paljon. Tuohon vielä päälle ne joilla on niitä muutama lyhyt suhde elämänsä aikana mutta muuten he elävät sinkkuna elämänsä.

Mielenkiintoista se että sinkkujen määrä kasvaa jatkuvasti.

Yhteiskunta on muuttunut ja eritoten parisuhteet sekä niiden muodostuminen on muuttunu valtavasti. Väitän että ylivoimaisesti suurin syy alhaiseen syntyvyyteen on juuri se että nykyisin on sinkkuja paljon sekä eroja on paljon.

Itse en ole koskaan ollut parisuhteessa... nuorempana oli muutamia säätöjä ja tapailusuhteita mutta nyt reilu 30 vuotiaana nekin on jäänny pois koska pidän sinkkuelämää normaalina elämänä ja parisuhteessa elämäninen on minun mielestä se outo elämäntyyli.

On muitakin syitä, joita ei edes tutkita. Työkaverini sanoi juuri yhtenä päivänä, että olisi hän halunnut perheen, mutta kaikilla seurustelukumppaneilla on ollut ongelmia. Ehkä entiasaikaan tehtiin lapsia päihdeongelmista tai mt-ongelmista huolimatta, mutta onhan ne nykyisin yleinen syy, ettei jonkun kanssa uskalla tehdä lapsia. Toisaalta hyväkin asia.

Tottakai on muitakin syitä, en edes väittänyt että sinkkuus ja erot on ainoa syy alhaiselle syntyvyydelle.

Vaikuttais siltä että mitä enemmän on yksinasuvia niin sitä vähemmän vauvoja syntyy.

Hommaa paikataan sitten raahaamalla tänne tyyppejä maista, joissa naisilla ei ole oikeuksia. Heidät on osa pakkonaitettu ja sitten he lisääntyvät vailla mitään kyseenalaistamista. Jee, me saadaan heistä vanhustenhoitajia.

No itseasiassa ilman tuota raahaamista länsimaissa syntyvyys olisi vielä nykyistä alhaisempaa.

Jos nyt hedelmällisyysluku on sen 1,5 länsimaissa niin ilman "raahaamista" se olisi 1,0.

Ilman sitä länsimaat olisi jo romahtaneet koska työikäistä väestöä olisi liian vähän ja eläkeläisiä olisi valtavasti.

Ollaan romahdettu tuon raahaamisen takia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nainen, mutta tunnistan ilmiön. Ei niitä miehiä elämän aikana ole montaa tullut vastaan, jotka ovat kunnolla herättäneet kiinnostuksen, mutta riittävästi kuitenkin, niin että parisuhteita on ollut. Pisin sinkkuvaihe oli yksinhuoltajana n. 6 vuotta.

99 prosenttia miehistä on minulle ihan kiinnostusta herättämätöntä massaa tai pelkkiä neutraaleja kavereita, mutta sitten joskus vain tulee joku vastaan, joka kunnolla kolahtaa. Parin kanssa ollut sellaista järjetöntä sähköä, etten uskoisi, jos en olisi kokenut. Eikä ole mitään tiettyjä ominaisuuksia, mikä on minulle se vetovoimainen juttu, minkä perusteella joku kiinnostaa. Tunnen naisia, jotka tuntuvat kiinnostuvan useista miehistä ja jatkuvasti löytävät seuraa, mutta minä satun olemaan tällainen, jolle matcheja on harvemmassa, mistä lie johtuu.

Kumppanin löytymisen helppous on tasan tarkkaan yhdestä asiasta kiinni: kuinka paljon minulla on vaatimuksia toiselle osapuolelle. Ne naiset löytävät kumppanin helposti, jotka eivät juuri vaadi miehestä ulkonäköä, päihteettömyyttä tai edes työtä. Tällaisia naisia on keski-iässä yllättävän paljon, koska moni nainen ei pysty elämään "yksin".

Selkeästi sinulla on vaikeuksia ymmärtää, että ihmisillä on muitakin näkökulmia kuin omasi.

Tuo viimeinen lausehan nimenomaan pitää paikkansa miesten kohdalla. Suurin osa näistä "pakkopariutujista" on miehiä ja nimenomaan ulkonäkö on tärkein kriteeri. Rumat ja lihavatkin miehet tahtoo hyvännäköisen naisen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnistan itseni tästä aloituksesta.

Reilusti kolmekymppinen ja takana muutama vakavampi suhde, useampi irtosuhde.

Jokaisessa tilanteessa homma on mennyt niin, että nainen alkaa kaivamalla kaivaa minusta vikoja, latomaan jotain ärsyttäviä piikittelyjä ja jakelemaan täysin tarpeetonta kritiikkiä. Siinä sitten mukavasti alkanut juttu muuttuukin naisen vaatimuslistan ja alati muuttuvien mielihalujen täyttämiseksi eli minulle ylimääräiseksi työksi ja läpipompittavaksi esteradaksi. Tuossa kohtaa oma kiinnostus häviää kun pieru saharaan. Oon antanut suhteissa paljon ja saanut vaan kaikenlaista ämmäilyä vastineeksi.

Oon suht pitkä, hyvätuloinen, korkeekoulutettu, urheileva ja ihan ok näköinen tyyppi, jolla on suunnilleen kaikki pääkopassa ja elämässä kunnossa. Silti en ole koskaan kelvannut kenellekkään ihan vaan ihmisenä, vaan aina minua on vaadittu muovautumaan johonkin naisen fantasiasapluunaan.

Enää ei vaan jaksa kiinnostaa. Luottamus täysi nolla. Ei oo naiset kaiken sen säätämisen arvoisia. Keskityn nyt vain itseeni.

Tämä. Aivan sama kokemus. Nykyään esim. tinderissä he alkavat jo heti keskustelun alussa kyselemään kysymyksiä, joilla selvittävät olenko heidän fantasiaan sopiva mies. Siitä tulee tunne, että heitä ei oikeasti kiinnosta tutustua minuun, vaan selvittää vastaanko heidän etukäteen päätettyä miesihannetta. Ei minua ainakaan kiinnosta tutustua ihmiseen, joka vertailee minua listaansa ja antaa sen perusteella pisteet. Haluaisin tutustua naiseen, joka ei ole päättänyt etukäteen minkälainen miehen pitää olla, vaan tutustuu avoimesti ja on kiinnostunut kuulemaan kuka minä olen.

Millaisia kysymyksiä siis kysellään? Olen aina itse kuvitellut, että deittaillessa nimenomaan kysymysten kysyminen on yksi tapa selvittää, millainen toinen on. Ja toisaalta on jotain asioita/ominaisuuksia, jotka kumppanilla täytyy olla - esim. sama ajatus siitä, halutaanko lapsia, ja monille on tärkeää yhteensopivat arvomaailmat ja/tai elämäntyylit. Ihan fiksua ottaa tämäntyyppiset asiat selville, jos oikesti vakava ja kestävä suhde on hakusessa.

"Siitä tulee tunne, että heitä ei oikeasti kiinnosta tutustua minuun, vaan selvittää vastaanko heidän etukäteen päätettyä miesihannetta"

Etkö ymmärtänyt lukemaasi

Miten haluaisit että sinuun tutustutaan jos kysymysten kysyminen on poissuljettua? Yleensä deittipalstoilla kysytään kysymyksiä jotta keskustelu jatkuisi. Miten sinä haluaisit että naiset toimivat?

Et edelleenkään ymmärtänyt mistä on kyse, tai et halua ymmärtää.

Niin. Minä en käytä deittipalstoja.

Vierailija kirjoitti:

Tätä vaivaa on nyt liikkeellä, kun samaa on kyselty viime viikkoina eri paikkakuntien Jodelissa ja joka paikassa. Onko tämän valittelu nyt joku muoti-ilmiö vai onko todella vain tullut ihmisillä viimein turtuminen ja kyllästyminen Tinder-kulttuuriin ja muuhun keinotekoiseen, ettei mikään tunnu enää miltään? Toisaalta olisi ihan terveellinen käänne, jos palattaisiin johonkin vähän terveempään kulttuuriin tämän kertakäyttömeiningin sijaan.

Paskakulttuuri jatkuu ja aivopesu siihen