Lue keskustelun säännöt.
Kehityksellisen psykopatologian professori: nykyinen neuvotteleva ja myötäilevä lasten kasvatustapa on saattanut lisätä lasten tunnekylmyyttä ja heikentänyt empatiakykyä
24.06.2023 |
Psykopatiaa tutkinut professori Essi Viding on huolissaan tietynlaisten lastenkasvatustapojen yleistymisestä.
Vidingin mukaan suurin ongelma on, että yksilökeskeinen kasvatustyyli ei auta lasta miettimään, mitä seurauksia hänen käyttäytymisestään aiheutuu muille ihmisille.
https://kaksplus.fi/yleinen/psykopatian-varoitusmerkit-voivat-nakya-jo-…
Kommentit (144)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se titteli ei anna yhtään enempään siihen juttuun uskottavuutta, vaikka mikä professorinpasko onkin
Aivan varmasti antaa verrattuna nimettömään palstamammaan.
Pelottavaa, että nämä empatiakyvyttömät narsistilapset sitten hoitavat minua vanhana.
Käsitän kyllä sanan neuvottelu hieman erilailla kuin mitä jutussa oli. Neuvottelu on minusta jotain, missä kuunnellaan osapuolia ja pyritään ottamaan kaikki huomioon. Tuossa jutussa oli lähinnä maanittelevaa lahjomista, jota yleisesti kutsutaan curling-vanhemmuudeksi. Voisi käyttää vakiintunutta termiä eikä puhua mistään neuvottelusta.
Vierailija kirjoitti:
Vaik pisi kuinka hieno pilipalititteli niin jos suu jauhaa paskoo niin kyl koko pää on myös sitä täynnä.
Vaan tämä eukko ei jauha paskoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisäksi lasten mielenterveysongelmat, lähinnä teini-iässä, ovat räjähtäneet, kun lapsilla on liikaa vaihtoehtoja. Selkeämpi karsina kasvaa ja toteuttaa itseään tuottaa parempaa mielenterveyttä. Se on muuten hassua, kuinka nykyään ihastellaan suvaitsevaa yhteiskuntaa ja nuorten mahdollisuutta toteuttaa itseään monessa muodossa. Silti se yhtenäiskulttuuri ja selkeät roolimallit tuotti paljon terveempää väestöä.... Miksi tätä ei kukaan nosta pöydälle? Ja kun edelleen 20+ iässä lillutaan oman navan ympärillä ongelmaisina, vaikka on jo lähes 10 vuotta voitu etsiä itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi lasten mielenterveysongelmat, lähinnä teini-iässä, ovat räjähtäneet, kun lapsilla on liikaa vaihtoehtoja. Selkeämpi karsina kasvaa ja toteuttaa itseään tuottaa parempaa mielenterveyttä. Se on muuten hassua, kuinka nykyään ihastellaan suvaitsevaa yhteiskuntaa ja nuorten mahdollisuutta toteuttaa itseään monessa muodossa. Silti se yhtenäiskulttuuri ja selkeät roolimallit tuotti paljon terveempää väestöä.... Miksi tätä ei kukaan nosta pöydälle? Ja kun edelleen 20+ iässä lillutaan oman navan ympärillä ongelmaisina, vaikka on jo lähes 10 vuotta voitu etsiä itseään.
Missä määrin terveempää väestöä tuotti ennen? kai sä ymmärrät että tää koko nykyinen maailma on sitä entisen kasvatuksen tulosta?
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi lasten mielenterveysongelmat, lähinnä teini-iässä, ovat räjähtäneet, kun lapsilla on liikaa vaihtoehtoja. Selkeämpi karsina kasvaa ja toteuttaa itseään tuottaa parempaa mielenterveyttä. Se on muuten hassua, kuinka nykyään ihastellaan suvaitsevaa yhteiskuntaa ja nuorten mahdollisuutta toteuttaa itseään monessa muodossa. Silti se yhtenäiskulttuuri ja selkeät roolimallit tuotti paljon terveempää väestöä.... Miksi tätä ei kukaan nosta pöydälle? Ja kun edelleen 20+ iässä lillutaan oman navan ympärillä ongelmaisina, vaikka on jo lähes 10 vuotta voitu etsiä itseään.
Niinpä. Kaiken maailman huseeraajat ja laskuttajakonsultit ja konsulentit pyörii lasten ja nuorten ympärillä saarnaamassa ilosanomaan, miten lapsesta kasvaa terve ja elämäniloinen, ja rahastamassa. Mieli tekisi huutaa, että antakaa nyt lapsille ja nuorille rauha kasvaa.
Ei esim. murrosikää voi medikalisoida tai leikata pois, se on saaaaatana ihmiseloon kuuluvat kehitysvaihe. Silloin kuuluu kyseenalaistaa vähän kaikki, itkeä maailman pahuutta, inhota omaa vartaloa ja vihata omia vanhempia. Silloin juuri tapahtuu se kehittyminen, pohtiminen, empatiakyvyn kasvu, kykyyn asettua toisen asemaan, niiden perhanan konfliktien kautta, mitä väkisinkin murrosiässä tulee. Joillakin voi murrosikä mennä ohitse ihan huomaamatta, mutta ne onkin niitä tyyppejä, jotka kolmikymppisinä ovat burnoutissa ja muuttavat vuoristoluolaan luostarin yläpuolelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka aikuinen ohjaa lasta ja tekee päätöksiä, on silti hyvä kuunnella lapsen olotilaa tai ymmärtää lasta. Se ei tarkoita että neuvottelee 45min jäätelökaapilla mikä otetaan. Silti liika kiire huono, on aikaa. Empatian esimerkki saadaan usein myös aikuiselta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei esim. murrosikää voi medikalisoida tai leikata pois, se on saaaaatana ihmiseloon kuuluvat kehitysvaihe. Silloin kuuluu kyseenalaistaa vähän kaikki, itkeä maailman pahuutta, inhota omaa vartaloa ja vihata omia vanhempia. Silloin juuri tapahtuu se kehittyminen, pohtiminen, empatiakyvyn kasvu, kykyyn asettua toisen asemaan, niiden perhanan konfliktien kautta, mitä väkisinkin murrosiässä tulee. Joillakin voi murrosikä mennä ohitse ihan huomaamatta, mutta ne onkin niitä tyyppejä, jotka kolmikymppisinä ovat burnoutissa ja muuttavat vuoristoluolaan luostarin yläpuolelle.
Aamen! Tämän voi kyllä soveltaa paljon muuhunkin. Esimerkiksi kun ihminen elää tavalla joka ei tee sitä onnelliseksi, se pitemmän päälle masentuu. Jos ihminen ei käy sitä läpi ihan luomuna omana itsenään, ei se voi tajuta tehdä muutoksia elämäänsä sen mukaan mikä estää onnea. Sen masennuksen kuuluu tulla ja kertoa siten ihmiselle tilanteesta joka ei voi jatkua. Lääkitseminen vaan mahdollistaa pysymästä tismalleen samassa tilanteessa joka sen onnettomuuden synnyttää. Jättää kohtaamatta itsessään jotain, mitä enemmän jätät kohtaamatta, sitä vähemmän voit olla kokonainen itsesi ja sitä enemmän olet elävä kuollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis vihdoin tämä sanotaan ääneen!!
Olen ihan samaa mieltä!! Näitä lådsyttäjåvanhempia kun kuuntelee päiväkodin eteisessä niin huhhuh!
Ja kyllä itse olen syyllistynyt samaan!!
Annan lapsen päättää ulkomailla ravintolan koska minulle ei ole väliä missä syödään. Samalla tajusin, että eihän se noin voi mennä! Ei lapsen kuulu saada tuollaista päätösvaltaa.
Mulle herätys oli se kun paikalliset sanoi, että oh she is The boss?
Silmäni aukes kertaheitolla.
Sillä kasvatusmetodilla lapset oppivat manipuloimaan ja saamaan mitä haluavat.
Tuollainen lässytys ja neuvottelu on verrattavissa lapsen henkiseen pahoinpitelyyn. Mitä haluaisit syödä tänään? Joko lähdettäisiin kotiin? Mikä hotelli otetaan? Mihin kauppaan mennään ensin? Pienen raukan pää menee sekaisin kun hänen täytyy olla se joka päättää! Jatkuva päätöksenteko on myös raskasta. Lapsi oikeasti nauttii kun aikuinen pitää langat käsissään ja johtaa tilanteita, silloin hän saa keskittyä olemaan huoleton lapsi. Sellainen aikuinen on turvallinen aikuinen. Tilanteen johtaminen ei tarkoita silti sitä ettei lapsen mielipidettä oteta huomioon, joskus sopivissa asioissa voi joustaa.
Vierailija kirjoitti:
Sillä kasvatusmetodilla lapset oppivat manipuloimaan ja saamaan mitä haluavat.
Lapset oppivat myös neuvottelemaan asioista vanhempiensa kanssa. Se on vanhemmista kiinni, minkälaiset keinot suvaitaan. Vanhemmistahan se kasvatus aina riippuu.
Vierailija kirjoitti:
Pelottavaa, että nämä empatiakyvyttömät narsistilapset sitten hoitavat minua vanhana.
Ei varmasti hoida.
Ristiriitainen otsikko.
Neuvotteluun kuuluu aina kokonaisuuden katsominen. Eli tilannetta pohditaan kaikkien kannalta.
Proffa sanoo neuvottelun olevan oman edun tavoittelua. No, ei ole.
Läpinäkyvä lässytys aiheuttaa ärsytystä