Psykiatri vääristelee potilaan kertomuksia

Eve kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö sulla ollut mitään konkreettista näyttää joku raportti tai kuvia. Homeen voi myös mitata verestä.

Mustasieni on paha.

Olisipa ollutkin, mutta isännöitsijä vitkutteli homeongelman selvittämisen kanssa, koska mitään näkyvillä olevaa hometta asunnossa ei ollut, ainoastaan haju- ja terveysongelmat.

Niin, ja mitään tarkempia kokeita minusta ei siellä suljetulla osastolla suostuttu ottamaan, vaikka niin vaadinkin. Valkosolut olivat reilusti koholla ja kuumetta 38 astetta, mutta tämä sivuutettiin.

Siis mäkin olen ollut suljetulla pari kertaa 38c kuumeessa, ja se on sivuutettu joka kerta. Olet ihan kuin minä.

Niinhän ne tekee. Itse kerroin psykiatriselle hoitajalle korvamadosta (eli musiikista/kappaleesta joka soi ja soi päässä) ja siitä kuinka se häiritsee, noh sinne papereihin oli kirjoitettu että kuulen ääniä. Mikä ei pidä paikkansa ja siitä sanoinkin, mutta eihän se tulkinta sieltä mihinkään lähtenyt. Sanomattakin selvää, etten ottanut psykiatrin määräämiä neuroleptejä. 

Minä kerroin lääkärille miten koko ajan pierettää niin hän diagnosoi minulle kakkahädän!

Minun tapauksessani kyseessä oli ihan normilekuri joka heitti lööperiä lausuntoihin. Matkapahoinvointi muuttui ahdistuneisuushäiriöksi. Enemmän tuossa ahdistaa tuo diagnoosi kuin se matkapahoinvointi, josta olen siis kärsinyt koko ikäni. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noh asiaa sivuten,  homealtistuneet on suomessa pohjasakkaa, mitään apua ei saa ...en ainakaan ole löytänyt. Tai siis 'Home- ja kosteusvaurio sairaus' diagnoosin sain, mutta kiinnostaako ketään ?  Jos minulta kysytään Suomalaisten lääkärien käytös on asiassa ihan rikollisen moraalitonta. Ja psykiatrit... Voi Jeesus .

Julkinen sektori ainakin siis, ja saavat toimia miten lystäävät asian suhteen koska... niin - miksi saavat? Eikös tämä ole oikeus valtio jne. Kukaan ei myöskään näytä olevan vastuussa mistään.

Ai muuten, jos minä sanon saman homeista (tai huonosta  rakentamisesta tms) kuin eräs Turkulainen professori , siis melko tarkkaan samat asiat, niin minä olen kuulemma päästäni sekaisin,  mutta se professori sitten  ilmeisesti ei ole...

Eikös muuten psykiatrien pidä pitää osaamisensa ajan tasalla? Jotain vastaavaa tuolla

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1525091/

Voimia sulle Eve, meni(kö) /rantin puolelle, ihmisten kohtelu suomessa pistää vaan vihaksi. Toivottavasti ei ole homeongelmaan liittyvää. Tosin oireet on mitä moninaisimpia, en koskaan osannut yhdistää oireita, mutta eihän homeista puhuttu paljoakaan (?) 80 / 90 luvulla. Josko poistuminen asunnosta/ulkoilu auttaa??

Aloittelin tuossa vasta Peter Gøtzschen kirjaa: Tappava psykiatria , en tiedä kuinka oikeassa tai väärässä hän on , kirja vaan osui  ale laarista joskus kouraan

Kiitos tsempeistä, voimia sinullekin! Lääkäreiden ymmärrys homeista ja erityisesti niiden toksiineista on kyllä aivan olematonta. Minulla oli kipuja, kuumetta ja astmakohtauksia, jotka yhdistin asuntoni homeongelmaan. Psykiatrin diagnoosi oli psykoottinen häiriö ja hajuharha. Minulle pakkosyötettiin osastolla vahvoja psykoosilääkkeitä, jotka eivät oireisiini tietenkään mitään vaikuttaneet.

Oireet hävisivät vasta muuton ja tekstiilien hävittämisen jälkeen. Yritin lopettaa psykoosilääkkeen, mutta se on sekoittanut aivoni niin pahasti, että sain ihan karmivia vieroitusoireita, itsetuhoisuutta jne. Tuskin pääsen lääkkeestä koskaan eroon.

Ensin: voimia ja olen pahoillani. Niin monelle käy noin, et todellakaan ole sairaan kohtelun ainoa uhri. Toiseksi: psykoosilääkkeistä on kyllä mahdollista päästä eroon KUN sen tekee tarpeeksi hitaasti. Eli esim. vain 10% vähennys kerrallaan, eikä uutta vähennystä aloiteta ennenkuin edellisen tiputuksen vieroitusoireet ovat hellittäneet. Yleensä se lopputiputus on kaikista vaikein (eli esim. viimeiset 25mg Ketipinorista.) Jotkut voivat lopettaa hyvinkin nopealla tahdilla mutta toiset ovat alttiita vaikeille vieroitusoireille.

Olen 1/19. Lisäisin tosiaan vielä, että sairauskertomustekstien sisältöongelmat eivät ole mitenkään vain psykiatrian alan erityispiirre. Väärin ymmärretyt tai kirjatut asiat siirtyvät tosiasioina sairauskertomuksesta toiseen, kun esimerkiksi sairaalassa harjoittelijat pannaan laatimimaan loppulausuntoja, joihin he sitten ottavat esitiedoiksi vanhoista teksteistä kopioimaan asioita - siinä siis ihan uusi totuus potilaasta, ja sama uusiksi vaikka kuinka monesti.

Lisäongelman tuovat ulkomaalaistaiset työntekijät, jotka voisivat tehdä vaikka ap:n aloitustekstin mukaisia virhekirjauksia puhtaasti kielitaidottumuuttaan, tajuamatta sanojen merkityseroja.

Ne kirjoittelee mitä sattuu. En ole lähtenyt korjaamaan kun sain eläkkeen niillä jutuilla. Se on minusta sopiva kompensaatio parin vuosikymmen väärin hoitamisesta, laiminlyönneistä ja vääristä lääkityksistä.

Minun tekstejä on vääristellyt joku vaan tuskin psykiatri.

Kyllä ne vääristelee myös textit piirustukset kertomukset ja ei edes kuuntele ne miettii muita.

Potilasasiamieheen yhteys. Jos on noin paljon päin honkia, niin kannattaa pyytää apua oikaisupyynnön tekoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noh asiaa sivuten,  homealtistuneet on suomessa pohjasakkaa, mitään apua ei saa ...en ainakaan ole löytänyt. Tai siis 'Home- ja kosteusvaurio sairaus' diagnoosin sain, mutta kiinnostaako ketään ?  Jos minulta kysytään Suomalaisten lääkärien käytös on asiassa ihan rikollisen moraalitonta. Ja psykiatrit... Voi Jeesus .

Julkinen sektori ainakin siis, ja saavat toimia miten lystäävät asian suhteen koska... niin - miksi saavat? Eikös tämä ole oikeus valtio jne. Kukaan ei myöskään näytä olevan vastuussa mistään.

Ai muuten, jos minä sanon saman homeista (tai huonosta  rakentamisesta tms) kuin eräs Turkulainen professori , siis melko tarkkaan samat asiat, niin minä olen kuulemma päästäni sekaisin,  mutta se professori sitten  ilmeisesti ei ole...

Eikös muuten psykiatrien pidä pitää osaamisensa ajan tasalla? Jotain vastaavaa tuolla

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1525091/

Voimia sulle Eve, meni(kö) /rantin puolelle, ihmisten kohtelu suomessa pistää vaan vihaksi. Toivottavasti ei ole homeongelmaan liittyvää. Tosin oireet on mitä moninaisimpia, en koskaan osannut yhdistää oireita, mutta eihän homeista puhuttu paljoakaan (?) 80 / 90 luvulla. Josko poistuminen asunnosta/ulkoilu auttaa??

Aloittelin tuossa vasta Peter Gøtzschen kirjaa: Tappava psykiatria , en tiedä kuinka oikeassa tai väärässä hän on , kirja vaan osui  ale laarista joskus kouraan

Kiitos tsempeistä, voimia sinullekin! Lääkäreiden ymmärrys homeista ja erityisesti niiden toksiineista on kyllä aivan olematonta. Minulla oli kipuja, kuumetta ja astmakohtauksia, jotka yhdistin asuntoni homeongelmaan. Psykiatrin diagnoosi oli psykoottinen häiriö ja hajuharha. Minulle pakkosyötettiin osastolla vahvoja psykoosilääkkeitä, jotka eivät oireisiini tietenkään mitään vaikuttaneet.

Oireet hävisivät vasta muuton ja tekstiilien hävittämisen jälkeen. Yritin lopettaa psykoosilääkkeen, mutta se on sekoittanut aivoni niin pahasti, että sain ihan karmivia vieroitusoireita, itsetuhoisuutta jne. Tuskin pääsen lääkkeestä koskaan eroon.

Ensin: voimia ja olen pahoillani. Niin monelle käy noin, et todellakaan ole sairaan kohtelun ainoa uhri. Toiseksi: psykoosilääkkeistä on kyllä mahdollista päästä eroon KUN sen tekee tarpeeksi hitaasti. Eli esim. vain 10% vähennys kerrallaan, eikä uutta vähennystä aloiteta ennenkuin edellisen tiputuksen vieroitusoireet ovat hellittäneet. Yleensä se lopputiputus on kaikista vaikein (eli esim. viimeiset 25mg Ketipinorista.) Jotkut voivat lopettaa hyvinkin nopealla tahdilla mutta toiset ovat alttiita vaikeille vieroitusoireille.

Kiitos tsempeistä! Kun vain saisin lääkärin määräämään minulle tabletteja, joissa on pienempi pitoisuus. Minulle on määrätty Olanzapin 10 mg.

Vierailija kirjoitti:

Niinhän ne tekee. Itse kerroin psykiatriselle hoitajalle korvamadosta (eli musiikista/kappaleesta joka soi ja soi päässä) ja siitä kuinka se häiritsee, noh sinne papereihin oli kirjoitettu että kuulen ääniä. Mikä ei pidä paikkansa ja siitä sanoinkin, mutta eihän se tulkinta sieltä mihinkään lähtenyt. Sanomattakin selvää, etten ottanut psykiatrin määräämiä neuroleptejä. 

No huhhuh, uskomatonta! Luulisi nyt, että kaikki tietää, mikä korvamato on.

Tein muistutuksen vääristä kirjauksista. Toivottavasti ne suostutaan korjaamaan.

Vierailija kirjoitti:

Niinhän ne tekee. Itse kerroin psykiatriselle hoitajalle korvamadosta (eli musiikista/kappaleesta joka soi ja soi päässä) ja siitä kuinka se häiritsee, noh sinne papereihin oli kirjoitettu että kuulen ääniä. Mikä ei pidä paikkansa ja siitä sanoinkin, mutta eihän se tulkinta sieltä mihinkään lähtenyt. Sanomattakin selvää, etten ottanut psykiatrin määräämiä neuroleptejä. 

Melko sama kokemus. Tuli puheeksi, että pelkään joskus yksin, kun joku näkemäni kauhuleffa saattaa tulla mieleen, ja se tulkittiin psykoottiseksi. Sen jälkeen kaikki terveyskeskuslääkäritkin ovat, diagnoosiani vilkaistuaan, kirjanneet asioita psykoottisluonteisiksi, kuten vaikkapa tavallinen ahdistus.

Tuo kuulostaa jotenkin mengelemäiseltä lääketieteeltä. Asiat menevät päälaelleen. Eikä yritetä tehdä oikein asioita. Ei varmaan kannata asioida samassa paikassa, jos etsii terapeuttia tai terapiaa. Psykiatri kai uusii reseptin.

Minä olen kerran korjauttanut itseä koskevia virheellisiä tekstejä ja se onnistui. Jokaisella on siihen oikeus.

Sain viimein vastauksen muistutukseeni virheellisistä kirjauksista ja hoitovirheestä. Vastaus oli törkeä.

Virheellisiä kirjauksia ei suostuttu korjaamaan, koska samat asiat toistuivat useaan kertaan. Lääkärit olivat siis kopioineet toistensa tekstejä yhä uudelleen.

Hoitovirhettä ei myönnetty. Perustelu oli, että vointini koheni osastolla. No tottakai se koheni, kun olin poissa kotoa enkä altistunut homeille! Oireet palasivat heti, kun pääsin kotiin, vaikka jatkoin minulle määrättyä psykoosilääkitystä.

Homealtistuneiden kohtelu on Suomessa törkeää. Ei riitä, että potilas sairastuu vakavasti homeista, vaan lisäksi leimataan psykoosipotilaaksi ja vahingoitetaan potilasta psykoosilääkkeillä, jotka tutkitusti ovat somaattisesti hyvin haitallisia. Ne muun muassa kutistavat aivoja ja aiheuttavat lihomista, diabetesta ja korkeaa kolesterolia. Lisäksi niiden lopettaminen voi aiheuttaa psykoosin myös sellaiselle, jolla ei aiemmin ole ollut psykoosia. Niin kävi myös minulle.

Eve kirjoitti:

Sain viimein vastauksen muistutukseeni virheellisistä kirjauksista ja hoitovirheestä. Vastaus oli törkeä.

Virheellisiä kirjauksia ei suostuttu korjaamaan, koska samat asiat toistuivat useaan kertaan. Lääkärit olivat siis kopioineet toistensa tekstejä yhä uudelleen.

Hoitovirhettä ei myönnetty. Perustelu oli, että vointini koheni osastolla. No tottakai se koheni, kun olin poissa kotoa enkä altistunut homeille! Oireet palasivat heti, kun pääsin kotiin, vaikka jatkoin minulle määrättyä psykoosilääkitystä.

Homealtistuneiden kohtelu on Suomessa törkeää. Ei riitä, että potilas sairastuu vakavasti homeista, vaan lisäksi leimataan psykoosipotilaaksi ja vahingoitetaan potilasta psykoosilääkkeillä, jotka tutkitusti ovat somaattisesti hyvin haitallisia. Ne muun muassa kutistavat aivoja ja aiheuttavat lihomista, diabetesta ja korkeaa kolesterolia. Lisäksi niiden lopettaminen voi aiheuttaa psykoosin myös sellaiselle, jolla ei aiemmin ole ollut psykoosia. Niin kävi myös minulle.

Mulla sama juttu. Lausunnossa aivan puuta heinää, joko psykiatri tilkinnyt kertomusta muka uskottavammaksi itse keksimällään oireella tai sitten muistellut jonkun toisen potilaan sanomisia. Ja eivät suostu nyt poistamaan sitä paskaa sieltä!

Yhtään läheltä piti tilannetta tai hoitovirhettä ei lakaista maton alle. Sellaista kulttuuria ei suomalaisessa terveydenhuollossa ole.

https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009992323.html

Lääkärin tapaamisia saa muuten laillisesti äänittää. Paras tehdä alusta asti jos on "selittämättömiä" juttuja mihin lääketieteellistä apua on vaikea saada.