En ymmärrä työn glorifiointia
Kun puhutaan arvoista ja ihanneyhteiskunnasta, usein tulee esiin, että kaikille pitäisi olla töitä. Miksi?
Miksi työteliäs ihminen on paras ihminen? Työn sanotaan sinänsä olevan aina absoluuttisen hyvä asia.
Työ tuntuu olevan itseisarvo aina ja kaikissa tilanteissa. Työn vaikutuksilla ei ole niinkään väliä.
Työtä pitää tehdä:
-orjapalkalla pakotettuna tehtäviin, joita vihaa
-prosesseissa, jotka tappavat ympäristöä
-työttömyyden vähentämiseen vaikkapa eri virkatehtävissä, joissa työtehtävä on ohjata ihmisiä kahteen edelliseen
Lisääkin esimerkkejä voisi keksiä. En vain ymmärrä sitä perusajatusta kulttuurissamme, että aina on parempi ja oikeastaan pakkokin tehdä jotain - tehdä vaikka haitallista ja typerää. Synti on olla tekemättä mitään.
Kommentit (81)
En minäkään, mutta teen sitä siksi että minulla on varaa harrastaa vapaa-ajalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä mun peruskysymys on se, et miks tää sinänsä mitääntarkottamaton työpuhe on menny kaiken yli?
Ken ei työtä tee, hänen ei pidä leipääkään syödä.
Ihan oikeasti: ennen vanhaan tyhjäntoimittajilla oli tapana kuolla nälkään, elleivät nyt olleet sattuneet kuulumaan siihen hyvin pieneen joukkoon, jotka perivät varallisuutta. Ellei tee mitään elämisensä eteen, miksi olisi ansainnut elää?
Tietenkin yhteiskuntamme pyrki suojelemaan niitä, jotka eivät syystä tai toisesta voi itseään elättää. Yhtä kaikki, koko yhteiskunta kaatuu elleivät työkykyiset tee jotain sen eteen että elättävät sekä itsensä että oman osansa työkyvyttömistä. Tämä nyt on niin yksinkertainen asia, että ihmettelen miksi tätä tarvitsee edes selittää. Ellei näin tehtäisi, kohtaisi meitä kirjaimellisesti nälkäkuolema.
Vanha sanontahan on, että "Työ on sarja nälän aiheuttamia pakkoliikkeitä."
Ylipaino ihmisillä on lisääntynyt jatkuvasti, joten nälän vuoksi ei töitä tarvitse enää Suomessa tehdä, kiitos sosiaaliturvan. Onko tämä hyvä asia, sitä sopii pohtia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työtä arvostetaan koska aikuisuuteen kuuluu elättää itse itsensä.
Aikuisuuteen kuuluu myös järkevyys ja se, että toimii mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Siksi pitäisi suostua vain eettisesti perusteltuihin töihin.
Jos siis haluaa noudattaa eettisiä periaatteita.
Eli ei pitäisi tehdä ainakaan sellaisia töitä, jotka ovat kohtuuttomaksi haitaksi maapallon luonnolle. Eikä sellaisia, jotka vahingoittavat muita ihmisiä, eläimiä ja luontoa.
Siinäpä sitten...
Jos meillä on eettisesti arveluttavia työtehtäviä, on ensisijassa tärkeää muuttaa lainsäädäntöä siten, että tämä ei ole lain puitteissa mahdollista.
Meidät on aivopesty jo lapsena luterilaiseen ajattelumalliin.
"Otsa hiessä sinun on hankittava leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinut on otettu."
Olen tehnyt töitä ihan kohtalaisesti, mutta mitä enemmän ikää, sen paremmin tajuaa ajan arvon. Töitä kannattaa tehdä, jos siitä maksetaan, mutta ei kannata tehdä työtä mitä inhoaa.
Pitää olla rohkeutta muuttaa elämänsä ja itsensäkin, jos sitä vaaditaan.
Vierailija kirjoitti:
Ihminen tekee työtä, jotta elättäisi itsensä.
Jos joku ei tee työtä, muut yleensä joutuvat elättämään hänet.
Olennainen kysymys kuuluu: jos et tee työtä, mistä saat rahaa elääksesi?
0rpo, Haavisto ja Trippentroppi, näiltä on tulossa kansamme oppi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä mun peruskysymys on se, et miks tää sinänsä mitääntarkottamaton työpuhe on menny kaiken yli?
Ken ei työtä tee, hänen ei pidä leipääkään syödä.
Ihan oikeasti: ennen vanhaan tyhjäntoimittajilla oli tapana kuolla nälkään, elleivät nyt olleet sattuneet kuulumaan siihen hyvin pieneen joukkoon, jotka perivät varallisuutta. Ellei tee mitään elämisensä eteen, miksi olisi ansainnut elää?
Tietenkin yhteiskuntamme pyrki suojelemaan niitä, jotka eivät syystä tai toisesta voi itseään elättää. Yhtä kaikki, koko yhteiskunta kaatuu elleivät työkykyiset tee jotain sen eteen että elättävät sekä itsensä että oman osansa työkyvyttömistä. Tämä nyt on niin yksinkertainen asia, että ihmettelen miksi tätä tarvitsee edes selittää. Ellei näin tehtäisi, kohtaisi meitä kirjaimellisesti nälkäkuolema.
Monikohan tässä yhteiskunnassa varallisuutensa omalla "työllään" on tehnyt. Monesti mietin.
-Ap
ei ehkä "työllä" mutta työllänsä monikin. Kuten minä. Työllä hankitaan palkkaa -> palkka sijoitetaan -> sijoitusten tuotolla eletään. Alkuun tietenkin pakko käyttää palkkaa myös elämiseen, mutta ajan kuluessa osuus elämiseen käytettävästä palkasta pienenee. Nyt olen siinä pisteessä että pääomatuloilla maksan joko asumisen kustannukset tai kaikki muut elämisen kustannukset. Joka viikko käytännössä pienenee se summa mitä palkkaa pitää käyttää noihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työtä arvostetaan koska aikuisuuteen kuuluu elättää itse itsensä.
Aikuisuuteen kuuluu myös järkevyys ja se, että toimii mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Siksi pitäisi suostua vain eettisesti perusteltuihin töihin.
Jos siis haluaa noudattaa eettisiä periaatteita.
Eli ei pitäisi tehdä ainakaan sellaisia töitä, jotka ovat kohtuuttomaksi haitaksi maapallon luonnolle. Eikä sellaisia, jotka vahingoittavat muita ihmisiä, eläimiä ja luontoa.
Siinäpä sitten...
Sitä ap varmaankin tarkoitti juuri työn glorifioinnilla, eli että se menee yli kaiken muun, jopa vastuullisuuden ja järkevyyden.
Raha tai julkiset palvelut ei edelleenkään putoa jostain mystisestä runsaudensarvesta julkiseen rahoitukseen ja oalvelujärjestelmöän . Vaan raha ja palvelut tuotetaan työnteosta ja yrityksiltä, julkisista organisaatioista. Jonkun pitää tehdä työtä, että on rahaa ja yhteiskunnan peruspalveluita, kuten lääkäripalveluita
Siitä puhe mistä puute. Tämä älytön, hysteerinen työvouhotus johtuu siitä, kun työyhteiskunta on vähitellen kadonnut yhteiskunnan kehittymisen myötä. Kaikille ei riitä enää töitä. Tekoäly tulee yhä enemmän kadottamaan työtä.
Ihmiset pelkäävät kehitystä ja halutaan tarrautua vanhaan jo menneeseen yhteiskuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työtä arvostetaan koska aikuisuuteen kuuluu elättää itse itsensä.
Aikuisuuteen kuuluu myös järkevyys ja se, että toimii mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Siksi pitäisi suostua vain eettisesti perusteltuihin töihin.
Jos siis haluaa noudattaa eettisiä periaatteita.
Eli ei pitäisi tehdä ainakaan sellaisia töitä, jotka ovat kohtuuttomaksi haitaksi maapallon luonnolle. Eikä sellaisia, jotka vahingoittavat muita ihmisiä, eläimiä ja luontoa.
Siinäpä sitten...
No sitten LUO sellaisen työn itselleen eikä jää loisimaan toisten "töiden, jotka ovat haitaksi... ja vahingoittavat.." Vielä epäeettisempäähän se on LOISIA tuollaisen työn tuotoksilla, koska elääkseen tuota epäeettistä työtä ptiääkin tehdä KAHDEN ei vain YHDEN elättämiseksi.
Mikään ei kiellä jättäytymästä yhteiskunnan ulkopuolelle. Se vain harvalle on todellista vapautta, mitä se vaatisi jos ottaa oman elämänsä täysin omiin käsiin. Jo pelkkiin resurssien täyttämiseen kuluu koko päivä. Siinä voi ehkä ajatella, että voisi olla kätevämpää käydä 8h siellä töissä ja käyttää yhteiskunnan tuottamia palveluita. Ja hankkia tarvittavat ostamalla liikkeistä.
Henkilökohtaisesti olen onnekas, teen työtä sairaanhoitajana. Voin auttaa muita, tehdä työtä josta pidän. Saan siitä kohtuullisen palkan.Voin toimia arvojeni mukaisesti, eli hyödyttää omalla työpanoksella ja maksamillani veroilla yhteiskuntaa. Eli meitä.
Mä lähtisin katsomaan asiaa siirä vinkkelistä, että kuinka paljon sä näät elossa olevia eliöitä luonnossa, jotka EI toimi aktiivisesti itsensä ylläpitäjinä?
Ei me olla ku osa luontoa, siitä ei pääse mihinkänä.
Aika harvat sosiaaliset/laumaeläimet kattelee sitä et niiden laumasta yks ei riskeeraa omaa turvallisuuttaan ja osallistu esim. saalistukseen, mutta saapuu silti haaskalle. Aika nopeesti pullautetaan tämmönen riippis ryhmästä.
En ole varma, millä henkisellä akrobatialla saat perusteltua itsellesi sen, että juuri sinä olet se, jonka ei tarvitse laittaa omaa panostaanblauman hyvinvointiin. Miksen minä? Entä naapurin Leena? Kaikki ei varmaankaan kerralla voi olla lepovuorossa, vai mitä tuumaat?
Vierailija kirjoitti:
Siitä puhe mistä puute. Tämä älytön, hysteerinen työvouhotus johtuu siitä, kun työyhteiskunta on vähitellen kadonnut yhteiskunnan kehittymisen myötä. Kaikille ei riitä enää töitä. Tekoäly tulee yhä enemmän kadottamaan työtä.
Ihmiset pelkäävät kehitystä ja halutaan tarrautua vanhaan jo menneeseen yhteiskuntaan.
jahas taas yks luddiitti lisää.
jos teitä olisi aikaisemminkin uskottu, ei kenelläkään olisi ollut kuule töitä yli sataan vuoteen. Kuitenkin työn määrä on tällä hetkellä varmaan korkeampi kuin koskaan aikaisemmin eikä ole mitään syytä olettaa että nyt oltaisiin huippu saavutettu.
Näen ap:n pointin ja haaveilen itsekin usein vapaasta elämästä vailla velvoitteita, vaikka sitten huomattavasti alemmalla elintasolla.
Mutta miettikääs jotain metsästäjä-keräilijöitä tai ihmisiä ennen teollistumista ja nykyisenkaltaista yhteiskuntaa. Silloin tehtiin koko ajan töitä ihan vain jotta saatiin tarpeeksi ruokaa. Ihminen ei liene koskaan elänyt tekemättä paljon töitä henkensä pitimiksi.
Petteri kirjoitti:
Sillai saadaan lampaat pysymään lampaina.
Työ vapauttaa.
A.H. & P. 0.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työtä arvostetaan koska aikuisuuteen kuuluu elättää itse itsensä.
Aikuisuuteen kuuluu myös järkevyys ja se, että toimii mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Siksi pitäisi suostua vain eettisesti perusteltuihin töihin.
Jos siis haluaa noudattaa eettisiä periaatteita.
Eli ei pitäisi tehdä ainakaan sellaisia töitä, jotka ovat kohtuuttomaksi haitaksi maapallon luonnolle. Eikä sellaisia, jotka vahingoittavat muita ihmisiä, eläimiä ja luontoa.
Siinäpä sitten...
Tukien takia pitää olla valmis vastaanottamaan myös niitä epäeettisiä töitä.
Muuten meillä olisi ylitsepääsemättömiä ongelmia. Pitäisi olla joku eettisyyskomitea, joka päättää, mikä on eettistä ja mikä ei. Eettiset arvot ovat kuitenkin aina subjektiivisia.
Vierailija kirjoitti:
jos elätät itsesi ja hankit toimeentulosi muuten kuin ottamalla vastaan sosiaalietuuksia tai muita etuuksia yhteiskunnalta, niin sitten ei ole mitään väliä oletko töissä vai et. Jos käytät sosiaalietuuksia, niin olet saamapuolella ja periaatteessa vain turhaa painolastia yhteiskunnassa. Et tuota mitään yhteisöä hyödyttävää.
Tuen antaja päättää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työtä arvostetaan koska aikuisuuteen kuuluu elättää itse itsensä.
Aikuisuuteen kuuluu myös järkevyys ja se, että toimii mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Siksi pitäisi suostua vain eettisesti perusteltuihin töihin.
Jos siis haluaa noudattaa eettisiä periaatteita.
Eli ei pitäisi tehdä ainakaan sellaisia töitä, jotka ovat kohtuuttomaksi haitaksi maapallon luonnolle. Eikä sellaisia, jotka vahingoittavat muita ihmisiä, eläimiä ja luontoa.
Siinäpä sitten...
Lisään, että palkkaa olisi oikeudenmukaista maksaa samoista työtunneista kaikille saman verran. Kokopäivätyön palkan pitäisi riittää elämiseen jokaisella.
Jotain lisiä pitäisi maksaa esim. muita vaarallisemmasta työstä. Ja tietysti ylityölisät ja viikonloppulisät, jos tekee sellaisia töitä.
Ja jos työ on vaativaa, mutta ei vaarallista, kuka siihen kouluttautuisi, jos saman palkan saa ilman pitkää koulutusta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä mun peruskysymys on se, et miks tää sinänsä mitääntarkottamaton työpuhe on menny kaiken yli?
Ken ei työtä tee, hänen ei pidä leipääkään syödä.
Ihan oikeasti: ennen vanhaan tyhjäntoimittajilla oli tapana kuolla nälkään, elleivät nyt olleet sattuneet kuulumaan siihen hyvin pieneen joukkoon, jotka perivät varallisuutta. Ellei tee mitään elämisensä eteen, miksi olisi ansainnut elää?
Tietenkin yhteiskuntamme pyrki suojelemaan niitä, jotka eivät syystä tai toisesta voi itseään elättää. Yhtä kaikki, koko yhteiskunta kaatuu elleivät työkykyiset tee jotain sen eteen että elättävät sekä itsensä että oman osansa työkyvyttömistä. Tämä nyt on niin yksinkertainen asia, että ihmettelen miksi tätä tarvitsee edes selittää. Ellei näin tehtäisi, kohtaisi meitä kirjaimellisesti nälkäkuolema.
Vanha sanontahan on, että "Työ on sarja nälän aiheuttamia pakkoliikkeitä."
Ylipaino ihmisillä on lisääntynyt jatkuvasti, joten nälän vuoksi ei töitä tarvitse enää Suomessa tehdä, kiitos sosiaaliturvan. Onko tämä hyvä asia, sitä sopii pohtia.
Kyllä ylipainoisellakin voi olla nälkä, jos rahat on vähissä se aiheuttaa usein huonoja päätöksiä ja toiseksi ei ole varaa ostaa laadukkaita kasviksia ja lihoja vuoden ympäri. Halvin ei ole terveellisintä.
Lisään, että palkkaa olisi oikeudenmukaista maksaa samoista työtunneista kaikille saman verran. Kokopäivätyön palkan pitäisi riittää elämiseen jokaisella.
Jotain lisiä pitäisi maksaa esim. muita vaarallisemmasta työstä. Ja tietysti ylityölisät ja viikonloppulisät, jos tekee sellaisia töitä.