En kehtaa nähdä ketään tai mennä ulos ulkonäköni takia
Häpeän itseäni. Tää on kamalaa, itkettää vaan miltä näytän. Ylipainoinen kulahtaneissa vaatteissa ylikasvaneella masennustukalla naama turvonneena itkusta.
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Kun itselläni oli pahin vaihe päälle (pelkäsin mennä ulos), yritin palotella tekemistä mahdollisimman pieneksi. Eli esim.
- nyt pesen hiukset ja hymyilen peilille.
- Nyt laitan vaatteet (sellaiset jossa itsellään on hyvä olo, mulla nämä on isohko t-paita ja ohuet leveät housut näin kesällä).
-Nyt menen ulos ja vain fiilistelen miltä ulkona näyttää ja tuoksuu
- Nyt kävelen tutun reitin, esim. pari korttelia, metsässä pienen pätkän tms. 10 minsaa ekana
Mulla auttaa se et on lippis tai aurinkolasit. Jollakin toimii et kuuntelee esim lempimusaa samalla, mutta keskittyisin näissä lyhyissä kävelyissä ensin vaan havainnoimaan ympäristöä. Kun keskityt siihen miltä pienikin liike tuntuu ja miten kivaa on olla ulkona, niin unohdat ainakin hetkeksi itsesi ja ahdistuksen.
Tsemppiä!
Mä tajusin viime viikolla, ettei mulla ole mitään kesäisiä hellevaatteita missä oikeasti olisi kiva mennä ulos. Kyllä mulla vaatteita on, mutta ne on kaikki nyt pieniä tai vähintään jotenkin kittanoita ja siksi tosi hankalan tuntoisia päällä. Ei siis oikeasti ole edes t-paitaa joka olisi tarpeeksi iso :(
Ja tuonnehan läkähtyy jos yrittää jossain collari-housuissa ja hupparissa.
Tuttu tunne. Katso Youtubesta ohjeet hiusten leikkuuseen. En olisi uskonut, miten paljon voi mieltä piristää, kun sain oman masennustukkani rispaantuneine latvoineen leikattua ja vielä kivemman näköiseksi kuin on koskaan tullut kampaajalla! Moni muu asia oli tietty pielessä senkin jälkeen, mutta ilo se on pienikin ilo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun itselläni oli pahin vaihe päälle (pelkäsin mennä ulos), yritin palotella tekemistä mahdollisimman pieneksi. Eli esim.
- nyt pesen hiukset ja hymyilen peilille.
- Nyt laitan vaatteet (sellaiset jossa itsellään on hyvä olo, mulla nämä on isohko t-paita ja ohuet leveät housut näin kesällä).
-Nyt menen ulos ja vain fiilistelen miltä ulkona näyttää ja tuoksuu
- Nyt kävelen tutun reitin, esim. pari korttelia, metsässä pienen pätkän tms. 10 minsaa ekana
Mulla auttaa se et on lippis tai aurinkolasit. Jollakin toimii et kuuntelee esim lempimusaa samalla, mutta keskittyisin näissä lyhyissä kävelyissä ensin vaan havainnoimaan ympäristöä. Kun keskityt siihen miltä pienikin liike tuntuu ja miten kivaa on olla ulkona, niin unohdat ainakin hetkeksi itsesi ja ahdistuksen.
Tsemppiä!
Mä tajusin viime viikolla, ettei mulla ole mitään kesäisiä hellevaatteita missä oikeasti olisi kiva mennä ulos. Kyllä mulla vaatteita on, mutta ne on kaikki nyt pieniä tai vähintään jotenkin kittanoita ja siksi tosi hankalan tuntoisia päällä. Ei siis oikeasti ole edes t-paitaa joka olisi tarpeeksi iso :(
Ja tuonnehan läkähtyy jos yrittää jossain collari-housuissa ja hupparissa.
Oletko mies vai nainen? Onko mahdollisuutta tilata kotiin vaikka pari halpaa t-paitaa ja shortsit?
Minulla sama asia. En ole ylipainoinen, mutta auttamattoman ruma naama. En pysty enää käymään ulkona ahdistumatta, kun ihmiset tulevat pilkkaamaan. Hyvä, etten ole ainoa.
Turhaan mietit ulkonäköäsi niin kauheasti. Loppussa kuitenkin harvat kommentoivat toisten ulkonäköä pahalla, ja ne ketkä kommentoivat pahalla ovat aina luusereita.
Jos olet kiltti, ymmärtäväinen ja huomaavainen toisia kohtaan, pääset sillä pitemmälle kuin luuletkaan.
Olen itse tavannut monen oloista ja näköistä taivaltajaa, ja voin varmuudella sanoa että kaikista parhaimmat ihmiset eivät olleet ketään maailman eniten ns. 'Näöllisesti viehättäviä', jos asian näin voisi muotoilla. Eikä pahalla, vaan sillä että ymmärrät mitä tarkoitan.
Samalla olen nähnyt paljon 'Hyvän näköistä' sakkia ja tuntuu menevän stereotyypein käsi kädessä että mitä paremmat on 'The looks' sitä v**tumaisempi asenne ja toisiin suhtautuminen.
Mielummin hengaan huomaavaisten kanssa kuin menen tämän 'The look':n perässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun itselläni oli pahin vaihe päälle (pelkäsin mennä ulos), yritin palotella tekemistä mahdollisimman pieneksi. Eli esim.
- nyt pesen hiukset ja hymyilen peilille.
- Nyt laitan vaatteet (sellaiset jossa itsellään on hyvä olo, mulla nämä on isohko t-paita ja ohuet leveät housut näin kesällä).
-Nyt menen ulos ja vain fiilistelen miltä ulkona näyttää ja tuoksuu
- Nyt kävelen tutun reitin, esim. pari korttelia, metsässä pienen pätkän tms. 10 minsaa ekana
Mulla auttaa se et on lippis tai aurinkolasit. Jollakin toimii et kuuntelee esim lempimusaa samalla, mutta keskittyisin näissä lyhyissä kävelyissä ensin vaan havainnoimaan ympäristöä. Kun keskityt siihen miltä pienikin liike tuntuu ja miten kivaa on olla ulkona, niin unohdat ainakin hetkeksi itsesi ja ahdistuksen.
Tsemppiä!
Mä tajusin viime viikolla, ettei mulla ole mitään kesäisiä hellevaatteita missä oikeasti olisi kiva mennä ulos. Kyllä mulla vaatteita on, mutta ne on kaikki nyt pieniä tai vähintään jotenkin kittanoita ja siksi tosi hankalan tuntoisia päällä. Ei siis oikeasti ole edes t-paitaa joka olisi tarpeeksi iso :(
Ja tuonnehan läkähtyy jos yrittää jossain collari-housuissa ja hupparissa.
Oletko mies vai nainen? Onko mahdollisuutta tilata kotiin vaikka pari halpaa t-paitaa ja shortsit?
Nainen. Ja nettikauppoja olen kyllä nyt selaillut kun sisällä joutuu jumittamaan, mutta ei sieltä oikein mitään löydy. Huonosti siis on kokoja ja yhden mekon jo tilasinkin (vaikka olin päättänyt että uusia vaatteita en hanki vaan laihdutan jotta mahdun noihin entisiin), mutta sehän oli sitten ihan oikeasti kuin pussilakana päällä. Se oli jotenkin super-oversize-mallia vaikka sitä ei kerrottu. Tilattavissa olikin enää vain tuo XXL-koko jonka otin siksi, että on ainakin ilmava.. Oli se sitäkin, mutta hartioista roikkui päällä ja näytin lähinnä kuin päällä olisi somalikaapu.
Minullakin iski pelko mennä ihan vaan kauppaankin. Eilenkin takki päällä peittämässä... no kai ne ihmiset siksi katsoi.
No oli siinä kyllä muutakin, pitkä matka pyöräillä ja sääskiä, niin ajattelin että voi vinkka jäähdyttää.
Minulla takoo vain ex-miesystävän läskittelyt päässä nykyään koko ajan.
Juuri tuossa katselin peilistä paksuja jalkojani itku silmässä. Polven ympäryskin kuin mikäkin.
Saan lakata varmaan syömästä kokonaan, auttaako tuo sittenkään.
jos on isot näyttävät tissit ei muulla väliä.
Mene vaan ulos. Ei ole pakko mennä väkijoukkoon. Hakeudu jonnekin luonnon helmaan, missä olo tuntuu mukavalta. Ei tarvitse tehdä ja suorittaa mitään. Ole ja katsele.
Älä vertaa itseäsi muihin, siitä ei ole mitään hyötyä. Katukuvassa viipottaa kaiken näköistä, kokoista, enemmän ja vähemmän täyspäistä, pitkää, pätkää, keppiä ja pötköä kansalaista. Ei näistä kenelläkään ole varaa sinua sormella osoitella. Sinun paikkasi on siinä missä haluat sen olevan sellaisena kuin olet. Sen paikan voi kyseenalaistaa vain niiltä, jotka eivät ymmärrä käyttäytyä ihmisarvoa kunnioittavasti, he tuskin välittävät vaikka heidänkään ihmisarvoa ei niin kauheasti jakseta arvostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun itselläni oli pahin vaihe päälle (pelkäsin mennä ulos), yritin palotella tekemistä mahdollisimman pieneksi. Eli esim.
- nyt pesen hiukset ja hymyilen peilille.
- Nyt laitan vaatteet (sellaiset jossa itsellään on hyvä olo, mulla nämä on isohko t-paita ja ohuet leveät housut näin kesällä).
-Nyt menen ulos ja vain fiilistelen miltä ulkona näyttää ja tuoksuu
- Nyt kävelen tutun reitin, esim. pari korttelia, metsässä pienen pätkän tms. 10 minsaa ekana
Mulla auttaa se et on lippis tai aurinkolasit. Jollakin toimii et kuuntelee esim lempimusaa samalla, mutta keskittyisin näissä lyhyissä kävelyissä ensin vaan havainnoimaan ympäristöä. Kun keskityt siihen miltä pienikin liike tuntuu ja miten kivaa on olla ulkona, niin unohdat ainakin hetkeksi itsesi ja ahdistuksen.
Tsemppiä!
Mä tajusin viime viikolla, ettei mulla ole mitään kesäisiä hellevaatteita missä oikeasti olisi kiva mennä ulos. Kyllä mulla vaatteita on, mutta ne on kaikki nyt pieniä tai vähintään jotenkin kittanoita ja siksi tosi hankalan tuntoisia päällä. Ei siis oikeasti ole edes t-paitaa joka olisi tarpeeksi iso :(
Ja tuonnehan läkähtyy jos yrittää jossain collari-housuissa ja hupparissa.
Oletko mies vai nainen? Onko mahdollisuutta tilata kotiin vaikka pari halpaa t-paitaa ja shortsit?
Nainen. Ja nettikauppoja olen kyllä nyt selaillut kun sisällä joutuu jumittamaan, mutta ei sieltä oikein mitään löydy. Huonosti siis on kokoja ja yhden mekon jo tilasinkin (vaikka olin päättänyt että uusia vaatteita en hanki vaan laihdutan jotta mahdun noihin entisiin), mutta sehän oli sitten ihan oikeasti kuin pussilakana päällä. Se oli jotenkin super-oversize-mallia vaikka sitä ei kerrottu. Tilattavissa olikin enää vain tuo XXL-koko jonka otin siksi, että on ainakin ilmava.. Oli se sitäkin, mutta hartioista roikkui päällä ja näytin lähinnä kuin päällä olisi somalikaapu.
Ja mitään sortseja en voi harkitakaan vaikka olisi kuinka "sopivaa" kokoa koska niiden lahkeet on aina ennenkin rullautunut mykkyrälle nivusiin. Pitäisi saada _ylläri_ se joku pitkä t-paita tai tunika ja jotkut caprihousut tai legginsit jotta pääsisi edes kävelylenkille. Joo-o, en enää ihmettele yhtään miksi niin moni suomalaisnainen noita käyttää vaikka onhan se aika hirveä kostyymi.
Harmi vaan, että nuo yläosat (ainakin mitä on jäljellä) näyttää olevan järjestään jotain viskoosiriepuja kauheilla kuvioilla ja miesten t-paidat taasen on jotenkin vääränmallisia mikä sinänsä on ihan ymmärrettävääkin, koska miehillehän ne on tehty. Ei mulla ole sellaisia hartioita eikä miehillä taas tällaisia rintoja. Lisäksi niissä on aika pienet kaula-aukot ja se v-malli taas ei sovi mulle yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Harmillista. Onneksi itse olen hoikka ja hyväkroppainen. :)
ja unohdit mainita, että k***pää.
Vierailija kirjoitti:
Kun itselläni oli pahin vaihe päälle (pelkäsin mennä ulos), yritin palotella tekemistä mahdollisimman pieneksi. Eli esim.
- nyt pesen hiukset ja hymyilen peilille.
- Nyt laitan vaatteet (sellaiset jossa itsellään on hyvä olo, mulla nämä on isohko t-paita ja ohuet leveät housut näin kesällä).
-Nyt menen ulos ja vain fiilistelen miltä ulkona näyttää ja tuoksuu
- Nyt kävelen tutun reitin, esim. pari korttelia, metsässä pienen pätkän tms. 10 minsaa ekana
Mulla auttaa se et on lippis tai aurinkolasit. Jollakin toimii et kuuntelee esim lempimusaa samalla, mutta keskittyisin näissä lyhyissä kävelyissä ensin vaan havainnoimaan ympäristöä. Kun keskityt siihen miltä pienikin liike tuntuu ja miten kivaa on olla ulkona, niin unohdat ainakin hetkeksi itsesi ja ahdistuksen.
Tsemppiä!
Mä tilasin jo keväällä muutamat tuollaiset kesähousut, mutta kun niitä sovitti ja näki itsensä peilistä niin itkuhan siinä pääsi. Mä näytin aivan järkyn isolta ja lihavalta enkä yhtään sellaiselta rennolta mitä odotin, vaikka housut siis oli ihan "oikeaa" nykykokoa ja riittävän väljät.
Vierailija kirjoitti:
Minullakin iski pelko mennä ihan vaan kauppaankin. Eilenkin takki päällä peittämässä... no kai ne ihmiset siksi katsoi.
No oli siinä kyllä muutakin, pitkä matka pyöräillä ja sääskiä, niin ajattelin että voi vinkka jäähdyttää.
Minulla takoo vain ex-miesystävän läskittelyt päässä nykyään koko ajan.
Juuri tuossa katselin peilistä paksuja jalkojani itku silmässä. Polven ympäryskin kuin mikäkin.
Saan lakata varmaan syömästä kokonaan, auttaako tuo sittenkään.
Mä olin kanssa ainoa takki päällä ja voi jessus kuinka siinä olikin kuuma. No, onneksi nyt ei tarvitse käydä kaupassakaan viikkoon ja toivottavasti siinä vaiheessa nämä helteet on ohi.
No hei ap, jos sulla on kuitenkin normaalin näköiset kasvot niin sillä pääset jo pitkälle. Itselläni kun on epäsymmetriset kasvot niin tuntuu että näytän hirviöltä vaikka yrittäisin pukeutua ja laittautua kivasti. Enpä siis enää oikein jaksakaan yrittää tehdä mitään ulkonäön eteen, kuljen kulahtaneissa collegevaatteissa ja naamaan tuputtelen vähän meikkiä että saa kauheimman punoituksen edes vähän piiloon.
Höpsistä.
Oli ylipainoa tai ei, et herätä huomiota. Tuolla tosiaan liikkuu niin monen muotoisia ja kokoisia ihmisiä.
Ja tiedätkö, että myös ylipainoisia rakastetaan ja arvostetaan! Rakkaudelle ja arvostukselle ei ole mitään painorajaa. Eikä siinä kulahtaneet vaatteet tai ylikasvanut (?) tukka meinaa yhtään mitään!
Isot, pienet, pätkät ja pitkät ihmiset ihastuvat, rakastuvat, pariutuvat, eroavat ja taas uudelleen rakastuvat ihan joka päivä.
Jokaiselle on joku jossakin, jokaiselle ihmiselle löytyy rakkautta.
Moni mies voisi olla sinusta iloinen, pitää sinua kauniina, ja haluta sinut omaksi rakkaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun itselläni oli pahin vaihe päälle (pelkäsin mennä ulos), yritin palotella tekemistä mahdollisimman pieneksi. Eli esim.
- nyt pesen hiukset ja hymyilen peilille.
- Nyt laitan vaatteet (sellaiset jossa itsellään on hyvä olo, mulla nämä on isohko t-paita ja ohuet leveät housut näin kesällä).
-Nyt menen ulos ja vain fiilistelen miltä ulkona näyttää ja tuoksuu
- Nyt kävelen tutun reitin, esim. pari korttelia, metsässä pienen pätkän tms. 10 minsaa ekana
Mulla auttaa se et on lippis tai aurinkolasit. Jollakin toimii et kuuntelee esim lempimusaa samalla, mutta keskittyisin näissä lyhyissä kävelyissä ensin vaan havainnoimaan ympäristöä. Kun keskityt siihen miltä pienikin liike tuntuu ja miten kivaa on olla ulkona, niin unohdat ainakin hetkeksi itsesi ja ahdistuksen.
Tsemppiä!
Mä tilasin jo keväällä muutamat tuollaiset kesähousut, mutta kun niitä sovitti ja näki itsensä peilistä niin itkuhan siinä pääsi. Mä näytin aivan järkyn isolta ja lihavalta enkä yhtään sellaiselta rennolta mitä odotin, vaikka housut siis oli ihan "oikeaa" nykykokoa ja riittävän väljät.
Tiedän tosi hyvin ton tunteen. Mun ikuinen hankaluus on löytää vaatteet, jotka tuntuu ja näyttää tarpeeksi hyvältä itselleen. Lohdutukseksi voin sanoa, että jos löytää edes yhden "turvasun", niin sitten helpottaa: voi vaikka ostaa useamman kappaleen samaa vaikka eri väreissä ja toistaa samaa "uniformua" aina kun menee vaikeana aikana ulos.
Näin toimin vieläkin, vaikka pahin vaihe on takana päin. Pidän itselläni tuollaisia turvavaateasuja, et jos meinaa ahdistus iskeä, niin on aina jotain itselleen kivaa vaatetta.
Vierailija kirjoitti:
Minullakin iski pelko mennä ihan vaan kauppaankin. Eilenkin takki päällä peittämässä... no kai ne ihmiset siksi katsoi.
No oli siinä kyllä muutakin, pitkä matka pyöräillä ja sääskiä, niin ajattelin että voi vinkka jäähdyttää.
Minulla takoo vain ex-miesystävän läskittelyt päässä nykyään koko ajan.
Juuri tuossa katselin peilistä paksuja jalkojani itku silmässä. Polven ympäryskin kuin mikäkin.
Saan lakata varmaan syömästä kokonaan, auttaako tuo sittenkään.
Voi ei :(
Tuli paha mieli puolestasi. Onneksi ex-miehesi on ex. Koeta unohtaa tuollaiset asiat: hän on haukkunut sinua, koska on halunnut satuttaa. Ja sellainen ihminen, joka satuttaa, ei rakasta.
Mutta kaiken kokoisille ihmisille on mahdollista löytää arvostava, rakastava ja kunnioittava kumppani. Sellainen, joka ylistää ja kehuu, ei hauku. Joka osoittaa sanoin ja teoin, että sinä olet hyvä, rakastettava, ihana, kaunis ja seksikäs juuri sellaisena kuin olet. Juuri sellaisena, kuin miltä tänään tai huomenna näytät.
Jotkut ilkeät miehet voivat olla ulkonäkö edellä meneviä, ja jopa yrittää satuttaa. Mutta todella paljon on heitä, jotka eivät sellaisia ole. Saattavat pitää kauniina ja viehättävänäkin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun itselläni oli pahin vaihe päälle (pelkäsin mennä ulos), yritin palotella tekemistä mahdollisimman pieneksi. Eli esim.
- nyt pesen hiukset ja hymyilen peilille.
- Nyt laitan vaatteet (sellaiset jossa itsellään on hyvä olo, mulla nämä on isohko t-paita ja ohuet leveät housut näin kesällä).
-Nyt menen ulos ja vain fiilistelen miltä ulkona näyttää ja tuoksuu
- Nyt kävelen tutun reitin, esim. pari korttelia, metsässä pienen pätkän tms. 10 minsaa ekana
Mulla auttaa se et on lippis tai aurinkolasit. Jollakin toimii et kuuntelee esim lempimusaa samalla, mutta keskittyisin näissä lyhyissä kävelyissä ensin vaan havainnoimaan ympäristöä. Kun keskityt siihen miltä pienikin liike tuntuu ja miten kivaa on olla ulkona, niin unohdat ainakin hetkeksi itsesi ja ahdistuksen.
Tsemppiä!
Mä tajusin viime viikolla, ettei mulla ole mitään kesäisiä hellevaatteita missä oikeasti olisi kiva mennä ulos. Kyllä mulla vaatteita on, mutta ne on kaikki nyt pieniä tai vähintään jotenkin kittanoita ja siksi tosi hankalan tuntoisia päällä. Ei siis oikeasti ole edes t-paitaa joka olisi tarpeeksi iso :(
Ja tuonnehan läkähtyy jos yrittää jossain collari-housuissa ja hupparissa.
Oletko mies vai nainen? Onko mahdollisuutta tilata kotiin vaikka pari halpaa t-paitaa ja shortsit?
Nainen. Ja nettikauppoja olen kyllä nyt selaillut kun sisällä joutuu jumittamaan, mutta ei sieltä oikein mitään löydy. Huonosti siis on kokoja ja yhden mekon jo tilasinkin (vaikka olin päättänyt että uusia vaatteita en hanki vaan laihdutan jotta mahdun noihin entisiin), mutta sehän oli sitten ihan oikeasti kuin pussilakana päällä. Se oli jotenkin super-oversize-mallia vaikka sitä ei kerrottu. Tilattavissa olikin enää vain tuo XXL-koko jonka otin siksi, että on ainakin ilmava.. Oli se sitäkin, mutta hartioista roikkui päällä ja näytin lähinnä kuin päällä olisi somalikaapu.
Ja mitään sortseja en voi harkitakaan vaikka olisi kuinka "sopivaa" kokoa koska niiden lahkeet on aina ennenkin rullautunut mykkyrälle nivusiin. Pitäisi saada _ylläri_ se joku pitkä t-paita tai tunika ja jotkut caprihousut tai legginsit jotta pääsisi edes kävelylenkille. Joo-o, en enää ihmettele yhtään miksi niin moni suomalaisnainen noita käyttää vaikka onhan se aika hirveä kostyymi.
Harmi vaan, että nuo yläosat (ainakin mitä on jäljellä) näyttää olevan järjestään jotain viskoosiriepuja kauheilla kuvioilla ja miesten t-paidat taasen on jotenkin vääränmallisia mikä sinänsä on ihan ymmärrettävääkin, koska miehillehän ne on tehty. Ei mulla ole sellaisia hartioita eikä miehillä taas tällaisia rintoja. Lisäksi niissä on aika pienet kaula-aukot ja se v-malli taas ei sovi mulle yhtään.
Yksi, mikä toimii aina, on t-paita ja hame yhdistelmä. A-mallinen hame, voi olla ihan yksinkertainen tai kuviollinen, ja valkoinen tai musta tai muun värinen yksinkertainen t-paita. Tai 3/4 hihat. Viskoosi ei välttämättä ole kaikissa vaatteissa kamala, vaikka monet ei tykkää. Mutta tosiaan puuvilla ja muut luonnonkuidut hengittää hyvin. Hameen alle voi hankkia pyöräilyshortsit tai muut. Mekko voi olla joku missä on vyö tai muu keskellä. Näitä voi ihan hyvin käyttää kävelylläkin, nopeita asuja heittää niskaan. Laitan vaikka tähän alle pari esimerkkiä, tietysti ei ole pakko olla näitä kuvioita tai värejä ja näitä merkkejä, mutta ihan vaan nopeita ideoita semmoisista perusasuista, missä voi olla ihan kiva mennä kesällä.
Ja tosiaan Facebook Marketplacessa ja Torissa myydään varmasti tällä hetkellä tosi paljon vaatteita.
https://www.zalando.fi/evenandodd-vapaa-ajan-mekko-mint-off-white-ev421…
https://www.zalando.fi/vero-moda-curve-vmdicthe-calf-dress-vapaa-ajan-m…
https://www.zalando.fi/jdy-vapaa-ajan-mekko-kalamata-jy121c0xz-n11.html
https://www.zalando.fi/vero-moda-vmsimply-easy-skirt-maksihame-laurel-w…
https://www.zalando.fi/oysho-farkkuhame-royal-blue-oy121b01g-k11.html
https://www.zalando.fi/only-carmakoma-cartrib-life-long-skirt-solid-a-l…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä? Häpeääkö joku vielä nykyään ylipainoa? Juuri katselin kaupungilla, kun nuoret, erittäin kekopositiiviset paineli menemään minikokoisissa vaatteissaan. Hiukan salaa kadehdin heidän asennettaan. Ja pitkä tukka nyt on aina muotia. Ulos vaan!
Juu. Iso maha ei ole mikään este napapaidan pukemiselle. Ihailen kyllä todella joidenkin ihmisten itsevarmuutta.
Mä en osaa nähdä tuota lainkaan itsevarmuutena vaan ainoastaan röyhkeytenä joka kumpuaa joko huonosta itsetunnosta tai sitten ihan vaan kunnioituksen puutteesta muita ihmisiä kohtaan.
Se napapaita ja muu paljastelu kun sopii hirvittävän huonosti esim ruokakauppaan oli sitten nainen tai mies.
Hei sovisnisti! Suomessa naisten ei tarvitse kilpailla elättäjistä. Hyvää kesää sinnekin
En siis ole ap.