Miksi opetatte pojat lyömään????

Ja siitä nyt vaan ei pääse mihinkään. Heti kun perheessä on useampi poika riittävän pienillä ikäeroilla, niin sen huomaa kuinka heidän leikkinsä on fyysistä: painia jo taaperona, käsillä tekemistä, suuria liikkeitä eikä mitään pipertämistä. Fyysisyys siis tarkoittaa sitä, että koko kroppa on tekemisessä mukana, mutta se ei tarkoita sitä, että pojat ovat aggressiivisia villipetoja. Joka noin sanoo, tekee aika omavaltaisia tulkintoja.Samoin hyvin pitkälle on tulkittu (ja harhaan), että se että eri sukupuolia kasvatetaan eri tavalla olisi jotenkin huono asia. Joo tutkimukset kyllä kertovat, että vanhemmat kasvattavat eri sukupuolta olevat lapsensa eri tavalla. Mutta niinhän kuuluukin tehdä! Ei olisi mitään järkeä nujertaa poikia pukemalla heidät pakkopaitaan, etteivät vain olisi fyysisiä. Eikä olisi sen enempää järkeä laittaa tytöille kuonokoppaa, etteivät vain pääsisi puhumaan.Jos eri sukupuolta olevat lapset ovat hyviä eri asioissa, niin heitä pitääkin tukea eri tavalla, jotta he saavat kasvaa hyväksyttyinä ja omana itsenään ja saada näin hyvän ja terveen itsetunnon. Samoin jos tytöillä ja pojilla on heikkouksia eri asioissa, niin heitä täytyy silloin niiltäkin osin kasvattaa eri tavalla, jotta he pärjäävät elämässään. On kyllä omituista, että joku antaa ymmärtää, että tyttöjen ja poikien pitäisi olla samanlaisia. Miksi?

Päivähoidossa yksi vuotta vanhempi poika kävi melkein päivittäin kimppuun, milloin oli mustelmilla, milloin naarmuilla. Hoitajat ei voineet tai ainakaan tehneet mitään. Sanoivat, että pojat ottaa mittaa toisistaan. Mies opetti pojan tappelemaan, itse osaa karatea. Eipä ole sen jälkeen enää kimppuun käyty.

vaikka ois tyttökin en missään nimessä opettais. poikani silti välillä läpsii mua

He ovat kaikki sanoneet, että miesten maailmassa pitää oppia lyömään takaisin. Muuten ei tule mitään.



Ehkä se näin on... meidän naisten on ihan turha mennä neuvomaan poikia tässä asiassa.

He ovat kaikki sanoneet, että miesten maailmassa pitää oppia lyömään takaisin. Muuten ei tule mitään.



Ehkä se näin on... meidän naisten on ihan turha mennä neuvomaan poikia tässä asiassa.

Mahdollisimman samanlaisesti olemme yrittäneet lapset kasvattaa, mutta kyllä vain poikien kesken otetaan yleisemmin fyysisesti toisista mittaa ja tyttöjen kesken verbaalisesti ilkeilemällä, seurasta eristämällä jne. Ihan yhtä ikäviä molemmat, ja jossain määrin on vain pakko oppia puolensa pitämään. Missä se raja sitten menee, mikä on ok itsepuolustukseksi, onkin hankalaa.. Lyömistä ei periaatteessa meillä suvaita, mutta kyllä itsekin puolustautuisin, jos joku kävisi päälle.

että ketä lyöjät oli ja mennä käymään niiden kodin ovella puhumassa pojille ja niiden vanhemmille.

ei ketään saa lyödä.

ei aikuisetkaan saa ulkona mätkiä toisiaan.

ps. osa tulleista viesteistä on muuten tosi dorkia

.

Toki pojan joka turpiin vetää käytös on tuomittavaa. Mutta yhtä tuomittavaaa on tytön käytös kun hän kieroilullaan ajaa pojan tilanteeseen, josta tämä ei näe muuta ulos pääsyä kuin lyönnin. Sitten kun tyttö kantelee aikuiselle tuomitaan vain pojan käytös suoralta kädeltä ei saa lyödä vaikka tyttö olisi kuinka vittumainen. Sillä tavalla me kasvatetaan niitä turpiin aikuisenakin saavia tyttöjä, saa olla kuinka vittumainen vaan mutta mies ei saa lyödä.

Eli sinusta se on uhrin vika, jos häntä on lyöty tai muuten pahoinpidelty? Mikään ei oikeuta käyttämään fyysistä väkivaltaa, ei edes mikään kieroilu, enkä sitä paitsi usko, että pikkutytöt osaavat kieroilla. Ymmärrät kai, että kasvatat kotonasi erittäin todennäköistä raiskaajaa?

nyrkkitappeluita.



Tytöt sitten taas kieroilevat ja juoruavat.





Näin se vain menee(ei tietenkään aina)

Itse asiassa kaikkein kamalinta kiusaamista ovat harrastaneet juuri pojat, kiusaavat ja härnäävät pienempiään kun tietävät, etteivät nämä pysty puolustautumaan nyrkein.



Minusta saisi romuttaa sellaiset myytit, että pojat ovat rehtejä ja reiluja. Eivät ole sen useammin kuin tytötkään. Myös pojat kiusaavat toisiaan julmasti, nimittelevät ja sulkevat pois porukasta.

minäkin että kyllä ne pojat vaan on suorempia asioissaan ja ristiriitojensa selvittelyssä. Välistä oikein ärsyttää tytöt kun ne kieroilee, salailee ja juonittelee. Poikien kanssa on niin paljon helpompaa tällaiset asiat koulussa.

Tytöillä on niitä ihme kaveriporukoita, että kuka on kenenkin kanssa tänään tai tällä välitunnilla ja kuka jätetään yksin... Pojat ei toimi näin.

Ja allekirjoitan senkin että tytöt toimivat kiusaamisessaan tosiaankin verbaalisesti ja muulla tavoin ja pojat sitten enemmän fyysisesti, tönien jne.

Ei ole kivaa kumpikaan, ja tietty helpommin puututaan aina tuohon fyysiseen toimintaan kun se havaitaan ja seuraukset nähtävissä. Mitäs sille aina voit tehdä kun sanoilla kiusataan jatkuvasti toista. Joskus vain opena itse tiedät että näin tapahtuu mutta milläs todistat tapahtuneen... varsinkaan kun asialla on ollut vanhempien pikku kullannuppu, joka ei koskaan tekisi niin.

Poikia ei vaan kasvateta sellaseen muiden huomiointiin samalla tavalla kuin tyttöjä.



Sanotaan " pojat on poikia" ja kannustetaan rajumpiin leikkeihin. Monet pitävät sellasta käytöstä tytöiltä epänormaalina, joka on pojille täysin sallittua, jopa suositeltavaa.



Tässä yksi syy poikien rajuihin otteisiin, jopa lyömiseen.



Ehkäpä pojillekin olisi hyvä opettaa sitä empatiakykyä.

Todella vaikeaa opettaa olemaan lyömättä.

neljän pojan äitinä olen joutunut opettelemaan tosiaan ihan uuden maailman. Mies on vahvasti sitä mieltä, että puolensa pitää pitää. Eli sääntömme ovat selvät. Koskaan ei saa aloittaa tappelua ja aina täytyy yrittää selvittää asiat sanoin. Mutta jos joutuu tilanteeseen, että töniminen tms jatkuu, on lupa puolustautua.

Eräs hiljaisimmista ja rauhallisimmista pojistamme joutui aikoinaan tällaisen "pienehkön" kiusanteon kohteeksi, mutta kun kerran tönäisi takaisin, niin kiusaaminen oli kerrasta poikki.

Tehän teette lapsista ihan sekopäitä, kun tuollaisen bilogisen tarpeen kiellätte. Tietenkään pienempiä ei hakata, mutta samanikäisten poikien saa antaa vääntää kahdestaan, kun ei vaan mene yli. Niinhän sisaruksetkin ovat kautta aikojen toisiaan mätkineet ja sen takia YHDESTÄKÄÄN ei ole tullut väkivaltaista, että on saanut selättää siskoaan tai veljeään.



Sitä paitsi joskus sopiva niskalenkki on hyvä tapa saada kiusaaminen loppumaan. Kuuntelin pari kuukautta pojan valituksia eskarikaveristaan, joka aina tönii ja tyrkkii. Paras keino lopettaa tuollainen on töniä takaisin. Näytettiin kotona, miten jyrää kerran pojan alleen ja istuu päälle. Teki näin (kumpaakaan ei sattunut tietenkään, joku kohtuus pitää olla) ja sen jälkeen loppui törkkiminen ja nokkiminen. Moni koulukiusauskin loppuisi, kun uhri ei olisi enää uhri vaan antaisi takaisin!

Tyttöni useesti kertoi, että eräs tietty poika tönii ja kiusaa. Otin hoitajien kanssa asian puheeksi koska halusin, että asiaan puututaan heti alkutekijöissään. Kellään ei ole oikeutta lyödä tai potkia, vaikka kuinka ärsyttäisi. Samaa yritän myös tyttärelleni opettaa. Kyllä se vaan on meidän vanhempien tehtävä puuttua asioihin ja kasvattaa lapsia!

kyllä sitä telkusta ja jo kaduilta näkee tota käytöstä mistä sitten otetaan mallia. KAveriporukassa kaikenlisäks tyhmyys tiivistyy, ja täytyy näyttää mitä uskaltaa.



En voi uskoa, että joku oiekasti vielä luulee, että ne opit on lähtösin kotonta. Esim. ei meillä ole poikia opetettu ikinä lyömään, ei edes takaisin. Päinvastoin, ollaan opetettu että lyödä ei saa. Joka päivä joutuvat kuitenkin naapuruston isompien, tai samanikäisten poikien kaa nyrkkihujakkaan. Tytöt on vielä pahempia. Sanoilla satutetaan, ei teoilla. Lapset osaa nykyään olla niin pahoja toisilleen, että ihan hirvittää mihin tää johtaa.

Kumpikin tönii, puree, raapii, potkii, repii hihasta, läpsii, ilkkuu ja lällättää. Nimitteleminen ja syrjiminenkin kielletään aina. Meillä kasvatetaan kumpaankin hyvään käytökseen (eli kaikkia ihmisiä on kohdeltava hyvin), eikä koskaan ole mitään syytä käyttää väkivaltaa tai henkistäväkivaltaa. Mitään tilannetta ei hyväksytä tekosyyksi. Molemmilta yritämme nämä "pahat tavat" karsia. Varmasti projektissamme onnistumme ennen kouluikääkin, mutta takapakkejakin tulee. Sellaisia ne lapset ovat. Eivät ne toimi, miten aikuiset haluavat, eikä niiden kuulukaan toimia orjallisesti meidän aikuisten tahdon alaisena ja ihan fiksuja ihmisiä niistä kasvaa.



ps. opetamme myös, ettei heitäkään kohtaan saa tehdä mitään loukkavaa, ilkeää tai fyysistä harmia. Tunnistavat jo hyvin oman ja toisen pahan mielen. Osaavat sen myös verbaalisesti eritellä, mutta joskus lapsilla päässä "lyö mustaa" ja niistä kokemuksista oppii tunteiden havainnoimista ja hallintaa.

Muistaakseni Jari Sinkkonen sanoi, että vaikka lapsi ei ikinä olisi nähnyt lyömistä, hän voi lyödä ja se on sisäsyntyinen reaktio.



Tietenkin siitä pitää huomauttaa ja yrittää opettaa muita keinoja selvittää asiat. Pojat eivät ole aggressiivisempia kuin tytöt, vain fyysisempiä. Heille on ominaisempaa ilmaista itseään fyysisesti, esim. riehumalla, painimalla. Tämä siis yleistäen, tietenkin aina on "ronskeja" tyttöjä ja vähemmän fyysisiä poikia. Pojat on yleisesti helpompi saada ärsytettyä lyömään ja sitä kautta selvittämään asia. Ja kun ikää on vaikka 6-vuotta, ei itsehillintä toimi niin hyvin kuin aikuisella miehellä pitäisi toimia ja lyönti saattaa tulla (mitä en siis hyväksy, sanottakaan se selvennykseksi). Eli täysin typerää verrata pientä poikaa ja aikuista miestä lyöjänä.



Kiusaamistilanteessa en kannusta poikiani (3 kpl) lyömään takaisin, mutta puolustautumaan kyllä. Eli itsepuolustus on sallittu, iskujen torjunta ja "lopeta"-käsky (tiukalla äänensävyllä, on harjoiteltu). Jos nämä ei auta, sitten lähdetään tilanteesta pois. Mutta kuten sanottu, itsehillintä varsinkin raivon puuskassa voi olla koetuksella, monesti tappelut menee överiksi ja pitää erottaa riitapukarit toisistaan.



Suosittelen luettavaksi Sinkkosen kirjan "Pienistä pojista kunnon miehiä". Itselleni se avasi vähän poikien sielunmaailmaa ja auttoi ymmärtämään heitä.

[

Tuttavapiirissäni monet tytöt ovat noita itsekkäitä itkijöitä, jos asiat ei mene juuri niin kuin prinsessa itse haluaa.

Ei nää ole sukupuolisidonnaisia juttuja. Ainoa minkä voi jotenkin yleistää, on että pojat ovat enemmän fyysisiä ja tytöt enemmän verbaalisia. Pojat nujakoivat keskenään ja unohtavat asian saman tien, tytöt loukkaavat toisiaan sanallisesti ja märehtivät asioita tykönään. Ehkä suurimmat konfliktit tapahtuvat juuri tyttöjen ja poikien välisissä kohtauksissa. Kiusaamisen siemen on jokaisessa lapsessa. Kiusaamiseen täytyy AINA puuttua.