"Oi-joi kun mulla on rankkaa! Ai-jai kun mulla on aina rahat lopussa! Ei-jei kun mä en enää jaksa tätä rahattomuutta!" Annoin tuttavalleni vinkkejä, kuinka alkaa hoitaa taloudellista asemaansa paremmalle tolalle. Mutta miten kävikään?

Vierailija kirjoitti:

Ei ihmiset halua ottaa neuvoja vastaan. Keksitään vain miljoona syytä miksi juuri heidän kohdallaan se ei toimi, vaikka oikeasti syynä on ettei jaksa tehdä mitään ongelman hoitamisen eteen.

Joo. Se psykologinen reaktio "toi neuvoo mua" on todellinen ja pilaa lopputuloksen.

Joku verbaalisesti poikkeuksellisen taitava saattaa onnistua johdattelemaan kohteen löytämään ratkaisun itse. Tällöin tämä suhtautuu ratkaisuun aivat toisin "keksin kuule nerokkaan tavan, tiedätkö?".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ihminen valittaa jostain asiasta, hän useimmiten toivoo kuuntelijaa, ei neuvoja.

Kyllä, mutta järkeähön siinä ei ole että asia on noin.

Siinä on tosi paljon järkeä. Hän tulee kohdatuksi ja hänen olonsa paranee. Hänelle saattaa syntyä sitten voima ja halu tehdä asialle jotain. Muuten hän on edelleen näkymätön ja ei-kohdattu ja lisätaakkana ystävän tuuppaamat tehtävät.

No huh huh aika rankkaa että ystävän pitöisi noin taitavasti osata olla hänen terapeuttina, ehkä ap:n tuttu tarvitsisi ihan ammattiapua. Vai vielä lisätaakkana. Huh huh. Missä,aikuisen oma vastuu pärjäämisestä, sekä emotionaalisesti että taloudellisesti. Onhan ap:kin turhautunut, kuka höntä tukee ja ymmärtää tässä asiassa?

En ole sanonut, että ystävän TARVITSEE tehdä noin, mutta luultavasti tuo on se, mitä se valittaja tarvitsisi eikä käytännön tilinpitoneuvoja. Sitten, kun hänellä on turvallinen olo, ehkä neuvotkin kelpaavat. Sitä budjettia voisi tehdä vaikka yhdessä, jos toinen haluaa apua.

Lokki jatkaa niin kauan kuin kokee, että voisi hyötyä toisesta. Ei se valitus kuuntelemalla tai neuvoilla lopu. Helpompaa, kun sanot, että olet ihan tyhjätasku, etkä voi lainata yhtään rahaa. Kannattaa myös reippaasti kieltäytyä kaikista palveluksista. Lokki jättää rauhaan vasta kun huomaa, ettei mitään irtoa, vaikka kuinka ruikuttaisi.

Säästämistä pidetään yleensä naurettavana tapana rikastua, mutta jos tekee en osta mitään ylimääräistä-päätöksen niin sillä saa todella ison summan säästöön.

Vierailija kirjoitti:

Säästämistä pidetään yleensä naurettavana tapana rikastua, mutta jos tekee en osta mitään ylimääräistä-päätöksen niin sillä saa todella ison summan säästöön.

Ei se Roope Ankan saituus ole tuulesta temmattua. Oikeasti monet rikkaat ovat todella saitoja. Miljonäärit eivät useinkaan kulje puku päällä, vaan rönttävaatteissa ja polkupyörällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikki maailman rahat jaettaisiin tasan kaikkien ihmisten kesken, niin vuoden päästä rahat olisi kerääntyneet tietyille ja suurin osa olisi menettäneet ne.

Ja sinä uskot tähän mantraan?

Kyllä.

Voi, voi.

Meidän täytyy kehua tätä tuttavaa: olet erinomainen rahankäyttäjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikki maailman rahat jaettaisiin tasan kaikkien ihmisten kesken, niin vuoden päästä rahat olisi kerääntyneet tietyille ja suurin osa olisi menettäneet ne.

Ja sinä uskot tähän mantraan?

Kyllä.

Suuressa viisaudessasi asetut muiden yläpuolelle?

Suomen kansalaiselle riittää jatkossa omistaa polkupyörä ja ompelukone. Kaksi kokosinistä työhaalaria lippalakkeineen ja Kokoomuksen puoluekirja.

Se on hämmästyttävää, miten joillakin on niin huonot taloustaidot

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ihminen valittaa jostain asiasta, hän useimmiten toivoo kuuntelijaa, ei neuvoja.

Sitten voi kokeilla seinille puhumista, jos oman äänen kuuntelu kiinnostaa.

????? Kiinnostaa, että joku kuulee ja kuuntelee ja ilmaisee ymmärtäneensä, tulee kohdatuksi. Ei siinä kiinnosta se oma ääni vaan toisen kohtaava reaktio.

Ja se reaktio sitten toimii palkintona siitä toiminnasta? Kuulostaa ihan kännykkä riippuvaisen toiminnalta jolle toimii palkintona kuulla kännykkänsä hälytysääni ja siitä saa sitten jotain mielihyvähormoneja. Kuule kun kukaan ei ole velvollinen toimimaan kenenkään hormonitoiminnan buustaajana. 

En mitenkään. Onneksi Orpo auttaa.

Vierailija kirjoitti:

En mitenkään. En näe enempää vaivaa toisen asioiden eteen kuin hän on itse valmis näkemään. Lisäksi en kuuntele hänen valitustaan enää vaan totean että oma valinta.

Ehdottomasti näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikki maailman rahat jaettaisiin tasan kaikkien ihmisten kesken, niin vuoden päästä rahat olisi kerääntyneet tietyille ja suurin osa olisi menettäneet ne.

Ja sinä uskot tähän mantraan?

Kyllä.

Suuressa viisaudessasi asetut muiden yläpuolelle?

No kyllä, minulla on paremmat taloustaidot kuin osalla muista ihmisistä, ja senverran säästöjä hajautetusti sijoitettuna että en saisi asumistukea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elääkö yli varojensa? Jos elää, voit vaan kysyä, että onko hänellä joku toimiva suunnitelma selvitä tilanteesta? Jos ei ole, apu alkaa ehkä kelvata jossain vaiheessa.

Kyllä elää, valitettavasti. Hänellä on jo tuhansien eurojen velat. Lisäksi on vuokravelkaa, jonka sukulaiset ovat maksaneet ja josta hän on erittäin kiitollinen. En suostu enää lainaamaan hänelle rahaa, mistä hän suuttuu minulle. Velkaneuvonnastakaan ei ollut apua. ap

Itsellänikin on lähisukulaisissa 2 tällästä ihmistä, jotka valittavat ettei rahat riitä. Tälläsille vinkujille on ruvennut tekemään niin, että autan vain 5 ja villasukilla vuosi niin rahankäyttö alkaa. Tuommosille, kun alkaa antaa koko ajan jotakin niin loppumaton suo. Eteenpäin meno alkaa olla kivistä ylämäkeä, kun neuvot ei ole tuottaneet tulosta. Se on tervettä itsekeskeisyyttä pistää selviämään omillaan se on tuohon tilanteeseen ainoa ratkaisu ei jatkuva auttaminen. Olet pohjimmiltasi hyvä ihminen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ihminen valittaa jostain asiasta, hän useimmiten toivoo kuuntelijaa, ei neuvoja.

Sitten voi kokeilla seinille puhumista, jos oman äänen kuuntelu kiinnostaa.

????? Kiinnostaa, että joku kuulee ja kuuntelee ja ilmaisee ymmärtäneensä, tulee kohdatuksi. Ei siinä kiinnosta se oma ääni vaan toisen kohtaava reaktio.

Ja se reaktio sitten toimii palkintona siitä toiminnasta? Kuulostaa ihan kännykkä riippuvaisen toiminnalta jolle toimii palkintona kuulla kännykkänsä hälytysääni ja siitä saa sitten jotain mielihyvähormoneja. Kuule kun kukaan ei ole velvollinen toimimaan kenenkään hormonitoiminnan buustaajana. 

Ei ole kukaan velvollinen, mutta terveet ja tasapainoiset ihmiset ihan halukkaasti tuottavat toisilleen mielihyvähormoneja. Näin säilyvät itse kukin terveinä ja tasapainoisina. Sairaaksi menee, kun niitä vääriä korvaavia hormoneja joudutaan hakemaan ostelusta, päihteistä, somesta jne.

Neuvominen ei auta, jotkut vaan on toivottomia hutiluksia rahankäyttönsä suhteen. Oma lähisukulaiseni valittaa jatkuvasti rahanpuutetta ja samaan aikaan ostaa kaikenlaista turhaa, jota sitten esittelee iloisena. Jos rahaa ei ole silmälasien uusimiseen, miten sitä voi olla leikkokukkiin ja kaupan kääretorttuihin ja raaputusarpoihin ja koriste-esineisiin? Jos villasukkaan tulee reikä, sitä ei viitsitä korjata, ja ostetaan myyjäisistä uudet sukat. Ja sitten valitetaan miten ikinä ei pääse kampaajallekaan, kun on niin kallista.

Vuosien varrella on tuettu ja yritetty auttaa, mutta nyt ei enää jakseta. Eli olemme kamalia sukulaisia.

Minä tunsin tällaisen ihmisen facebookissa. Hän kerjäsi jatkuvasti rahaa ja myös sai sitä paljon. Jossain vaiheessa hänestä tehtiin lehtijuttukin, jonka kautta hänelle kerättiin lisää avustuksia. Aina pyysi apua viimeistä kertaa, kun ihan just oli tilanne elämässä helpottumassa. Kulut olivat aivan liian suuret menoihin nähden, kun koiran takia piti olla omakotitalo ja aidattu piha. Jotta sellaisen sai riittavän halvalla, piti olla auto kulkemiseen. Facekaverit hankkivat auton, maksoivat koiran eläinlääkärikuluja. Hänen oma panoksensa asiaan oli pyytää lisää rahaa ja ottaa toinenkin koira, joka myös osoittautui kroonisesti sairaaksi.

Kaverit listalla vaihtuivat, kun vanhoilta ei enää rahaa tippunut. Uusilla meni taas "ainutkertainen, yllättävä vaikea tilanne" läpi. Kun hän taas kerran pyysi "apuja ja vinkkejä mistä saada apua" (=vastikkeetonta rahaa), annoin talousneuvojien tietoja, joilta saisi apua ilmaiseksi. Tarjouduin myös itse auttamaan laskelmissa ja talouden suunnittelussa. Hän reagoi poistamalla minut kavereistaan.

Ymmärrän, että ahdingossa katse kapeutuu ja mielenterveysongelmat väsyttävät. Kokonaisuus muodostaa kierteen, mistä on vaikea ponnistaa ulos. Mutta ei sieltä silmät sulkemalla pääse. Jos ei paitsi ota apua vastaan, anna edes toisten hoitaa asiaa kokonaan puolestaan.

Vierailija kirjoitti:

Neuvominen ei auta, jotkut vaan on toivottomia hutiluksia rahankäyttönsä suhteen. Oma lähisukulaiseni valittaa jatkuvasti rahanpuutetta ja samaan aikaan ostaa kaikenlaista turhaa, jota sitten esittelee iloisena. Jos rahaa ei ole silmälasien uusimiseen, miten sitä voi olla leikkokukkiin ja kaupan kääretorttuihin ja raaputusarpoihin ja koriste-esineisiin? Jos villasukkaan tulee reikä, sitä ei viitsitä korjata, ja ostetaan myyjäisistä uudet sukat. Ja sitten valitetaan miten ikinä ei pääse kampaajallekaan, kun on niin kallista.

Vuosien varrella on tuettu ja yritetty auttaa, mutta nyt ei enää jakseta. Eli olemme kamalia sukulaisia.

Tässähän ei olisi mitään ongelmaa, jos hän itse olisi päättänyt että raaputusarvat ja kukkakimput ovat hänelle tärkeämpiä kuin uudet silmälasit. Mutta jos hän oikeasti haluaisi mieluummin ne silmälasit, mutta ei vaan saa säästettyä niihin, niin onhan se surullista. Yksi sukulainen on tällainen ja eipä sille oikein mitään voi, hämmentävää kun ihan älykkään oloinen akateemisesti koulutettu ihminen ei tunnu hahmottavan (tai haluavan hahmottaa) perusasioita omasta rahankäytöstään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ihminen valittaa jostain asiasta, hän useimmiten toivoo kuuntelijaa, ei neuvoja.

Kyllä, mutta järkeähön siinä ei ole että asia on noin.

Siinä on tosi paljon järkeä. Hän tulee kohdatuksi ja hänen olonsa paranee. Hänelle saattaa syntyä sitten voima ja halu tehdä asialle jotain. Muuten hän on edelleen näkymätön ja ei-kohdattu ja lisätaakkana ystävän tuuppaamat tehtävät.

No huh huh aika rankkaa että ystävän pitöisi noin taitavasti osata olla hänen terapeuttina, ehkä ap:n tuttu tarvitsisi ihan ammattiapua. Vai vielä lisätaakkana. Huh huh. Missä,aikuisen oma vastuu pärjäämisestä, sekä emotionaalisesti että taloudellisesti. Onhan ap:kin turhautunut, kuka höntä tukee ja ymmärtää tässä asiassa?

En ole sanonut, että ystävän TARVITSEE tehdä noin, mutta luultavasti tuo on se, mitä se valittaja tarvitsisi eikä käytännön tilinpitoneuvoja. Sitten, kun hänellä on turvallinen olo, ehkä neuvotkin kelpaavat. Sitä budjettia voisi tehdä vaikka yhdessä, jos toinen haluaa apua.

Lokki jatkaa niin kauan kuin kokee, että voisi hyötyä toisesta. Ei se valitus kuuntelemalla tai neuvoilla lopu. Helpompaa, kun sanot, että olet ihan tyhjätasku, etkä voi lainata yhtään rahaa. Kannattaa myös reippaasti kieltäytyä kaikista palveluksista. Lokki jättää rauhaan vasta kun huomaa, ettei mitään irtoa, vaikka kuinka ruikuttaisi.

Lokit ulos elämästä kokonaan. Empatia ja tuki niille, jotka eivät ole lokkeja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Neuvominen ei auta, jotkut vaan on toivottomia hutiluksia rahankäyttönsä suhteen. Oma lähisukulaiseni valittaa jatkuvasti rahanpuutetta ja samaan aikaan ostaa kaikenlaista turhaa, jota sitten esittelee iloisena. Jos rahaa ei ole silmälasien uusimiseen, miten sitä voi olla leikkokukkiin ja kaupan kääretorttuihin ja raaputusarpoihin ja koriste-esineisiin? Jos villasukkaan tulee reikä, sitä ei viitsitä korjata, ja ostetaan myyjäisistä uudet sukat. Ja sitten valitetaan miten ikinä ei pääse kampaajallekaan, kun on niin kallista.

Vuosien varrella on tuettu ja yritetty auttaa, mutta nyt ei enää jakseta. Eli olemme kamalia sukulaisia.

Tässähän ei olisi mitään ongelmaa, jos hän itse olisi päättänyt että raaputusarvat ja kukkakimput ovat hänelle tärkeämpiä kuin uudet silmälasit. Mutta jos hän oikeasti haluaisi mieluummin ne silmälasit, mutta ei vaan saa säästettyä niihin, niin onhan se surullista. Yksi sukulainen on tällainen ja eipä sille oikein mitään voi, hämmentävää kun ihan älykkään oloinen akateemisesti koulutettu ihminen ei tunnu hahmottavan (tai haluavan hahmottaa) perusasioita omasta rahankäytöstään.

Ongelma on toisaalla. Vrt alkoholisti, miksi jeppe juo?