Tabu: työkaverien koulutustaso näkyy työpaikalla

Ei se nyt varsinaisesti tabu ole. Toisaalta olen huomannut (olen itse samanlaisessa työpaikassa jossa on porukkaa amiksista korkeakoulutettuihin), että alemmin koulutettujen taso nousee kun he työskentelevät korkeammin koulutettujen kanssa. Siis meillä ainakin kaikki amikset on skarppeja ja mukavia. Ja ne jotka oli alussa vähän niin ja näin, on parantaneet ja omaksuneet työyhteisön hengen. Tyypistähän tämä lopulta on kiinni. On niitä tomppeleita korkeakoulutetuissakin.

Vierailija kirjoitti:

Mitä se lammas selittää.Ajattelevan ihmisen tehtävänä on kyseenalaistaa.

Jos vain kyseenalaistaa, muttei koskaan tarjoa ratkaisuvaihtoehtoja, ei ole kovinkaan suuri ajattelija.

Vierailija kirjoitti:

Duunarit tekee, korkeakoulutetut suunnittelevat niiden työt, vaikka eivät ole päivääkään niitä tehnyt. Terveisin duunari, jonka työmäärä juuri kolminkertaistui kun suunnitteluosasto oli sitä mieltä, että "yksinkertaistetaan" hommaa. Tulisivat tekemään itse tätä työtä niin saattaisi yksinkertaistamiset monimutkaistua, mutta helpottua.

Eri tasojen työntekijöiden tasavertaista kommunikaatiota tarvittaisiin enemmän. Kummankin puolen työstä olen kokenut.

Työkaverien ärsyttävyys on mielestäni enemmän persoona- kuin koulutustasokysymys.

Eikös tollanen erottelu orjien koulutustason mukaan ole jo mennyttä aikaa???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokaisella on oma käsitys siitä mikä on oikea tapa. Se mikä on oikea tapa sinun työpaikassasi riippuu ainoastaan siitä kuka on hierarkiassa korkeimmalla.

Siihen oikeaan tapaan kyllä voi olla syynsä. Mikä voi tuntua siitä alimmasta tasolla jostain ihan turhasta jutusta, minkä voi oikaista, voikin tulla jatkossa suuria ongelmia, kun seuraavien vaiheiden hommissa se oikaisu kostautuukin ja joudutaan palaamaan takaisin tekemään koko homma alusta. Se alin tyyppi vaan ei tajua koko kokonaisuutta.

Oman kokemuksen mukaan ylin tyyppi on se joka ei tajua muuta kuin kokonaisuuden mutta ei missä voi oikoa. Keskitasolla yritetään olla oikomatta mutta ylin taso kertoo että nyt on pakko mutta saatte koko ens kvartaalin aikaa korjata. Alin taso ei halua olla paikalla korjaamassa juttuja, joihin ei pitäisi koskea tai joita ei saisi oikoa, mutta keskitaso pitkin hampain ohjeistaa.

Ylin taso lähtee kun numerot näyttää hyvältä, alin taso miettii ammatinvalintaa uudestaan ja keskitaso saa kenkää tai burnoutin.

Olisihan se erikoista, jos koulutustaso ei näkyisi mitenkään työpaikalla. Olisivat koulutukset menneet hukkaan. Toinen juttu on sitten se, kestävätkö matalammin kouluttautuneet "tasa-arvoisessa Suomessa" sitä eroavaisuutta.

Kuitenkin, jos jää korostamaan jotain muodollista pätevyyttään ja koulutustaan, silloin ei todennäköisesti ole vielä kehittynyt oman alansa ammattilaiseksi. Koulutushan on vasta ensi askel kohti ammattitaidon hankkimista.

Yksi kiinnostava ja vähälle huomiolle jäävä teema liittyy työyhteisön ja -ympäristön vaikutukseen yksittäisen työntekijän kohdalla. Hyvässä työyhteisössä saadaan parasta potentiaalia esiin jokaisesta, oli sitten matalammin tai korkeammin koulutettu. Sen sijaan huonossa työyhteisössä pätevästäkin tyypistä voidaan tehdä keskinkertainen tai huono.

Mielestäni parhaiten menestyy sellainen organisaatio ja työpaikka, jossa on tarkoituksenmukaisesti eri koulutustaustan omaavia ihmisiä. Niiden taustojen ei kuitenkaan anneta muodostaa liian jäykkiä rooleja tai hierarkioita, jolloin toisilta oppiminen ja yhdessä oppiminen kärsisi. Arjen työssä ja vaativissa, hektisissä työelämän tilanteissa ei ole aikaa keulia koulutuksella, vaan osaaminen ratkaisee.

Minusta on älykkyyttä jos kyseenalaistaa. Töitä voidaan tehdä myös helpommin ja nopeammin ilman omituisia vänkyröitä. En ole hienosto koulutettu mutta omaan ihan omat aivot, mitkä toimivat oikein hyvin. En ole myöskään pilannut aivojani älylaitteilla. Vaan ajattelen omilla aivoillani, yleensä haluan tehdä asiat mahdollisimman yksinkertaisesti, miksikäs ei, miksi pitää tehdä vaikeimman kautta.  Viisas pääsee vähemmällä.

Tietenkin se näkyy, koska koulutus muokkaa ihmistä ja hänen ajatteluaan monella tavalla. Se on ihan aivokemiassa ja hermoverkoissa se koulutus näkyvissä, puhumattakaan käytöksestä ja adaptaatiokyvystä ympäristöön. En kyllä pidä itse tätä millään tavalla ongelmana, sillä työn kuvamme ei-akateemisten kollegojen kanssa ovat aika erilaisia. Tutustun yleensä mielelläni kaikenlaisiin kollegoihin, eikä se kaveruus tai henkilön kiinnostavuus liity mitenkään koulutukseen. Kumppanillani oli rajumpi pudotus tohtori-maisteri-seurasta startuppiin, jossa saakin sitten käyttää rautalankaa selittämiseen aikaisempaa enemmän. Yllättävän iso osa ihmisistä tekee hommia sellaisella keskivertotasolla ja tarvitsee visionäärit/osaajat sitten selventämään ne laajemmat kytkökset ja kuviot. 

Työskenteleekö AP jäätelökioskissa? Täytyy muistaa, että monelle se on vielä työelämän alkuvaihetta, ja monenlaista kehitystä tpahtuu vielä.

Missä työpaikassa on noin eritasoisesti koulutettuja.

Amiksen käyneet ja korkeakoulutetut samassa.

Mahtaa olla erikoinen työpaikka.

"Miksi ihmeessä käytin 6.5v lukeakseni itseni dippainssiksi, kun viereisen tiskin amisviiksi teki samat hommat vähintään samalla tasolla ellei jopa paremminkin joiltakin osin" - kollegan hämmästelynaureskelua työkaveristaan, elektroniikka-asentajan koulutuksella duunailevasta hepusta.

Jepp, oli aika sulasankari tämä amisviiksi, itseoppinut guru. Maksoimme häneĺle noin 6k€/kk, mutta sai tonnin paremman tarjouksen ja lähti sinne. Harmi, ottaisin koska tahansa takaisin mutta kun ei budjetti riitä parempaan tarjoukseen.

Vierailija kirjoitti:

Olisihan se erikoista, jos koulutustaso ei näkyisi mitenkään työpaikalla. Olisivat koulutukset menneet hukkaan. Toinen juttu on sitten se, kestävätkö matalammin kouluttautuneet "tasa-arvoisessa Suomessa" sitä eroavaisuutta.

Kuitenkin, jos jää korostamaan jotain muodollista pätevyyttään ja koulutustaan, silloin ei todennäköisesti ole vielä kehittynyt oman alansa ammattilaiseksi. Koulutushan on vasta ensi askel kohti ammattitaidon hankkimista.

Yksi kiinnostava ja vähälle huomiolle jäävä teema liittyy työyhteisön ja -ympäristön vaikutukseen yksittäisen työntekijän kohdalla. Hyvässä työyhteisössä saadaan parasta potentiaalia esiin jokaisesta, oli sitten matalammin tai korkeammin koulutettu. Sen sijaan huonossa työyhteisössä pätevästäkin tyypistä voidaan tehdä keskinkertainen tai huono.

Mielestäni parhaiten menestyy sellainen organisaatio ja työpaikka, jossa on tarkoituksenmukaisesti eri koulutustaustan omaavia ihmisiä. Niiden taustojen ei kuitenkaan anneta muodostaa liian jäykkiä rooleja tai hierarkioita, jolloin toisilta oppiminen ja yhdessä oppiminen kärsisi. Arjen työssä ja vaativissa, hektisissä työelämän tilanteissa ei ole aikaa keulia koulutuksella, vaan osaaminen ratkaisee.

Kiva lukea tekstiä joka on asiaa. Kiitos sinulle.

Tuttu, joka oli koulutukseltaan oikeustieteen kandi, sanoi usein, että käytänteet pitää pystyä perustelemaan ja ettei ainakaan hän halua noudattaa sääntöjä, joiden perusteita ei ymmärrä. Siksi hän olikin kai lukenut oikeustiedettä.

Ap kommentoi, että alemmin koulutetut ovat hankalia, koska eivät haluaisi työskennellä kaikkien kanssa, mutta samalla hän itse osoittaa, ettei halua työskennellä kaikkien kanssa.

Ap on trolli ja kirjoitus on provo

Valitettavasti olen huomannut tämän. Sen vain huomaa kuka on maisteri ja kenellä on opisto/amk/ammattikoulutausta.

Samat heikkolahjaisemmat kyseenalaistajat äänestävät persuja. Pohjasakkaa...

Itse taas perehdyttäjänä olen huomannut että yksinkertaisimmat asiat tuntuisi olevan hyvin hankalia asioita oppia korkeastikoulutetuilta.

Suoraviivaisuus puuttuu ja askelten säästö ja sitä kautta nopeus suorittaa työtehtäviä. Lorvimista ja puhelimella oleilua näkee. Se vain kuormittaa meitä muita työläisiä, kun ei arvosteta matalapalkka-alan työtä ja teetetään se meillä, jotka olemme muutenkin neljä tai kuusi kertaa heikäläisiä nopeampia.

Tulee katkera olo kun vätystellään töissä ja ei kuunnella ohjeita. Minusta on outoa jos korkeastikoulutetut ei esimerkiksi opi käyttämään poraa yhden päivän porailun jälkeen. Siis jos perehdytetään poran käyttöön kuuden tunnin ajan. Kaksi tuntia teoriaa ja sitten neljä tuntia ihan porailua erilaisiin elementteihin.

Kyseessä on siis käytännön fysiikka.

Toisaalta korkeastikoulutetut maisterit sentään ovat sitä materiaalia jotka oppivat poraamaan ja lakaisemaan työtasoja. ovat selvästi käyneet kouluja ja kuunnelleet luentoja. Tähän on tultu. Nykyajan maisteri vastaa seitkytluvun kansakoulun käynyttä. Taso on laskenut perkeleesti saatana.

Täysin kouluja käymättömille on ihan mahdotonta opettaa mitään, mutta ihmettelen maistereiden tasoa nykypäivänä, kun ei tavan lapiomiehen hommiin opita.

Luulisi että on opiskeltu monimutkaisempiakin asioita, esim. rakettitiedettä ja ydinaseteknologiaa.

Noh, kieltämättä. Meidän sihteeri on tosi kultainen ja huomaavainen, pidän hänestä, mutta kyllä sen vaan huomaa vaikka kilsan päähän, että ei ole ollut rahkeitakaan kouluttautua korkeammalle. Kyselee ihan perusasioista, että miten tämän tekisi ja mitenhän tällaiseenkin asiaan vastaisi.

Korkea koulutuksen taso näkyi edellisessä työpaikassani laiskuutena, ylimielisyytenä ja siinä, ettei aivoja osattu käyttää. Ei tilannetajua. Kaikki piti mennä just sen mukaan mitä oli opiskeltu, ei nähty metsää puilta.

Vierailija kirjoitti:

Missä työpaikassa on noin eritasoisesti koulutettuja.

Amiksen käyneet ja korkeakoulutetut samassa.

Mahtaa olla erikoinen työpaikka.

Esim. sairaalassa.

Kaikki omat työkaverini ovat korkeakoulutettuja, mutta kyllä pöljiä vinkujia riittää sielläkin. Muutamista kyllä ihmettelen, miten ovat saaneet tutkinnot läpi. Tyhmiä kuin saappaat.