Nyt kun opiskelijoilta leikataan, meinaatteko alkaa tukemaan opiskelevia nuorianne enemmän rahallisesti

Tietenkin astiat ja aterimet, kattilat, paistinpannu jn e. Yhtäkkiä sano että muuttaa ja mulla pääsi ISO  itku. Kävi armeijan kotona ollessa ja 2 v yliopistoa (hki jossa asumme), olisi saanut asua vaikka koko opiskeluajan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vaikuta mitenkään. Tuemme jo nyt paljon ja aiomme jatkaa sitä.

Sama. Maksan tytön vuokran ja puhelinlaskun sekä ostan ruokaa sekä isommat hankinnat. Pitäkööt opintotuen rilluttelurahanaan.

Oppiiko tuolla tavalla töitä tekemään tai hakemaan tukia tarvittaessa? Mitä jos hän jää sairauden vuoksi työttöämäksi valmistumisen jälkeen, jatkatteko maksamista? Seurasin sivusta kun varakkaalla loppui työt ja oli hänellä hankalaa, kun ei osannut Kela-asioita hoitaa. Aina oli maksanut kaikesta muille, että muut hoitaa. Kun ei ollut varaa maksaa muille ja joutui itse hoitamaan asioita, ei osannut ja oli ahdingossa tuo akateemisesti koulutettu ihminen. 

Lässyn lää.

No ei se Kela-asioiden hoitaminen mitään rakettitiedettä sentään ole! Itse yritän opettaa lapseni hoitamaan niitä asioita jotenkin muuten kuin Kelan tuilla

Jo 17-vuotiaana halusin tulla toimeen ilman vanhempia ja ei kelvannut vanhempien apu, kun täytin 18 ja en olisi suostunut vanhemmilta pyytämään mitään. Minusta on outoa, että joku yliopistossa opiskeleva aikuinen on vielä riippuvainen vanhemmistaan. Itse en ollut. Muutin omilleni 17-vuotiaana ja itse olen siitä lähtien asiani hoitanut ja elämässä pärjännyt. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siihen lainaan kuole. ennenkin otettiin. ainakin osa. sponssaan kyllä lisäksi.

Ei kuole, mutta kyllähän se vituttaa takaisin maksaa, kun on syömävelka.

Älähän nyt, Suomessa on mahdollisuuksien tasa-arvo! Kaikille on kaikki mahdollista ja ihan samalta viivalta ponnistetaan!

Mitä siitä, että toisella sen viivan alla on 30 000 opintolainaa ja toisella mami ja papi on maksanut kaiken ja sijoittaneet opintolainan ja pesämunaa on 60 0000e.

Mutta samalla viivalla! Kaikki on vaan itsestä kiinni!

Nuoret ottaa vain enemmän opintovelkaa...onneksi korot on vielä matalat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

500e/kk olen antanut tähän asti. Ei juuri ole itsellä varaa nostaa määrää.

Ei ole varaa? Siis luopumatta omasta elintasostasi vai ei ole olemassa sitä rahaa?

Ihan konkreettisesti Ei ole työttömänä rahaa. Olen jo tiukilla elänyt tähän asti, koska olen halunnut panostaa lapseen ja toivon hänelle suht normaalia nuoruutta.

Minulle 500e on todella iso raha, samoin opiskelevalle nuorelle. ihmettelen kommenttiasi.

P.S. Laskin, että 500e on 42,5% nettotuloistani.

Paljonko sinun kuukausituloistasi on sama prosenttiosuus ja annatko sen lapsellesi?

Onneksi mulla opinnot aikalailla lopputyötä lukuunottamatta paketissa. Tais olla muutenkin viisas päätös lähteä aiemmin opiskelemaan, kohta ei olisi hallituksen kaavailemien uudistusten jälkeen varaa. Karmivaa ajatella mitä käy suomalaisten osaamiselle ja kouluttautumiselle tulevaisuudessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vaikuta mitenkään. Tuemme jo nyt paljon ja aiomme jatkaa sitä.

Sama. Maksan tytön vuokran ja puhelinlaskun sekä ostan ruokaa sekä isommat hankinnat. Pitäkööt opintotuen rilluttelurahanaan.

Oppiiko tuolla tavalla töitä tekemään tai hakemaan tukia tarvittaessa? Mitä jos hän jää sairauden vuoksi työttöämäksi valmistumisen jälkeen, jatkatteko maksamista? Seurasin sivusta kun varakkaalla loppui työt ja oli hänellä hankalaa, kun ei osannut Kela-asioita hoitaa. Aina oli maksanut kaikesta muille, että muut hoitaa. Kun ei ollut varaa maksaa muille ja joutui itse hoitamaan asioita, ei osannut ja oli ahdingossa tuo akateemisesti koulutettu ihminen. 

Lässyn lää.

No ei se Kela-asioiden hoitaminen mitään rakettitiedettä sentään ole! Itse yritän opettaa lapseni hoitamaan niitä asioita jotenkin muuten kuin Kelan tuilla

Jo 17-vuotiaana halusin tulla toimeen ilman vanhempia ja ei kelvannut vanhempien apu, kun täytin 18 ja en olisi suostunut vanhemmilta pyytämään mitään. Minusta on outoa, että joku yliopistossa opiskeleva aikuinen on vielä riippuvainen vanhemmistaan. Itse en ollut. Muutin omilleni 17-vuotiaana ja itse olen siitä lähtien asiani hoitanut ja elämässä pärjännyt. 

Taas näitä alemman luokan jorinoita.

ILMAA LEIKATAAN.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

500e/kk olen antanut tähän asti. Ei juuri ole itsellä varaa nostaa määrää.

Ei ole varaa? Siis luopumatta omasta elintasostasi vai ei ole olemassa sitä rahaa?

Ihan konkreettisesti Ei ole työttömänä rahaa. Olen jo tiukilla elänyt tähän asti, koska olen halunnut panostaa lapseen ja toivon hänelle suht normaalia nuoruutta.

Minulle 500e on todella iso raha, samoin opiskelevalle nuorelle. ihmettelen kommenttiasi.

P.S. Laskin, että 500e on 42,5% nettotuloistani.

Paljonko sinun kuukausituloistasi on sama prosenttiosuus ja annatko sen lapsellesi?

Miksi sydämistyt noin yksinkertaisesta kysymyksestä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vaikuta mitenkään. Tuemme jo nyt paljon ja aiomme jatkaa sitä.

Sama. Maksan tytön vuokran ja puhelinlaskun sekä ostan ruokaa sekä isommat hankinnat. Pitäkööt opintotuen rilluttelurahanaan.

Oppiiko tuolla tavalla töitä tekemään tai hakemaan tukia tarvittaessa? Mitä jos hän jää sairauden vuoksi työttöämäksi valmistumisen jälkeen, jatkatteko maksamista? Seurasin sivusta kun varakkaalla loppui työt ja oli hänellä hankalaa, kun ei osannut Kela-asioita hoitaa. Aina oli maksanut kaikesta muille, että muut hoitaa. Kun ei ollut varaa maksaa muille ja joutui itse hoitamaan asioita, ei osannut ja oli ahdingossa tuo akateemisesti koulutettu ihminen. 

Lässyn lää.

No ei se Kela-asioiden hoitaminen mitään rakettitiedettä sentään ole! Itse yritän opettaa lapseni hoitamaan niitä asioita jotenkin muuten kuin Kelan tuilla

Jo 17-vuotiaana halusin tulla toimeen ilman vanhempia ja ei kelvannut vanhempien apu, kun täytin 18 ja en olisi suostunut vanhemmilta pyytämään mitään. Minusta on outoa, että joku yliopistossa opiskeleva aikuinen on vielä riippuvainen vanhemmistaan. Itse en ollut. Muutin omilleni 17-vuotiaana ja itse olen siitä lähtien asiani hoitanut ja elämässä pärjännyt. 

Riippuvaisen, taskurahan ja pakosta omillaan selviävien välillä on monta tukemisen astetta.  

Vierailija kirjoitti:

Sääli näitä kortistoon valmistuvia korviaan myöten syömäveloissa olevia.

No onneksi osa valmistuu sellaisilta aloilta, joissa töitä riittää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

500e/kk olen antanut tähän asti. Ei juuri ole itsellä varaa nostaa määrää.

Sama juttu, 500 minäkin annan ja se menee kokonaan vuokraan. Lisäksi ostan vaatteet, maksan kännykän ja matkaliput kotiin. Lisäksi maksoin liki 2000 äkillisestä juurihoidosta jälkihoitoineen, kunnalliselle kun ei päässyt.

Olen valmis kiristämään omaa kulutustani opiskelevan lapsen hyväksi, sillä lainaa en hakua hänen missään nimessä ottavan. Sen verran kovat korot ja pitkät opiskeluajat.

Mikä tämä hammasjuttu on? Opiskelijoiden hampaat hoidetaan YTHS:ssä kohtuulliseen hintaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sääli näitä kortistoon valmistuvia korviaan myöten syömäveloissa olevia.

No onneksi osa valmistuu sellaisilta aloilta, joissa töitä riittää. 

Aika harvalla se palkka kuitenkaan on niin suuri, etenkään aluksi, että vuosien syömävelka kuitatattaisiin vasemmalla kädellä.

Ja ne alat, joista oikeasti maksetaan, ovat pirullisen hankalasti matti meikäläisten tavoitettavissa. Ja jos sinne lääkikseen nyt joku bubiruusun yksinhuoltajamutsin iltatähti pääsisikin, kyllä hän olisi poikkeus vuosikurssikavereidensa joukossa. Ne, kenellä on älliä päästä hyvään opiskelupaikkaan, on myös hyvät geenit. Näin status ja varallisuus periytyy. Ei mopolla mahottomiin.

Meidän yliopisto-opiskelijat käyvät samalla töissä, joten omillaan pärjäävät (eivät nosta opintotukea). Toivon, että ahkeruus ja työkokemus kantavat hedelmää, ja nuoret työllistyvät myös valmistumisen jälkeen. Tekivät töitä jo lukioikäisinä.

Jos ei halua siirrellä käteistä eikä antaa rinnakkaiskorttia ruokatiliin, varmaan voi myös vaikka ostaa S-markettiin lahjakortteja, jolla sitten opiskelija ostaa ruokaa? Tämäkään ei näy missään lahjaveron alaisena rahansiirtona.

toivomus olis että pärjäisivät omilla tuloillaan mutta

enemmin työpaikassa avustaisin jos ne ei riitä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vaikuta mitenkään. Tuemme jo nyt paljon ja aiomme jatkaa sitä.

Sama. Maksan tytön vuokran ja puhelinlaskun sekä ostan ruokaa sekä isommat hankinnat. Pitäkööt opintotuen rilluttelurahanaan.

Oppiiko tuolla tavalla töitä tekemään tai hakemaan tukia tarvittaessa? Mitä jos hän jää sairauden vuoksi työttöämäksi valmistumisen jälkeen, jatkatteko maksamista? Seurasin sivusta kun varakkaalla loppui työt ja oli hänellä hankalaa, kun ei osannut Kela-asioita hoitaa. Aina oli maksanut kaikesta muille, että muut hoitaa. Kun ei ollut varaa maksaa muille ja joutui itse hoitamaan asioita, ei osannut ja oli ahdingossa tuo akateemisesti koulutettu ihminen. 

Lässyn lää.

No ei se Kela-asioiden hoitaminen mitään rakettitiedettä sentään ole! Itse yritän opettaa lapseni hoitamaan niitä asioita jotenkin muuten kuin Kelan tuilla

Jo 17-vuotiaana halusin tulla toimeen ilman vanhempia ja ei kelvannut vanhempien apu, kun täytin 18 ja en olisi suostunut vanhemmilta pyytämään mitään. Minusta on outoa, että joku yliopistossa opiskeleva aikuinen on vielä riippuvainen vanhemmistaan. Itse en ollut. Muutin omilleni 17-vuotiaana ja itse olen siitä lähtien asiani hoitanut ja elämässä pärjännyt. 

  itsekin on saanut niin miksi sitä ei antaisi ainoalle pojalle rahhaa, ruokaa jne. Ei tarvi enää kun työssä. 

Luuliko joku vanhemmuuden loppuvan kun lapsi täyttää 18?

Olen 1300 euroa/kk tukenut häntä muutaman vuoden.Keskeytti ensimmäisen tutkinnon, joten ei saanut enää lainaa.

Nyt valmistnut hyvään ammattiin, oikeastaan kahteenkin. Jatkaa vielä syksyllä ylimmällä korkeakoulutasolla työnsä ohessa.

Meillä on velkakirja, joten alkanut lyhentää lainaansa nyt.

Vierailija kirjoitti:

Jo 17-vuotiaana halusin tulla toimeen ilman vanhempia ja ei kelvannut vanhempien apu, kun täytin 18 ja en olisi suostunut vanhemmilta pyytämään mitään. Minusta on outoa, että joku yliopistossa opiskeleva aikuinen on vielä riippuvainen vanhemmistaan. Itse en ollut. Muutin omilleni 17-vuotiaana ja itse olen siitä lähtien asiani hoitanut ja elämässä pärjännyt. 

Kyllä hävettäisi jos oma lapsi olisi noin tyhmä.