Voiko myrkyllinen ihmissuhde tehdä hulluksi?

Tuollaiset suhteet voi ihan oikeasti olla vaarallisia, kun se oma todellisuudentaju alkaa heittää.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä olenko oikeasti päästäni ihan vinksallani, vai aiheuttiko tämä toinen ihminen sen. Alkuun kaikki meni kuitenkin OK mutta itse halusin säilyttää suhteen pelkästään kaverillisena. Oltiin lähes päivittäin tekemisissä ja hän kuitenkin useaan otteeseen yritti puhua minua suhteeseen kanssaan. Lopulta pääni pehmeni siihen malliin että päätettiin yrittää, mutta henkinen oireiluni meni sen verran yli että pistin homman poikki. Pääsyy oli mustasukkaiset ajatukset, kun hän sattuu olemaan hyvin sosiaalinen, flirttaileva ja kaveripiiri koostuu pääosin vastasukupuolen edustajista. Lisäksi hänen osaltaan tapahtui sellaista menneiden muuntelua aina välillä mikä pisti vähän ärsyttämään.

Niin juu ja vielä sellainen että alkoi tuntumaan kuin hän olisi käyttänyt heikkouksiani minua vastaan niinsanotusti. Eli kun kerroin hänelle että asia A ahdistaa, niin hänhän pian meni ja teki tämän asia A:n aivan kuin piruuttaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää tehdä reality check, selvittää, onko oikeasti sekaisin. Miten on käyttäytynyt sekaisin ollessaan? Onko se reaktio johonkin (väkivaltaan tai ahdistavaan tilanteeseen)? Vai oletko yrittänyt manipuloida, testata, kouluttaa, rankaista, provosoida tms ihan vaan silkasta pitkästymisestä tai että tarvitset jotain palvelusta tai rahaa joltain? Kohdistuuko tuskasi siihen, että suhteen tila pitäisi saada paremmaksi, mutta toinen ei ymmärrä? Keskustelut eivät johda mihinkään? Olet vain uupunut ja sekaisin keskustelun jälkeen, mutta mikään ei ratkennut?

Termi reactive abuse on sitä, että väkivallan kohde purkautuu itse jollain haitallisella tavalla. Minä olin tällainen nuoruuden eksän kanssa eikä silloin ollut nettiä. Onneksi tajusin jossain vaiheessa lähteä. Minä käyttäydyin normaalisti seuraavan kanssa, hän ilmeisesti ei, koska vaimot ovat vaihtuneet ja nykyinenkin näyttää umpidepressoituneelta. 

Olen reagoinut ahdistuksella esimerkiksi siihen, että yritän ottaa puheeksi asioita jotka minusta tuntuvat pahalle, mutta keskustelu ei onnistu koska toinen ei ota lainkaan vastuuta vaan saa minut tuntemaan, että vika on minussa tai siinä että otan asiat liian vakavasti, olen liian herkkä tai haluan tehdä asioista vaikeita. Ei koskaan pyydä anteeksi mitään ja koen etten tule kuulluksi eikä asioita saada selvitettyä. Hän on käyttäytynyt silmieni edessä toista naista kohtaan sillä tavalla, että se herätti pelkoni hylkäämisestä ja petetyksi tulemisesta, koska olen kokenut tätä. Tuo on saanut reagoimaan vahvasti, mutta hän syyttää mustasukkaisuudesta ja kieltäytyy ymmärtämästä mitä tilanteissa on tapahtunut, kun hänestä niissä ei ole tapahtunut mitään. Enkä lopulta itsekään tiedä mistä ne kaikki tunteet oikein nousi esiin. Jälkeenpäin häpeän ja kyseenalaistan itseäni hirveästi enkä ymmärrä olenko vain itse oikeasti niin epätasapainoinen ja hankala, että aiheutan kaikki ongelmat. Tämän tyyppisistä tilanteista on kyse.

Mun vaimo käyttäytyi ihan samoin. Menimme pariterapiaan jo toista kertaa. Mä olin se joka tunsi itsensä parisuhteessa hulluksi, koska vaimo ei myöntänyt mitään mitä oli sanonut tai tehnyt. Vaimo käyttäytyi hyvin rauhallisesti pariterapiassa ja ihmetteli siellä ääneen, että on niin yllättynyt minun oireista, kun kaikki on ollut niin hyvin. Lopulta pariterapeuttikin oli sitä mieltä että olen sairastunut mustasukkaisuuteen, joka kehittelee kaikenlaisia mielikuvia päähäni. Mä olen joutunut selvittämään tätä yksin. Mut leimataan hulluksi. Vaimo on niin hieno ihminen kaikkien muiden mielestä. Mä en vaan saa nauttia tästä hienosta ihmisestä, mulle vaimo alkoi käyttäytyä enemmän myrkyllisesti lasten syntymän jälkeen ja eli ihan eri elämää. En saanut mitään henkistä kontaktia häneen. En vain silloin tajunnut mitä tapahtuu. Vasta nyt ihan viime kuukausina.

Olen jutellut näistä hankalista käytösasioista vaimon kanssa. Hän ei erota tunnetiloja iloisuuden ja suuttumuksen välistä. Siksi meillä on niitä riitoja ollut, kun hän on tulkinnut kaikki minun muut kaikki muut kuin ilon tunteet suuttumukseksi.

Huomasin nuorena, että vaimo ei kestä yhtään kritiikkiä eikä yhtään kevyttä vitsiä itsestään, jos hän tekee jotain ihan viatonta ja hauskaa. Jos vaimo sanoo jotain pahaa minusta, mikä ei kuulosta ollenkaan vitsiltä vaan olen ihmeissäni tölväisystä mitä pahaa taas tein. Sitten vaimo sanoo, että se oli vitsi. Joten lopetin sellasen käytöksen. Vaimo on myös kontrollifiikki, ulospäin hyvin itsevarma, vaativa, itsekäs jne. Ihan narsistisia piirteitä. En vain tajunnut. Tietyissä tilanteissa vaativuus ja sosiaaliset taidot ja puhelahjat ovat olleet perheellemme eduksi.

Nyt olen lukenut paljon eri lähteitä ja ruvennut ymmärtämään minkä asian kanssa painin.

Kiitos terapeutit, teistä ei ollut minulle mitään apua, vaimo pyöritteli myös teitä ja tunsin itseni vain enemmän hulluksi.

Esimerkki kaasuvalotuksesta: syytän vaimoa pettämisestä. Vaimo sanelee minulle mikä on pettämistä. Pettämisen rajat vaihtelee tapauskohtaisesti, enkä saa selville minkälaiset rajat meillä on parisuhteessa. Kaikkia asioita vaan selitellään pitkin palopuhein. Sitten mitään ei ole koskaan edes tapahtunut. Vaimo ei koskaan tehnyt mitään vieraan miehen kanssa, ei edes jutellut. Keskustelut menee lopulta sellaisiksi, että et voi uskoa mitään mitä narsisti sanoo. Ai niin muistaa vakuuttaa kuinka on korkea moraali, mutta ei salli minulta samaa käytöstä, koska se on pettämistä.

Koettakaa pitää hetki taukoa tällaisesta ihmissuhteesta niin siitähän sen tietää. Ei siis pahemmin yhteydenpitoa tai tekemisissäoloa. Itse aloin parin päivän vieroitusoireiden jälkeen voimaan paljon paremmin, joten vaikuttaa siltä ettei tämä ihmissuhde ole minulle kauhean terveellinen ja jotenkin pääni siinä sekoittuu.

Kyllä voi. Itselläni tuli jopa psykoottista oirehdintaa sen lisäksi että pidin itseäni maailman surkeimpana ihmisenä. Jopa lusikan maahan tippuminen voimisti masennuksen ja huonouden tunnettani.

Minä juuri tajusin miehen kohdalla yhden asian.

Heitin hänelle siitä kun taas oli kavereihin ilmestynyt joku puolipukeinen nainen (näitä välillä ilmestyy, ja on tehnyt profiilin johonkin "löydä naisia"-chattiin myös hiljattain), ja hän alkoi heti huutaa ettei ole pyytänyt kaveriksi tai hyväksynyt. Naureskelin ettei ne sinne yllättäen ja pyytämättä ilmesty, sitten yritti että hänen tilinsä on kaapattu. Kun vain sanoin ettei varmasti ole, niin alkoi syyttää minua että käyn kauppareissulla h**massa.

Ensin ajattelin vain että onpa törkeää taas nimitellä minua noin (ei ole ensimmäinen kerta) ja että miten hän voi luullakin noin.

Tajusin vasta myöhemmin, että hänhän tavallaan vain myönsi etsineensä taas näitä naisia, mutta hyökkäsi minua vastaan, koska näinhän asian saa haudatuksi.

Hänhän tekee saman aina, jos yritän puhua mistään ongelmasta suhteessa, hyökkää haukkuen minua raivokkaasti jostain ihan mistä sattuu.

Käyttää myös minua vastaan kipeitä asioita joita olen joskus kertonut.

Vaikka kuinka sievästi yrittäisin nostaa jonkin ongelman esille, hän vain alkaa haukkua ja minä yritän puolustella itseäni ja keskustella kunnes luovutan. Enkä uskalla asiaa nostaa uudelleen esille.

Narsisti nitistää toisen itsetunnon ja pelottelee hiljaiseksi. Vie rahat. Jos se ei onnistu henkisellä väkivallalla, fyysinen väkivalta astuu kuvioihin.

Ja silloin todellakin tunnet itsesi hulluksi, kun naamari on pudonnut narsistin kasvoilta, kun tajuat, että sua on vedätetty, sulle on valehdeltu ja sulta on varastettu tietoisesti laskelmoiden koko suhteen ajan. Ja vielä sen jälkeen sua käytetään potkupallona ja nostetaan tikun nokkaan joukkokiusattavaksi, jotta osittain yhteinen kaveripiiri pitäisi narsistia hyvänä tyyppinä ja sua pahana. Eli susta pitää mustamaalata hullu/narsisti/epävakaa tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää tehdä reality check, selvittää, onko oikeasti sekaisin. Miten on käyttäytynyt sekaisin ollessaan? Onko se reaktio johonkin (väkivaltaan tai ahdistavaan tilanteeseen)? Vai oletko yrittänyt manipuloida, testata, kouluttaa, rankaista, provosoida tms ihan vaan silkasta pitkästymisestä tai että tarvitset jotain palvelusta tai rahaa joltain? Kohdistuuko tuskasi siihen, että suhteen tila pitäisi saada paremmaksi, mutta toinen ei ymmärrä? Keskustelut eivät johda mihinkään? Olet vain uupunut ja sekaisin keskustelun jälkeen, mutta mikään ei ratkennut?

Termi reactive abuse on sitä, että väkivallan kohde purkautuu itse jollain haitallisella tavalla. Minä olin tällainen nuoruuden eksän kanssa eikä silloin ollut nettiä. Onneksi tajusin jossain vaiheessa lähteä. Minä käyttäydyin normaalisti seuraavan kanssa, hän ilmeisesti ei, koska vaimot ovat vaihtuneet ja nykyinenkin näyttää umpidepressoituneelta. 

Olen reagoinut ahdistuksella esimerkiksi siihen, että yritän ottaa puheeksi asioita jotka minusta tuntuvat pahalle, mutta keskustelu ei onnistu koska toinen ei ota lainkaan vastuuta vaan saa minut tuntemaan, että vika on minussa tai siinä että otan asiat liian vakavasti, olen liian herkkä tai haluan tehdä asioista vaikeita. Ei koskaan pyydä anteeksi mitään ja koen etten tule kuulluksi eikä asioita saada selvitettyä. Hän on käyttäytynyt silmieni edessä toista naista kohtaan sillä tavalla, että se herätti pelkoni hylkäämisestä ja petetyksi tulemisesta, koska olen kokenut tätä. Tuo on saanut reagoimaan vahvasti, mutta hän syyttää mustasukkaisuudesta ja kieltäytyy ymmärtämästä mitä tilanteissa on tapahtunut, kun hänestä niissä ei ole tapahtunut mitään. Enkä lopulta itsekään tiedä mistä ne kaikki tunteet oikein nousi esiin. Jälkeenpäin häpeän ja kyseenalaistan itseäni hirveästi enkä ymmärrä olenko vain itse oikeasti niin epätasapainoinen ja hankala, että aiheutan kaikki ongelmat. Tämän tyyppisistä tilanteista on kyse.

Mun vaimo käyttäytyi ihan samoin. Menimme pariterapiaan jo toista kertaa. Mä olin se joka tunsi itsensä parisuhteessa hulluksi, koska vaimo ei myöntänyt mitään mitä oli sanonut tai tehnyt. Vaimo käyttäytyi hyvin rauhallisesti pariterapiassa ja ihmetteli siellä ääneen, että on niin yllättynyt minun oireista, kun kaikki on ollut niin hyvin. Lopulta pariterapeuttikin oli sitä mieltä että olen sairastunut mustasukkaisuuteen, joka kehittelee kaikenlaisia mielikuvia päähäni. Mä olen joutunut selvittämään tätä yksin. Mut leimataan hulluksi. Vaimo on niin hieno ihminen kaikkien muiden mielestä. Mä en vaan saa nauttia tästä hienosta ihmisestä, mulle vaimo alkoi käyttäytyä enemmän myrkyllisesti lasten syntymän jälkeen ja eli ihan eri elämää. En saanut mitään henkistä kontaktia häneen. En vain silloin tajunnut mitä tapahtuu. Vasta nyt ihan viime kuukausina.

Olen jutellut näistä hankalista käytösasioista vaimon kanssa. Hän ei erota tunnetiloja iloisuuden ja suuttumuksen välistä. Siksi meillä on niitä riitoja ollut, kun hän on tulkinnut kaikki minun muut kaikki muut kuin ilon tunteet suuttumukseksi.

Huomasin nuorena, että vaimo ei kestä yhtään kritiikkiä eikä yhtään kevyttä vitsiä itsestään, jos hän tekee jotain ihan viatonta ja hauskaa. Jos vaimo sanoo jotain pahaa minusta, mikä ei kuulosta ollenkaan vitsiltä vaan olen ihmeissäni tölväisystä mitä pahaa taas tein. Sitten vaimo sanoo, että se oli vitsi. Joten lopetin sellasen käytöksen. Vaimo on myös kontrollifiikki, ulospäin hyvin itsevarma, vaativa, itsekäs jne. Ihan narsistisia piirteitä. En vain tajunnut. Tietyissä tilanteissa vaativuus ja sosiaaliset taidot ja puhelahjat ovat olleet perheellemme eduksi.

Nyt olen lukenut paljon eri lähteitä ja ruvennut ymmärtämään minkä asian kanssa painin.

Kiitos terapeutit, teistä ei ollut minulle mitään apua, vaimo pyöritteli myös teitä ja tunsin itseni vain enemmän hulluksi.

Esimerkki kaasuvalotuksesta: syytän vaimoa pettämisestä. Vaimo sanelee minulle mikä on pettämistä. Pettämisen rajat vaihtelee tapauskohtaisesti, enkä saa selville minkälaiset rajat meillä on parisuhteessa. Kaikkia asioita vaan selitellään pitkin palopuhein. Sitten mitään ei ole koskaan edes tapahtunut. Vaimo ei koskaan tehnyt mitään vieraan miehen kanssa, ei edes jutellut. Keskustelut menee lopulta sellaisiksi, että et voi uskoa mitään mitä narsisti sanoo. Ai niin muistaa vakuuttaa kuinka on korkea moraali, mutta ei salli minulta samaa käytöstä, koska se on pettämistä.

Narsisti. Eroa. Katso youtubesta kanava Narc daily tai jos haluat suomeksi Narsisti vs minä.

Myös minut leimattiin pariterapiassa hulluksi. Puolison väkivaltaisuuden vuoksi mentiin. Hän hurmasi terapeutit.

Vierailija kirjoitti:

Minä juuri tajusin miehen kohdalla yhden asian.

Heitin hänelle siitä kun taas oli kavereihin ilmestynyt joku puolipukeinen nainen (näitä välillä ilmestyy, ja on tehnyt profiilin johonkin "löydä naisia"-chattiin myös hiljattain), ja hän alkoi heti huutaa ettei ole pyytänyt kaveriksi tai hyväksynyt. Naureskelin ettei ne sinne yllättäen ja pyytämättä ilmesty, sitten yritti että hänen tilinsä on kaapattu. Kun vain sanoin ettei varmasti ole, niin alkoi syyttää minua että käyn kauppareissulla h**massa.

Ensin ajattelin vain että onpa törkeää taas nimitellä minua noin (ei ole ensimmäinen kerta) ja että miten hän voi luullakin noin.

Tajusin vasta myöhemmin, että hänhän tavallaan vain myönsi etsineensä taas näitä naisia, mutta hyökkäsi minua vastaan, koska näinhän asian saa haudatuksi.

Hänhän tekee saman aina, jos yritän puhua mistään ongelmasta suhteessa, hyökkää haukkuen minua raivokkaasti jostain ihan mistä sattuu.

Käyttää myös minua vastaan kipeitä asioita joita olen joskus kertonut.

Vaikka kuinka sievästi yrittäisin nostaa jonkin ongelman esille, hän vain alkaa haukkua ja minä yritän puolustella itseäni ja keskustella kunnes luovutan. Enkä uskalla asiaa nostaa uudelleen esille.

Mut pelasti nollatoleranssi h-sanalle. Eka kerta ja vuosien suhde loppui just siihen.

Vierailija kirjoitti:

Narsisti nitistää toisen itsetunnon ja pelottelee hiljaiseksi. Vie rahat. Jos se ei onnistu henkisellä väkivallalla, fyysinen väkivalta astuu kuvioihin.

Ja silloin todellakin tunnet itsesi hulluksi, kun naamari on pudonnut narsistin kasvoilta, kun tajuat, että sua on vedätetty, sulle on valehdeltu ja sulta on varastettu tietoisesti laskelmoiden koko suhteen ajan. Ja vielä sen jälkeen sua käytetään potkupallona ja nostetaan tikun nokkaan joukkokiusattavaksi, jotta osittain yhteinen kaveripiiri pitäisi narsistia hyvänä tyyppinä ja sua pahana. Eli susta pitää mustamaalata hullu/narsisti/epävakaa tms.

Miksi muuten jotkut pitää sen naamarin aika pitkään, kun taas jotkut päästää sen vahingoniloinen puolen esiin jo alle vuoden suhteen jälkeen? Pystyykö nämä suunnitelmallisesti tekemään tuon, vai onko narsistit vaan keskenään erilaisia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsisti nitistää toisen itsetunnon ja pelottelee hiljaiseksi. Vie rahat. Jos se ei onnistu henkisellä väkivallalla, fyysinen väkivalta astuu kuvioihin.

Ja silloin todellakin tunnet itsesi hulluksi, kun naamari on pudonnut narsistin kasvoilta, kun tajuat, että sua on vedätetty, sulle on valehdeltu ja sulta on varastettu tietoisesti laskelmoiden koko suhteen ajan. Ja vielä sen jälkeen sua käytetään potkupallona ja nostetaan tikun nokkaan joukkokiusattavaksi, jotta osittain yhteinen kaveripiiri pitäisi narsistia hyvänä tyyppinä ja sua pahana. Eli susta pitää mustamaalata hullu/narsisti/epävakaa tms.

Miksi muuten jotkut pitää sen naamarin aika pitkään, kun taas jotkut päästää sen vahingoniloinen puolen esiin jo alle vuoden suhteen jälkeen? Pystyykö nämä suunnitelmallisesti tekemään tuon, vai onko narsistit vaan keskenään erilaisia?

Keskenään erilaisia (eri luokkien narsisteja) ja näyttävät sen puolensa vasta, kun tuntuu, että uhri on sopivasti kiikissä/alistuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsisti nitistää toisen itsetunnon ja pelottelee hiljaiseksi. Vie rahat. Jos se ei onnistu henkisellä väkivallalla, fyysinen väkivalta astuu kuvioihin.

Ja silloin todellakin tunnet itsesi hulluksi, kun naamari on pudonnut narsistin kasvoilta, kun tajuat, että sua on vedätetty, sulle on valehdeltu ja sulta on varastettu tietoisesti laskelmoiden koko suhteen ajan. Ja vielä sen jälkeen sua käytetään potkupallona ja nostetaan tikun nokkaan joukkokiusattavaksi, jotta osittain yhteinen kaveripiiri pitäisi narsistia hyvänä tyyppinä ja sua pahana. Eli susta pitää mustamaalata hullu/narsisti/epävakaa tms.

Miksi muuten jotkut pitää sen naamarin aika pitkään, kun taas jotkut päästää sen vahingoniloinen puolen esiin jo alle vuoden suhteen jälkeen? Pystyykö nämä suunnitelmallisesti tekemään tuon, vai onko narsistit vaan keskenään erilaisia?

Keskenään erilaisia (eri luokkien narsisteja) ja näyttävät sen puolensa vasta, kun tuntuu, että uhri on sopivasti kiikissä/alistuu.

Itse ainakin päätin sen suhteen siltä istumalta kun se vahingoniloinen puoli tuli esiin. Muuten olisin jatkanut vielä ties kuinka pitkään. En jäänyt kyselemään tai keskustelemaan kun tiesin, mistä ilmiöstä kyse. Ehkä hän arvioi minut väärin sitten?

Kyllä voi, läheinen ihminen vaikuttaa niin syvästi tunnetasolla.

"Ja siitä te tunnette heidät (ei-psykopaatit), että heillä on Minun (Jeesus) rauhani, ei sellaista rauhaa, jonka Maailma antaa, vaan Minun rauhani minä olen antanut heille".

Vierailija kirjoitti:

"Ja siitä te tunnette heidät (ei-psykopaatit), että heillä on Minun (Jeesus) rauhani, ei sellaista rauhaa, jonka Maailma antaa, vaan Minun rauhani minä olen antanut heille".

Mitä tämä nyt oli?

Vierailija kirjoitti:

Tuollaiset suhteet voi ihan oikeasti olla vaarallisia, kun se oma todellisuudentaju alkaa heittää.

Mun mies esitti koko ajan haluavansa auttaa minua ja hoki, että minulla on ongelma. Kun en halunnut tehdä jotakin tai jokin asia tuntui minusta ahdistavalta, hän etsi siihen syitä lapsuudestani ja että vanhempani ovat selvästi rajoittaneet minua ja opettaneet minut häpeämään "normaaleja asioita".

Nämä asiat olivat mm. erilaisia seksuaalisia tekoja tai hänen käytöksensä ja puheidensa hyväksymistä. Mieleltään terve nainen ei olisi mustasukkainen asiasta X tai jos aidosti rakastaisin häntä, niin olisin ikionnellinen, kun hän tekee asian X.

En halua antaa tarkempia esimerkkejä ja tietysti näin syvemmin avaamatta tämän voi joku  tulkitakin, että itse todella olin rajoittunut ja sairaalloisen mustasukkainen kumppani. Mutta ne normaaleiksi selitellyt asiat ovat jälkikäteen mietittyinä ihan mielisairaita ja väärin.

Tilanne lähti aukeamaan, kun suhteen kestettyä jo vuosia viimein avauduin ystävälleni. Mies oli osaltaan huolehtinut, etten aiemmin uskaltanut kertoa ystävälle asioista, antaen ymmärtää että kyllä ystävänikin pitää minua mielenvikaisena. Mies jotenkin sai minut uskomaan, että oli ystäväni kanssa parempikin tuttu kuin oikeasti oli ja että olivat jutelleet minusta.

Kun lopulta häpeästä huolimatta murruin ja aloin puhua, järkyttyi ystävä todella ja hänen reaktiostaan luin heti, että mies oli manipuloinut minua koko ajan. Kiitos tuolle ystävälle, pääsin lopulta suhteesta myös pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsisti nitistää toisen itsetunnon ja pelottelee hiljaiseksi. Vie rahat. Jos se ei onnistu henkisellä väkivallalla, fyysinen väkivalta astuu kuvioihin.

Ja silloin todellakin tunnet itsesi hulluksi, kun naamari on pudonnut narsistin kasvoilta, kun tajuat, että sua on vedätetty, sulle on valehdeltu ja sulta on varastettu tietoisesti laskelmoiden koko suhteen ajan. Ja vielä sen jälkeen sua käytetään potkupallona ja nostetaan tikun nokkaan joukkokiusattavaksi, jotta osittain yhteinen kaveripiiri pitäisi narsistia hyvänä tyyppinä ja sua pahana. Eli susta pitää mustamaalata hullu/narsisti/epävakaa tms.

Miksi muuten jotkut pitää sen naamarin aika pitkään, kun taas jotkut päästää sen vahingoniloinen puolen esiin jo alle vuoden suhteen jälkeen? Pystyykö nämä suunnitelmallisesti tekemään tuon, vai onko narsistit vaan keskenään erilaisia?

Ehkä se riippuu kumppanista. Jos kumppani näyttää sietävän enemmän ja olevan sopivan alistuva, se vahingoniloinen puoli tulee varhemmin esiin. Hän näkee, että uhri on häkissä, joten voi tehdä mitä vain. Mutta jos häkin luukku on vielä auki ja uhri saattaa ymmärtää lähteä pakoon, pitää olla hienovaraisempi. En tiedä, mutta näin ajattelisin.

Voisiko mennä eri asuntoon asumaan, kummallekin oma, voi sisustaa sitä. Ei ole hyvä olla myrkyllisessä ilmapiirissä. Se ei kuulosta rakkaudelta, jos toisella vihaa tms. Tasapaino palautuu elämään ja mieleen. Alkoholia kannattaa välttää jne. On pariterapeutteja, mutta ei se muuta tunteita tai luonteita, jos joku jo tyssäsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsisti nitistää toisen itsetunnon ja pelottelee hiljaiseksi. Vie rahat. Jos se ei onnistu henkisellä väkivallalla, fyysinen väkivalta astuu kuvioihin.

Ja silloin todellakin tunnet itsesi hulluksi, kun naamari on pudonnut narsistin kasvoilta, kun tajuat, että sua on vedätetty, sulle on valehdeltu ja sulta on varastettu tietoisesti laskelmoiden koko suhteen ajan. Ja vielä sen jälkeen sua käytetään potkupallona ja nostetaan tikun nokkaan joukkokiusattavaksi, jotta osittain yhteinen kaveripiiri pitäisi narsistia hyvänä tyyppinä ja sua pahana. Eli susta pitää mustamaalata hullu/narsisti/epävakaa tms.

Miksi muuten jotkut pitää sen naamarin aika pitkään, kun taas jotkut päästää sen vahingoniloinen puolen esiin jo alle vuoden suhteen jälkeen? Pystyykö nämä suunnitelmallisesti tekemään tuon, vai onko narsistit vaan keskenään erilaisia?

Ehkä se riippuu kumppanista. Jos kumppani näyttää sietävän enemmän ja olevan sopivan alistuva, se vahingoniloinen puoli tulee varhemmin esiin. Hän näkee, että uhri on häkissä, joten voi tehdä mitä vain. Mutta jos häkin luukku on vielä auki ja uhri saattaa ymmärtää lähteä pakoon, pitää olla hienovaraisempi. En tiedä, mutta näin ajattelisin.

Niin, mun kumppanilla se vahingoniloinen ja alistava puoli tuli esiin tilanteessa jossa mies oli vain hetki ennen tapaamistamme saanut tiedon ylenemisestä urallaan, siis tiedon uudesta, työpaikasta. Se antoi hetkellisesti nostetta huonolle itsetunnolle ja kun tapasimme, hän oli jo valmiiksi halkeamassa omasta erinomaisuudestaan. Ajattelen että hänen käytös lähti lapasesta tuon tiedon takia. Hyvä että lähti, koska muuten en olisi varmaan vieläkään irtautunut hänestä.

Vierailija kirjoitti:

Voisiko mennä eri asuntoon asumaan, kummallekin oma, voi sisustaa sitä. Ei ole hyvä olla myrkyllisessä ilmapiirissä. Se ei kuulosta rakkaudelta, jos toisella vihaa tms. Tasapaino palautuu elämään ja mieleen. Alkoholia kannattaa välttää jne. On pariterapeutteja, mutta ei se muuta tunteita tai luonteita, jos joku jo tyssäsi.

Tämä on hyvä koetinkivi, sillä todennäköisesti se myrkyllinen kumppani ei suhtaudu hyvin ehdotukseen erillisistä asunnoista. Kannattaa suunnitella tuota asuntoasiaa ystävän tai jonkun muun luotettavan henkilön kanssa.