Lue keskustelun säännöt.
Kesälomareissu pilalla
Paha äitipuoliko?
28.06.2023 |
Ollaan uuden miesystävän kanssa tavattu viime syksynä ja nyt kesälomalle suunnitteilla ensimmäinen yhteinen lomamatka. Olen innoissani odottanut sitä, että meillä on viikko aikaa nautiskella kaksistaan (loikoilla sängyllä, rakastella, istua hyvässä ravintolassa ja nauttia kuohuviiniä jne).
Nyt yhtäkkiä miehen 12-vuotias tyttö haluaa reissulle mukaan ja mies on sitä mieltä, että tyttö pitää ottaa matkaan. Ymmärrän, että miehelle viikko kiireetöntä lomaa tyttären kanssa on luksusta, mutta itselleni tämä on painajainen. Ei tytössä sinänsä mitään vikaa ole, mutta kyllähän se nyt meidän lomasuunnitelmat romuttaa, jos huoneessa onkin meidän lisäksi miehen lapsi.
Yritin kauniisti ehdottaa, että ehkä tyttö voisi tehdä jotain muuta isänsä kanssa, mutta tyttö haluaa nimenomaan reissuun ja mies inttää, että olisi ihana ottaa tyttö matkaan mukaan.
Mitä voin tehdä? En todellakaan halua maksaa kallista lomamatkaa ja joutua jakamaan sitä miehen lapsen kanssa
Kommentit (1000)
Lapsen äiti kuitenki puhunu että lapsi sinne mukaan ettei miehen ja uuden naisen parisuhde saa aikaa kahdestaan. Vakava keskustelu tuosta. Ensin keskustelee aikuiset ja seuraavalle matkalle sitten lapsi mukaan jos niin sovitaan ei näin että varattu ja maksettu ja sit lapsi viime hetkillä mukaan. Suhde menisi vakavaan harkintaan
Toki ymmärrän että lasten kanssa pitäö joustaa ja tulee yllättäviä muutoksia mutta jos viikoista on emnen pidetty tiukasti kiinni eikä vaihdettu niin miksi juuri nyt. Ja miksi ylipäätään mies sopii asiasta sinun yli. Yrittäisin perua matkan. Varainkin jos monia kuukausia joutynut säästämään tuota matkaa avarten
Ellei mies maksa koko matkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paha äitipuoliko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö matkaa ole vielä maksettu? Lapsiaan voi sitten mennä sinun varauksella.
No enhän minä reissua perua haluaisi. Haluaisin vaan reissulle alkuperäisen suunnitelman mukaisesti kaksistaan enkä kolmistaan.
Periaatteessa lapsen mukaan ottaminen onnistuisi, sillä vaikka lennot on varattu ja maksettukin, niin lennoll on tilaa. Ja meidän huoneeseen saa myös lisävuoteen pienen lisämaksun maksamalla.Reissu on vielä varattu lapsen äitiviikolle tarkoituksella, mutta nyt kun lapsi on keksinyt, että haluaisi reissuun mukaan, niin sekä mieheni että hänen ex on yllättäen valmiita menemään lapsen toiveiden mukaan.
Yllättäen? Totta kai vanhemmat ensisijaisesti ajattelevat sitä omaa lastaan, eikä jotain aikuista naista. Sitä kutsutaan vanhemmuudeksi. Kotiin vähän vielä kasvamaan.
Ja 12-vuotiaalleko ei voi sanoa ei, ja selittää, että tämä oli aikuisten lomaksi suunniteltu reissu ja nyt ei käy? Että suunnitellaan joku oma reissu toiseen kertaan, mutta tämä loma ei nyt käy.
Tuo "lapsi tulee ensin" on todellakin tällaisissa kysymyksissä vain manipulointia eikä mitään oikeaa lapsen parasta ajattelua. Ei ole lapsen parhaalle välttämätöntä päästä aikuisille suunnitellulle lomamatkalle mukaan äitiviikolla.
Lapsen parasta olisi sellainen, jos tiedossa olisi ettei ole varaa/aikaa koko vuonna kuin yhdelle lomareissulle ja se on lapselle ja miehelle tärkeää yhdessä oloa, niin silloin valittaisiin isä tytär reissu eikä parisuhdereissu.
Se on lapsen etusijalle laittamista, että jokin aikuisten huvittelu reissu joudutaan perumaan, koska lapsi on sairastunut/loukkaantunut ja tarvitsee nyt kovasti isänsä tukea. Ei siksi, että aikuisten reissu perutaan, koska lapsi keksii kesken kaiken haluta lähteä mukaan.
Se on lapsen etusijalle laittamista, että valitsee olla ensisijaisesti lapsellensa läsnä ja tukena kun aikuisen ja lapsen tarpeet menevät limittäin. Ei se että aikuisen tarpeet jyrätään kokonaan lapsen edun nimissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea sanoa, kun ei ydinperheenä eläessä tehty kahdenkeskisiä lomamatkoja. Tehtiin ennen lapsia ja lasten jälkeen. Lapsuusaika on sille perhe-elämälle pyhitetty. Näin meillä.
-eri
Sädekehäsi oikein kiiltää. Tai sädekehänne.
Meidän perhe on tiivis, ja käydään paljon perheenä lomilla jne. Mutta pidetään erittäin tärkeänä myös sitä parisuhdeaikaa. Arkea jaksaa paremmin, kun joskus pääsee hetkeksi esim syömään rauhassa, juomaan lasillisen viiniä, ja kyllä, harrastamaan seksiä hotelliin.
Että ymmärrän täysin ap:ta.
Omat lapset on jo sen verran isoja että voivat olla omassa huoneessaan hotellissa, mutta silti se on erilaista olla perheenä reissussa.
En ole tuo, jolle vastasit, mutta ihmetyttää hyökkäyksesi aiempaa kirjoittajaa kohtaan.
Eivät kaikki tarvitse sitä omaa aikaa. Jos te tarvitsette niin se on ok, mutta jos joku toinen ei tarvitse, niin sekin on ok.
Meilläkään ei ole ollut tarvetta lomailla ilman lapsia. Kerran veimme lapset (3) yöksi hoitoon kun menimme häihin, johon ei ollut lapsia kutsuttu. Muuten on juhlat kuljettu lasten kanssa eikä ole tarvinnut käydä kaksin viinilasillisellakaan (emme käytä alkoholia). Makuuhuoneemme ovessa on lukko, joka antoi meille vanhemmille yksityisyyttä ilman pelkoa, että joku yllättää. Toki sellainen spontaani seksi oli jäissä silloin kun lapset olivat pieniä.
Nyt kun lapset ovat maailmalla niin meillä on mieheni kanssa sitä yhteistä aikaa, kuten oli ennen lapsiakin. Aikuisiin lapsiin on todella läheiset välit ja tuntuu ihanalta tietää, että he luottavat siihen, että ovat elämässämme niitä ykkösiä vieläkin.
Näin meillä ja muissa perheissä heidän tavallaan. Kunnioitetaan toistemme ratkaisuja.
Sädekehä kiiltää tässäkin viestissä. Ja piti päästä se alkoholittomuuskin mainitsemaan.
Onko ex:llä herännyt pikku piru ja vinkannut tyttärelle, että pyydäpä iskän mukaan reissuun. Harva 12 vuotias keksisi tuollaista itse. Siinä iässä kaverit ja harrastukset ovat yleensä niin tärkeitä, ettei aikuisten menemiset ja tekemiset kiinnosta. Helppo vinkata lapselle, että "olisipa ollut kiva, kun sinäkin olisit päässyt reissuun".
Tästä näkökulmasta sanoisin, että noup. Varatkoon isä tyttärensä kanssa uuden reissun lohdutukseksi, ja voihan "äitipuolikin" siihen reissuun osallistua, kuhan saa tämän oman reissunsa viettää kuten on suunnitellut. Syyksi voisi sanoa, että reissuun on mm. varattu/maksettu liput kalliiseen esitykseen, joka on myöhään eikä sovi lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ap:n pettymyksen, mutta sellaista se on kun valitsee uusioperhe-elämän.
Vähän kyllä ap:n kertomasta haistan, että miehen ex siellä vetelee naruista ja haluaa pientä
kiusaa kivalle lomareissulle.
Ex ja ap:n mies eivät ehkä päässeet kahden aikuisen lomareissulle, niin miksipä nyt ap saisi nauttia sellaisesta?
ymmärrän nyt miksi monet uusperhekuviot ovat vaikeita. Joukossa on sinun tavallasi ajattelevia henkilöitä vaikeuttamassa varsin yksinkertaista asiaa. Kummallista, että jollakin tulee edes mieleen, että uudessa suhteessaan vauvaa odottava äiti olisi tyttärelleen sipissyt, että koitapa kuule tunkea mukaan siihen iskän reissuun niin saadaan tehtyä iskän naisystävälle - jota ei muuten tunneta ollenkaan, eikä tiedetä mitä hän lomaltaan toivoo ja odottaa - vähän kiusaa.
Vai olisiko mahdollista kuitenkin, että iskän puoliluvattua tytölle spontaanin innostumisen seurauksena matkaan osallistumisen, riensi tyttö seuraavaksi silmät loistaen äidille 'voinko, voinko, voinko, iskä jo lupasi!'?
Tuohon viimeiseen. Itse olisin ihmeissäni, miksi saan kuulla matkasta tuolla tavalla. Odotan kuitenkin näin yhteishuoltajuudessa, että lapsen matkallelähdöt sovitaan ensin vanhempien kesken, ja sitten vasta kerrotaan lapselle.
niinpä, itse kuitenkin eronneena äitinä joutunut huomaamaan, että eihän se näin menekään läheskään aina
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea sanoa, kun ei ydinperheenä eläessä tehty kahdenkeskisiä lomamatkoja. Tehtiin ennen lapsia ja lasten jälkeen. Lapsuusaika on sille perhe-elämälle pyhitetty. Näin meillä.
-eri
Sädekehäsi oikein kiiltää. Tai sädekehänne.
Meidän perhe on tiivis, ja käydään paljon perheenä lomilla jne. Mutta pidetään erittäin tärkeänä myös sitä parisuhdeaikaa. Arkea jaksaa paremmin, kun joskus pääsee hetkeksi esim syömään rauhassa, juomaan lasillisen viiniä, ja kyllä, harrastamaan seksiä hotelliin.
Että ymmärrän täysin ap:ta.
Omat lapset on jo sen verran isoja että voivat olla omassa huoneessaan hotellissa, mutta silti se on erilaista olla perheenä reissussa.En ole tuo, jolle vastasit, mutta ihmetyttää hyökkäyksesi aiempaa kirjoittajaa kohtaan.
Eivät kaikki tarvitse sitä omaa aikaa. Jos te tarvitsette niin se on ok, mutta jos joku toinen ei tarvitse, niin sekin on ok.
Meilläkään ei ole ollut tarvetta lomailla ilman lapsia. Kerran veimme lapset (3) yöksi hoitoon kun menimme häihin, johon ei ollut lapsia kutsuttu. Muuten on juhlat kuljettu lasten kanssa eikä ole tarvinnut käydä kaksin viinilasillisellakaan (emme käytä alkoholia). Makuuhuoneemme ovessa on lukko, joka antoi meille vanhemmille yksityisyyttä ilman pelkoa, että joku yllättää. Toki sellainen spontaani seksi oli jäissä silloin kun lapset olivat pieniä.
Nyt kun lapset ovat maailmalla niin meillä on mieheni kanssa sitä yhteistä aikaa, kuten oli ennen lapsiakin. Aikuisiin lapsiin on todella läheiset välit ja tuntuu ihanalta tietää, että he luottavat siihen, että ovat elämässämme niitä ykkösiä vieläkin.
Näin meillä ja muissa perheissä heidän tavallaan. Kunnioitetaan toistemme ratkaisuja.
Sädekehä kiiltää tässäkin viestissä. Ja piti päästä se alkoholittomuuskin mainitsemaan.
Itsehän sinä tuon arvotat, että on jotenkin enemmän "hyvä" jos ei kaipaa lomaa erillään lapsistaan ja vähemmän "hyvä" jos kaipaa. Kumpikaan aiemmista kirjoittajista ei ole niin ilmaissut, on vain yksinkertaisesti sanonut, ettei henkilökohtaisesti tunnista tilannetta myöskään ydinperheen kannalta, jossa loma olisi mennyt mönkään jos ei lapset menneetkään mummolaan.
Ja mitä tulee tuohon kommenttiin alkon käytöstä, niin viestissä on käsitelty muutkin tässä keskustelussa esitetyt syyt miksi lapsi ei olisi toivottu matkaseura, siis seksi ja juhlat. En itsekään ottaisi lasta mukaan vaellukselle, koska en halua mennä metsään kuuntelemaan marinaa, enkä tietenkään tilaisuuksiin missä on runsaammin alkoholinkäyttöä, mutta muutenhan tuo kulkee mukana. Varsinkin nyt kun saan olla hänen kanssaan vain joka toisen viikon, olen välillä ihan mustasukkainen hänen ajastaan (salaa), en tosiaan haluaisi luopua yhteisestä ajasta millään, vaikka pakkohan se on kun ei se äitin seura ole enää ihan ykkösjuttu :)
Vierailija kirjoitti:
Paha äitipuoliko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö matkaa ole vielä maksettu? Lapsiaan voi sitten mennä sinun varauksella.
No enhän minä reissua perua haluaisi. Haluaisin vaan reissulle alkuperäisen suunnitelman mukaisesti kaksistaan enkä kolmistaan.
Periaatteessa lapsen mukaan ottaminen onnistuisi, sillä vaikka lennot on varattu ja maksettukin, niin lennoll on tilaa. Ja meidän huoneeseen saa myös lisävuoteen pienen lisämaksun maksamalla.Reissu on vielä varattu lapsen äitiviikolle tarkoituksella, mutta nyt kun lapsi on keksinyt, että haluaisi reissuun mukaan, niin sekä mieheni että hänen ex on yllättäen valmiita menemään lapsen toiveiden mukaan.
Yllättäen? Totta kai vanhemmat ensisijaisesti ajattelevat sitä omaa lastaan, eikä jotain aikuista naista. Sitä kutsutaan vanhemmuudeksi. Kotiin vähän vielä kasvamaan.
Vanhemmuutta on myös se, ettei aina tehdä niin kuin lapsi sanoo. Kun olin itse pieni vanhempani kävivät kahdestaan lomilla ja erikseen sitten koko perhe lomilla. Jännintä oli se tuliaisten odottelu. Kuulostaa siltä, että tyttö haluaa hallita isäänsä ja tulla suhteen väliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän sua ap tosi hyvin. Itse en oikein siedä isojen suunnitelmien muutoksia vaan tykkään, että suunnitelmassa pysytään. Kyllähän puolison lapsen mukaan tulo muuttaa reissua täysin. Aika ikävä tilanne. Oot se paha äitipuoli, jos kiellät lasta tulemasta mukaan ja kiukutteleva nainen, jos jätät oman paikkasi lapselle. Itse varmaan antaisin lapsen tulla mukaan ja ennen matkaa antaisin itseni olla hetken kiukkuinen. Sitten matkalle lähtisin uudella ja positiivisella mielellä, ja ehkä varaisin jo jonkin uuden (esim. viikonloppu)matkan miehen kanssa ihan kahdestaan.
Vierailija kirjoitti:
Sinä valitsit miehen jolla on lapsi ja se on asia jonka kanssa sinun pitää oppia elämään, jos miehen kanssa sen tulevaisuuden haluat.
Meillä on mieheni kanssa molemmilla oma jälkikasvu, ja oikein hyvin olemme 10 vuotta eläneet asian kanssa ja pystyneet koko ajan myös lomailla kahdestaan. Miehen lapsille ei tosiaan edes ole kerrottu on olemme häippäisseet viikonlopuksi jonnekin kahdestaan, mitä se niille edes kuuluu.
Omalle on kerrottu kun hän on ollut jo ihan iällä.
Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko ex:llä herännyt pikku piru ja vinkannut tyttärelle, että pyydäpä iskän mukaan reissuun. Harva 12 vuotias keksisi tuollaista itse. Siinä iässä kaverit ja harrastukset ovat yleensä niin tärkeitä, ettei aikuisten menemiset ja tekemiset kiinnosta. Helppo vinkata lapselle, että "olisipa ollut kiva, kun sinäkin olisit päässyt reissuun".
Tästä näkökulmasta sanoisin, että noup. Varatkoon isä tyttärensä kanssa uuden reissun lohdutukseksi, ja voihan "äitipuolikin" siihen reissuun osallistua, kuhan saa tämän oman reissunsa viettää kuten on suunnitellut. Syyksi voisi sanoa, että reissuun on mm. varattu/maksettu liput kalliiseen esitykseen, joka on myöhään eikä sovi lapsille.
Omassa lähipiirissäni kyllä 12-vuotiaat kulkevat vielä paljon perheensä kanssa. Omankin 12-vuotiaan lapseni kanssa olemme olleet mökillä jo viikon, tänään käymme kotona ja tulemma alkuviikosta taas. Lapsi nimenomaan haluaa olla mökillä, mutta toki täällä on hänen lähes samanikäinen pikkusisaruskin. Hän on myös hyvin innokas matkustelija ja toki ne matkat vielä perheen kanssa tehdään.
Sanoisin siis, että idea voi olla lapsen oma. Mutta vaikuttaa, että sitä ehkä on ruokittu liikaa. Äidin pitäisi sanoa, että silloin ei ole isäviikko ja matka on varattu jo kahdelle. Äiti voisi taustalla sitten keskustella isän kanssa. Isä tietysti kysyisi puolisolta ennen kuin sanoisi juuta. Kuulostaa vähän kummalta, että siellä on isä ja äiti jo innoissaan, että lapsi voi lähteä matkaan, mutta uudelta puolisolta ei ole kysytty. Eipä se silti pelkästään äidin syy ole, kyllä isänkin pitäisi osata vetää rajat.
Äidin pitäisi pitää kiinni sopimuksestaan (äidin hoitoviikko ) ja isän samoin ja lapsen kinuamiseen selvä ja napakka vastaus "nyt ei käy, suunnitellaan yhteinen matka myöhemmin äidin/ isän kanssa".
Miesystävä vaikuttaa ihan tossukalta, kun antaa itseään noin manipuloida sekä lapsen että lapsen äidin taholta. Lapsen hoidosta pitää kunkin vanhemman huolehtia sopimusten mukaan ja tietenkin joustaa hätätilanteessa. Tässä nyt ei kuitenkaan ole kyse hätätilanteesta, vaan lapsen äidillä on sovittu hoitoviikko ja äiti tietenkin omalla vuorollaan keksii lapsen kanssa mukavaa tekemistä.
Ap:n loma muuttuisi radikaalisti lapsen mukaan tullessa siitä mitä on etukäteen nimenomaan sovittu ja suunniteltu! Kyllä, minullakin on lapsia ja lapsenlapsiakin. He kaikki ovat minulle äärettömän tärkeitä (hoidan esim. mielelläni lapsenlapsiani), mutta minulla on myös parisuhde lasteni isän kanssa ja nautimme paljon kahdenkeskisestä tekemisestä ja ajasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa siltä, että ap:n mies on vähän lapanen joka exänsä manipuloitavissa. Sehän tässä varmaan harmittaa, että exä voi tuolla tavalla hankaloittaa miehen ja naisen suhteen syvenemistä heittämällä lapsen kehiin (ja kenties lähtemään itse lemmenlomalle kun onkin kaksi lapsetonta viikkoa putkeen).
Tottakai mies rakastaa lastaan mutta on hölmöä ajatella, etteikö se olisi vaikeaa (kunnes on omia yhteisiä lapsia) naiselle, siinä on hirveä ero (tutkitustikin) onko omat vai toisten lapset - kyllä ne voivat ja saavatkin ärsyttää siinä suhteessa.
Toki voi kerätä pisteitä olemalla hyvä äitipuoli, mutta vakavasti ottaen optio olisi hankkiutua pian raskaaksi tai voi vieraan äidin teinin kanssa olla vaikeaa ellei ole sitä omaa lasta mukana perheessä.
Sori, mutta muiden lapsia ei vain jaksa kuten omiaan.
Miettikääpä tilanne missä lapsi olisi tosiaan toivottu matkaan mukaan, vaikka nyt sitten tutustumaan miehen tulevaan morsioon ja äiti sanoisi "ei käy, äitiviikko". Vieden näin lapselta mahdollisuuden elämänsä ensimmäiseen ulkomaanmatkaan ja vasta rakentuvalta uudelta perheeltä mahdollisuuden mukavaan yhteiseen kokemukseen.
Lapsi itkisi, isä vihoittelisi ja isän kumppani kirjoittaisi vauva-palstalle aloituksen "kesäloma pilalla".
Montakohan sivua siihen saataisi vihaisia kommentteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miettikääpä tilanne missä lapsi olisi tosiaan toivottu matkaan mukaan, vaikka nyt sitten tutustumaan miehen tulevaan morsioon ja äiti sanoisi "ei käy, äitiviikko". Vieden näin lapselta mahdollisuuden elämänsä ensimmäiseen ulkomaanmatkaan ja vasta rakentuvalta uudelta perheeltä mahdollisuuden mukavaan yhteiseen kokemukseen.
Lapsi itkisi, isä vihoittelisi ja isän kumppani kirjoittaisi vauva-palstalle aloituksen "kesäloma pilalla".
Montakohan sivua siihen saataisi vihaisia kommentteja.
Jos isä on varannut loman äitiviikolle kysymättä äidiltä lupaa lapsen mukaantuloon, niin isän oma moka. Äidillä voi olla jo muita suunnitelmia. Jos ei ole, ja kieltäytyy, niin onpa joustamaton äiti.
Kannattaa varmaan etsiä uusi mies jos nykyinen ei "ymmärrä" miksi tuo närästää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miettikääpä tilanne missä lapsi olisi tosiaan toivottu matkaan mukaan, vaikka nyt sitten tutustumaan miehen tulevaan morsioon ja äiti sanoisi "ei käy, äitiviikko". Vieden näin lapselta mahdollisuuden elämänsä ensimmäiseen ulkomaanmatkaan ja vasta rakentuvalta uudelta perheeltä mahdollisuuden mukavaan yhteiseen kokemukseen.
Lapsi itkisi, isä vihoittelisi ja isän kumppani kirjoittaisi vauva-palstalle aloituksen "kesäloma pilalla".
Montakohan sivua siihen saataisi vihaisia kommentteja.
Jos isä on varannut loman äitiviikolle kysymättä äidiltä lupaa lapsen mukaantuloon, niin isän oma moka. Äidillä voi olla jo muita suunnitelmia. Jos ei ole, ja kieltäytyy, niin onpa joustamaton äiti.
Niin. Ja jos ei soita ex-puolisonsa uudelle naisystävälle (numero saattaa löytyä esim fonectasta) tarkistaakseen, että oliko sillä isällä nyt varmasti lupa kutsua tyttö mukaan tuolle matkalle, niin on manipulatiivinen ex joka pyrkii sabotoimaan heidän suhdettaan :D Jos ei naisystävä ole samaa mieltä miehen kanssa tytön mukaan ottamisesta, niin äidin kuuluu ottaa se pahan poliisin viitta ja sanoa tytölle, että ei nyt käy koska on äidin viikko. Muuten on manipulatiivinen ex, joka pyrkii sabotoimaan exänsä uutta suhdetta.
Sitten on tietenkin joustettava jos tahto lapsen osallistumisesta on pariskunnan yhteinen. Muuten on... no, tiedätte jo.
Ikävää että lapsen avulla kiristetään uhkaillaan ja pahoitetaan mieliä puolin ja toisin.
Tämä on juuri sitä pelinappulatouhua.
Olen lukenut tämän ketjun läpi kokonaan. Harvinaista minulle.(Vauvapalstalle kun keskimmäisellä oli vauvana ummetusta 20v sitten)
Pidän APn pragmaatiisesta lähestymisestä. Ensin harmittaa kun ei mene niinkuin itse ajatteli , mutta sitten huomaa, että voi se olla kivaa näinkin.
Kammoksun suuren osan naisten salaliittoilusta, jotka perustuvat toisen motivaatioiden arvailuun. Itse en oikein ymmärrä koston konseptia ja mitä sillä tavoitetaan.
Samoin mulle on hyvin epäselvää mitä itse tekisin eritavoilla lomalla jos lapset ei olisi mukana.
M50
Toivon APlle hauskaa lomaa.
(nyt vaihdan näppisasetuksen takaisin FRA asentoon ja en saa äätä)
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sua ap tosi hyvin. Itse en oikein siedä isojen suunnitelmien muutoksia vaan tykkään, että suunnitelmassa pysytään. Kyllähän puolison lapsen mukaan tulo muuttaa reissua täysin. Aika ikävä tilanne. Oot se paha äitipuoli, jos kiellät lasta tulemasta mukaan ja kiukutteleva nainen, jos jätät oman paikkasi lapselle. Itse varmaan antaisin lapsen tulla mukaan ja ennen matkaa antaisin itseni olla hetken kiukkuinen. Sitten matkalle lähtisin uudella ja positiivisella mielellä, ja ehkä varaisin jo jonkin uuden (esim. viikonloppu)matkan miehen kanssa ihan kahdestaan.
Tässähän aloittaja oli kertonut säästäneensä tätä matkaa varten. Jos hän nyt lähtee mukaan tälle lapsen kanssa tehtävälle matkalle niin rahaa tarvisi taas sitten löytyä uutta matkaa varten.
Jos rahat ovat tiukassa on siinäkin sitten oma järjestelemisensä, milloin uusi matka onnistuu.
Ainakin minulle viikon reissu olisi niin iso lovi, että en hetikohta uuteen pystyisi lähtemään.
Myös olisi pettymys jos olisimme kumppanin kanssa jjaden suunnitelleet ja lapsi tulisikin mukaan.
Ei siihen riittäisi, että antaisin luvan itselleni hetken kiukutella.
Silti saattaa kuitenkin jäädä mieleen kaivelemaan. Niin matkalla kuin jatkossakin suhteessa.
Varsinkin kun tuntisin, että minut on ohitettu.
Tässä ei nyt oikein löydy tosiaan hyvää ratkaisua mitenkään päin enää, etteikö jollekin jäisi säröä mieleen.
Mutta kun ei se nyt ole aikuisten nähtävää, jos lapsi on mukana. Mäkkärireissusta barcelonaan tulee vain paha mieli. Kotona voi tutustua tyttöön. Pidä puolesi, ap, äläkä ole naiivi.
t. perhematkailija