Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Törmään aina tähän kommenttiin, kun puhun eläväni supernuukasti
28.06.2023 |
Kommentti on: "Minä ainakin haluan nauttia elämästä, enkä kituuttaa". Olen törmännyt tähän täällä sivustolla, muissa säästämistä käsittelevissä keskusteluissa, ja ihan elävässä elämässäkin, mm. kahvipöytäkeskusteluissa.
Ja tätä on vaikea ymmärtää 😅
Jos kuluttaminen tosiaan on synonyymi elämästä nauttimiselle, niin kannattaa varmaan alkaa tarkastelemaan elämänarvojaan?
Itse en ole ostanut mitään tavaraa, vaatetta, lomamatkaa, tms esimerkiksi nyt puoleen vuoteen, ja kyllä, olen silti nauttinut elämästäni. Suuresti.
Esimerkiksi juuri tulin uimarannalta.
Aamupäivän siivosin, tein ruokaa, istuin parvekkeella lukemassa kirjastosta lainaamaani kirjaa, hoidin kukkia jotka olen kasvattanut parvekkeelle ystävältäni saamista ja itse viime kesänä keräämistäni siemenistä.
On oikeasti todella mukavaa seurata kukkien kasvua. Yksi köynnöskasvi on kasvanut lattiaruukusta tukiköyttä pitkin jo parvekkeen kattoon saakka, kukkien puhkeamista köynnökseen odotan seuraavaksi.
Pyöräilin sitten hiljakseen uimarannalle iltauinnille, luonto tuoksui, rannalla oli muutama osaamisen iloa täynnä oleva lapsi isovanhempiensa kanssa. "Mummu kato, mä uin selkää!" Hellyytti, seurasin sivusta samalla kun uin rauhassa ja nautin lämpimästä vedestä.
Nyt selaan hetken nettiä, odotan, että myöhemmin telkkarista alkaa Agatha Christien filmi. Ostin pienen rasian mansikoita aiemmin torilta, nautiskelen loput niistä vaniljajätskin kanssa leffaeväänä.
Eilen kävin ystäväni kanssa museossa, sinne oli ilmainen pääsy. Kävimme sen jälkeen piknikillä puistossa, meillä oli kahvit termarissa, ja leipomaani piirakkaa kahvin kanssa, ystäväni oli tuonut vadelmia naposteltavaksi.
Huomenna menen toisen ystäväni kanssa kirpputoreja kiertämään, en aio ostaa mitään, mutta nautin vaan kesäkirppisten tunnelmasta ja lomalla olevien ihmisten puheensorinasta. Samalla huokailen vähän helpottuneena tavaramääriä katsellessa, että onneksi oma huusholli on jo pitkän raivauksen ja ostolakkoilun vuoksi melko siisti ja rojuton. 😅
Eli, nautin paljon elämästäni. Siististä kodista, rauhallisesta lomasta, kesästä, lämmöstä, kasveista, luonnon tuoksuista, uintilämpöisestä vedestä, hyvästä lukemisesta, ystävien seurasta, museoista ja näyttelyistä, kesäherkuista, television elokuvista...
En edes keksi, miten kuluttamalla saisin tästä elostani yhtään parempaa?
N45
Kommentit (84)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä nyt kenestäkin on ankeaa. Töissä kerään sääliviä katseita, kun en matkustele ulkomailla, käy konserteissa ym.. Vapaa-aikana viihdyn kotona. Laitan pihaa, hoidan taloa, luen, ulkoilen, teen käsitöitä jne..Minulla on kiva koti enkä kaipaa muualle. Lyhyen kotimaan reissun saatan kerran vuodessa tehdä. Se riittää minulle. Inhoan pakkaamista, pyykkirumbaa matkan jälkeen ja jonottamista. Olen iloinen ettei tarvitse loman takia nähdä sitä vaivaa.[/quo
Oon just tollasella kotimaan pikareissulla. Rasittavaa pakata, jotain unohtuu, ajaminen raskasta, perillä väsyttää, lounaspaikkaa ei löydy vieraalla pienellä paikkakunnalla, hermot menee kun aikaa tuhlaantuu, sitte kökit klo 15-16 kotipizzassa kun kaikki kahvilatkin jo kiinni. Argh! Ens kerralla pakattava eväät ja termospullo ja pulla mukaan. Kallista ja huonoa tarjolla.
Haluan kotiin, omaan pihaan ja petiin; yksinkertaista ja mukavaa. Kai se on sitä minimalismia.Keittomahdollisuuksilla olevat yöpymiskohteet on parhaita. Kylmälaukku autossa mukana. Tietää mitä saa ja ei ole vieraanpaikan aukioloaikojen armoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse kuulun kuluttajiin, en omista sitä halvinta puhelinta, vaikks sehän maksaisi vähemmän.
Jos tarvitsen jotain, niin pääasiassa se ostetaan kaupasta, ei kirpparilta.
Olen valmis ostamaan 400€ legopaketin, jos näin päätän, sillä sitä olisi mukava kasata ja toimii koristeena.
Pitkän aikaa miettinyt läpinäkyvän teekannun ostamista, sillä minullahan on jo yksi teekannu (ei kirkas). Nyt kuitenkin kävin ostamassa sen, sillä pitkän aikaa ollut mielessä. Nyt voin hauduttaa teekukkasia, mitkä näyttävät kauniilta kirkkaan lasin sisällä.
Mitä teen rahalla haudassa, sillä minulla ei ole lapsiakaan? Eikä tule olemaankaan.
Lomamatkat ovat ihania, myös niissä hotelleissa missä on enemmän tähtiä.
Itse saattaisin hyvinkin sanoa noin, ellen tietäisi että sinä nautit oikeasti minimalistisesta elämästä. Kaikki tuntemani supernuukat ihmiset selvästi kärsivät saituudestaan, sillä he yrittävät lähes hädissään päästä joka tilanteessa hyötymään toisten rahoista. He eivät siis todellakaan nauti siitä että rahaa ei kulu, he nauttivat vain siitä että omaa rahaa ei kulu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika imelä kuvaus. Totta varmaan, mutta et elä supernuukasti. Mansikoita ja jätskiä, aijjai!
Taitaa toisen ihmisen elämästään nauttiminen kuitenkin hiukan pistää kateelliseksi, kun täytyy yrittää mansikoistakin syyllistää...
Ei oikea supernuukailija rahojaan mansikoihin haaskaisi eli ap selkeästikin liioittelee. Ja hänkin ostelee saadakseen nautintoa.
-ohis-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä samat setit. Kulutukseni on korkeintaan sitä, että ostan vain tarpeellisen. Jos jääkaappi simmahtaa täysin, ostan uuden. Ei ne ruuat pöydälläkään säily lämpimässä. Joillekkin on vaikea ymmärtää, että en ihannoi jatkuvaa kulutusta eikä ensimmäinen asia tilipäivänä todellakaan ole se, että mihin nämä saisi tuhlattua mahdollisimman nopeasti. Jopa sukulaiset vielä 2-3 vuotta sitten olivat kovin ihmeissään siitä miksi en ota lisää lainaa ja osta kesämökkiä tai täysin uutta autoa. Ei ole tarvetta kummallekkaan enkä koe elämiseksi sitä, että jatkuva stressi lainoista pyörii mielessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika imelä kuvaus. Totta varmaan, mutta et elä supernuukasti. Mansikoita ja jätskiä, aijjai!
Taitaa toisen ihmisen elämästään nauttiminen kuitenkin hiukan pistää kateelliseksi, kun täytyy yrittää mansikoistakin syyllistää...
Ei oikea supernuukailija rahojaan mansikoihin haaskaisi eli ap selkeästikin liioittelee. Ja hänkin ostelee saadakseen nautintoa.
-ohis-
Mutta kyllähän aloittaja silti kertoo kuluttavansa paljon vähemmän kuin keskivertotallaaja. Ja hänhän on säästänyt mansikkarahansa jostain muualta. Mielestäni juuri tuolla tavalla kannattaakin yrittää olla kuluttamatta; että sallii itselleen silloin tällöin jotain pientä luksusta, jos nyt marjarasiaa voi luksuksena pitää, maksaa 6 euroa. Kuitenkin niin, ettei elämä ole ihan pelkkää perunavelliä päivästä toiseen. Vaihtelu virkistää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenkiintoinen keskustelun aihe.
Itse olen aina nauttinut tietynlaisesta pihistelystä, ja elämäni onni tulee pitkälti aloittajan kuvailemista asioista. Kuitenkaan kotini ei ole koskaan ollut siisti eikä tule koskaan olemaan. Kaikkialla on kaikkea korjattavaa ja muita projekteja.
Mutta nykyään olen kolmen lapsen äiti, ja suurin osa kulutuksestani liittyy heihin. Lapsille on ostettava joka vuosi uusia kenkiä, ja lapseni kohdalla voin ostaa sen 400 euron legopaketinkin.
Yksi asia, jonka kuitenkin haluaisin nostaa esiin, on elämysten hinta verrattuna tavaran hintaan. Sillä rahalla, jolla viisihenkinen perheemme syö ulkona kerran, voisimme ostaa esimerkiksi kahvinkeittimen JA vedenkeittimen JA voileipägrillin. Teatterireissun hinnalla saa edullisen tietokoneen, joka viihdyttää joka päivä. Eli jollakin tavalla yhteiskunta kannustaa kohdistamaan kulutuksen juuri tavaraan. Tavara on nykyajan läskiä, sitä on helppo hankkia mutta siitä on vaikea päästä eroon, ja erityisen helposti sitä kertyy niille, joilla on rahasta tiukkaa.
Jotta pääsee siihen pisteeseen, että voi olla zeninä kotonaan puutarhaa hoidellen, on ensin täytynyt hankkia se koti ja puutarha. Omistusasuntokin on yhä harvemman ulottuvilla.
Oikeastaan on vain yksi asia, jota kaikki haluavat. Ja sitä on kaikilla yhtä paljon, sitä käytetään vain eri tavoin. Ap:llä sitä juuri nyt lomalla näyttää olevan riittävästi.
Yksi sana. Aika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mansikat on aivan ylikalliita! Itse en edes koe eläväni nuukasti, mutta mansikat jää kyllä ostamatta. Muutenkin ostan vaan tarpeeseen, mutta en pidä tätä erityisenä nuukailuna.
Vai sillälailla. Kyllä kesällä pitää mansikoita jonkun verran syödä vaikka ovatkin kalliita. Silloin tällöin tuokkosellinen tuoreita mansikoita sesonkiaikaan on aikamoinen nautinto vaikka onkin minimalisti monessa muussa asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Ostin pienen rasian mansikoita aiemmin torilta, nautiskelen loput niistä vaniljajätskin kanssa leffaeväänä..
Ei tuo miltään supernuukailulta kuulosta. Olet samanlainen kuluttaja kuin muutkin,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lomamatkat ovat ihania, myös niissä hotelleissa missä on enemmän tähtiä.
Tuollaisissa hotelleissa piti työmatkoilla kymmeniä vuosia yöpyä. En voi sietää hotelleja alkuunkaan. Mieluummin pieni pensionaatti Irlannissa kuin joku viiden tähden hotelli, jos matkustan. En tykkää mistään steriilistä ympäristöstä. Taloni on cottagetyylinen ja viihdyn ja elän omaa elämääni kuten haluan.
Tuo sama kommentti tulee kaikissa ruokailuun liittyvissä ketjuissakin - Jos ei mätä rasvaa, suolaa ja sokeria kitusiin päivittäin, ei nauti elämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostin pienen rasian mansikoita aiemmin torilta, nautiskelen loput niistä vaniljajätskin kanssa leffaeväänä..
Ei tuo miltään supernuukailulta kuulosta. Olet samanlainen kuluttaja kuin muutkin,
Et ymmärtänyt lukemaasi?
Muuten sama, mutta Suomesta on päästävä pois aina lomilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että olet juuri löytänyt noiden kuvaamisesi asioiden riemun. Mutta usko tai älä, nuokin asiat käyvät ennen pitkää tylsiksi.
No viimeiset 17 vuotta olen tällä tavoin elänyt ja itseasiassa koko ajan nautin enemmän elämäntavastani, ja yhä vähemmän näen iloa kuluttamisessa.
Mutta niin, mistäs tulevasta koskaan tietää. ;)
Ap
Olen elänyt 15 vuotta melkein samalla tavalla kuin ap. En ole kyllästynyt vaan tykästynyt tähän elämisen malliin. Jokaisessa arkipäivässäkin on jotain taikaa kun vaan sen huomaa.
Vierailija kirjoitti:
Muuten sama, mutta Suomesta on päästävä pois aina lomilla.
Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ainakin saan nautintoa kuluttamisesta, sillä tämän aseman eteen on tehty pitkään kovasti töitä. Lukiossa heräsi unelma lääkiksestä, no ei sinne Magnan papereilla päästy, meni toiseen yrittämään pääsykokeella jotta ovet Turkuun aukesivat. Lukutunteja yli 2000, lukupäiviä noin 600. Lääkiksen jälkeen erikoistuminen ortopediaan, jonka aikana tuli jo lähdettyä Sveitsiin töihin. Erikoistumisen jälkeen alkoi harjoittelu USA:n ulkomaalaisen lääkärin työluvan hankkimiskokeisiin, niistä selvisin noin 800h, n. 200pv lukemisella. USA:ssa olen työskennellyt vuodesta 2019 lähtien, palkka on vaihdellut n. $400k-$680k/vuosi välillä. YTD on n. $310k. Veroprosenttini on noin 15, joten käteen jää kuukaudessa keskimäärin 35k-40k/kk. 10k asuntolainan lyhennykseen, 5k pakollisiin kuluihin, 10k säästöön ja lopuilla 10-15k minä ELÄN. Ostin kesän alussa vm. 2021 aston martin v8, 3kk rahoituksella. Olin viime vuonna 7kk kiertämässä Aasiaa ja Eurooppaa. Ostin vanhemmilleni uudisrakenteisen kerrostaloasunnon Jyväskylästä. Kummipoikani sai Can Am Maverickin rippilahjaksi. Omien unelmieni toteuttaminen, sekä läheisteni auttaminen saavuttamallani taloudellisella tilanteella todellakin tekevät minut onnelliseksi. Ymmärrän kuitenkin, että tähän kykenee vain hyvin marginaalinen osa väestöstä, eli hän lapsuus- ja nuoruusvuoteni tyypillisessä keskiluokkaisessa perheessä.
Jos ois oikeasti noin "fiksu" ihminen, niin ei varmaan kirjoittelisi vauva-palstalle. En siis usko tuota.
Tämä palstahan on aivan parasta vastapainoa vaativalle työlle.
No jokainen tavallaan. Mun mielestä ap:n elämä kuulostaa kamalalta, mutta ei se multa ole pois. Sitä en ymmärtänyt ap:n kirjoituksesta, että miksi jonkun toisen pitäisi tarkastella elämänarvojaan, jos elää eri tavalla? Jokainen eläköön niin kuin lystää. Ei ne ap sun elämänarvot ole yhtään sen paremmat kuin muilla.
Alue: Aihe vapaa
Taitaa toisen ihmisen elämästään nauttiminen kuitenkin hiukan pistää kateelliseksi, kun täytyy yrittää mansikoistakin syyllistää...