Siis MITEN ihmiset löytää kumppaneita?

No älä ny ainakaa väkisin ala etsimään.

Olen kalatiskillä töissä kaupassa ja tapasin mieheni niin, että hän osti kalaa ja kysyi onko mulla tänään kiireitä tai mitään tekemistä. Sanoin ei tässä ole mitään, niin hän sanoi että lähetkö ulos ja sanoin voin lähteä. 5v ollaan oltu yhdessä. Eikä minua ole ikinä pyydetty ulos niin, että olen töissä puolikas lohi kädessä.

<em>&quot;Sinkkuus kukoistaa.

Kaikki vaan tuijottaa puhelimiaan.

<strong>Miehet etsii vaan väliaikaista seksiseuraa ja naiset paistattelevat miesten ihailun loputtomassa valokeilassa</strong>

Parisuhteita ei muodostu.&quot;</em>

&nbsp;

"Sinkkuus kukoistaa.

Kaikki vaan tuijottaa puhelimiaan.

Miehet etsii vaan väliaikaista seksiseuraa ja naiset paistattelevat miesten ihailun loputtomassa valokeilassa

Parisuhteita ei muodostu."

Mä löysin kumppanini roskienvientireissulla. Oltiin kyllä tunnettu toisemme teineinä, mutta ei oltu nähty yli 10 vuoteen. Siitä se sitten lähti roskiksen lomasta :D

Alastonsuomesta

Pääasia , että lähdet kotoa. Näet ystäviä, lähdet kahville, kesätapahtumiin, matkoille, urheilemaan. Yllättäen jossain voi tavata ihmisiä, vaikka naapuripöydässä juttelemalla.

Minäpä neuvon. Kun kohtaat itseäsi viehättävän tyypin, tee itsesi tiettäväksi. Hymyile, aloita keskustelu. Jos toinen kiinnostuu sinusta, juttu jatkuu kyllä!

Tässä auttaa, että olet normaalipainoinen, puhdas, pukeudut siististi ja suuhygienia on kunnossa.

Tsemppiä.

Entinen deittailija kirjoitti:

Missä te oikein liikutte, jos ei kumppania löydy? Itse olen aikoinaan löytänyt opiskelujen parista, töistä, ravintolasta, festareilta, matkoilta, kavereiden kautta, laivalta ja kerran jopa lentokoneesta. Alkoipa yksi suhde aikoinaan netin deittipalstaltakin.

Minulla on kaikki suhteet alkaneet netistä. En käy missään enkä harrasta mitään missä tapaisi ihmisiä. Ei ole kavereitakaan ym. juttuja mitä ihmisillä on.

Vierailija kirjoitti:

Olen kalatiskillä töissä kaupassa ja tapasin mieheni niin, että hän osti kalaa ja kysyi onko mulla tänään kiireitä tai mitään tekemistä. Sanoin ei tässä ole mitään, niin hän sanoi että lähetkö ulos ja sanoin voin lähteä. 5v ollaan oltu yhdessä. Eikä minua ole ikinä pyydetty ulos niin, että olen töissä puolikas lohi kädessä.

Tuosta on taatusti kauemmin kuin 5 vuotta, luultavasti yli 20 vuotta. Tuollaista ei kerta kaikkiaan nykyään tapahdu - ei ole lainkaan hyväksyttyä. 

Jokaisella naisella on pitkä jono innokkaita prinssejä oven takana mutta eihän teille kelpaa kuin laatikkoleukalääkärilentäjä jolla on miljoonaomaisuus. Naisen sinkkuus on aina vapaaehtoista

Ennen oli kai asiat toisin. Toki aina on varmasti ollut häntäheikkejä, kevyitä suhteita hakevia, vapauttaan arvostavia ja myös sitoutumiskammoisia ihmisiä. Silti ennen kai klassista parisuhdetta tai liittoa arvostettiin enemmän ja siihen liittyi myös eräänlainen sosiaalinen paine; jo hyvin nuorena piti olla perustamassa perhettä, piti olla puoliso, häät ja lapsia. Oliko sekään sitten aina hyvä? Tuskin; ihmiset kärvistelivät onnettomissa suhteissa, koska ero olisi ollut sosiaalinen häpeä ja heikon ihmisen merkki.

Asiat ovat muuttuneet. Nykypäivänä vaan tuo deittailukulttuuri on niin erilaista. On pilvin pimein sovelluksia joissa voi varovaisesti tutustua ihmisiin ja useamman tapailu on niin helppoa. Ennen ihmisiä lähestyttiin livenä, se vaati varmasti enemmän pokkaa kuin nykypäivänä näissä deittipalveluissa.

Ihmiset ovat niin kovin (muka liian) kiireisiä vakiintuneeseen suhteeseen. Ollaan itsekkäitä ja halutaan ns. rusinat pullasta. Aikuiset ovat kuin lapset karkkikaupassa; on niin paljon tarjontaa, tänään halutaan sitä, huomenna jotain ihan muuta. Ja koska se on tehty niin älyttömän helpoksi, siihen moni kai jää helposti koukkuun.

Vierailija kirjoitti:

Olen kalatiskillä töissä kaupassa ja tapasin mieheni niin, että hän osti kalaa ja kysyi onko mulla tänään kiireitä tai mitään tekemistä. Sanoin ei tässä ole mitään, niin hän sanoi että lähetkö ulos ja sanoin voin lähteä. 5v ollaan oltu yhdessä. Eikä minua ole ikinä pyydetty ulos niin, että olen töissä puolikas lohi kädessä.

Minua kysyttiin epäsuorasti treffeille kaupan kassalla. Olin siis itse se kassaneiti. Suhde ei kestänyt kovin pitkään, sillä olimmekin liian erilaisia jotta parisuhde olisi toiminut. Ystäviä ollaan edelleen. Tämän miehen kaveripiiristä sitten löysin nykyisen mieheni joka hänkin lähestyi ihan rohkeasti kasvotusten. Kaveruudesta se lähti, mutta melko nopeasti syveni ihastuksesi ja siitä rakkaudeksi.

Sanna saattaa vielä palata itkien Markuksen luo.

No esimerkiksi koulusta, harrastuksista, baarista, bileistä, deitti app:stä ja jopa sukujuhlista. Esimerkiksi oman puolison löysin siskon häistä.

Lukiossa tavattiin

Puhuu ihmisille ja ehdottelee. Verkon postimyynnistä ja ilmaisversioista, kuten tider yms.

Viheltele kadulla. Toimii lähes aina.

Eivät kaikki löydä Suomesta kumppania. Ja muuallakin voi olla hankalaa. Ellei se vain osu kohdalle. Osa ehkä näyttää ulospäin hyvältä instakuvineen, mutta mitä suhde oikeasti on. Ja kauanko se kestää.

Vierailija kirjoitti:

Viheltele kadulla. Toimii lähes aina.

Niin jos on nainen. Miehillä ei toimi.