Lue keskustelun säännöt.
Mistä sinun lapsuutesi hyvä kesä koostui?
Paljon on ollut keskustelua että vanhemmilla ei ole varaa tarjota lapsilleen kivaa tekemistä kesälomalla.
Mietin mistä Hyvä Kesä lapsuudessani koostui ja totesin että mitään kallista ei vaadittu että olin onnellinen ja tyytyväinen.
Minulle riitti kun sai leikkiä ja pelata kavereiden kanssa ulkona, retkeillä lähiseudulla, pyöräillä, käydä uimassa aurinkoisina päivinä, lukea kirjaston kirjoja, syödä jäätelöä ja käydä vanhempien kanssa mummoloissa.
Kommentit (283)
Serkkujen ja kavereiden kanssa leikittiin. Oltiin mökillä,uitiin,ongittiin. Ulkona tehtiin majoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mummolasta, pitkistä kesälomista siellä, uimisesta, heinätöistä jne. Oi niitä aikoja...
Ajat muuttuvat aikuisten toimenpiteiden ja tekemisten seurauksena, mutta lapset ovat lapsia ja tarvitsevat samoja asioita kuin aina: rakkautta, hellyyttä ja huolenpitoa ja sen verran kuria, että käytöstavat tulevat tutuiksi ja oppivat arvostamaan muita ihmisiä. Nykyajan turhakkeet ja härpäkkeet voi kesäksi unohtaa ja antaa lasten olla lapsia eikä tietokoneinsinöörejä, joiden kehitys häiriintyy liiasta hilavitkuttimien käytöstä.
Mun vanhemmat eivät olleet hyvätuloisia 60- ja 70-luvulla ja eivät olleet sitä koko elämänsä aikana koskaan. Mutta parhaimmat lapsuuden muistot isoäidin luona, jolla oli lehmät, kanat ja pieni punainen mummonmökki. Mun mummo aina antoi minulle hänen hetekan, missä itse nukkui normaalisti, eli antoi minulle sen parhaimman petipaikan. Oltiin heinätöissä välillä ja kahvit nuotiolla pellon laidassa ja eväät mukana. Kun me lapsena elimme Helsingissä ja kaksiossa kolme lasta vanhempien lisäksi. Niin oli luxusta tulla maalle viettämään aikaa. Ja kun tapasin muita serkkuja, niin mentiin heinäpellon keskelle makoilemaan ja haaveilemaan. Ja niitty oli täynnä kauniita kukkia esim. päivänkakkaraa, ruiskaunokkia ym. kauniita luonnon kukkia, perhosia, mehiläisiä ym. luonnon eläimiä ja ötököitä.
Uimarannasta, jäätelöstä, telttailusta takapihalla, oman pikkukasvimaan laitosta, leikkipuistosta, juoksemisesta pitkin pihaa ja leikkimisestä kavereiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsuuden kesät olivat tylsää vetelehtimistä. Odotin aina syksyä, että pääsee jälleen kouluun. Yläasteiässä olikin jo enemmän menoa, koska festarit ja kesäreissut tulivat mukaan kuvioihin.
Varmaan olen kävellyt lehmänpaskaan ja se on tursunnut varpaiden läpi. Hauskinta varmaan oli uiminen ja saunominen mummolan kesämökillä. Kaikki ruoat maistui hyvältä tuntikausien pulikoinnin jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vapaudentuntu ja loma. Kavereiden ja serkkujen kanssa leikkiminen, uiminen ja pyöräily. Jäätelö. Sarjakuvien ja kirjastonkirjojen lukeminen pensaan alla tai teltassa. Teltassa nukkuminen omalla pihalla. Kukkien kerääminen, metsämansikoiden pujottaminen heinää. Majanrakennus.
Maalla mummolassa oli mukavaa. Oli hevonen, lehmiä, vasikoita, kanoja ja kissa. Rehevä pihamaa metsän laidassa, omenapuita, syreeneista, koivuja, marjapensaita, ja hernettä. Maakellarista kylmää limsaa...pääskyset lensi taivaalla....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Välillä kyllä pistää ärsyttämään, miten juurikin aikuiset toistaa tuota, että kyllä lapsille riittää kesässä se, että pääsee uimaan, retkeileen ja kaikki muut ilmaiset tai lähes ilmaiset asiat. Olen sekä samaa mieltä että eri mieltä tästä. Arjessakin hyvä ja mielekäs arki tekee elämisestä todella nautittavaa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö sitä kaipaisi edes joskus elämäänsä jotain muuta kuin sitä arkea. Sama on myös kesässäkin. Muistan omassa lapsuudessani odottaneeni aina kesän kohokohtia eli huvipuisto/tivolireissua sekä viikon kestänyttä partioleiriä. Samaan tapaan muistan myös miten aina odotin Summeria ja Summerisarjojen katsomista sekä myös Serranon perhettä. Arkiset kesäpäivät olivat joutilaita, mutta liikkumista rajoitettiin. En muista tarkalleen mitä niinä päivinä tein, joten luultavasti käytin aikani leikkien ja lukien kotona tai kotipihassa. Kotipihaa pidemmälle ei saanut lähteä. Yhtenä kesänä vietin aikani kirjastossa sekä kaverin kanssa ollessa. Sen kesän muistan, sillä kerrankin perheeni asui lähellä sivukirjastoa ja ainoaa kaveriani. Sinä kesänä tuntui ihanan vapaalta.
Lyhyesti kiteytettynä: lapsuuden kesissä parasta oli tekemisen ja olemisen vapaus sekä jokin asia, jota odottaa ja joka poikkeaa arjesta.
no sulla on ollut erilainen ympäristö kun monilla muilla kirjoittajilla. Meillä kävi tivoli tai sirkus ja joskus sain rahaa käydä jommassa kummassa. Sirkuksesta en muista mitään, mutta tivolista on jäänyt parhaiten mieleen se kun kaverin isä lupasi viedä meidät sinne ja miten me valmistauduttiin pukeutumalla ja laittamalla rannekoruja jne. Itse tivolista en muista kuin käärmeet.
Lapsuuden kesistä on mieleen jäänyt kaikki se mitä muut kirjoittaa; kaverit, vapaus, uiminen, ulkoleikit. Tuoksut, kuuma asfaltti varpaiden alla ja illalla lämmin katu, jolle piirrettiin liiduilla hyppyruutuja.
Telkkarista ei tuolloin tullut oikein mitään, kanaviakin oli kaksi, myöhemmin kolme.
Onni ei ollut kiinni valmiiksi tuotetusta viihteestä vaan piti käyttää mielikuvitusta. Jostain syystä nykyvanhemmat haluaa riistää lapsilta leikin ja mielikuvituksen ja ohjelmoida vapaahetket täyteen valmista ohjelmaa. Sitten vielä kieltää ulkona liikkumisen. On hienoa.
Olin lapsi 60-luvulla ja silloin ei ollut mitään keskusteluja siitä että mitä vanhemmilla oli tarjota tai ei. Ainoat 'tarjoilut' oli että kesällä isä osti limsa koreja joihin minä ja pikku siskoni saatiin valita minkälaisia halusimme. Jäätelötuutteja ja mansikoita ostettiin myös, siihen ne vanhempien tarjoilut loppuikin. Muuten oli kiva leikkiä naapurien lasten kanssa, olivat kyllä kaikki (kahta lukuunottamatta) poikia ja vielä minua vanhempia mutta mukana sai kuitenkin olla.
Muuten niin hyvä kesä kuin muutkin vuodenajat olivat silloin kun isä ei juonut. Sattui olemaan niin pahapäinen ja väkivaltainen ihminen että ne hyvät ajat jää vieläkin muistoissa vähän niiden pahojen aikojen jalkoihin, valitettavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjojen lueskelusta, omista leikeistä ja puuhista, kauneimpina päivinä käytiin veneilemässä (ei mitään bättre folk -purjehdusta merellä, vaan soutu- tai perämoottiveneellä järvellä).
Kaverit olivat kaikki koko kesän kesämökeillään, oli yksin kesät pitkät. Ehkä siksi viihdyn edelleen todella hyvin omissa oloissani.
Kesä oli se aika kun pääsi näkemään vajaan vuoden vanhempaa serkkuani, jonka kanssa olin hyvin samalla aaltopituudella. Äidin suku oli iso ja hyvin tiivis, mutta koska me kaksi olimme iltatähtiä, meillä oli vain toisemme, muut serkut olivat niin paljon vanhempia ettei heillä ollut oikein mitään yhteistä meidän kanssamme. Vietimme siis paljon aikaa keskenämme joka kesä, kun jollakulla näistä vanhemmista serkuista oli melkein aina jotkut rippijuhlat tai ylioppilasjuhlat tai häät.
Ja vaikka ei olisi ollutkaan, enoni-ja-siten-serkkuni perhe kävi kerran kesässä meidän luona, ja me kävimme kerran kesässä heidän luonaan. Siellä nukuttiin makuupusseissa kellarissa, missä oli sellainen huopainen kokolattiamatto, jonka tuoksu oli hyvin omintakeinen. Tunnen sen tuoksun aina joskus jossakin, ja melkein alan itkeä kun nämä muistot palaavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Marjaretket isovanhempien kanssa. Joskus saunottiin ja syötiin pihalla jäätelöä ja tuoreita marjoja. Mummin kanssa juotiin "salakahvit", kun kotona en vielä saanut juoda kahvia.
Iltamyöhään kerrostalopihan muiden lasten kanssa leikityt kirkonrotat jne.
Pelattiin myös usein futista lähikentällä.
Äidin kanssa pidettiin joskus (harvoin) kauhuleffailta. Sai valvoa myöhään.
DI kirjoitti:
Ajat muuttuvat aikuisten toimenpiteiden ja tekemisten seurauksena, mutta lapset ovat lapsia ja tarvitsevat samoja asioita kuin aina: rakkautta, hellyyttä ja huolenpitoa ja sen verran kuria, että käytöstavat tulevat tutuiksi ja oppivat arvostamaan muita ihmisiä. Nykyajan turhakkeet ja härpäkkeet voi kesäksi unohtaa ja antaa lasten olla lapsia eikä tietokoneinsinöörejä, joiden kehitys häiriintyy liiasta hilavitkuttimien käytöstä.
Kaikkien lasten tulisi viettää edes pari viikkoa sähköttömällä mökillä. Tiedän etteivät nykyajan lellipennut siihenkään pysty, tarvitaan terapiaa.
Uimisesta joessa tai järvessä, mato ongella onginta oli myös kivaa. Isovanhempien luona olo. Molempien naapurissa oli eläimiä, joita käytiin syöttämässä ja silittämässä. Ihan jo se vapaus ja kavereiden kanssa yökyläily. Kivaa oli myös nukkua teltassa öitä kotipihalla. Kirjastosta lainattiin luettavaa. Myös kirjereiden kirjoittelu ja kirjekaverit olivat mukavia. Muutamaa sarjaa seurattiin telkkarista, jolloin tuli kiire kotiin.
Uimassa käynneistä ja kaikista rakkaista rakkaimman isoäitini kodissa viettämistäni päivistä.
Parasta oli vapaus: ei koulua, ei harrastuksia, ei mökkireissuja, ei sukulaisia, ei matkoja tai muuta ohjelmaa.
Juostiin vapaana muiden samanmoisten kanssa pitkin lähiötä, metsiä ja lähiseutua milloin missäkin tolkullisessa tai tolkuttomassa puuhassa.
Parhaimmat kesämuistot
Kavereiden kanssa uiminen
Yökyläilyt ja kauhuelokuvien katsominen, hevostallilla varsallisten tammojen harjailu
Aikatauluttomuudesta sekä sisarusten ja kaverien kanssa puuhastelusta
Ei ollut vähätuloisessa perheessä varaa kustantaa neljälle lapselle harrastuksia tai leirejä, ja hyvä niin. Kesät olivat ihanan rentoja ja spontaaneja. Sellaisia, joita aikuisena muistelee lämmöllä. Ihan itse itseämme viihdytimme milloin pihapeleillä ja leikeillä, sisällä leffoja katsoen tai pelaten, kävelyillä, uimalla. Tehtiin joskus perheretkiäkin kotikaupungin sisällä mäkkäriin, joka oli aina kesän kohokohta. Mäkkäriin pyöräiltiin yhdessä perheen kanssa.
Ei lapset kummempaa kaipaa, läsnäoloa ennen kaikkea