Lue keskustelun säännöt.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle
Kommentit (12534)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei miehet itke naisten perään. Vai itkeekö?
Ei miehet itke.
Kyllä itkee. Mulla sattuu sydämeeni ghostaaminen.
-m43
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itken helposti. Jos vaikka lumi pöllyää kauniisti. Kyynel.💧😸
Joo hirveää numeroa jotkut kyllä tekee itkemisestä :D Itse olen tirauttanut jopa Satu Silvon lasketteluonnettomuudelle, kun joskus hammaslääkärin odotusaulassa luin jotain naistenlehtiä jossa hän kertoi elämästään ja tuosta onnettomuudesta
Mammat itkee elämästään 16kk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käännösapua:
Mies sanoo: En halua lapsia. Suomeksi: 'Minulla ei ole resursseja hankkia ja ylläpitää perhettä.'
Jos miehellä on riittävästi rahaa, hän haluaa aina nuoren naisen ja lapsia. Jos mies sanoo noin, on joko vakuutettava hänt siitä, ettei raha ole ongelma, tai sitten tuettava häntä sen saamiseksi. Vanhat miljonääritkin hankkivat lapsia. Eihän heidän itse tarvitse niitä vaippoja vaihtaa.
Tai sitten voisi hyväksyä, että kaikki tosiaan eivät halua niitä lapsia. En tiedä mitä ajat takaa näillä jäätävillä yleistyksilläsi? Miehistä et tykkää, se nyt on tullut selväksi.
Katkeruus omista huonoista valinnoista ja sen ymmärtämättömyys, että kyse on tosiaan omista valinnoista eikä kokonaisesta vastakkaisesta sukupuolesta.
Latteat, hieman yksinkertaiset ihmiset syyttävät aina yleisesti miehiä/naisia omasta epäonnestaan.Ei ole kyse omista valinnoista, jos on niin ruma, ettei kukaan halua lapsia kanssasi.
Toivottavasti tarkoitat käyttäytymistä.
Tarkoitan fyysistä rumuutta, joka tekee ihmisestä niin vastenmielisen, ettei kukaan tunne seksuaalista halua häntä kohtaan. Jos ihminen on geneettisesti puoleensavetävä, siinä ei ehkäisyn puute paina mitään, kun halu on niin kova.
Niin ja kyynelehdin usein myös nauraessani. Ei se ole kaikille niin iso juttu, jotkut kyyneleet. Niitä voi tulla monesta syystä, niin ilosta kuin surusta ja jostain muustakin. Keho elää tunteitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Gallup naisille
Oletko itkenyt kaivattusi perään?
🔼 Kyllä
🔽 En
Tätä piti oikein analysoida.
Kenenkään perään en ole itkenyt siksi, että haluaisin jonkun takaisin.
Olen itkenyt kommunikointiongelmia, epäkunnioittavaa käytöstä, rakkaudettomuutta, hyväksikäyttöä, huonoja käytöstapoja, tunteiden ilmaisemattomuutta, hellyyden puutetta, seksin puutetta, henkisen tuen puutetta. Sitä että minua ei ole nähty minuna, ei ole kuultu oikeita asioita.ei ole avattu omaa sisintä ja haavoja, ei ole haluttu kasvaa yhdessä, jakaa kipuja.
Joskus itkin yhden ihmisen perään, myös siksi kun satutti, en enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kesäfestarivinkki: Pörriksen tuherofestarit on parhaat.
Vierailija kirjoitti:
Mammat itkee elämästään 16kk.
Mä itken jo vuodessa ton 16 kk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itkenyt kaivatun perään monta monituista kertaa, yleensä iltaisin.
Minä itkin ihan vaan sitä kun keho kaipasi niin paljon. Ei siinä sen kummempaa ajatusta ollut, mutta tuskallinen on se tunne kun keho kaipaa ja sydäntä revitään rinnasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina löytyy uusia,
mutta kahta samanlaista ei ole.
Vierailija kirjoitti:
💓
Etkö enää yhtään rumempaa kuvaa löytänyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Junatyyppien kannattaa keskittyä siihen mitä on. Mulla oli joskus kymmenisen vuotta sitten vähän juttua yhden pojan kanssa, ja käsittääkseni hänen halustaan kuivahti aika nopeasti.
Sitten useampi vuosi myöhemmin draamaili jääneensä väärällä asemalla, ja vielä nyt kymmenen vuotta myöhemminkin haikailee perään vaikka hänellä on tyttöystävä!
En tajua eikö kannattaisi keskittyä siihen, eikä haikailla jonkun nuoruuden ihastuksen perään? Kun kuitenkin on se tyttöystävä, kaikillahan ei edes ole kumppania johon keskittyä.Ymmärrän, että hänellä leimahtelee ne tunteet kun törmätään välillä sattumalta jossain julkisella paikalla (sen oikein näkee hänen olemuksestaan, kun silmät syttyy jne.), mutta oikeasti tuosta pääsisi kyllä jos hän vain PÄÄTTÄISI keskittyä siihen mitä on nyt eli omaan tyttöystävään. Se olisi sille tyttöystävällekin oikein, vaikka mistä minä tiedän vaikka sekin haikailisi muita.
Tästä nyt saa kuitenkin sen fiiliksen että sinä teet itsestäsi pikkasen liian tärkeää? Ettet vain jopa salaa yritä iskeä häntä?
En varmasti ole mitenkään erityisen tärkeä eikä minua kiinnosta hän (välttelen aina kun näen hänet jossain, etten vaan anna mitään aihetta tai pahenna tilannetta).
Tuli vain mieleen kun täällä oli nuita junajuttuja.
On nuita muitakin tuollaisia jotka ovat joskus nuorena (teininä/parikymppisenä) olleet ihastuneita ja mielellään nostalgisoivat, mutta eivät sillä tavalla voimakkaasti ja ovat selvästi kiinnittyneet kumppaniinsa, rakastuneita ja näin. Jos on kumppani olemassa, niin kannattaa keskittyä siihen. Se onnistuu kyllä, jos on joku ollut niin ihana, että on sen itse rinnalleen valinnut. Turhaa energian tuhlaa mietiskellä muuta.
Kauhea selitys itsepuolustukseksi. Miksi keskityt ja analysoit fantasian mielessäsi hänen elämästänsä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Junatyyppien kannattaa keskittyä siihen mitä on. Mulla oli joskus kymmenisen vuotta sitten vähän juttua yhden pojan kanssa, ja käsittääkseni hänen halustaan kuivahti aika nopeasti.
Sitten useampi vuosi myöhemmin draamaili jääneensä väärällä asemalla, ja vielä nyt kymmenen vuotta myöhemminkin haikailee perään vaikka hänellä on tyttöystävä!
En tajua eikö kannattaisi keskittyä siihen, eikä haikailla jonkun nuoruuden ihastuksen perään? Kun kuitenkin on se tyttöystävä, kaikillahan ei edes ole kumppania johon keskittyä.Ymmärrän, että hänellä leimahtelee ne tunteet kun törmätään välillä sattumalta jossain julkisella paikalla (sen oikein näkee hänen olemuksestaan, kun silmät syttyy jne.), mutta oikeasti tuosta pääsisi kyllä jos hän vain PÄÄTTÄISI keskittyä siihen mitä on nyt eli omaan tyttöystävään. Se olisi sille tyttöystävällekin oikein, vaikka mistä minä tiedän vaikka sekin haikailisi muita.
Tästä nyt saa kuitenkin sen fiiliksen että sinä teet itsestäsi pikkasen liian tärkeää? Ettet vain jopa salaa yritä iskeä häntä?
En varmasti ole mitenkään erityisen tärkeä eikä minua kiinnosta hän (välttelen aina kun näen hänet jossain, etten vaan anna mitään aihetta tai pahenna tilannetta).
Tuli vain mieleen kun täällä oli nuita junajuttuja.
On nuita muitakin tuollaisia jotka ovat joskus nuorena (teininä/parikymppisenä) olleet ihastuneita ja mielellään nostalgisoivat, mutta eivät sillä tavalla voimakkaasti ja ovat selvästi kiinnittyneet kumppaniinsa, rakastuneita ja näin. Jos on kumppani olemassa, niin kannattaa keskittyä siihen. Se onnistuu kyllä, jos on joku ollut niin ihana, että on sen itse rinnalleen valinnut. Turhaa energian tuhlaa mietiskellä muuta.Kauhea selitys itsepuolustukseksi. Miksi keskityt ja analysoit fantasian mielessäsi hänen elämästänsä?
Ei tuossa ollut mitään analyysia tai fantasiaa kenenkään elämästä, vaan näistä jutuista tuli tuo mieleen. Jos joku vastaavanlaisessa tilanteessa oleva saisi vaikka voimaa päättää keskittyä siihen omaan kumppaniinsa.
Mun yrittäminen loppui tähän. Lähdit jällee ilman mitään. Viimeinen naula. Vihon viimeinen. Toivottavasti tää on ees sulle hyvä näin. En vaivaa viesteilläni enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Junatyyppien kannattaa keskittyä siihen mitä on. Mulla oli joskus kymmenisen vuotta sitten vähän juttua yhden pojan kanssa, ja käsittääkseni hänen halustaan kuivahti aika nopeasti.
Sitten useampi vuosi myöhemmin draamaili jääneensä väärällä asemalla, ja vielä nyt kymmenen vuotta myöhemminkin haikailee perään vaikka hänellä on tyttöystävä!
En tajua eikö kannattaisi keskittyä siihen, eikä haikailla jonkun nuoruuden ihastuksen perään? Kun kuitenkin on se tyttöystävä, kaikillahan ei edes ole kumppania johon keskittyä.Ymmärrän, että hänellä leimahtelee ne tunteet kun törmätään välillä sattumalta jossain julkisella paikalla (sen oikein näkee hänen olemuksestaan, kun silmät syttyy jne.), mutta oikeasti tuosta pääsisi kyllä jos hän vain PÄÄTTÄISI keskittyä siihen mitä on nyt eli omaan tyttöystävään. Se olisi sille tyttöystävällekin oikein, vaikka mistä minä tiedän vaikka sekin haikailisi muita.
Tästä nyt saa kuitenkin sen fiiliksen että sinä teet itsestäsi pikkasen liian tärkeää? Ettet vain jopa salaa yritä iskeä häntä?
En varmasti ole mitenkään erityisen tärkeä eikä minua kiinnosta hän (välttelen aina kun näen hänet jossain, etten vaan anna mitään aihetta tai pahenna tilannetta).
Tuli vain mieleen kun täällä oli nuita junajuttuja.
On nuita muitakin tuollaisia jotka ovat joskus nuorena (teininä/parikymppisenä) olleet ihastuneita ja mielellään nostalgisoivat, mutta eivät sillä tavalla voimakkaasti ja ovat selvästi kiinnittyneet kumppaniinsa, rakastuneita ja näin. Jos on kumppani olemassa, niin kannattaa keskittyä siihen. Se onnistuu kyllä, jos on joku ollut niin ihana, että on sen itse rinnalleen valinnut. Turhaa energian tuhlaa mietiskellä muuta.Kauhea selitys itsepuolustukseksi. Miksi keskityt ja analysoit fantasian mielessäsi hänen elämästänsä?
Ei tuossa ollut mitään analyysia tai fantasiaa kenenkään elämästä, vaan näistä jutuista tuli tuo mieleen. Jos joku vastaavanlaisessa tilanteessa oleva saisi vaikka voimaa päättää keskittyä siihen omaan kumppaniinsa.
Jos minä en ole jotain halunnut jo silloin nuorena niin ei se ole muuttunut tähän päivään. Ei se kiva mies sieltä vuosien takaa pomppaa yhtäkkiä rakkaaksi. Tai jos olisi joskus ollut jotain jonkun kanssa niin mulle se on ollutta ja mennyttä. sivu
Ketju on lukittu.
Henna, oletko täällä? Jos olet laita sun nimikirjaimilla viestiä mun nimikirjaimille.