Miksi kampaajat kyselevät henkilökohtaisia?

Vierailija kirjoitti:

Ovat amiksen käyneitä,  juuri muualle ei olisi päästykään,  kuin koulutukseen  johon on vähän hakijoita. Ei ole sivistystä, eikä keskutelutaitoa.  Kotona ei ole osattu neuvoa, että henk.koh. asiat kysytään kahden kesken, mikäli  oleenkaan tarvitsee kysellä.

Monet kampaajat  ovat todellakin röyhkeitä kyselyineen. He pitävät utelujaan keskuteluna.

Helle voisi amiksessa neuvoa yleisiä käytöstapoja, mm.keskustelutaitoja.

Jutut voisi pitää yleisellä tasolla. Vain harva kampaaja tämän osaa. Eräskin  uteli kaiken mahdollisen henk. kohtaisen, lisäksi kehui itseään ja valintojaan.  Käynti jäi ensimmäiseksi ja viimeiseksi.   

Kai sielä sentään psykologiaa opetetaan? Tuskin on koulutuksesta kiinni vaan nämä utelijat vaan eivät ole täysin ammattitaitoisia, vaikka kuinka hyviä olisivat työssään.

Harmittaa kun erittäin taitava parturi höpötti niin että lopetin hänen luonaan käymisen.

En ole itsekään tuppisuu, mutta rajansa kaikella.

Christiiina kirjoitti:

Mä olen kuullut, että pikkupaikkakunnilla kampaajat juoruilevat asiakkaiden kanssa toisten ihmisten asioista.

Putouksessakin oli se hahmo Salon Seija.

Pitäis laittaa sakkomaksu juoruamisesta niin kuin taksikuskeille.

Uusi kampaajani sanoi et hyllyllä on lehtiä jos haluan lukea. Sanoin et ei kiitos, en välitä, on mukava et saa vain istua omissa ajatuksissaan. Hän tajusi, teki työnsä, oltiin hiljaa, oli mukavaa. Keskityn pääni käsittelyyn. Saatan joskus kysyä hiusasioista jotain. Muuten saan olla rauhassa. Kiitos.

Tämä on ihmisläheisten alojen ongelma: asiakaspalvelutyöhön hakeutuu ylipirteitä pölöttäjiä, joilta puuttuu tilannetaju. Hoitoalallakin tähän törmää jatkuvasti. Jotkut kollegat höpöttävät ja kyselevät koko ajan, myös henkilökohtaisia asioita. Eivätkä ymmärrä, että kaikki eivät rakasta omista asioista puhumista yhtä paljon kuin nämä kyselijät.

Ehkä he kokevat kiusallisena hiljaisuuden ja sitte hätäpäissään utelevat kun muuta puhetta eivät keksi. Asiakkaalle voi olla meditatiivinen hetki istua kampaamotuolissa, joku työstää tukkaa ja saa olla hiljaa. Se on monille positiivista.

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää, kun kampaaja kysyy aina, mitä teet työksesi ja ootko lomalla. Silloin, kun olin työtön, tämä oli tosi kiusallista. Nykyään olen töissä, mutta alalla, josta kertominen aiheuttaa aina hämmästelyä ja kaikenlaisia reaktioita. En jaksaisi. Jos on pakko jutella asiakkaalle (mieluiten olisin ihan hiljaa) puhukaa vaikka päivän ajankohtaisista uutisaiheista, säästä tms. En todelkakaan koe tarvetta avautua itsestäni satunnaiselle asiakaspalvelijalle.

Uutisaiheista keskustelu saattaisi toimiakin🤭

Ainakin ne kampaajat jotka tunnen ovat päivän aiheista aina ihan ulapalla. Ne ovat näitä ylipuheliaita myös.

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää, kun kampaaja kysyy aina, mitä teet työksesi ja ootko lomalla. Silloin, kun olin työtön, tämä oli tosi kiusallista. Nykyään olen töissä, mutta alalla, josta kertominen aiheuttaa aina hämmästelyä ja kaikenlaisia reaktioita. En jaksaisi. Jos on pakko jutella asiakkaalle (mieluiten olisin ihan hiljaa) puhukaa vaikka päivän ajankohtaisista uutisaiheista, säästä tms. En todelkakaan koe tarvetta avautua itsestäni satunnaiselle asiakaspalvelijalle.

Mä taas valehtelen usein olevani työtön. Vähän hillitsee sitä kysymystulvaa.

Olen lastensuojelun sossu. Kiva siinä olla kuulusteltavana. Kerrankin vieressä istui asiakasperheen vanhempi. Kampaaja kauhisteli hirviöperheitä, joilta kuuluisi ottaa lapset pois. Piti sitten yrittää vältellen kertoa, että ei useinkaan ole tuollainen tilanne, jos lastensuojelua tarvitaan. Joskus olisi pitänyt ratkaista myös koko lastensuojelun kriisi ja sossupula.

Miestäni ärsytti kun kampaaja kyseli kesälomasuunnitelmia. Ei kuulu tippaakaan kampaajalle. Muutenkin oli ärsyttänyt uteliaisuus. I

Vierailija kirjoitti:

Otan lehden ja luen sitä. Älykäs kampaaja ymmärtää tästä, että en keskustele niitä näitä.

Mä teen joskus tätä, vaikka pahasti likinäköisenä en lehdestä ilman laseja mitään selvää saakaan.

En todellakaan enää ihmettele miksi suomalaisia pidetään tylyinä tuppisuina, kun kampaajan smalltalkiakin pidetään tungettelevana. Kun joku kysyy mitä kuuluu, ei siihen odoteta oikeaa vastausta siitä mitä kuuluu, vaan se on vain avaus kevyeen chattiin. On vastaajan huonoa käytöstä, jos siinä alkaa yksityisasioitaan avaamaan

Olin kerran kampaajalla ja kuuntelin ihmeissäni kun viereisessä penkissä istui ylipuhelias asiakas. Kehui kovasti itseään ja mitä hän aikoinaan teki töissä. Siis entisiä työasioitaan selosti kampaajalle. Ajattelin vaan että voi eläkeläisrukkaa. Ehkä kärsi myös yksinäisyydestä ja kampaaja joutui olemaan terapeuttina.

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää, kun kampaaja kysyy aina, mitä teet työksesi ja ootko lomalla. Silloin, kun olin työtön, tämä oli tosi kiusallista. Nykyään olen töissä, mutta alalla, josta kertominen aiheuttaa aina hämmästelyä ja kaikenlaisia reaktioita. En jaksaisi. Jos on pakko jutella asiakkaalle (mieluiten olisin ihan hiljaa) puhukaa vaikka päivän ajankohtaisista uutisaiheista, säästä tms. En todelkakaan koe tarvetta avautua itsestäni satunnaiselle asiakaspalvelijalle.

Minä taas inhoan yli kaiken kun treffeillä tai ravintolassa kun tutustuu uuteen ihmiseen niin aina siis oikeasti aina ensimmäinen kysymys on, että mitä teet työksesi. Toinen on justiinsa tuo oletko lomalla. Olen myöhemmin tajunnut, että jotkut tosiaan kysyvöt mitä teet työksesi, koska haluavat tietää oletko poliisi vai et ja jos olet niin varoittaa sitten muita mm. lähistöllä olevia rikollisia. Ja tämä oletko lomalla oikeasti tarkoittaa aivan eri asiaa kuin luulisi.

Kampaajilla taas, no, aina voi vaikka keksiä ihan valheita jos ei halua kertoa aidosti yksityisasioita tai lopettaa jotenkin keskustelun.

Vierailija kirjoitti:

En todellakaan enää ihmettele miksi suomalaisia pidetään tylyinä tuppisuina, kun kampaajan smalltalkiakin pidetään tungettelevana. Kun joku kysyy mitä kuuluu, ei siihen odoteta oikeaa vastausta siitä mitä kuuluu, vaan se on vain avaus kevyeen chattiin. On vastaajan huonoa käytöstä, jos siinä alkaa yksityisasioitaan avaamaan

Tämä on vaan silleensä ikävää heille, jotka ovat aidosti sosiaalisia luonteeltaan. Kaikki ovat tylyjä ja vilpitön sosiaalisuus tulkitaan aivan joksikin muuksi. Toisaalta myöskään kenenkään kanssa ei voi vaihtaa ajatuksia eikä mielipiteitä pitää olla vain tuppisuu. Sitten alkaa puhelemasn yksikseen kun ei kenenkään kanssa voi puhua.

Kosmetologit on samanlaisia kuin kampaajat. Juoruilijoita, pinnallisia, turhamaisia, tahdittomia. Tää on tieto :D 

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää, kun kampaaja kysyy aina, mitä teet työksesi ja ootko lomalla. Silloin, kun olin työtön, tämä oli tosi kiusallista. Nykyään olen töissä, mutta alalla, josta kertominen aiheuttaa aina hämmästelyä ja kaikenlaisia reaktioita. En jaksaisi. Jos on pakko jutella asiakkaalle (mieluiten olisin ihan hiljaa) puhukaa vaikka päivän ajankohtaisista uutisaiheista, säästä tms. En todelkakaan koe tarvetta avautua itsestäni satunnaiselle asiakaspalvelijalle.

MInäkin olen työtön ja joka kerta ahdistaa mennä sinne kampaajalle. En tietenkään ole koskaan puhunut juurikaan henkilökohtaisista asioistani. Viimeksi kuitenkin kysyi, koska minulla on kesäloma. Siihen sitten ympäripyöreästi vastailin jotain. En viitsinyt siinä sanoa, että ihan työtön olen eikä lomaa ole siis. 

Miksi lähdette mukaan höpötykseen, jos se häiritsee? Olen nelikymppinen, ja useilla kampaajilla elämäni aikana käynyt, eikä oikeastaan koskaan ole höpötysongelmaa. Vastaan lyhyesti ja ystävällisesti (sanon tekeväni "toimistohommia" kun olen juristi, lomalla aion "lepäillä lähinnä", vaikka olisi mitä suunnitelmia). Saatan sanoa jotain latteaa säästä. Sitten otan lehden ja katse siihen. Ei kukaan kampaaja ole jatkanut pulinoita enää tässä vaiheessa! Eiköhän heillekin ole kivempi saada tehdä työtään ilman pakkoseurustelua asiakkaan kanssa.

Tampereen seudulta saa suositella kampaamoa, jossa ei joudu kuulusteluun. Kyse ei ole siitä, ettenkö osaisi jutella, en vain halua kertoa henkilökohtaisia asioitani kampaamossa. Myös se, missä ihminen on töissä, on henkilökohtainen kysymys.

Vierailija kirjoitti:

Minusta olisi ahdistavaa jos kampaaja olisi vain hiljaa eikä juttelisi.

Kaikki kysymykset minulle ovat olleet yleisiä josta lähtenyt keskustelu johonkin suuntaan.

Luo luottamusta minun ja kampaajan välillä.

Ei siinä mitään suurempaa luottamusta tarvitse kehittää. Miksi pitäisi? Että jos en kerro mitä teen lomalla, kampaaja nyrhii minulle kananpersetukan, koska luottamusta ei luotu?

Missä asun

Tässä lähistöllä

Oletko lomalla

En mä oo vielä (vaikka olisin)

Mitä teet lomalla

Mökkeilen varmaan

Missä mökki on

Oijoi Lapissa on niin pitkän matkan päässä (oikeasti ei)

Jne

Aina jotain ympätipyöreää

Supolle ne tekevät alihommaa. Etkö tiennyt? Marskikin tapasi saksalaisia upseereja kampaamossa ja verho vaan hulmahti kun menivät tapaamiseen. Siski Helsingissä meni se yksi kampaajakin...nämä ovet vähän hommissa.