Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Neljättä kertaa naimisiin heinäkuussa
Kommentit (83)
Noloa, en osallistuisi moiseen farssiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi pitää mennä avioliittoon? Minulla on ollut pitkiä parisuhteita ilman avioliittoakin. Ei ihmistä ole tarkoitettu yksiavioiseksi. Yksiavioisuus on uskovaisten (miesten) tapa kontrolloida naisia. Not my cup of tea. Nautitaan elämästä ja kesästä...ilman kontrollia.
Minun mieheni on kolmannella kierroksella. Me olemme olleet naimisissa kymmenen vuotta, ja olen varma, että tämä liitto kestää kuolemaan asti. Mutta jos minä kuolen, niin hän ehtii vielä neljänsiin naimisiin.
Alussa olin tosi epäluuloinen parisuhdehistoriasta, mutta turhaan. Mies on loistavaa aviomiesmateriaalia. Eroihin on myös selkeät syyt ilman uskottomuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Minkä ihmeen takia siihen saman katon alla asumiseen ja toisen pissivehkeiden tutkimiseen tarvitsee papin aamenta hakea? Varsinkaan neljättä kertaa.
Tämä asia menee näköjään käsityskykysi yli. Mietipä tosiaan: Minkä Ihmeen Takia lähes kaikkien kansojen ja yhteiskuntien kulttuuriin kautta aikojen kuuluu naimisiinmeno erilaisine vahvistuksineen?
Kun Sinä olet 'hoksannut', että sellainen on ihan turhaa ja joutavaa.
Ajatella: olet fiksumpi kuin kaikki maailman kansat!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onnea vaan perillisille sitten kun pitää perunkirjoitusta tehdä...
Ammattilaiset sen perunkirjoituksen yleensä tekevät, joten ei tämäkään mikään ongelma ole.
Onpas kitkeriä kommentteja. Ei ole keneltäkään yhtään mitään pois, vaikka aloittaja menisi viidennentoista kerran naimisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vahva myötähäpeä.
Miksi? Voitko avata asiaa? Tunnetko helposti häpeää tekemisistäsi? Muiden tekemisistä?
Vierailija kirjoitti:
Minun mieheni on kolmannella kierroksella. Me olemme olleet naimisissa kymmenen vuotta, ja olen varma, että tämä liitto kestää kuolemaan asti. Mutta jos minä kuolen, niin hän ehtii vielä neljänsiin naimisiin.
Alussa olin tosi epäluuloinen parisuhdehistoriasta, mutta turhaan. Mies on loistavaa aviomiesmateriaalia. Eroihin on myös selkeät syyt ilman uskottomuuksia.
Jatkan: ai niin, mies ei ollut naimisissa vaimon nro 2 kanssa, vaikka heillä on yhteisiä lapsia.
Eli tämän ketjun mukaan mies onkin vasta toisella kierroksella. Onko hän nyt parempi mies, kun on vasta kaksi avioliittoa eikä kolmea?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi olkoon ja hyvää yhteistä matkaa! Myös meidän isämme ehti mennä neljä kertaa naimisiin ja viimeisin vaimo jäi leskeksi puolison kuoltua 90-vuotiaana. Lapsia isäni ehti siittää 6 kappaletta ennen kuolemaansa.
Hyvä että on vihdoin mullan alla!
Isämme uskonnon mukaan esiaviollinen seksi on syntiä. Luultavasti hänellä ehti olla vähemmän seksikumppaneita kuin sinulla tulee olemaan elämäsi aikana? Isä meni naimisiin joka kerran kun rakastui.
Vierailija kirjoitti:
No, tällainen toinen keski-ikäinen ymmärtää.
Jos ensimmäinen liitto on ollut nuorena, 80-luvulla kuului mennä naimisiin. Usea näistä päätyy eroon, kun ihminen oppii tuntemaan itsensä.
Sitten tulee liitto, jossa tehdään lapset, kun ikä painaa päälle. Se päätyy eroon pikkulapsiaikana ja stressissä, kuten monella muullakin.
Kolmantena voi olla se liitto, jolla on mahdollista kestää, mutta päättyy kuolemaan.Jos joku sanoo, että miksi pitää mennä aina naimisiin, niin se ei ole mikään pointti. Avoliittolaiset ovat halunneet itselleen kaikki avioliiton edut, niin erotilanteissa ne pitää myös rinnastaa. Ihan sama, ryhtyykö neljättä kertaa avioliittoon vai avoliittoon.
80-luvulla naimisiin mennyt ei ole enää keski-ikäinen. Olen syntynyt -81 ja keski-ikäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onpas kitkeriä kommentteja. Ei ole keneltäkään yhtään mitään pois, vaikka aloittaja menisi viidennentoista kerran naimisiin.
Nimenomaan näin. 👌🏼
Ovatko kitkerät nuoruuden liitossaan, joka on kuin pystyynkuollut kelo ja narisee aamusta iltaan? Mutta kun ei käy laatuun erotakaan. Alitajuinen kateus toisen vapaudesta elää, rakastua ja aloittaa uutta kismittää?
Itse olette vankilanne rakentaneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, tällainen toinen keski-ikäinen ymmärtää.
Jos ensimmäinen liitto on ollut nuorena, 80-luvulla kuului mennä naimisiin. Usea näistä päätyy eroon, kun ihminen oppii tuntemaan itsensä.
Sitten tulee liitto, jossa tehdään lapset, kun ikä painaa päälle. Se päätyy eroon pikkulapsiaikana ja stressissä, kuten monella muullakin.
Kolmantena voi olla se liitto, jolla on mahdollista kestää, mutta päättyy kuolemaan.Jos joku sanoo, että miksi pitää mennä aina naimisiin, niin se ei ole mikään pointti. Avoliittolaiset ovat halunneet itselleen kaikki avioliiton edut, niin erotilanteissa ne pitää myös rinnastaa. Ihan sama, ryhtyykö neljättä kertaa avioliittoon vai avoliittoon.
80-luvulla naimisiin mennyt ei ole enää keski-ikäinen. Olen syntynyt -81 ja keski-ikäinen.
Menin naimisiin 1989. Nyt olen 55 v ja vahvasti keski-ikäinen.
Sama
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, tällainen toinen keski-ikäinen ymmärtää.
Jos ensimmäinen liitto on ollut nuorena, 80-luvulla kuului mennä naimisiin. Usea näistä päätyy eroon, kun ihminen oppii tuntemaan itsensä.
Sitten tulee liitto, jossa tehdään lapset, kun ikä painaa päälle. Se päätyy eroon pikkulapsiaikana ja stressissä, kuten monella muullakin.
Kolmantena voi olla se liitto, jolla on mahdollista kestää, mutta päättyy kuolemaan.Jos joku sanoo, että miksi pitää mennä aina naimisiin, niin se ei ole mikään pointti. Avoliittolaiset ovat halunneet itselleen kaikki avioliiton edut, niin erotilanteissa ne pitää myös rinnastaa. Ihan sama, ryhtyykö neljättä kertaa avioliittoon vai avoliittoon.
80-luvulla naimisiin mennyt ei ole enää keski-ikäinen. Olen syntynyt -81 ja keski-ikäinen.
Olen 65 v ja keski-ikäinen. 😊💪🏼
70 vuodesta eteen päin voidaan puhua ... seniorista? Vanhus on joku 8-kymppinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, tällainen toinen keski-ikäinen ymmärtää.
Jos ensimmäinen liitto on ollut nuorena, 80-luvulla kuului mennä naimisiin. Usea näistä päätyy eroon, kun ihminen oppii tuntemaan itsensä.
Sitten tulee liitto, jossa tehdään lapset, kun ikä painaa päälle. Se päätyy eroon pikkulapsiaikana ja stressissä, kuten monella muullakin.
Kolmantena voi olla se liitto, jolla on mahdollista kestää, mutta päättyy kuolemaan.Jos joku sanoo, että miksi pitää mennä aina naimisiin, niin se ei ole mikään pointti. Avoliittolaiset ovat halunneet itselleen kaikki avioliiton edut, niin erotilanteissa ne pitää myös rinnastaa. Ihan sama, ryhtyykö neljättä kertaa avioliittoon vai avoliittoon.
80-luvulla naimisiin mennyt ei ole enää keski-ikäinen. Olen syntynyt -81 ja keski-ikäinen.
Minä täytän kesällä 50, ja alan olla ikäihminen. Numero on ikää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mieheni on kolmannella kierroksella. Me olemme olleet naimisissa kymmenen vuotta, ja olen varma, että tämä liitto kestää kuolemaan asti. Mutta jos minä kuolen, niin hän ehtii vielä neljänsiin naimisiin.
Alussa olin tosi epäluuloinen parisuhdehistoriasta, mutta turhaan. Mies on loistavaa aviomiesmateriaalia. Eroihin on myös selkeät syyt ilman uskottomuuksia.
Jatkan: ai niin, mies ei ollut naimisissa vaimon nro 2 kanssa, vaikka heillä on yhteisiä lapsia.
Eli tämän ketjun mukaan mies onkin vasta toisella kierroksella. Onko hän nyt parempi mies, kun on vasta kaksi avioliittoa eikä kolmea?
Kyllä on, kun ei halventanut sitä avioliittoa kolmatta kertaa.
Mikä ihmisissä yleensä on vikana ettei yksikään suhde kestä, koko ajan vaihdetaan?
Tutuissa on neljättä kertaa naimisissa oleva nainen , joka liitosta lapsia. Ensin kun tutustuin politiikan piirissä pidin häntä osaavana ja aktiivisena. Kun hänen sekava yksityiselämänsä (välisuhteita yms) alkoi selviämään, meni jotenkin usko asiaihmisenä häneen. Ja sit alkoi kyllä riidat politiikassakin, kiertoa eri ryhmiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, tällainen toinen keski-ikäinen ymmärtää.
Jos ensimmäinen liitto on ollut nuorena, 80-luvulla kuului mennä naimisiin. Usea näistä päätyy eroon, kun ihminen oppii tuntemaan itsensä.
Sitten tulee liitto, jossa tehdään lapset, kun ikä painaa päälle. Se päätyy eroon pikkulapsiaikana ja stressissä, kuten monella muullakin.
Kolmantena voi olla se liitto, jolla on mahdollista kestää, mutta päättyy kuolemaan.Jos joku sanoo, että miksi pitää mennä aina naimisiin, niin se ei ole mikään pointti. Avoliittolaiset ovat halunneet itselleen kaikki avioliiton edut, niin erotilanteissa ne pitää myös rinnastaa. Ihan sama, ryhtyykö neljättä kertaa avioliittoon vai avoliittoon.
80-luvulla naimisiin mennyt ei ole enää keski-ikäinen. Olen syntynyt -81 ja keski-ikäinen.
Sinua varten: varhaiskeski-ikä 40 ->
keski-ikä 50-60
myöhäiskeski-ikä -> 70
Alue: Aihe vapaa
Se vain, että avoliittolaisilla ei ole kaikki avioliiton "edut". Esim. perhe-eläkkeet. Ja jos on perillisiä, niin avioliitossa kuolleen periminen mutkistaa asioita.