Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kun vanhemmat eivät hyväksy vanhenemistaan
19.06.2023 |
Olen kyllästynyt äitini jauhamiseen ikääntymisestäni. Tiedän kyllä olevani 38v keski-ikäinen. Mutta olen kuunnellet tätä jauhamista kuinka käyn 49v kun olin vasta 32v.
Jo tuolloin teki mieli sanoa etten ole vielä edes keski iässä. Anna minun elää elämäni. Minua tympäisee. Enkö saa elää elämääni oman ikäisenäni.
Vanhemmat puhuvat kuin meillä ei olisi yli 30v ikäeroa. Tai 30v ei olisi paljon. Kuin minun pitäisi elää jo parin vuoden päästä tulevaa vanhuutta heidän kanssaan. On se paljon. Se on yksi sukupolvi. Minusta tässä on jotain vääristynyttä. Oikeastaan koskaan ei olla puhuttu mitä sitten kun vanhemmistani on aika jättänyt. Minun elämäni jatkuu biologian mukaan sen jälkeen vielä vuosikymmeniä. Heidän ajatusmaailmaansa ei myöskään tunnut kuuluvan lapsenlapset.
Ysikymppisinä kuolleet isovanhempani puhuivat aina välillä ajasta kun heitä ei ole. Tai puhuivat kuinka vielä nuorena jaksaa. Ja nuorella he tarkoittivat vielä nelikymppistäkin.
Ei heillä maailma loppunut omaan kuolemaan. Minulla on normaali perhesuhteet muuten. Mutta tämä jauhaminen kuin yli 30v ikäero vanhempieni ja minun välillä ei olisi paljon. On jotenkin vääristynyttä. Minusta se on jotenkin keskenkasvuiseksi jääneen puhetta. Mihin yhdistyy itsekeskeisyys. Kuin maailma loppuisi vanhempieni poismenoon. Tuntuu kuin minulla ei olisi tulevaisuutta heidän jälkeensä.
Kommentit (25)
30v täytettyään käy neljättäkymmenettään. Samoin kuin kello on 7.05 on kaheksais tunti. Kannaksen evakko isoäitini eli aina vähän etuajassa.
Ihana muisto tuli tuosta käymisestä. 9 oli kaiketi painovirhe
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
30v täytettyään käy neljättäkymmenettään. Samoin kuin kello on 7.05 on kaheksais tunti. Kannaksen evakko isoäitini eli aina vähän etuajassa.
Ihana muisto tuli tuosta käymisestä. 9 oli kaiketi painovirhe
Onko se ollut kannaksella aikakäsitys? Vai heijastuuko siinä evakkojen traumat? Tavallaan varastetaan tulevaisuus. Vai onko se sotia edeltäneen ajan jöyhyyden tuomaa tulevaisuuden puutetta. Vaikka evakot saivat kyllä korvausta menetyksistään ja toinen yhtä iso tekijä oli sodanjäljeinen talouskasvu.
Jotain 76 vuotias isäni on vakuuttunut, että ei tule ikinä kuolemaan. Ei ole kuulema myöskään vanha. Jep.
Ja kaikki nuoremmat on saatanan typeryyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolla ikäpolvella on joskus vaikeuksia erottaa itseään jälkeläisestään. Johtuisiko siitä kun sodan jälkeen syntyneitä lapsia ei usein ole lainkaan opetettu käsittelemään tunteitaan?
Ei sota ole tohon syynä. Ennen sitä Suomi oli kehitysmaa. Ei köyhyydestä sikiä mitään hyvää. Vaan vääristyneitä ihmisiä ja ihmisten välisiä suhteita. En noi ajat ole mitään auringonpaisteista lehmihakaa. Vaan siellä on paljon vääristynyttä ja pimeää sivistmättömyyden sekä oppimattomuuden kylvöä.
Ja narsismia, niin paljon narsismia.
Narskuhullu vauhdissa.
Alue: Aihe vapaa
Tuo sukupolvi puhuu aina vastuunkannostaan. Mutta oikeasti kaikkea vastuuta mistään vältetään viimeiseen asti. Tuollainen ihminen in kuin iso lapsi. Aikuisen elämään kuuluu aina myös erilauset vastuut.