Mikä saa ihmisen kiintymään tavaraan niin että mistään ei suostu luopumaan. Äidilläni on valehtelematta 50 kylpypyyhettä
Lakanasettejä myös kymmeniä, plus kaikki muut liinavaatteet. Ja muu roina. Salaa heitin pari jätesäkillistä pois kun järjestin hänen kaappejaan eikä edes ole huomannut mitään puuttuvan. Kysyttäessä että joutaisiko osa jo pois ei mistään suostu luopumaan.
Kommentit (65)
Ei vanhoja pyyhkeitä heitetä menemään. Niillä voi kuivata ikkunat pesun jälkeen tai käyttää lattiarätteinä. Ite puhdistan tavlvikengät vanhoilla pyyhkeillä ennen varastoon laittoa.
Vierailija kirjoitti:
Ei vanhoja pyyhkeitä heitetä menemään. Niillä voi kuivata ikkunat pesun jälkeen tai käyttää lattiarätteinä. Ite puhdistan tavlvikengät vanhoilla pyyhkeillä ennen varastoon laittoa.
Tuo on sinulle mahdollista. Hamsteri ei voi alentaa "ihan hyvää" käyttökelpoista pyyhettä rätiksi ja sitä kautta roskiin. Eikä tuosta ole apua silloin kun asunto on jo täynnä turhaa tavaraa. Se rättikin kun vaatii säilytyspaikan.
M60
Vierailija kirjoitti:
Mullakin on pyyhkeitä loppuelämäksi. Yhtään uusia ei tarvi ostaa. Lakanoitakin luultavasti on riittävästi tämän elämän tarpeisiin. Samoin astioita, kattiloita, pannuja ja muita keittiövälineitä. Vaatteitakin on. Olen 59-vuotias.
85-vuotias äitini sen sijaan suunnittelee tämän tästä, mitä tavaraa pitäisi olla taas uusimassa, vaikka entinen on aivan hyvää. Onneksi topuutteluni nykyään vähän edes häneen tehoaa.
Tämä on kyllä luonnekysymys. Itse olen 68v ja täsmälleen 59v kanssa samaa mieltä. Ihanan vapauttavaa kun ei enää tarvitse uusia mitään. Vaatteiden ostaminenkin käy jo työstä, pengon kaappia josko sieltä löytyisi joku unohdettu vaate. Nuorempana asioiden piti olla sävy sävyyn, nyt olen jo paljon rennompi.
Kirjojen kanssa on tiukempaa, ajattelin nyt viedä Konttiin satsin sellaisia kirjoja, joiden kuvittelisin kiinnostavan muitakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mullakin on pyyhkeitä loppuelämäksi. Yhtään uusia ei tarvi ostaa. Lakanoitakin luultavasti on riittävästi tämän elämän tarpeisiin. Samoin astioita, kattiloita, pannuja ja muita keittiövälineitä. Vaatteitakin on. Olen 59-vuotias.
85-vuotias äitini sen sijaan suunnittelee tämän tästä, mitä tavaraa pitäisi olla taas uusimassa, vaikka entinen on aivan hyvää. Onneksi topuutteluni nykyään vähän edes häneen tehoaa.
Tämä on kyllä luonnekysymys. Itse olen 68v ja täsmälleen 59v kanssa samaa mieltä. Ihanan vapauttavaa kun ei enää tarvitse uusia mitään. Vaatteiden ostaminenkin käy jo työstä, pengon kaappia josko sieltä löytyisi joku unohdettu vaate. Nuorempana asioiden piti olla sävy sävyyn, nyt olen jo paljon rennompi.
Kirjojen kanssa on tiukempaa, ajattelin nyt viedä Konttiin satsin sellaisia kirjoja, joiden kuvittelisin kiinnostavan m
Minäkin aluksi arastelin kirjojen repimistä kierrätyspaperiksi (kannet pois) tai lajittelusta suoraan poltettavaksi energiajätteeksi. Kun siis itsellänikin on iso kirjahylly täynnä kirjoja. Mutta hamsterin keräämille kirjoille ei oikeasti löytynyt muuta käyttöä ja niistä oli pakko hankkiutua eroon. Sama on jokaisella itse vanhaksi elävällä edessään jos omat tai puolison vanhemmat ovat hamstereita.
Käy ensin Kontissa kysymässä ennen kuin raahaat sinne kassikaupalla kirjoja.
M60
Appiukko osti kirppareilta ja kirjaatoista poistokirjoja varastoiden ne kesämökille syksyn, taven ja kevään aikana. Hän ei niitä lukenut vaan hamstrasi. Minä joka kesä hävitin muutaman kaasillisen kirjoja sieltä kirjakasojen alta jotta mökille mahtui elämään. Tätä jatkui parikymmentä vuotta. Heitin pois myös muuta hamsterin keräämää romua. En tietenkään kysynyt lupaa muilta kuin puolisoltani.
Kun appiukko kuoli niin siivosin mökiltä ja autotallista jotakuinkin 1500...2000 kiloa kirjoja roskiin. Antikvaariin raahasin kymmenen ikeakassillisen erän (300 kg) josta löytyi yksi (1) kauppiasta lievästi eli 5€ verran kiinnostanut kirja. Yhtä ja samaa kirjaa saattoi pois heitettävissä olla viisi samanlaista kappaletta eri aikoihin ostettuna. Tietosanakirjojakin oli varmaan yli viisi täyttä sarjaa.
M60