Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voiko myrkyllinen ihmissuhde tehdä hulluksi?
24.06.2023 |
Siis esimerkiksi parisuhde jossa on hienovaraista henkistä väkivaltaa ja sumuttamista, voiko se saada toisessa osapuolessa esiin epätasapainoista käyttäytymistä? Kaipaisin kokemuksia ja esimerkkejä, yritän hahmottaa asioita.
Kommentit (110)
Itsetuntemus näillä on ihan olematon. Tapailemani mies kertoi olevansa kunnollinen, rauhallinen ja päättäväinen. Paljastui kuitenkin että tosielämässä häneltä puuttuu täysin kaikki moraaliset pidäkkeet, on väkivaltainen ja hyvin impulsiivinen.
Sitä en tiedä, tuleeko nämä oikeat ominaisuudet esiin vain läheisissä ihmissuhteissa, vai myös esim. työelämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itsetuntemus näillä on ihan olematon. Tapailemani mies kertoi olevansa kunnollinen, rauhallinen ja päättäväinen. Paljastui kuitenkin että tosielämässä häneltä puuttuu täysin kaikki moraaliset pidäkkeet, on väkivaltainen ja hyvin impulsiivinen.
Sitä en tiedä, tuleeko nämä oikeat ominaisuudet esiin vain läheisissä ihmissuhteissa, vai myös esim. työelämässä.
Narsistit on hyviä työnhakijoita.
VOI. Mun entinen parisuhde sisälsi miehen puolelta jatkuvaa valehtelua, sumuttamista, taloudellista hyväksikäyttöä. Käyttäydyin kuin sekopää miestä kohtaan kun yritin saada rehellisiä vastauksia. Mies valehteli isoista asioista ja jouduin niiden takia ongelmiin. Teimme vielä lapsen tähän suhteeseen ja jouduin raskaana ollessani todella pelottavaan tilanteeseen miehen valehteluiden vuoksi. Mies jaksoi muistuttaa kuinka MINUN mielenterveysongelmat saavat aikaan nämä kaikki tilanteet. Jos MINÄ en käyttäytyisi kuin sekopää niin mitään näistä asioista ei tapahtuisi. Kaikki huoleni, epäilykseni, pelkoni on turhia ja oman mieleni tuotoksia.
Mies myös petti minkä kerkesi. Onneksi viimeisin pettäminen tuli minunkin tietooni ja päädyimme (luojan kiitos!) eroon.
Onneksi tänä päivänä saa olla terveessä suhteessa miehen kanssa joka on turvallinen ja luotettava. Lapsellakin hyvä miehen malli elämässään.
Kuten edellinen, myrkyllisessä suhteessa tehdään ihan tarkoituksella hulluksi tai leimataan, vaikket edes ole.
Minulle on jätetty esille pikkujuttuja, vihjeitä, joilla on yritetty provosoida. Lisäksi esimerkiksi hän kerran esitti, että minä olisin riidellyt hänen kanssaan ennen nukahtamista, ihan tasan tarkkaan tiedän, että nukahdettiin yhdessä rauhassa illalla. Suhde loppui aika lyhyeen.
Vierailija kirjoitti:
Itsetuntemus näillä on ihan olematon. Tapailemani mies kertoi olevansa kunnollinen, rauhallinen ja päättäväinen. Paljastui kuitenkin että tosielämässä häneltä puuttuu täysin kaikki moraaliset pidäkkeet, on väkivaltainen ja hyvin impulsiivinen.
Sitä en tiedä, tuleeko nämä oikeat ominaisuudet esiin vain läheisissä ihmissuhteissa, vai myös esim. työelämässä.
Kyllä ne alkaa siellä ihmissuhteen syventyessä pulpahtelemaan, pinnallisissa kanssakäymisissä menevät kuin kenestä tahansa ihmisestä ja työelämässäkin voivat olla mitä parhaimpia tyyppejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsetuntemus näillä on ihan olematon. Tapailemani mies kertoi olevansa kunnollinen, rauhallinen ja päättäväinen. Paljastui kuitenkin että tosielämässä häneltä puuttuu täysin kaikki moraaliset pidäkkeet, on väkivaltainen ja hyvin impulsiivinen.
Sitä en tiedä, tuleeko nämä oikeat ominaisuudet esiin vain läheisissä ihmissuhteissa, vai myös esim. työelämässä.
Kyllä ne alkaa siellä ihmissuhteen syventyessä pulpahtelemaan, pinnallisissa kanssakäymisissä menevät kuin kenestä tahansa ihmisestä ja työelämässäkin voivat olla mitä parhaimpia tyyppejä.
Etäisemmissä suhteissa sitä kulissia on helppo pitää yllä, eli se puoli luonteesta ei välttämättä koskaan tule esille esim. työpaikalla, naapurustossa, tuttavien kanssa. Mutta läheisissä suhteissa tulevat piirteet väistämättä esiin. Se on tavallaan ikävää vaihtokauppaa. Kun pääset näkemään hänestä inhimillisen, haavoittuvan puolen, ja näet hänet tilanteissa joissa hän epäonnistuu jollakin ihan arkisella tavalla, hän kostaa sen. Näet, että hänkin on vain ihminen, joten hänen on saatava nöyryytettyä sinua vielä pahemmin. Hän näkee siis ihan jo oman ihmisyytensä ja tunteensa häpeällisinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsetuntemus näillä on ihan olematon. Tapailemani mies kertoi olevansa kunnollinen, rauhallinen ja päättäväinen. Paljastui kuitenkin että tosielämässä häneltä puuttuu täysin kaikki moraaliset pidäkkeet, on väkivaltainen ja hyvin impulsiivinen.
Sitä en tiedä, tuleeko nämä oikeat ominaisuudet esiin vain läheisissä ihmissuhteissa, vai myös esim. työelämässä.
Kyllä ne alkaa siellä ihmissuhteen syventyessä pulpahtelemaan, pinnallisissa kanssakäymisissä menevät kuin kenestä tahansa ihmisestä ja työelämässäkin voivat olla mitä parhaimpia tyyppejä.
Etäisemmissä suhteissa sitä kulissia on helppo pitää yllä, eli se puoli luonteesta ei välttämättä koskaan tule esille esim. työpaikalla, naapurustossa, tuttavien kanssa. Mutta läheisissä suhteissa tulevat piirteet väistämättä esiin. Se on tavallaan ikävää vaihtokauppaa. Kun pääset näkemään hänestä inhimillisen, haavoittuvan puolen, ja näet hänet tilanteissa joissa hän epäonnistuu jollakin ihan arkisella tavalla, hän kostaa sen. Näet, että hänkin on vain ihminen, joten hänen on saatava nöyryytettyä sinua vielä pahemmin. Hän näkee siis ihan jo oman ihmisyytensä ja tunteensa häpeällisinä.
Minun tuntemani tapaus vaihtaa työpaikkaa noin viiden vuoden välein. Kyllästyy nopeasti. Ja hän ei voi olla muu kuin johtaja (on itse sanonut näin). Ei siis pysty olemaan kenenkään alainen.
Sitten kuitenkin hänellä on hyvin läheinen suhde omaan, yli seitsemänkymppiseen äitiinsä. Äiti tulee omalla avaimellaan miehen asuntoon milloin lystää ja täyttää jääkaapin, ostaa vaatteita jne. Isästään ei paljoa puhunut, vaikka vanhemmat ovat edelleen yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsetuntemus näillä on ihan olematon. Tapailemani mies kertoi olevansa kunnollinen, rauhallinen ja päättäväinen. Paljastui kuitenkin että tosielämässä häneltä puuttuu täysin kaikki moraaliset pidäkkeet, on väkivaltainen ja hyvin impulsiivinen.
Sitä en tiedä, tuleeko nämä oikeat ominaisuudet esiin vain läheisissä ihmissuhteissa, vai myös esim. työelämässä.
Kyllä ne alkaa siellä ihmissuhteen syventyessä pulpahtelemaan, pinnallisissa kanssakäymisissä menevät kuin kenestä tahansa ihmisestä ja työelämässäkin voivat olla mitä parhaimpia tyyppejä.
Etäisemmissä suhteissa sitä kulissia on helppo pitää yllä, eli se puoli luonteesta ei välttämättä koskaan tule esille esim. työpaikalla, naapurustossa, tuttavien kanssa. Mutta läheisissä suhteissa tulevat piirteet väistämättä esiin. Se on tavallaan ikävää vaihtokauppaa. Kun pääset näkemään hänestä inhimillisen, haavoittuvan puolen, ja näet hänet tilanteissa joissa hän epäonnistuu jollakin ihan arkisella tavalla, hän kostaa sen. Näet, että hänkin on vain ihminen, joten hänen on saatava nöyryytettyä sinua vielä pahemmin. Hän näkee siis ihan jo oman ihmisyytensä ja tunteensa häpeällisinä.
Minun tuntemani tapaus vaihtaa työpaikkaa noin viiden vuoden välein. Kyllästyy nopeasti. Ja hän ei voi olla muu kuin johtaja (on itse sanonut näin). Ei siis pysty olemaan kenenkään alainen.
Sitten kuitenkin hänellä on hyvin läheinen suhde omaan, yli seitsemänkymppiseen äitiinsä. Äiti tulee omalla avaimellaan miehen asuntoon milloin lystää ja täyttää jääkaapin, ostaa vaatteita jne. Isästään ei paljoa puhunut, vaikka vanhemmat ovat edelleen yhdessä.
Ilmeisesti on tavallista, että narsisteillä on tiivis äitisuhde.
Nimensä perusteella tuosta voi tulla hulluksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen sitä mieltä että jos ei juttua saada yhdessä puhumalla selvitettyä ja jos ukko ei suostu kohtelustaan ja käyttäytymisestään mitään palautetta ottamaan ja kuittaa ne vaan jollain 'taas sinä heittäydyt teatraaliseksi marttyyriksi' tai 'tuo nyt on taas vain niitä sinun tulkintojasi ' niin sellaiseen suhteeseen ei kyllä kannata jäädä, eikä edes sellaiseksi muuttunutta tuttavuuttakaan jatkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsisti nitistää toisen itsetunnon ja pelottelee hiljaiseksi. Vie rahat. Jos se ei onnistu henkisellä väkivallalla, fyysinen väkivalta astuu kuvioihin.
Ja silloin todellakin tunnet itsesi hulluksi, kun naamari on pudonnut narsistin kasvoilta, kun tajuat, että sua on vedätetty, sulle on valehdeltu ja sulta on varastettu tietoisesti laskelmoiden koko suhteen ajan. Ja vielä sen jälkeen sua käytetään potkupallona ja nostetaan tikun nokkaan joukkokiusattavaksi, jotta osittain yhteinen kaveripiiri pitäisi narsistia hyvänä tyyppinä ja sua pahana. Eli susta pitää mustamaalata hullu/narsisti/epävakaa tms.
Miksi muuten jotkut pitää sen naamarin aika pitkään, kun taas jotkut päästää sen vahingoniloinen puolen esiin jo alle vuoden suhteen jälkeen? Pystyykö nämä suunnitelmallisesti tekemään tuon, vai onko narsistit vaan keskenään erilaisia?
Julkinarsisti ja piilonarsisti. Piilonarsisti ei pidä itsestään melua. Saattaa olla lähipiirin hyväntekijä ja auttavainen, yleensä nainen. Piilonarsismi pysyy piilossa niin pitkään, kun saa tarvitsemansa asiat suhteesta. Yleensä ihmiset vanhenevat ja silloin oma itsekkyys kasvaa, kun ihmiset tajuavat, ettei kaikkia tarvitse miellyttää. Narsistien itsekkyys kasvaa samalla tavalla. Sitten pitkien avioliittovuosien jälkeen vaikea puoliso paljastuu narsistiksi.
Näin kävi meillä.
Mitä olen seurannut puolisoa, hän ei tee asioita minun kiusakseni, hän ei vaan ymmärrä, että ne satuttaa minua henkisesti. Hän ei osaa myöskään lukea kaikkia tunteita kasvoiltani. Hänen ajattelumaailmansa on mustavalkoinen. Olemme edelleen yhdessä. Hän haluaa olla parempi minua kohtaan. Piilonarsistit kai pystyy muuttamaan jotenkin käytöstään, jos niitä ohjaa ja piilonarsisti tiedostaa halunsa muuttua. Meillä muutosta ajava voima on se, että hän ei halua jäädä yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsisti nitistää toisen itsetunnon ja pelottelee hiljaiseksi. Vie rahat. Jos se ei onnistu henkisellä väkivallalla, fyysinen väkivalta astuu kuvioihin.
Ja silloin todellakin tunnet itsesi hulluksi, kun naamari on pudonnut narsistin kasvoilta, kun tajuat, että sua on vedätetty, sulle on valehdeltu ja sulta on varastettu tietoisesti laskelmoiden koko suhteen ajan. Ja vielä sen jälkeen sua käytetään potkupallona ja nostetaan tikun nokkaan joukkokiusattavaksi, jotta osittain yhteinen kaveripiiri pitäisi narsistia hyvänä tyyppinä ja sua pahana. Eli susta pitää mustamaalata hullu/narsisti/epävakaa tms.
Miksi muuten jotkut pitää sen naamarin aika pitkään, kun taas jotkut päästää sen vahingoniloinen puolen esiin jo alle vuoden suhteen jälkeen? Pystyykö nämä suunnitelmallisesti tekemään tuon, vai onko narsistit vaan keskenään erilaisia?
Julkinarsisti ja piilonarsisti. Piilonarsisti ei pidä itsestään melua. Saattaa olla lähipiirin hyväntekijä ja auttavainen, yleensä nainen. Piilonarsismi pysyy piilossa niin pitkään, kun saa tarvitsemansa asiat suhteesta. Yleensä ihmiset vanhenevat ja silloin oma itsekkyys kasvaa, kun ihmiset tajuavat, ettei kaikkia tarvitse miellyttää. Narsistien itsekkyys kasvaa samalla tavalla. Sitten pitkien avioliittovuosien jälkeen vaikea puoliso paljastuu narsistiksi.
Näin kävi meillä.
Mitä olen seurannut puolisoa, hän ei tee asioita minun kiusakseni, hän ei vaan ymmärrä, että ne satuttaa minua henkisesti. Hän ei osaa myöskään lukea kaikkia tunteita kasvoiltani. Hänen ajattelumaailmansa on mustavalkoinen. Olemme edelleen yhdessä. Hän haluaa olla parempi minua kohtaan. Piilonarsistit kai pystyy muuttamaan jotenkin käytöstään, jos niitä ohjaa ja piilonarsisti tiedostaa halunsa muuttua. Meillä muutosta ajava voima on se, että hän ei halua jäädä yksin.
On näitä ns piilonarsisteja paljon miehiäkin. Johtotehtävissä esim. auttamisorganisaatiossa. Suuria, humaaneja hyväntekijöitä. Oikeasti nauraa niille arvoille, mitä työn puolesta edustaa. Nauraa heikoille, sairaille, vammaisille jne. Sadisteja. Väkivaltaisia hyväksikäyttäjiä. Sitä suuremmalta valta tuntuu, mitä heikompia heidän pitäisi työn puolesta edustaa.
Kukaan ei ikinä uskoisi, minkälaisia ovat siviilissä
Kyllä voi. Ja kai siinä alkaa jo muidenkin silmiin näyttää vähän hullulta. Esimerkki omasta exästäni: alkoi yhteisissä grillijuhlissa avautumaan, kuinka mun kanssa on niin vaikeaa. "Itki" jopa, eli hautasi kasvot käsiinsä ja esitti itkua ja hoki kuinka rakastaa mua. Tuossa vaiheessa mä tiesin jo täysin missä mennään ja sain hysteerisen kohtauksen, huusin, ettei saa tulla mun perässä vaan menee kotiinsa yöksi ja lähdin pois.
Miltähän tuo tilanne mahtoi muiden silmiin näyttää? Varmaan just siltä, mistä exä puhuikin, kuinka mä olen epävakaa ja mun kanssa on niin vaikeaa. Todellisuudessa tuli perässä kiellosta huolimatta, vinisti häijysti ja tokaisi *itun *uora". Tuo oli ihan viimeisiä aikoja, ja exä oli jo pari kuukautta seurustellut kaverini kanssa.
Myöhemmin kaverilleni tarjoiltiin tietenkin sama kattaus, ja lopulta hänkin "tuli hulluksi".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi. Ja kai siinä alkaa jo muidenkin silmiin näyttää vähän hullulta. Esimerkki omasta exästäni: alkoi yhteisissä grillijuhlissa avautumaan, kuinka mun kanssa on niin vaikeaa. "Itki" jopa, eli hautasi kasvot käsiinsä ja esitti itkua ja hoki kuinka rakastaa mua. Tuossa vaiheessa mä tiesin jo täysin missä mennään ja sain hysteerisen kohtauksen, huusin, ettei saa tulla mun perässä vaan menee kotiinsa yöksi ja lähdin pois.
Miltähän tuo tilanne mahtoi muiden silmiin näyttää? Varmaan just siltä, mistä exä puhuikin, kuinka mä olen epävakaa ja mun kanssa on niin vaikeaa. Todellisuudessa tuli perässä kiellosta huolimatta, vinisti häijysti ja tokaisi *itun *uora". Tuo oli ihan viimeisiä aikoja, ja exä oli jo pari kuukautta seurustellut kaverini kanssa.
Myöhemmin kaverilleni tarjoiltiin tietenkin sama kattaus, ja lopulta hänkin "tuli hulluksi".
Mitenhän nämä selittävät tutuilleen sen että kaikki heidän puolisonsa/seurustelukumppaninsa on mielenterveysongelmaisia? Miksi ovat valinneet sellaisia sitten? Tai toisaalta jos kaikki kumppanit sairastuvat mielenterveyden häiriöön saman kumppanin kanssa seurustellessaan, niin on sekin hyvin outoa.
Toki. Narsisti-eksäni teki minut juuri noin aivan hulluksi, kunnes tajusin että hän on narsisti. Johan helpotti.
Myrkyllisistä ihmisistä pitää päästä loitolle.
"Valitse seurasi tarkoin – myrkyllisen ihmisen lähipiiristä kannattaa paeta"
Tuo uutinen ja ohje jo vuodelta 2015.
Jos huomaat että myrkyllisen ihmisen lähipiiri on joku somekanava tai palsta jolla vietät aikaasi niin lopeta sen seuraaminen. Myrkky vaikuttaa myös netin välityksellä.
Voi todellakin. Olin itse sairastunut masennukseen jo lapsena, ja homma meni melkein dissosiatiiviseksi kun muutin ensimmäisen avokkini kanssa yhteen. Olin hänen ongelmien, harhojen, temppuilun ja draamailun vanki. Menin täysin rikki. Toivon todella, että voisin unohtaa sen kaiken. Sen tuskan sekä oman käytökseni. Sain itseni takaisin eron jälkeen. Koitan olla miettimättä millaista olisi ilman sitä vankilakokemusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsetuntemus näillä on ihan olematon. Tapailemani mies kertoi olevansa kunnollinen, rauhallinen ja päättäväinen. Paljastui kuitenkin että tosielämässä häneltä puuttuu täysin kaikki moraaliset pidäkkeet, on väkivaltainen ja hyvin impulsiivinen.
Sitä en tiedä, tuleeko nämä oikeat ominaisuudet esiin vain läheisissä ihmissuhteissa, vai myös esim. työelämässä.
Kyllä ne alkaa siellä ihmissuhteen syventyessä pulpahtelemaan, pinnallisissa kanssakäymisissä menevät kuin kenestä tahansa ihmisestä ja työelämässäkin voivat olla mitä parhaimpia tyyppejä.
Etäisemmissä suhteissa sitä kulissia on helppo pitää yllä, eli se puoli luonteesta ei välttämättä koskaan tule esille esim. työpaikalla, naapurustossa, tuttavien kanssa. Mutta läheisissä suhteissa tulevat piirteet väistämättä esiin. Se on tavallaan ikävää vaihtokauppaa. Kun pääset näkemään hänestä inhimillisen, haavoittuvan puolen, ja näet hänet tilanteissa joissa hän epäonnistuu jollakin ihan arkisella tavalla, hän kostaa sen. Näet, että hänkin on vain ihminen, joten hänen on saatava nöyryytettyä sinua vielä pahemmin. Hän näkee siis ihan jo oman ihmisyytensä ja tunteensa häpeällisinä.
Minun tuntemani tapaus vaihtaa työpaikkaa noin viiden vuoden välein. Kyllästyy nopeasti. Ja hän ei voi olla muu kuin johtaja (on itse sanonut näin). Ei siis pysty olemaan kenenkään alainen.
Sitten kuitenkin hänellä on hyvin läheinen suhde omaan, yli seitsemänkymppiseen äitiinsä. Äiti tulee omalla avaimellaan miehen asuntoon milloin lystää ja täyttää jääkaapin, ostaa vaatteita jne. Isästään ei paljoa puhunut, vaikka vanhemmat ovat edelleen yhdessä.
Ilmeisesti on tavallista, että narsisteillä on tiivis äitisuhde.
Tosielämän Norman Bateseja siis?
Alue: Aihe vapaa
Kiitos linkeistä! Ajattelin tämän ensin joksikin trollin naljailuviestiksi, sillä pidin sanavalintaani vähän tyhmänä kirjoittaessani aiemmin kammottavasta virneestä. Mutta tuon aivan identtisen ilmeen kohdanneita on selvästi enemmänkin ja se on tehnyt heihin ihan samanlaisen vaikutuksen...