Mitä viette lastenne hoitajille joulumuistamiseksi? Meillä vähän kinkkinen tilanne...

Ei ole taidettu kotona opettaa, että sillä peseydytään?



Enkä muuten sanonut niitä itse ostaneeni, mainitsinpa vain esimerkin. Mutta väännä sinä vain niitä kuivakakkaraisiasi tarjousjauhoista.



Kukin taaplaa tyylillään, ja osa vailla tyyltä.

Mutta huvitti tuo saippua. " Kato, tää on ihan oikeeta ulukomaalasta saippuaa, nääthän sie ku paketin päälä lukkeepi, että hongkong"

Sitä kannattaa kokeilla joskus.



Juntti-savolaisenkin.

Ja samaa ulkomaista saippuaa löytyy kyllä lähikaupan hyllyltäkin. Et sinä sen hienompaa vaikutusta itsestäsi sillä tee.

että jokainen tuo hoitajalle puutarhatontun. Eiköhän seuraavana vuonna kelpaa jo suklaakin kun 30 tonttua kykkii hoitajan puutarhassa.

On käsintehtyjä, on erikoistuoksuja jne. Esimerkiksi New Yorkissa ja Lontoossa on saippuapuoteja, joiden tuotteita et takuulla sieltä junttiperäkylän marketistasi löydä.



Enkä minä ole ostanut hoitajille saippuaa, enkä vie lahjoja hoitajille tehdäkseni vaikutuksen. Minä opetan vain lapsilleni käytöstapoja - kuten vanhemman kuuluu, tiedätkö, oletko kuullut?, sivistys, you know - ja siksi viemme lahjan ja toivotamme samalla hyvää joulua.

Yhtenä jouluna annoin lämmitettävän jyvätyynyn. Muina jouluina olen antanut pullon rommia, piparilikööriä yms. Tänä vuonna ostin Alkosta pullon glögiä ja lapsi antaa itsetehdyn kortin. Kesällä emme ole erityisesti muistaneet, koska lapsi on vain jonkun hassun viikon lomalla ja en ole nähnyt kesämuistamista tarpeellisena. Alkon tuotteita olen voinut ostaa, koska tunnen ko. henkilön sen verran hyvin, että tiedän ettei hän ole esim. absolutisti. Kun lapsi menee ensi syksynä päiväkotiin eskariin, niin hoitaja saa jonkun pensaan tai puun läksiäislahjaksi. Päiväkodin tädit saavat jonkun yhteisen herkkukorin joululahjaksi.

lapseni on jo 13-v, mutta tuli nyt mieleeni, etten ikinä älynnyt viedä päiväkotiin mitään lahjuksia jouluisin/keväisin. Koulun opetkin on jäänyt muistamatta. Kai se on lapsi parka hävennyt, kun toisten vanhemmat on kantanut lahjuksia ja meiltä ei ikinä mitään.

ilahduttaa suuresti, jos joku oppilaista (yläasteelaisista) muistaa minua ihan millä tavalla tahansa. Pahinta on se, että jos joku tuo idealla " äiti pakotti tuomaan" , joten jos lapsi ei halua viedä tai teitä ei huvita ostaa mitään tai ei ole rahaa, niin jättäkää ihmeessä viemättä tai viekää pelkkä kortti. Yksi sana kiitos kerran vuodessa lämmittää kyllä.



Lastentarhanopettaja tienaa noin 2000 euroa kuussa, vaikka olisi ikälisiäkin, lastenhoitaja vielä vähemmän. Minusta heidän työnsä on aliarvostettua ja kun itse yläasteen opettajana saan 3500 euron palkkaa, niin ihan mielelläni ostan niille parille aikuiselle, jotka minun rakkaan lapseni kanssa ovat lapseni hereilläoloajasta enemmän kuin minä, keittiöhenkilökuntaakin olen muistanut. Ostin silloinkin kun olin yksihuoltaja, voihan se lastenhoitajakin olla yksinhuoltaja ja tienata silti bruttona puolet vähemmän kuin minä. Kiitoksesta ennenkaikkea kuitenkin ostan. Olen ostanut usein jotain tuhlattavaa, tyyliin kynttilän, paketin hyvää kahvia tai teetä, juustoja. Yksi mitä en ole älynnyt vielä käyttää on joulukoristeet. Olen joskus itse saanut joskus joulukoristeita ja ne ovat kyllä olleet kivoja muistoja joistain lapsista vuosikaudet. Eikä joulukoristeissa haittaa vaikkeivat ne nyt niin osuisi muuten asunnon sisustukseen.

Jos kokee, että kyse on lahjuksesta, kannattaa todella unohtaa koko joulumuistaminen. Minä vien lapsen hoitajille muistamiset sen takia, että he ovat ihania ihmisiä ja ovat hoitaneet lastani todella hyvin tämän syksyn.



Ajattelemani yhteinen suklaarasia on lähinnä ele, jolla haluan osoittaa, että arvostan kaikkien päiväkodin aikuisten työtä ja olen kiitollinen kuluneesta syksystä. Kuitenkin haluan muistaa henkilökohtaisesti myös oman ryhmän hoitajia kivalla pienellä lahjalla ja kortilla.



ap

Minä olen aina ollut vilpittömän iloinen jokaisesta suklaarasiasta, jonka olen saanut. suklaata ei voi olla liikaa. eihän kaikkia tarvitse heti syödä. Minusta on myös ollut aivan ihanaa saada vaikka kynttilä tai käsintehty joulutonttu. Myös jokainen joulukortti on ilahduttanut. Tärkeintä ei ole lahjan arvo vaan se, että joku ilmaisee arvostavan työtäsi. Uskon, että moni arvostaa muutenkin, mutta pieni muistaminen ilahduttaa aina. Mikään lahja ei ole ollut tylsä tai liian tavallinen. Kerran sain aivan kamalan kullatun joutsenen, säilytin sen ja olin siitä iloinen. Nyt olen antanut sen tyttäreni leikkeihin ja hänestä se on aivan ihana.



Ymmärrän, että kaikki eivät halua säilyttää krääsää, mutta turhat tavaratkin voi laittaa vaikka arpajaispalkinnoiksi. Suklaalle löytyy kyllä aina syöjiä.



Ne, jotka sanovat, että saadaanhan me palkkaa, kysyisin vaan, että millaisia lahjoja saatte jouluna työnantajaltanne? Me ei mitään. Siksi on mieltä lämmittävää saada jotain pientä muistamista vaikka lasten vanhemmilta.



Itse olen vienyt usein jonkun pienen joulukoristeen jokaiselle hoitajalle ja opettajalle, joskus kynttilän. Jos hoitajia monta, on kakku tai keksipaketti kiva yhteiseen kahvipöytään. Tai se suklaarasia.

Mutta viiskasilla on kyllä reippaasti ylitunteja tai palvelusvuosia takana aika lailla.

Taukohuoneessa on sitten kahvin kanssa jotakin ainakin muutaman päivän.

Itse sanoin ainakin, että pienikin muistaminen ilahduttaa. t 60

Olen päättänyt olla viemättä yhtään mitään ja säästää nekin rahat. Sekä syödä suklaat ystävieni ja lasten kera.



Käsittämätöntä ahneutta yksilöllisine lahjatoiveineen...

lapsieni edestä ja ansaitsenkin itse ne ruusut.

voi mitä ahneutta

kynttilöitä, lautasliinoja tms. Pakkaa kauniisti sellofaniin. Suklaata saa muutenkin joulun aikaan niin paljon, että vähän erilaiset ideat ovat varmasti hoitajien mieleen.