Miten kestätte lapsista aiheutuvaa jatkuvaa sotkua?
Minä en oikeasti tiedä voinko hankkia lapsia tämän takia, en vaan kestä epäjärjestystä ja sotkua ja että sitä mukaa kun nostelen tavaroita paikalle, joku kävelee perässä tyhjentämässä reppuja ja laatikoita, heittelemässä sohvatyynyjä jne. Ja sit se tavaramäärä mitä täytyy raahata mukana jokapaikkaan. Minä nautin seesteisyydestä ja siitä että näyttää kauniilta ja siistiltä. Haluaisin kyllä olla äiti mutten tiedä miten mielenterveyteni kävisi jatkuvassa kaaoksessa. Eli te siistit ihmiset joilla lapsia, miten jaksatte?
Kommentit (27)
Jos epäilee yhtään mielenterveyttään, lapsia ei kannata tehdä.
Yksinkertaista.
No joskus paremmin joskus huonommin. Kyllä mua joka päivä se sotkeminen jollain tasolla ärsyttää. Mutta välillä osaan jo ajatella että ihan sama, olkoon sotku ja siivotaan myöhemmin. Ja tiedostan että sen MUN ongelma, ei lasten. He saa elää normaalia lasten elämää.
En kestäkään. Löysin elinkumppanin joka ajattelee samoin. Hankimme lapsen sijasta koiran.
En ole siisti ihminen, mutta kyllä se ärsyttää. Usein mietin miten paljon vähemmän työtä tulee olemaan kun lapset muuttaa kotoa.
Vierailija kirjoitti:
No joskus paremmin joskus huonommin. Kyllä mua joka päivä se sotkeminen jollain tasolla ärsyttää. Mutta välillä osaan jo ajatella että ihan sama, olkoon sotku ja siivotaan myöhemmin. Ja tiedostan että sen MUN ongelma, ei lasten. He saa elää normaalia lasten elämää.
Miksei lapsesi voi siivota? Sekin kuuluu normaaliin lasten elämään.
Mä olen pienen lapsen opettanut siihen, että sisällä ei riehuta, tavaroita ei todellakaan heitellä ja kun leikit on loppu niin ne tavarat laitetaan paikalleen. Toki alle 1-vuotiaalla ei niin onnistu ja vähän vanhemmallakin saattaa unohtua, mutta ohjaamalla ihan pienestä pitäen. Näytetään myös itse mallia jatkuvasti ja meillä ei ole aikuistenkaan tavarat pitkin asuntoa. Lapsen ollessa paikalla tehdään ihan kunnon siivouksia ja häntä patistetaan osallistumaan.
En kestäisi yhtään. Yksi syy siihen, miksi en ole koskaan halunnut perustaa perhettä.
Kodin siisteys on aina ollut mulle tärkeä asia.
Eikä mun hermot kestäisi ollenkaan minkäänlaista kersoista lähtevää meteliä. 😊
Sitä sanotaan elämäksi.
Kestin aikana, sitten se vaan loppui kun pienet kasvoi isoiksi ja lopulta muuttivat omiin koteihinsa. Nautin ja osaan arvostaa siistiä kotia nykyään monta kertaa enemmän kuin ennen lapsia.
Silti oli mukava, että ne jatkuvan siivoamisen vuodet oli, koska ihmisen aika on siitä hassu juttu, että se loppuu kuitenkin joskus. Sitä ennen pitää ehtiä elää.
Jos sulle elämä tarkoittaa järjestystä, niin järjestä elämäsi niin.
Leikki-ikäiset lapset osaavat jo siivota itse sotkunsa. Taaperoiden kanssa taas voi ennaltaehkäistä sitä sotkemista esimerkiksi rajaamalla aidoilla ja porteilla vain tietyt osat asuntoa leikkikäyttöön tai esimerkiksi istuttamalla lapsen syöttötuoliin ja antamalla vaikkapa kirjan viihdykkeeksi. Alakaapit voi myös tyhjentää tavarasta tai käyttää erilaisia kaappilukkoja tai vastaavia.
Vauva ehkä tarvitsee sen hoitolaukullisen tavaraa, mutta ei kyllä enää isompi. Isompi ei tarvitse sen isompaa tavarapaljoutta kuin aikuinenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No joskus paremmin joskus huonommin. Kyllä mua joka päivä se sotkeminen jollain tasolla ärsyttää. Mutta välillä osaan jo ajatella että ihan sama, olkoon sotku ja siivotaan myöhemmin. Ja tiedostan että sen MUN ongelma, ei lasten. He saa elää normaalia lasten elämää.
Miksei lapsesi voi siivota? Sekin kuuluu normaaliin lasten elämään.
Missä sanoin ettei mun lapset siivoa? Kyllä siivoaa. Silti on sotkua ja sotkua tulee eikä niitä aina ja heti ja koko ajan siivota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No joskus paremmin joskus huonommin. Kyllä mua joka päivä se sotkeminen jollain tasolla ärsyttää. Mutta välillä osaan jo ajatella että ihan sama, olkoon sotku ja siivotaan myöhemmin. Ja tiedostan että sen MUN ongelma, ei lasten. He saa elää normaalia lasten elämää.
Miksei lapsesi voi siivota? Sekin kuuluu normaaliin lasten elämään.
Tottakai kuuluu, mutta se ei kuulu että pienen lapsen huomio on jatkuvasti siinä ettei hänen toiminnastaan jää tavaroita levälleen tai esim. sotkua keittiöön. Pitää saada vähän poukkoilla leikissä toiminnasta toiseen ja jättää asioita kesken. Siisteyden ylläpito on tarkoitus oppia huomioimaan osana toimintaa siinä lapsuuden aikana, mut joku kolmevuotias ei kyllä vielä ole kovin taitava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No joskus paremmin joskus huonommin. Kyllä mua joka päivä se sotkeminen jollain tasolla ärsyttää. Mutta välillä osaan jo ajatella että ihan sama, olkoon sotku ja siivotaan myöhemmin. Ja tiedostan että sen MUN ongelma, ei lasten. He saa elää normaalia lasten elämää.
Miksei lapsesi voi siivota? Sekin kuuluu normaaliin lasten elämään.
Missä sanoin ettei mun lapset siivoa? Kyllä siivoaa. Silti on sotkua ja sotkua tulee eikä niitä aina ja heti ja koko ajan siivota.
"Mutta välillä osaan jo ajatella että ihan sama, olkoon sotku ja siivotaan myöhemmin. Ja tiedostan että sen MUN ongelma, ei lasten. He saa elää normaalia lasten elämää."
Eli kuulostaa siltä että annat lasten unohtaa sotkunsa, koska se on sinun ongelma ja lapset saa mennä menojaan ja sotkea lisää.
Vierailija kirjoitti:
Leikki-ikäiset lapset osaavat jo siivota itse sotkunsa. Taaperoiden kanssa taas voi ennaltaehkäistä sitä sotkemista esimerkiksi rajaamalla aidoilla ja porteilla vain tietyt osat asuntoa leikkikäyttöön tai esimerkiksi istuttamalla lapsen syöttötuoliin ja antamalla vaikkapa kirjan viihdykkeeksi. Alakaapit voi myös tyhjentää tavarasta tai käyttää erilaisia kaappilukkoja tai vastaavia.
Mun mielestä ainakaan kyse ei ole niinkään leluista. Vaan esim. hiekasta mitä kulketuu sisään. Ruuanlaitosta ja syömisestä kun jäljet saa siivota 5 krt päivässä. Jatkuvasta pyykkaamisesta. Kun lapset tutkii ja kokeilee asioita, syntyy usein sotkua. Kaikkea ei voi koko ajan kieltää ja rajata. Vessaa saa myös lasten kanssa siivota usein, kun ne pesee siellä käsiään, käyttää hammastahnaa, pissaa menee ohi yms. Yökasteleva lapsi aiheuttaa usein myös paljon lakanapyykkiä, vaikka ois vaippaa ja suojaakin.
Poika huuhtelee Fleshlightin useita kertoja päivässä
Kyllä se ärsyttää ja en edes ole mitenkään erityisen järjestelmällinen ja siisti. Aiemmin en pahemmin ottanut stressiä, mutta nykyään ottaa kyllä päähän kun minuutti siivoomisesta joku lapsi se siellä on taas sotkemassa.
Ja kun täällä on näitä viisastelijoita, niin lapsen temperamentti vaikuttaa paljon myös. Toiset ovat luonnostaan ohjailtavampia, rauhallisia, itsepäisiä, vauhdikkaita jne. Säännöt pitää olla, mutta aina sekään auta. Ei se sitten kun siivota TAAS. Meillä helpottaa se, että kummatkin vanhemmat yhtälailla tekee kotitöitä ja tottakai lapsetkin. Silti saa olla jatkuvasti siivoamassa jotain.
Ainiin, ja yksi lapsi on paljon helpompi hoitaa ja pitää talo siistinä kun kahden kanssa, useammasta puhumattakaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se ärsyttää ja en edes ole mitenkään erityisen järjestelmällinen ja siisti. Aiemmin en pahemmin ottanut stressiä, mutta nykyään ottaa kyllä päähän kun minuutti siivoomisesta joku lapsi se siellä on taas sotkemassa.
Ja kun täällä on näitä viisastelijoita, niin lapsen temperamentti vaikuttaa paljon myös. Toiset ovat luonnostaan ohjailtavampia, rauhallisia, itsepäisiä, vauhdikkaita jne. Säännöt pitää olla, mutta aina sekään auta. Ei se sitten kun siivota TAAS. Meillä helpottaa se, että kummatkin vanhemmat yhtälailla tekee kotitöitä ja tottakai lapsetkin. Silti saa olla jatkuvasti siivoamassa jotain.
Ainiin, ja yksi lapsi on paljon helpompi hoitaa ja pitää talo siistinä kun kahden kanssa, useammasta puhumattakaan.
Sääntöjen lisäksi lapsi tarvitsee myös kurin. Ilman kuria lapsen on aivan liian helppo olla välittämättä säännöistä.
Siihen tottuu. Isompana helpottaa kun ne murjottaa vaan omassa huoneessaan.
Up