Mistä sinun lapsuutesi hyvä kesä koostui?

Uimisesta, pyöräilystä ja maatalon kesästä, lukemisesta airingossa. Ihania, huolettomia kesiä.

Huvipuisto, juhannus telttaillessa, tuttavaperheessä kyläily, jäätelö, uimaranta ja hyvä mielikuvitus kavereiden kanssa.

MInun vanhempani olivat opettajia, joilla oli yhtä pitkät kesälomat kuin koulussa. Meilllä oli aina kesämökki järven rannalla, joten opin uimaan jo pikkupentuna luonnonvesissä. Niinpä vietimme kesämökillä pitkiä aikoja ja lankapuhelimien valtakaudella siellä saa olla varmasti rauhassa. Mökillä oli kylläkin radio ja mustavalkoinen matkatelevisio, jota katsottiin auton akun avulla. Isäni oli innokas kalamies, mutta hän oli myös taitava paistamaan isoja muurinpohjalettuja, jotka hän käänsi heittämällä letun ilmaan. Kesämökin lähellä oli paljon vapaata luontoa ja saimme naapurin kaivosta puhdasta lähdevettä. Lähiseudulta löytyi erilaisia marjoja loppukesästä kuten vadelmia ja mustikoita.

Muuten kävimme joinakin kesinä omalla autolla Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa asuen leirintäalueille ja retkeilymajoissa. Meillä oli mukana oma koottava teltta, joten se oli aitoa campingmatkailua 1970-luvun henkeen. Tanskassa kävimme mm. Legolandissa, H.C. Andersenin kodissa Odensessa ja Jyllannin niemimaalla asti. Norjassa kävimme mm. Lofoottien saarilla ja Svartisenin jäätiköllä. Nuo kaikki matkat tehtiin kuplavolkkarilla, johon mahtui nelihenkinen perhe (minä, veljeni ja vanhemmat).

Koska olin pahasti koulukiusattu niin kaikilla lomilla parasta oli se ettei tarvinnut mennä kouluun ja kotona ollessa ei nähnyt kiusaajia ollenkaan.

Uimisesta ja ulkoleikeistä.

Huonoja muistoja kesistä, kun koululainen olin. Koulun loputtua, niin perunan istutus, rankametsään harventamaan lepikkoa ja koivua rasiin vesurilla ja vahvemmat nälkäviululla = kaarisahalla poikki juuresta. Kaataminen samaan suuntaan, että on helpompi myöhemmin ( kuukauden kuluttua )karsia oksat pois ja pinoon ajoväylän varteen. Lanttumaan kitkeminen ja -harvennus. Aurinkoisina päivinä selkä paloi niin, että uimassa ja saunassa tunsi kirvelyn iholla. Vitutti hirveästi lomat. Kun koulu alkoi syksyllä, niin vikonloppuisin rankaläjät traktorilla pihaan ja sirkkelillä poikki ja liiteriin. Yhtä ja samaa monet kesät ja syksyt.

Lapsuudenkodissa oli iso oma piha missä leikkiä, koriskenttä, keinut ja oli oma ranta ja laituri josta pääsi uimaan. Se oli parasta kun ei tarvinnut mihinkään lähteä kun sai telmiä omalla pihalla ja kutsua kavereita kylään. Kuumana päivänä vaan sängystä ylös ja ulos ja hyppäsi laiturilta uimaan.

Sekä jokavuotinen Särkänniemi kausikortti, kävin muuten kesän aikana aina monta kymmentä kertaa siellä. Oli hauskaa vaikka muuten lapsuus aika peestä.

Lomasta! Silloin lapset saivat olla lapsia ja jopa ilman aikuisten valvontaa niiin ettei tehty lastensuojeluilmoituksia. Kun vanhemmat olivat töissä, leikimme päivät naapuruston lasten kanssa ja ikävä oli takaisin kotio mennä syömään kun leikit jäivät kesken. Aamusta iltaan oltiin naapuruston lasten kanssa pelaten mitä milloinkin. Uimassa ei saatu käydä koska rannalle oli pitkä matka ja vilkas tie ylitettävänä.

Joskus oltiin mummolassa hoidossa ja silloinkin leikittiin naapuruston lasten kanssa. Välillä oltiin serkuilla hoidossa ja välillä ne meillä.

Vanhempien lomaillessa sukuloimme Keski-Suomessa pari viikkoa ja pari viikkoa oltiin mökillä. Reissuilla oltiin tietenkin serkkujen kanssa ja mökillä mökkinaapurien lasten kanssa juostiin ympäri metsää ja kallioita (silloin niin sai vielä tehdä, nykyään lapsia kielletään juoksemasta kun on kalliota ja juurakoita - voi pikku liisapetteri kaatua ja loukata). Kesäänhän kuuluu muutama mustelma, asfaltti-ihottuma ja rutkasti laastareita :-)

Ei me käyty missään huvipuistoissa tai vastaavissa paitsi Ruotsissa.  Mun kummitäti asui Ruotsissa niin siellä käytiin ja mentiin Kålmordeniin eläinpuistoon, eväiksi syötiin autokuumia juustovoikkareita (vitsi kun olivat hyviä!) ja muutamia kertoja käytiin Grönalundissa. Heillä oli kylpyamme niin siellä pulikoimme ja myöhemmin kun muuttivat pulikoitiin ulkouimaaltaassa.

Voi niitä ihania, huolettomia kesiä! Silloin ei muuten ollut sinilevääkään (ainakaan siitä ei puhuttu) vaan me oltiin 'koko' ajan meressä (tai järvessä) ja saunassa käytiin se pakollinen 5min.

Maauimala tai uimaranta, koko perheen kanssa sinne mentiin jo aamulla ja vasta illalla tultiin pois. Eväinä kylmälaukussa ruisleipiä, keitettyjä munia ja sekamehua.

Välillä kyllä pistää ärsyttämään, miten juurikin aikuiset toistaa tuota, että kyllä lapsille riittää kesässä se, että pääsee uimaan, retkeileen ja kaikki muut ilmaiset tai lähes ilmaiset asiat. Olen sekä samaa mieltä että eri mieltä tästä. Arjessakin hyvä ja mielekäs arki tekee elämisestä todella nautittavaa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö sitä kaipaisi edes joskus elämäänsä jotain muuta kuin sitä arkea. Sama on myös kesässäkin. Muistan omassa lapsuudessani odottaneeni aina kesän kohokohtia eli huvipuisto/tivolireissua sekä viikon kestänyttä partioleiriä. Samaan tapaan muistan myös miten aina odotin Summeria ja Summerisarjojen katsomista sekä myös Serranon perhettä. Arkiset kesäpäivät olivat joutilaita, mutta liikkumista rajoitettiin. En muista tarkalleen mitä niinä päivinä tein, joten luultavasti käytin aikani leikkien ja lukien kotona tai kotipihassa. Kotipihaa pidemmälle ei saanut lähteä. Yhtenä kesänä vietin aikani kirjastossa sekä kaverin kanssa ollessa. Sen kesän muistan, sillä kerrankin perheeni asui lähellä sivukirjastoa ja ainoaa kaveriani. Sinä kesänä tuntui ihanan vapaalta.

Lyhyesti kiteytettynä: lapsuuden kesissä parasta oli tekemisen ja olemisen vapaus sekä jokin asia, jota odottaa ja joka poikkeaa arjesta.

Lapsuus vuosituhannen vaihteessa. Leikkipuistosta ja ystävistä. Kesäisin joka päivä oli leikkipuistoruokailu, yleensä soppatykissä jotakin keittoa. Leikkipuistossa oli myös pieni lasten uima-allas, jossa uimme ja leikimme tuntikausia.

Vietin kesällä myös viikkoja mummolassa, joka sijaitsi järven rannalla. Uimista, saunomista, onkimista, marjojen keräämistä, sukulaisten tapaamista, mummon kummitusjuttujen kuuntelua, sarjakuvien lukemista, kauppa-autolla käymistä, makkaran paistoa. Mummo opetti myös erinäisiä kädentaitoja ja kertoi ns vanhan kansan viisauksia.

Tulipa kova ikävä mummoa 💔

Päällimmäisin muisto kaikista on ajantajun häviäminen kaverien kanssa leikkiessä niin, että aika tuntui sellaiselta loputtomalta. No, siihenhän oli ihan selityskin olemassa, päivät olivat oikeasti pitkiä, ja valoisuuden takia vuorokaudenaikojen vaihteluunkaan ei aina niin kiinnittänyt huomiota. Kun puhelimia ei lapsilla ollut, ja jos esim. kävi syömässä kaverin kotona, niin saattoi olla tyyliin 10-12 tuntia niin, että paitsi että lapsi ei ole yhteydessä vanhempiinsa, he eivät edes ylipäänsä tiedä missä lapsi on.

Tosin omia lapsia kyllä hirvittäisi päästää olemaan poissa niin pitkäksi aikaa. Ja muistan, kuinka kerran oltiin siskon kanssa niin paljon (= tunti tai ylikin) myöhässä kotiintuloajasta illalla, että vanhemmat hätääntyivät ja ehtivät jo lähteä etsimään ympäriinsä. Saatiin remmiä.

Silti valtavan suuri enemmistö muistoista on kivoja, ja tunnen jonkinlaista tyytyväisyyttä siitä että ehdin elää tällaisen nykyään jo mahdottomaksi muuttuneen lapsuuden. Jonka mahdottomaksi muuttumista jo melko pian ei silloin edes osannut arvata.

Maalla oli eväsretkiä, kesäleirejä, heppaleirejä, nikkarointia, kortinpeluuta, marjanpoimintaa, kasvimaan hoitoa, uimista, mummolaa, mökkeilyä, lautapelejä jne. Olipa huoletonta ja kiireetöntä, ihania teidän lähes kaikkien muidenkin muistot niistä lapsuuden kesistä!

Ajatus "lapsuuteni hyvä kesä" saa mielessä pyörimään sellaisen elokuvien trailereita muistuttavan koosteen, johon kuuluu mm. Summeri, pyöräileminen uimaan kaverien kanssa, Supertele-pallon potkiminen, Solero Shots -jäätelön ostaminen kioskilta ja pleikan pelaaminen. Ihan siinä jossain vanhan ulkoleikkilapsuuden ja digilapsuuden välisellä kynnyksellä.

Me lähinnä leikittiin ulkona tai käytiin uimassa kavereiden kaa. :D Kerran kesän aikana käytiin perheen kanssa jossain huvipuistossa.

Kesä oli ihana, kun sai uida lämpimässä järvivedessä, juoksennella ja pyöräillä ulkona kavereiden kanssa, syödä jäätelöä jne.

Oli tosi kiva, kun vieraita kävi ja istuimme kaikki ulkona grillaamassa.

Tykkäsin myös liikkua lähimetsässä ja -niityillä ihan yksin. Siellä ei tullut ketään vastaan, poimin kukkia ja nautin luonnonäänistä. Söin metsämansikoita.

Uimaranta järven rannalla oli aika lähellä, usein käytiin ja merenrannallakin käytiin, vaikka matkaa sinne oli vähän enemmän. Yleensä huvipuistoreissu kerran kesän aikana. Pyöräiltiin ja juoksenneltiin pitkin peltoja ja metsiä. Asuttiin maalla niin pitäjää riitti niin kauas kuin silmä kantoi. Ei tarvinnut mennä kouluun ja sai nukkua ja laiskotella. Otettiin omalla nurtsilla aurinkoa ja äiti toi ulos voileipiä ja mehua. Telttailtiin takapihalla. Tehtiin eväitä ja retkeiltiin. Muistan vieläkin retkileipien tuoksun. Käytiin läheisessä hylätyssä talossa kurkkimassa mitä siellä on, se oli jännää ja vähän pelottavaa. Järjestettiin sisarusten kanssa omat urheilukisat, pelattiin lentopalloa ja sulkapalloa. Löydettiin meidän kissan pentuja ulkorakennuksesta melkein joka kesä. Aina oli söpö yllätys ja niitä sitten hoivattiin. Tämä oli ysärillä. Hyviä muistoja.

Kivoimmat ja eniten kaipaamani muistot, jotka ehkä voi johtua päivän säästäkin, oli se, kun 10v tai alle saatiin vielä olla pihalla ilman vaatteita (naapureita ei näköetäisyydellä), rakentaa hiekkalaatikkoon kaupunkeja tai juosta nurmikon sadetuslaitteen suihkun läpi 10 000 kertaa kirkuen ilosta. Välillä kun väsytti niin sammuin siihen nurmikolle ja äiti tuli hätistämään sisään etten pala punaiseksi. :D

Myös normaalit mökkeilyt, saunomiset, soutelut ja vanhojen Valittujen Palojen ja Apujen lukemiset.

Isovanhempien sähköttömällä kuivan maan mökillä hengailusta, soutamisesta, pyöräilystä, eväsretkistä, kotipihalla telttailusta. Oltaisko kerran käyty perheenä autolla Ruotsissa. Joskus Linnanmäellä ja Korkeasaaressa, mutta eivät olleet mitään jokakesäisiä juttuja. Aika vähän oli aktiviteetteja, joihin olis tarvinnut juurikaan rahaa. Ja silti lapsuuden kesät on jääneet mieleen taianomaisina.

vm. -84

Lomaa ja vapautta. Auringonpaistetta, uimista, melomista, matonpesua, ongintaa, mielikuvitusleikkejä, marjojenpoimintaa... Ei aikatauluja. Paljain varpain juostiin koko kesä aamusta iltaan saakka ulkona.