Lue keskustelun säännöt.
Riitaa miehen harrastuksista
13.06.2023 |
Mieheni on ollut tosi innokas urheilun harrastaja aina. Tiesin tämän jo seurusteluaikana ja arvostan sitä, että hän haluaa elää terveellisesti ja urheilla. Nyt vaan lasten syntymän jälkeen tuntuu siltä, että riitelemme jatkuvasti miehen harrastuksista tai oikeammin niihin käytettävästä ajasta.
Olen itse hoitovapaalla kotona 10-kk vauvan kanssa ja 2,5-vuotias leikki-ikäisen kanssa ja tarkoitus on olla kotona ainakin tammikuuhun 24 asti (mahdollisesti jopa elokuuhun 24 asti). Miehellä on vaativa työ, jossa työpäivät venyvät välillä 10-tuntisiksi. Sen lisäksi hän tarvitsee 1,5-3 tuntia päivässä urheilemiseen 5-6 päivänä viikossa.
Tämän lisäksi tulee sitten vielä kisamatkat, jotka vie aina vähintään koko viikonlopun. Seurusteluaikoina lähdin näihin usein mukaan, mutta lasten kanssa koen ne turhan hankaliksi, kun ei lapset jaksa seisoskella paikallaan ja katsoa kisaa tuntitolkulla.
Ja kaiken tämän päälle, mies on nyt kavereineen innostunut golffaamisesta ja sitä pitäisi päästä tekemään joka viikonloppu.
Ja minulta alkaa oikeasti olla huumori vähissä. Minä yritän käydä kävelylle tai juoksulenkillä aamulla kuuden jälkeen (miehen valmistuessa työpäiväänsä), sillä toinen vaihtoehto on lasten mentyä nukkumaan.
Ei tämä minusta ihan reilulta tunnu. Mies puolestaan väittää, että minä tiesin kuinka tärkeää liikunta/urheilu hänelle on jo ennen lasten syntymää ja nyt yritän häntä muuttaa vaatimalla, että hänen pitäisi luopua harrastuksistaan. Ja hänestä se on hirvittävän epäreilua.
Olenko kohtuuton, kun vaadin miestäni luopumaa jostain menoistaan?
Vai onko mieheni kohtuuton, kun kuvittelee elämän jatkuvan aivan ennallaan myös lasten syntymän jälkeen?
Kommentit (720)
Nainen haluaa muuttaa kumppaninsa mieleisekseen. Tavallinen tarina, ei tässä mitään uutta ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ikinä suostuisi tuollaiseen, enkä ymmärrä, miksi ylipäätään on hankittu se toinen lapsi tuohon. Miehestä ei selkeästi ole isäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan sen takia koska miesten ei tarvitse.
Olkaa tekemättä lapsia jos se on ongelma naisille.
Kyllä se on ongelma meille naisille. Ja niinhän me ollaankin tekemättä. Mistä luulet, että alhainen syntyvyys johtuu?
Voit sitten identifioitua mieheksi. Miesten pitäis tehdä sekin homma varmaan kun naiset ei jaksa.
Meidän lapset on 21 ja 18, eikä meillä kummallakaan ole edelleenkään mitään sellaisia harrastuksia, jotka sitoisivat johonkin tiettyyn paikkaan tms.
Koiria on kaksi ja ne on aina ulkoilutettu lasten harrastuskuskausten yhteydessä, lenkille ja pyöräilemään mennään kun ehditään ja muuten harrastan lukemista, puutarhaa ja käsitöitä, joita voi tehdä kun haluaa, varisnkin kun on iso talo, jossa niille käsitöille on oma tila.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko te kaikki muut oikeesti osannut keskustella läpi kaikki ajatukset lastenhoidon vastuiden jakamisesta, töiden ja harrastusten määrästä, molempien omasta ajasta jne etukäteen ennen lasten syntymää?
Miten sen osaa tehdä kun ei oo mitään ymmärrystä millaista se lapsiperheen elämä on?
Ei me osattu.Ap
No meillä esimerkiksi puhuttiin miehen tavasta nukkua pitkään ja valua toimistolle sitten. Sanoin ettei tuommoinen tuu sit jatkumaan, en jaksa pitkää päivää yksin jos vauva herää klo6 ja sit myöhemmin päiväkotikin menee kiinni klo17. Sit sovittiin, että mies jää toisesta joukkueesta pois, ettei oo kaikkia iltoja poissa. Miehelle sopi tietenkin, toki hän on yhä iltaihminen, mutta menee nykyään ajoissa töihin jne. kai nyt on itsestään selvää sullekin ettei nykynaiset enää 1950-luvulla ja hoida lapsia yksin?
Kyllä me siinä mielessä olemme 50-luvulla, että tuhannet ja taas tuhannet naiset joutuvat tappelemaan saadakseen miehen ottamaan edes osan hoitovastuusta. Muistaakseni alle 10% miehistä pitää vanhempainvapaan.
Emme ole edistyneet läheskään niin paljon kuin kuvittelemme. Jokaisen palstaa lukevan pitäisi se ymmärtää, kun näitä aloituksia tulee varmaan viikoittain. Ja yksimielisesti palstalla tuomitaan joka kerta nainen syypääksi tilanteeseen, kun mies laiskottelee. Oli kyse kotitöistä tai lastenhoidosta. Nainen ei sanonut, nainen ei suunnitellut, nainen ei osallistanut miestä, nainen ei anna miehen olla isä, nainen vaatii liikaa jne jne.
Ja klassikko: "Olisit valinnut paremman miehen. Oma syysi kun mies laiskottelee, sinä olet vastuussa miehen käytöksestä."
Ja tähän päälle se että nainen joutuu rahoittamaan lasten teon omista säästöistään, kun mies tienaa jatkuvasti ihan normaalia palkkaa.
Takapakkia niin pirusti.
No sen verran on naiset viisastuneet ettei monet tee lapsia ettei joudu nalkkiin ja niukkuudessa kituuttavaksi orjaksi. Ja sen tilastot nyt todistaa. Syntyvyys nousisi jos useammat miehet lopettaisi vapaamatkustamisen ja olisivat oikeasti vastuullisia vanhempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nainen haluaa muuttaa kumppaninsa mieleisekseen. Tavallinen tarina, ei tässä mitään uutta ole.
Koetatko väittää että miehen ei tarvitse viettää aikaa lastensa ja vaimon kanssa? Onko sinusta oikein että jos perheeseen syntyy lapsia niin nainen voi käydä 1-2 tuntia viikossa harrastamassa ilman lapsia ja mies puolestaan voi harrastaa ilman lapsia jopa 20-30 tuntia viikossa? Ja jos nainen koettaa pitää puoliaan niin se on miehen muuttamista. Miksi miehen ei kuulu hoitaa osaansa perheestä ilman että naisen tarvitsisi muuttaa miestä ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko te kaikki muut oikeesti osannut keskustella läpi kaikki ajatukset lastenhoidon vastuiden jakamisesta, töiden ja harrastusten määrästä, molempien omasta ajasta jne etukäteen ennen lasten syntymää?
Miten sen osaa tehdä kun ei oo mitään ymmärrystä millaista se lapsiperheen elämä on?
Ei me osattu.Ap
Me oltiin jo 29 ja 31 kun tutustuttiin ja jo ennen ensimmäisiä treffejä keskusteltiin siitä, miten halutaan hoitaa lapset. Tai tuo oli sellainen arvokeskustelu mitä käytiin, ei siinä vaiheessa ollut mitään treffejä edes tiedossa. Mutta molemmat oltiin sillä kannalla, että ei niitä lapsia kovin pienenä päiväkotiin laiteta.
Minä koin tuon keskustelun melkeinpä riidanhaluisena miehen osalta, mutta ilmeisesti hän vain testaili. Häneen teki vaikutuksen, että minulla oli mielipiteitä ja osasin perustella ne ja niin hän pyysi minut treffeille. Seurusteluaikoina toki tuli kummankin ajankäyttö tutuksi, ei meillä kummallakaan ollut mitään aikaavieviä harrastuksia, jotka olisivat pitäneet poissa kotoa. Nyhjäsimme enempi tietokoneella ja kävimme välillä kävelyllä.
Meillä on vain yksi lapsi ja hoidin hänet pitkälti ja mies teki töissä pitkää päivää. Kotiin tullessaan hän sentään teki meille ruokaa ja kun lapsi oli taapero, mies piti häntä lonkalla kantoliinassa samalla kun hän kokkaili. Lapsi kurkki siinä innostuneena miehen tekemisiä. Mutta mies teki kyllä töissä pitkää päivää ja liian usein oli niitä päiviä, jolloin mies oli lähtenyt ennen lapsen heräämistä eikä tullut kotiin, ennen kuin lapsi oli jo nukkumassa.
Miehelle taisi olla jonkinlainen herätys, kun kerran hänen kotiintullessaan silloin ehkä parivuotias lapsi hihkui innoissaan: "Isi tuli käymään!" Kai hän siitä tajusi, että on ollut liikaa pois, kun lapsiparka ei edes tajua isän asuvan meillä. Mutta meni siinä silti vielä jonkin verran aikaa, ennen kuin isän ja tyttären suhde läheni enemmän ja heillä alkoi olla kahdenkeskisiä juttuja. Kaksistaan kävivät hiihtämässä ja pyöräilemässä ja päivällispöydässä kävivät mielenkiintoisia keskusteluita aiheista, joihin en pystynyt osallistumaan, kun en samanlainen lukutoukka ole ja yleissivistyksessäni on ammottavia aukkoja.
Lukion aikana tytär nörttiytyi ja sen myötä hänellä alkoi olla isänsä kanssa myös ohjelmointiin liittyviä keskusteluita ja näitä ammatillisia keskusteluita he käyvät välillä vieläkin nyt kun tytär on jo aikuinen (tai itse asiassa 22, täyttää 23 loppuvuodesta).
Kyllä minä itkin monet kerrat, kun mies tuli niin myöhään kotiin, mutta kyllä meillä myös oli sellaista mukavaa perheen yhdessäoloa silloinkin, kun lapsi oli ihan pieni. Ja todella iloinen olen siitä, että mies löysi sitten myöhemmin oman tapansa olla isä ja löysi ne yhteiset jutut, mitä tekivät sitten lapsen kanssa. Meillä oli ulkomaanreissuillakin välillä sellaista, että mies ja tyttö menee into piukkaja johonkin museoon ja minä jään hotellille notkumaan, kun en jaksanut innostua museosta :-) Vastaavasti mies jäi kotiin, kun minä menin tytön kanssa Madonnan tai Imagine Dragonsin konserttiin :-) Mutta Ed Sheeranin konserttiin, joka oli Tallinnassa, mentiin koko perhe <3
Ihana tarina. Onnellinen loppu, vaikka nainen hylättiin yksin lapsen kanssa ja mies tekee mitä huvittaa. Tarinan opetus: naisen kannattaa nöyrtyä, lopussa kiitos seisoo.
Onko tarinasi tosi vai keksitty? Ainakin osia tuosta jutusta on ollut palstalla ennenkin.
Minua aina raivostuttaa lukea näistä pikkulapsi perheistä, joissa isä painaa helkatin pitkää päivää silloin, kun lapsi on ihan pieni ja äiti hoitamassa sitä kotona. Siis juuri silloin, kun nainen tarvitsisi kaiken sen tuen ja avun uuden ihmistaiven kanssa. Joo joo raha raha, mutta kyllä se aika ja läsnäolo on tuossa vaiheessa silti akuutisti tärkein asia, kuin iso massi.
Minä taas ihmettelen, kun täällä jotkut kertovat, kuinka miehet joutuvat tekemään helv..pitkää päivää. Miten se on työsuhteessa edes mahdollista? Vai tehdäänkö ne ilman palkkaa?
Ylitöitä jokaisessa yrityksessä viranomaiset valvovat, sanktion uhalla ja jo laki velvoittaa ne ilmoittamaan vuosittain. Maksimi määrä on 250h/v joka tarkoittaa n. 20h/kk ja 5h/viikossa eli tunti päivässä. Ja vain poikkeusluvalla voi sen ylittää, jos yhteiskunnallinen etu sitä vaatii.
Ihanko oikeasti moni yritys tietoisesti ottaa riskin ja tietoisesti syyllistyy rikokseen ja on valmis ottamaan riskin kymppitonnien sanktiotioista kun lähes jokainen mies tuntuu tekevän pitkää työpäivää vai onko todellisuus toinen ja nämä miehet maleksivat työpaikalla ja viettävät vapaa-aikaansa työssä ja ilman mitään korvausta tai palkkaa. Sitäkin on ollut miesvaltaisilla aloilla, sekin on nähty, ettei kotiin lähteminen kiinnosta, vaan maleksitaan työpaikoilla.
Sen verran pitää korjata tämän kirjoittanutta, että tuo on vanhaa työaikalakia. Työaikalain uudistuksen jälkeen työajan täytyy tasoittua ylityö mukaanlukien max. 48h/vko neljän kuukauden tarkastelujaksolla. Vuosittaista ylityörajaa ei siis enää ole olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan sen takia koska miesten ei tarvitse.
Olkaa tekemättä lapsia jos se on ongelma naisille.
Kyllä se on ongelma meille naisille. Ja niinhän me ollaankin tekemättä. Mistä luulet, että alhainen syntyvyys johtuu?
Siitä ettei niitä lapsia haluta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko te kaikki muut oikeesti osannut keskustella läpi kaikki ajatukset lastenhoidon vastuiden jakamisesta, töiden ja harrastusten määrästä, molempien omasta ajasta jne etukäteen ennen lasten syntymää?
Miten sen osaa tehdä kun ei oo mitään ymmärrystä millaista se lapsiperheen elämä on?
Ei me osattu.Ap
Me oltiin jo 29 ja 31 kun tutustuttiin ja jo ennen ensimmäisiä treffejä keskusteltiin siitä, miten halutaan hoitaa lapset. Tai tuo oli sellainen arvokeskustelu mitä käytiin, ei siinä vaiheessa ollut mitään treffejä edes tiedossa. Mutta molemmat oltiin sillä kannalla, että ei niitä lapsia kovin pienenä päiväkotiin laiteta.
Minä koin tuon keskustelun melkeinpä riidanhaluisena miehen osalta, mutta ilmeisesti hän vain testaili. Häneen teki vaikutuksen, että minulla oli mielipiteitä ja osasin perustella ne ja niin hän pyysi minut treffeille. Seurusteluaikoina toki tuli kummankin ajankäyttö tutuksi, ei meillä kummallakaan ollut mitään aikaavieviä harrastuksia, jotka olisivat pitäneet poissa kotoa. Nyhjäsimme enempi tietokoneella ja kävimme välillä kävelyllä.
Meillä on vain yksi lapsi ja hoidin hänet pitkälti ja mies teki töissä pitkää päivää. Kotiin tullessaan hän sentään teki meille ruokaa ja kun lapsi oli taapero, mies piti häntä lonkalla kantoliinassa samalla kun hän kokkaili. Lapsi kurkki siinä innostuneena miehen tekemisiä. Mutta mies teki kyllä töissä pitkää päivää ja liian usein oli niitä päiviä, jolloin mies oli lähtenyt ennen lapsen heräämistä eikä tullut kotiin, ennen kuin lapsi oli jo nukkumassa.
Miehelle taisi olla jonkinlainen herätys, kun kerran hänen kotiintullessaan silloin ehkä parivuotias lapsi hihkui innoissaan: "Isi tuli käymään!" Kai hän siitä tajusi, että on ollut liikaa pois, kun lapsiparka ei edes tajua isän asuvan meillä. Mutta meni siinä silti vielä jonkin verran aikaa, ennen kuin isän ja tyttären suhde läheni enemmän ja heillä alkoi olla kahdenkeskisiä juttuja. Kaksistaan kävivät hiihtämässä ja pyöräilemässä ja päivällispöydässä kävivät mielenkiintoisia keskusteluita aiheista, joihin en pystynyt osallistumaan, kun en samanlainen lukutoukka ole ja yleissivistyksessäni on ammottavia aukkoja.
Lukion aikana tytär nörttiytyi ja sen myötä hänellä alkoi olla isänsä kanssa myös ohjelmointiin liittyviä keskusteluita ja näitä ammatillisia keskusteluita he käyvät välillä vieläkin nyt kun tytär on jo aikuinen (tai itse asiassa 22, täyttää 23 loppuvuodesta).
Kyllä minä itkin monet kerrat, kun mies tuli niin myöhään kotiin, mutta kyllä meillä myös oli sellaista mukavaa perheen yhdessäoloa silloinkin, kun lapsi oli ihan pieni. Ja todella iloinen olen siitä, että mies löysi sitten myöhemmin oman tapansa olla isä ja löysi ne yhteiset jutut, mitä tekivät sitten lapsen kanssa. Meillä oli ulkomaanreissuillakin välillä sellaista, että mies ja tyttö menee into piukkaja johonkin museoon ja minä jään hotellille notkumaan, kun en jaksanut innostua museosta :-) Vastaavasti mies jäi kotiin, kun minä menin tytön kanssa Madonnan tai Imagine Dragonsin konserttiin :-) Mutta Ed Sheeranin konserttiin, joka oli Tallinnassa, mentiin koko perhe <3
Ihana tarina. Onnellinen loppu, vaikka nainen hylättiin yksin lapsen kanssa ja mies tekee mitä huvittaa. Tarinan opetus: naisen kannattaa nöyrtyä, lopussa kiitos seisoo.
Onko tarinasi tosi vai keksitty? Ainakin osia tuosta jutusta on ollut palstalla ennenkin.
Minua aina raivostuttaa lukea näistä pikkulapsi perheistä, joissa isä painaa helkatin pitkää päivää silloin, kun lapsi on ihan pieni ja äiti hoitamassa sitä kotona. Siis juuri silloin, kun nainen tarvitsisi kaiken sen tuen ja avun uuden ihmistaiven kanssa. Joo joo raha raha, mutta kyllä se aika ja läsnäolo on tuossa vaiheessa silti akuutisti tärkein asia, kuin iso massi.
Minä taas ihmettelen, kun täällä jotkut kertovat, kuinka miehet joutuvat tekemään helv..pitkää päivää. Miten se on työsuhteessa edes mahdollista? Vai tehdäänkö ne ilman palkkaa?
Ylitöitä jokaisessa yrityksessä viranomaiset valvovat, sanktion uhalla ja jo laki velvoittaa ne ilmoittamaan vuosittain. Maksimi määrä on 250h/v joka tarkoittaa n. 20h/kk ja 5h/viikossa eli tunti päivässä. Ja vain poikkeusluvalla voi sen ylittää, jos yhteiskunnallinen etu sitä vaatii.
Ihanko oikeasti moni yritys tietoisesti ottaa riskin ja tietoisesti syyllistyy rikokseen ja on valmis ottamaan riskin kymppitonnien sanktiotioista kun lähes jokainen mies tuntuu tekevän pitkää työpäivää vai onko todellisuus toinen ja nämä miehet maleksivat työpaikalla ja viettävät vapaa-aikaansa työssä ja ilman mitään korvausta tai palkkaa. Sitäkin on ollut miesvaltaisilla aloilla, sekin on nähty, ettei kotiin lähteminen kiinnosta, vaan maleksitaan työpaikoilla.
Suorittavalla portaalla noin. Kun noustaan tikapuita ylöspäin niin ei välttämättä ole ylitöitä eikä säännöllistä työaikaakaan. Ei siinä useinkaan maleksimisesta ole kyse. Esim omalla alalla ihan tavallista että jos haluaa urallaan edetä niin tunteja ei paljon lasketa. Osakkaaksi kun pääsee niin joutaa golfaamaan paremminkin. Tosin nuoremmat sukupolvet kai vähän fiksumpia eli muutosta on ehkä tulossa, mutta hitaasti.
Silloin työ ei perustu työsopimukseen, vaan erityiseen johtajasopimukseen, joka on työlainsäädännön ulkopuolella. Silloin ollaan "töissä" 24/7. Mutta niitä johtajasopimuksia on harvalla.
Minulla on tuollainen sopimus ja olen senior advisor. Ei se ole johtajasopimus, se on sopimus kokonaistyöajasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika villejä kirjoituksia täällä osittain... Ap:n miehellä on kasvun paikka, mutta ei sen tarvitse tarkoittaa harrastusten loppua, vaan keskittymistä olennaiseen, ja asioiden järjestelyä uudelleen. Ei se ehkä ole edes kovin vaikeaa, pääsihän ap nytkin pariksi tunniksi pihalle (hyvä ap!)
Voisiko mies alkaa taas välillä pyöräillä työmatkat? Siinä olisi sitten sen päivän treeni, ja ilta kuuluisi perheelle. Voiko mies jopa juosta (osan) työmatkaansa ja nousta väliasemalta bussiin (maraton/juoksutreeni)?
En näe, että ap mitenkään olisi pilannut elämänsä, tai että mies olisi toivoton tapaus ja ero tulossa. Itse olin 5v kotona ja hoidin lapset ja kodin varsin pitkälle. Elämä oli vaivatonta sekä minulle että miehelleni tällä tavalla. Sitten menin töihin, mies teki pari vuotta lyhennettyä työaikaa. Nyt lapset ovat alakoulussa ja kirjoitan tätäkin viestiä parin päivän työmatkalta, mies hoitaa hommat kotona. Ei tullut eroa eikä tuhoa :)
Vierailija kirjoitti:
Nainen haluaa muuttaa kumppaninsa mieleisekseen. Tavallinen tarina, ei tässä mitään uutta ole.
Pienten lasten perheessä nyt vain molemmat vanhemmat joutuvat muuttamaan elämäänsä ja huomioimaan sen myös työssä, harrastuksissa ja vapaa-ajan käytössä, jotta arki rullaa ja lapsen etu ja oikeudet säilyisivät.
Ja lapsella tulee olla muitakin aikuisia lähellä ja kiintymyssuhteita kuin pelkästään äiti. Eikä lapsen isät voi olettaa, että joku ulkopuolinen rientää apuun tai veronmaksajat, sukulaiset tai naapurit, jos äiti tarvitsee omaa aikaa, käy hammaslääkärissä tai sairastuu tai sattuu onnettomuus, vaan yhtälailla isällä pitää olla valmiudet hoitaa lapsia ja pyörittää arkea, sattui elämässä mitä tahansa. Sitä kutsutaan vastuuksi.
Ihan samalla tavalla kuin nämä työhönsä orjentoituneet ja aikaansa työssä viettävät miehet, ovat työssään korvattavissa toisella työntekijällä muutamassa minuutissa, eikä yritys kaadu, jos he sairastuvat tai jopa kuolevat, vaan he ovat täysin korvattavissa toisella. Jopa yritysjohto, joka huomioidaan jo yritysstrategiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmeisesti mies maksaa teidän elämän-niissä kuvioissa monesti nainen on se lasten hoitaja. Miehelle menot on tärkeämpiä kuin perhe, koita ymmärtää.
Ap. Huomaatko, että oma huono tuulesi kuormittaa sinua eniten. Relaa ja ajattele, että kaikki on hyvin. Taakkasi putoaa oman asenteen muutoksella. Onko naapurissa ketään pienten lasten äitiä, jonka kanssa voisitte vaihtaa lastenhoitovuoroja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta sinun tulee saada edes kerran kuussa lauantai omaksi päiväksesi, kuntosalia, kampaajaa, ulkonasyömistä ja kirjastossa maleksimista, elokuvissa käyntiä varten.
Ehdota että lapset tarvitsevat isää ja se onnistuu parhaiten kun olet koko päivän heidän kanssaan ettet sinä ole siinä välissä ja koska isä harrastaa niin paljon niin tästedes kuukauden kolmas lauantai on aina sun vapaapäiväsi, klo 7.00-19.00.
Etkä hyväksy mitään vaihtoja tai muutoksia, sillä silloin sinä et ole kerta kaikkiaan käytettävissä perheen eteen. Olet tuon ajan itseäsi varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin äsken miehen työntävän lastenrattaita, koira hihnassa ja itse juoksi 😲 Siinä oiva ajanhallinta. Se ole ku tehdä 🤗
Me itseasiassa säästetään sellasiin kunnon juoksurattaisiin (miehen idea), mutta ne on vaan niin hirveän kalliita, kun halutaan sellaset, johon mahtuu kaksi
Oliko miehesi ehdotus,että sinä voit sitten lasten kanssa juosta ja hänen ei tarvitse kokea syyllisyyttä siitä,ettei annan sinulle järkevään aikaan lenkkeily mahdollisuutta? Koska miehellä on jo niin paljon harrastuksia,kisamatkoja ym hän voi pitää golfit ym tauolla sen aikaa,että saatte rattaat hommattua. Mutta,kerro miehellesi, että mies on se joka rattaiden kanssa juoksee joten ostaa miehelle mieluisat. Sinä olet todellakin ansainnut oman aikasi edes lenkkeillessä! Ja kun mies on kesälomalla,omat oman viikonlopun ja lähdet lomailemaan!
Vierailija kirjoitti:
Ap. Huomaatko, että oma huono tuulesi kuormittaa sinua eniten. Relaa ja ajattele, että kaikki on hyvin. Taakkasi putoaa oman asenteen muutoksella. Onko naapurissa ketään pienten lasten äitiä, jonka kanssa voisitte vaihtaa lastenhoitovuoroja.
Ei se naapurin rouva ole lasten vanhempi, jota ne lapset kaipaa ja joiden läsnäoloon lapsilla on oikeus.
Käykö mies ulkomailla pelaamassa golfia ja treenaamassa thriathlonia, suomessa kun kausi aika rajoitettu.
Kalliita harrastuksia, miten putkimiehen tulot riittää kun apkin kotona.
Ap, mä epäilen, että miehelläsi on toinen nainen. Hän kun on palkollinen, niin ei voi aina tehdä noin pitkää päivää. Ymmärtäisin jos olisi yrittäjä, etenkin juuri aloittanut yrittäjä, nyt en ymmärrä.
Golf on todella kallis harrastus, välineet, vaatteet, klubijäsenyytdet, lisenssit, pelaamaan vähän viroon espanjaan ja kanarialle ym. Ja samoin on thriathlon. Pelkkä pyörä maksaa sen 4000 €-10000 €, siihen päälle varusteet, vaatteet, laitteet, kengät, märkäpuvut, kypärät, ajotietokoneet, traineri jotta voi kotona talvella polkea, uimahallilmaksut, juoksukamat, leirit ulkomailla. Molemmat kunnon varusteurheilua. Miten putkimiehen tili riittää kaikkeen?
Mietin tuota, kun kerrot että aina kun otat aihetta esille miehesi alkaa syyllistää sinua siitä, että yrität muuttaa häntä. Oikeastihan kyse on siitä, että hän itse laiminlyö omia velvollisuuksiaan, eikä mistään muuttamisesta. Mutta siis millainen itse olit ennen lapsia? Kerroit, että ainakin tanssia harrastit. Mitä kaikkea muuta olet muuttanut? Voisit ottaa esille nämä asiat, että sinäkin olet perheen myötä ja etenkin hänen käytöksensä takia JOUTUNUT muuttumaan. Eli missä on vastavuoroisuus?