Lue keskustelun säännöt.
Riitaa miehen harrastuksista
13.06.2023 |
Mieheni on ollut tosi innokas urheilun harrastaja aina. Tiesin tämän jo seurusteluaikana ja arvostan sitä, että hän haluaa elää terveellisesti ja urheilla. Nyt vaan lasten syntymän jälkeen tuntuu siltä, että riitelemme jatkuvasti miehen harrastuksista tai oikeammin niihin käytettävästä ajasta.
Olen itse hoitovapaalla kotona 10-kk vauvan kanssa ja 2,5-vuotias leikki-ikäisen kanssa ja tarkoitus on olla kotona ainakin tammikuuhun 24 asti (mahdollisesti jopa elokuuhun 24 asti). Miehellä on vaativa työ, jossa työpäivät venyvät välillä 10-tuntisiksi. Sen lisäksi hän tarvitsee 1,5-3 tuntia päivässä urheilemiseen 5-6 päivänä viikossa.
Tämän lisäksi tulee sitten vielä kisamatkat, jotka vie aina vähintään koko viikonlopun. Seurusteluaikoina lähdin näihin usein mukaan, mutta lasten kanssa koen ne turhan hankaliksi, kun ei lapset jaksa seisoskella paikallaan ja katsoa kisaa tuntitolkulla.
Ja kaiken tämän päälle, mies on nyt kavereineen innostunut golffaamisesta ja sitä pitäisi päästä tekemään joka viikonloppu.
Ja minulta alkaa oikeasti olla huumori vähissä. Minä yritän käydä kävelylle tai juoksulenkillä aamulla kuuden jälkeen (miehen valmistuessa työpäiväänsä), sillä toinen vaihtoehto on lasten mentyä nukkumaan.
Ei tämä minusta ihan reilulta tunnu. Mies puolestaan väittää, että minä tiesin kuinka tärkeää liikunta/urheilu hänelle on jo ennen lasten syntymää ja nyt yritän häntä muuttaa vaatimalla, että hänen pitäisi luopua harrastuksistaan. Ja hänestä se on hirvittävän epäreilua.
Olenko kohtuuton, kun vaadin miestäni luopumaa jostain menoistaan?
Vai onko mieheni kohtuuton, kun kuvittelee elämän jatkuvan aivan ennallaan myös lasten syntymän jälkeen?
Kommentit (720)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin äsken miehen työntävän lastenrattaita, koira hihnassa ja itse juoksi 😲 Siinä oiva ajanhallinta. Se ole ku tehdä 🤗
Me itseasiassa säästetään sellasiin kunnon juoksurattaisiin (miehen idea), mutta ne on vaan niin hirveän kalliita, kun halutaan sellaset, johon mahtuu kaksi
Oliko miehesi ehdotus,että sinä voit sitten lasten kanssa juosta ja hänen ei tarvitse kokea syyllisyyttä siitä,ettei annan sinulle järkevään aikaan lenkkeily mahdollisuutta? Koska miehellä on jo niin paljon harrastuksia,kisamatkoja ym hän voi pitää golfit ym tauolla sen aikaa,että saatte rattaat hommattua. Mutta,kerro miehellesi, että mies on se joka rattaiden kanssa juoksee joten ostaa miehelle mieluisat. Sinä olet todellakin ansainnut oman aikasi edes lenkkeillessä! Ja kun mies on kesälomalla,omat oman viikonlopun ja lähdet lomailemaan!
Juu, säästetään sellaisiin tosi hyviin (ja kalliisiin) juoksurattaisiin, joiden kanssa mies voisi juosta. Ja miehelle ei huonot kelpaa.
Minähän juoksen vaikka niiden nykyisten kirppikseltä ostettujen perusrattaiden kanssa, jos on tarve.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap. Huomaatko, että oma huono tuulesi kuormittaa sinua eniten. Relaa ja ajattele, että kaikki on hyvin. Taakkasi putoaa oman asenteen muutoksella. Onko naapurissa ketään pienten lasten äitiä, jonka kanssa voisitte vaihtaa lastenhoitovuoroja.
Niin tai veronmaksajien piikkiin joku perhetyöntekijä auttamaan lapsiperheen arkea ja hoitamaan lapsia muutamaksi tunniksi, jotta ap. voisi käydä lenkillä ja hoitaa kuntoaan?
Tai isovanhemmat, eivätkö he saa työstä palkatonta vapaata (oletus työssäkäynnistä, kun ap. nuori), jotka voisi sijaistaa lasten isää ja hoitaa isän velvollisuudet.
Tai jostakin MLL jokin tukihenkilö, sieltähän saa tilattua vapaaehtoisista "varaisän" viettämään lasten kanssa vapaa-aikaa.
Kuten nämä Matti
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/matti-ryhtyi-isattoman-pikkupojan-m…
Miehellä on kyllä todella aikaa vievät harrastukset. Golf kierrokset kestää monta tuntia.
Thriathlonissa pitkiä matkoja niin matkalta kuin ajallisesti uintia, juoksua ja pyöräilyä montakertaa viikossa. Lisäksi vielä maratonit ja kilpailut ja leirit sekä treenailut ja pelailut ulkomailla. Jättäisin kyllä golfin ja ylityöt pois jos meinaa ehtiä perhettään nähdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin äsken miehen työntävän lastenrattaita, koira hihnassa ja itse juoksi 😲 Siinä oiva ajanhallinta. Se ole ku tehdä 🤗
Me itseasiassa säästetään sellasiin kunnon juoksurattaisiin (miehen idea), mutta ne on vaan niin hirveän kalliita, kun halutaan sellaset, johon mahtuu kaksi
Oliko miehesi ehdotus,että sinä voit sitten lasten kanssa juosta ja hänen ei tarvitse kokea syyllisyyttä siitä,ettei annan sinulle järkevään aikaan lenkkeily mahdollisuutta? Koska miehellä on jo niin paljon harrastuksia,kisamatkoja ym hän voi pitää golfit ym tauolla sen aikaa,että saatte rattaat hommattua. Mutta,kerro miehellesi, että mies on se joka rattaiden kanssa juoksee joten ostaa miehelle mieluisat. Sinä olet todellakin ansainnut oman aikasi edes lenkkeillessä! Ja kun mies on kesälomalla,omat oman viikonlopun ja lähdet lomailemaan!
Juu, säästetään sellaisiin tosi hyviin (ja kalliisiin) juoksurattaisiin, joiden kanssa mies voisi juosta. Ja miehelle ei huonot kelpaa.
Minähän juoksen vaikka niiden nykyisten kirppikseltä ostettujen perusrattaiden kanssa, jos on tarve.
Ap
Ap, sua takuulla viilataan linssiin. Tiedätkö 100% varmasti, että mies on töissä, kun sanoo olevansa ja on harrastuksissaan kun sanoo olevansa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin äsken miehen työntävän lastenrattaita, koira hihnassa ja itse juoksi 😲 Siinä oiva ajanhallinta. Se ole ku tehdä 🤗
Me itseasiassa säästetään sellasiin kunnon juoksurattaisiin (miehen idea), mutta ne on vaan niin hirveän kalliita, kun halutaan sellaset, johon mahtuu kaksi
Oliko miehesi ehdotus,että sinä voit sitten lasten kanssa juosta ja hänen ei tarvitse kokea syyllisyyttä siitä,ettei annan sinulle järkevään aikaan lenkkeily mahdollisuutta? Koska miehellä on jo niin paljon harrastuksia,kisamatkoja ym hän voi pitää golfit ym tauolla sen aikaa,että saatte rattaat hommattua. Mutta,kerro miehellesi, että mies on se joka rattaiden kanssa juoksee joten ostaa miehelle mieluisat. Sinä olet todellakin ansainnut oman aikasi edes lenkkeillessä! Ja kun mies on kesälomalla,omat oman viikonlopun ja lähdet lomailemaan!
Juu, säästetään sellaisiin tosi hyviin (ja kalliisiin) juoksurattaisiin, joiden kanssa mies voisi juosta. Ja miehelle ei huonot kelpaa.
Minähän juoksen vaikka niiden nykyisten kirppikseltä ostettujen perusrattaiden kanssa, jos on tarve.
Ap
Miehen pelkkä pyörä on maksanut monta tonnia jos thriathlonia harrastaa. Saati vaattett ja varusteet. Varmasti löytyy rahaa rattaisiinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinuna ap ottaisin yksityisetsivän. En hetkeäkään usko, että miehesi puhuu totta.
Jos se mies harrastaa tuollaisia lajeja kuin maraton, golf ja triathlon niin ei se kyllä kyllä yhtäkkiä niitä lopeta ja ala pelailemaan jotain palloa niiden sijasta lasten kanssa. Jo pelkät varusteet ja välineet niin kalliita ettei niitä hukkaan laiteta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko te kaikki muut oikeesti osannut keskustella läpi kaikki ajatukset lastenhoidon vastuiden jakamisesta, töiden ja harrastusten määrästä, molempien omasta ajasta jne etukäteen ennen lasten syntymää?
Miten sen osaa tehdä kun ei oo mitään ymmärrystä millaista se lapsiperheen elämä on?
Ei me osattu.Ap
Me oltiin jo 29 ja 31 kun tutustuttiin ja jo ennen ensimmäisiä treffejä keskusteltiin siitä, miten halutaan hoitaa lapset. Tai tuo oli sellainen arvokeskustelu mitä käytiin, ei siinä vaiheessa ollut mitään treffejä edes tiedossa. Mutta molemmat oltiin sillä kannalla, että ei niitä lapsia kovin pienenä päiväkotiin laiteta.
Minä koin tuon keskustelun melkeinpä riidanhaluisena miehen osalta, mutta ilmeisesti hän vain testaili. Häneen teki vaikutuksen, että minulla oli mielipiteitä ja osasin perustella ne ja niin hän pyysi minut treffeille. Seurusteluaikoina toki tuli kummankin ajankäyttö tutuksi, ei meillä kummallakaan ollut mitään aikaavieviä harrastuksia, jotka olisivat pitäneet poissa kotoa. Nyhjäsimme enempi tietokoneella ja kävimme välillä kävelyllä.
Meillä on vain yksi lapsi ja hoidin hänet pitkälti ja mies teki töissä pitkää päivää. Kotiin tullessaan hän sentään teki meille ruokaa ja kun lapsi oli taapero, mies piti häntä lonkalla kantoliinassa samalla kun hän kokkaili. Lapsi kurkki siinä innostuneena miehen tekemisiä. Mutta mies teki kyllä töissä pitkää päivää ja liian usein oli niitä päiviä, jolloin mies oli lähtenyt ennen lapsen heräämistä eikä tullut kotiin, ennen kuin lapsi oli jo nukkumassa.
Miehelle taisi olla jonkinlainen herätys, kun kerran hänen kotiintullessaan silloin ehkä parivuotias lapsi hihkui innoissaan: "Isi tuli käymään!" Kai hän siitä tajusi, että on ollut liikaa pois, kun lapsiparka ei edes tajua isän asuvan meillä. Mutta meni siinä silti vielä jonkin verran aikaa, ennen kuin isän ja tyttären suhde läheni enemmän ja heillä alkoi olla kahdenkeskisiä juttuja. Kaksistaan kävivät hiihtämässä ja pyöräilemässä ja päivällispöydässä kävivät mielenkiintoisia keskusteluita aiheista, joihin en pystynyt osallistumaan, kun en samanlainen lukutoukka ole ja yleissivistyksessäni on ammottavia aukkoja.
Lukion aikana tytär nörttiytyi ja sen myötä hänellä alkoi olla isänsä kanssa myös ohjelmointiin liittyviä keskusteluita ja näitä ammatillisia keskusteluita he käyvät välillä vieläkin nyt kun tytär on jo aikuinen (tai itse asiassa 22, täyttää 23 loppuvuodesta).
Kyllä minä itkin monet kerrat, kun mies tuli niin myöhään kotiin, mutta kyllä meillä myös oli sellaista mukavaa perheen yhdessäoloa silloinkin, kun lapsi oli ihan pieni. Ja todella iloinen olen siitä, että mies löysi sitten myöhemmin oman tapansa olla isä ja löysi ne yhteiset jutut, mitä tekivät sitten lapsen kanssa. Meillä oli ulkomaanreissuillakin välillä sellaista, että mies ja tyttö menee into piukkaja johonkin museoon ja minä jään hotellille notkumaan, kun en jaksanut innostua museosta :-) Vastaavasti mies jäi kotiin, kun minä menin tytön kanssa Madonnan tai Imagine Dragonsin konserttiin :-) Mutta Ed Sheeranin konserttiin, joka oli Tallinnassa, mentiin koko perhe <3
Ihana tarina. Onnellinen loppu, vaikka nainen hylättiin yksin lapsen kanssa ja mies tekee mitä huvittaa. Tarinan opetus: naisen kannattaa nöyrtyä, lopussa kiitos seisoo.
Onko tarinasi tosi vai keksitty? Ainakin osia tuosta jutusta on ollut palstalla ennenkin.
Minua aina raivostuttaa lukea näistä pikkulapsi perheistä, joissa isä painaa helkatin pitkää päivää silloin, kun lapsi on ihan pieni ja äiti hoitamassa sitä kotona. Siis juuri silloin, kun nainen tarvitsisi kaiken sen tuen ja avun uuden ihmistaiven kanssa. Joo joo raha raha, mutta kyllä se aika ja läsnäolo on tuossa vaiheessa silti akuutisti tärkein asia, kuin iso massi.
Minä taas ihmettelen, kun täällä jotkut kertovat, kuinka miehet joutuvat tekemään helv..pitkää päivää. Miten se on työsuhteessa edes mahdollista? Vai tehdäänkö ne ilman palkkaa?
Ylitöitä jokaisessa yrityksessä viranomaiset valvovat, sanktion uhalla ja jo laki velvoittaa ne ilmoittamaan vuosittain. Maksimi määrä on 250h/v joka tarkoittaa n. 20h/kk ja 5h/viikossa eli tunti päivässä. Ja vain poikkeusluvalla voi sen ylittää, jos yhteiskunnallinen etu sitä vaatii.
Ihanko oikeasti moni yritys tietoisesti ottaa riskin ja tietoisesti syyllistyy rikokseen ja on valmis ottamaan riskin kymppitonnien sanktiotioista kun lähes jokainen mies tuntuu tekevän pitkää työpäivää vai onko todellisuus toinen ja nämä miehet maleksivat työpaikalla ja viettävät vapaa-aikaansa työssä ja ilman mitään korvausta tai palkkaa. Sitäkin on ollut miesvaltaisilla aloilla, sekin on nähty, ettei kotiin lähteminen kiinnosta, vaan maleksitaan työpaikoilla.
Suorittavalla portaalla noin. Kun noustaan tikapuita ylöspäin niin ei välttämättä ole ylitöitä eikä säännöllistä työaikaakaan. Ei siinä useinkaan maleksimisesta ole kyse. Esim omalla alalla ihan tavallista että jos haluaa urallaan edetä niin tunteja ei paljon lasketa. Osakkaaksi kun pääsee niin joutaa golfaamaan paremminkin. Tosin nuoremmat sukupolvet kai vähän fiksumpia eli muutosta on ehkä tulossa, mutta hitaasti.
Ai putkimiehillä sitten ei? Mies vaikuttaa olevan pyrkyri, perustyöt tehdään virallisella työajalla. Ne hallinnon puolen asiat sitten omalla ajalla, ja kulutetaan aika työpaikalla ns. huvikseen, näytetään työnantajalle, ettei ole kiire kotiin vaan ollaan niin niin sitoutunut työntekijä. Eikä sinne kotisirkukseen todellakaan ole kiirekään.
AP, ei missään nimessä opiskelua miehen toiveiden mukaisesti kaupalliselle alalle. Ei missään nimessä töihin miehen firmaan ennen kuin se todella on kannattava, eli ei luultavasti tulevien kymmenen vuoden aikana. Ja tosiaan, oma yritys tarkoittaa ettei miestä varsinkaan alkuvuosina näy kotona tuotakaan vähää.
Ja tuo lastenhoitoapu, ei sukulaiset ole mitään ilmaisia lastenvahteja, joille muksut, varsinkaan vauvan voi tuosta noin vain työntää. Äitisi on tehnyt erittäin hyvän valinnan, kertonut sinulle jo etukäteen mielipiteensä, joka näin jälkikäteen ajatellen taisi olla aivan oikea, ja antaa teidän nyt itse selvittää sotkunne, jotka itse olette aiheuttaneet. Tekemällä oppii, ja useimmiten paras oppi tulee kantapään kautta.
Miten luulet että sinun onnistuu yhdistää opiskelu ja lapset kun et saa mieheltä mitään apuja? Ei se mies taikaistusta muutu jos ei nytkään auta ja vietä aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä noilla raksa-alan rivimiehillä on kiirekotiin töistä, ei sinne huvikseen jäädä ilmaiseksi heilumaan jos ei kotioloja vältellä. Kukaan yrittäjä ei huvikseen maksa ylitöistä ekstraa perus putkiasentajalle.
Vierailija kirjoitti:
Ja teit tämän älykääpiön kanssa vielä toisenkin lapsen
Miksi?
En ymmärrä tollasia ihmisiä. Asia tuli varmaan selville jo ekan lapsen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin äsken miehen työntävän lastenrattaita, koira hihnassa ja itse juoksi 😲 Siinä oiva ajanhallinta. Se ole ku tehdä 🤗
Me itseasiassa säästetään sellasiin kunnon juoksurattaisiin (miehen idea), mutta ne on vaan niin hirveän kalliita, kun halutaan sellaset, johon mahtuu kaksi
Oliko miehesi ehdotus,että sinä voit sitten lasten kanssa juosta ja hänen ei tarvitse kokea syyllisyyttä siitä,ettei annan sinulle järkevään aikaan lenkkeily mahdollisuutta? Koska miehellä on jo niin paljon harrastuksia,kisamatkoja ym hän voi pitää golfit ym tauolla sen aikaa,että saatte rattaat hommattua. Mutta,kerro miehellesi, että mies on se joka rattaiden kanssa juoksee joten ostaa miehelle mieluisat. Sinä olet todellakin ansainnut oman aikasi edes lenkkeillessä! Ja kun mies on kesälomalla,omat oman viikonlopun ja lähdet lomailemaan!
Juu, säästetään sellaisiin tosi hyviin (ja kalliisiin) juoksurattaisiin, joiden kanssa mies voisi juosta. Ja miehelle ei huonot kelpaa.
Minähän juoksen vaikka niiden nykyisten kirppikseltä ostettujen perusrattaiden kanssa, jos on tarve.
Ap
Miehen pelkkä pyörä on maksanut monta tonnia jos thriathlonia harrastaa. Saati vaattett ja varusteet. Varmasti löytyy rahaa rattaisiinkin.
Triathlon kamat on vimpan päälle, mutta esim pyörä ja märkäpuku on muutaman vuoden vanha ja vielä miehen vanhempien ostamia. Pienempää toki (uusia lenkkareita) on tarvinnut jo itse ostaa
Miehen vanhemmat tukee harrastusta muutenkin edelleen maksamalla esim kisamaksut ja kisapaikkakunnalla yöpymiset ennen kisaa
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin äsken miehen työntävän lastenrattaita, koira hihnassa ja itse juoksi 😲 Siinä oiva ajanhallinta. Se ole ku tehdä 🤗
Me itseasiassa säästetään sellasiin kunnon juoksurattaisiin (miehen idea), mutta ne on vaan niin hirveän kalliita, kun halutaan sellaset, johon mahtuu kaksi
Oliko miehesi ehdotus,että sinä voit sitten lasten kanssa juosta ja hänen ei tarvitse kokea syyllisyyttä siitä,ettei annan sinulle järkevään aikaan lenkkeily mahdollisuutta? Koska miehellä on jo niin paljon harrastuksia,kisamatkoja ym hän voi pitää golfit ym tauolla sen aikaa,että saatte rattaat hommattua. Mutta,kerro miehellesi, että mies on se joka rattaiden kanssa juoksee joten ostaa miehelle mieluisat. Sinä olet todellakin ansainnut oman aikasi edes lenkkeillessä! Ja kun mies on kesälomalla,omat oman viikonlopun ja lähdet lomailemaan!
Juu, säästetään sellaisiin tosi hyviin (ja kalliisiin) juoksurattaisiin, joiden kanssa mies voisi juosta. Ja miehelle ei huonot kelpaa.
Minähän juoksen vaikka niiden nykyisten kirppikseltä ostettujen perusrattaiden kanssa, jos on tarve.
Ap
Miehen pelkkä pyörä on maksanut monta tonnia jos thriathlonia harrastaa. Saati vaattett ja varusteet. Varmasti löytyy rahaa rattaisiinkin.
Triathlon kamat on vimpan päälle, mutta esim pyörä ja märkäpuku on muutaman vuoden vanha ja vielä miehen vanhempien ostamia. Pienempää toki (uusia lenkkareita) on tarvinnut jo itse ostaa
Miehen vanhemmat tukee harrastusta muutenkin edelleen maksamalla esim kisamaksut ja kisapaikkakunnalla yöpymiset ennen kisaa
Ap
Aikuiselle miehelle? Huhhuh. No kai voivat samantien sitten maksaa lastenhoitajankin. Eikä se että ovat vanhempia niistä halpoja tee, harrastus maksaa useita tonneja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näitä vapaaehtoisia Mattija tarvittaisiin paljon enemmän, jotka voisivat näyttää isänmallia lapsille, kun nykyään monet lapsen biologiset isät joutuvat tekemään 120h työviikkoa.
Kisareissuille mukaan lasten kanssa. Golfin voi lopettaa koska pitähän lepopäivät ehtiä pitämään noin vaativassa lajissa. Avovesiuintia treenatessa rannalle mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin äsken miehen työntävän lastenrattaita, koira hihnassa ja itse juoksi 😲 Siinä oiva ajanhallinta. Se ole ku tehdä 🤗
Me itseasiassa säästetään sellasiin kunnon juoksurattaisiin (miehen idea), mutta ne on vaan niin hirveän kalliita, kun halutaan sellaset, johon mahtuu kaksi
Oliko miehesi ehdotus,että sinä voit sitten lasten kanssa juosta ja hänen ei tarvitse kokea syyllisyyttä siitä,ettei annan sinulle järkevään aikaan lenkkeily mahdollisuutta? Koska miehellä on jo niin paljon harrastuksia,kisamatkoja ym hän voi pitää golfit ym tauolla sen aikaa,että saatte rattaat hommattua. Mutta,kerro miehellesi, että mies on se joka rattaiden kanssa juoksee joten ostaa miehelle mieluisat. Sinä olet todellakin ansainnut oman aikasi edes lenkkeillessä! Ja kun mies on kesälomalla,omat oman viikonlopun ja lähdet lomailemaan!
Juu, säästetään sellaisiin tosi hyviin (ja kalliisiin) juoksurattaisiin, joiden kanssa mies voisi juosta. Ja miehelle ei huonot kelpaa.
Minähän juoksen vaikka niiden nykyisten kirppikseltä ostettujen perusrattaiden kanssa, jos on tarve.
Ap
Miehen pelkkä pyörä on maksanut monta tonnia jos thriathlonia harrastaa. Saati vaattett ja varusteet. Varmasti löytyy rahaa rattaisiinkin.
Triathlon kamat on vimpan päälle, mutta esim pyörä ja märkäpuku on muutaman vuoden vanha ja vielä miehen vanhempien ostamia. Pienempää toki (uusia lenkkareita) on tarvinnut jo itse ostaa
Miehen vanhemmat tukee harrastusta muutenkin edelleen maksamalla esim kisamaksut ja kisapaikkakunnalla yöpymiset ennen kisaa
Ap
Maksaako he myös pyörän huollot ja vaatteet. Niihinkin uppoaa iso summa vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko te kaikki muut oikeesti osannut keskustella läpi kaikki ajatukset lastenhoidon vastuiden jakamisesta, töiden ja harrastusten määrästä, molempien omasta ajasta jne etukäteen ennen lasten syntymää?
Miten sen osaa tehdä kun ei oo mitään ymmärrystä millaista se lapsiperheen elämä on?
Ei me osattu.Ap
Me oltiin jo 29 ja 31 kun tutustuttiin ja jo ennen ensimmäisiä treffejä keskusteltiin siitä, miten halutaan hoitaa lapset. Tai tuo oli sellainen arvokeskustelu mitä käytiin, ei siinä vaiheessa ollut mitään treffejä edes tiedossa. Mutta molemmat oltiin sillä kannalla, että ei niitä lapsia kovin pienenä päiväkotiin laiteta.
Minä koin tuon keskustelun melkeinpä riidanhaluisena miehen osalta, mutta ilmeisesti hän vain testaili. Häneen teki vaikutuksen, että minulla oli mielipiteitä ja osasin perustella ne ja niin hän pyysi minut treffeille. Seurusteluaikoina toki tuli kummankin ajankäyttö tutuksi, ei meillä kummallakaan ollut mitään aikaavieviä harrastuksia, jotka olisivat pitäneet poissa kotoa. Nyhjäsimme enempi tietokoneella ja kävimme välillä kävelyllä.
Meillä on vain yksi lapsi ja hoidin hänet pitkälti ja mies teki töissä pitkää päivää. Kotiin tullessaan hän sentään teki meille ruokaa ja kun lapsi oli taapero, mies piti häntä lonkalla kantoliinassa samalla kun hän kokkaili. Lapsi kurkki siinä innostuneena miehen tekemisiä. Mutta mies teki kyllä töissä pitkää päivää ja liian usein oli niitä päiviä, jolloin mies oli lähtenyt ennen lapsen heräämistä eikä tullut kotiin, ennen kuin lapsi oli jo nukkumassa.
Miehelle taisi olla jonkinlainen herätys, kun kerran hänen kotiintullessaan silloin ehkä parivuotias lapsi hihkui innoissaan: "Isi tuli käymään!" Kai hän siitä tajusi, että on ollut liikaa pois, kun lapsiparka ei edes tajua isän asuvan meillä. Mutta meni siinä silti vielä jonkin verran aikaa, ennen kuin isän ja tyttären suhde läheni enemmän ja heillä alkoi olla kahdenkeskisiä juttuja. Kaksistaan kävivät hiihtämässä ja pyöräilemässä ja päivällispöydässä kävivät mielenkiintoisia keskusteluita aiheista, joihin en pystynyt osallistumaan, kun en samanlainen lukutoukka ole ja yleissivistyksessäni on ammottavia aukkoja.
Lukion aikana tytär nörttiytyi ja sen myötä hänellä alkoi olla isänsä kanssa myös ohjelmointiin liittyviä keskusteluita ja näitä ammatillisia keskusteluita he käyvät välillä vieläkin nyt kun tytär on jo aikuinen (tai itse asiassa 22, täyttää 23 loppuvuodesta).
Kyllä minä itkin monet kerrat, kun mies tuli niin myöhään kotiin, mutta kyllä meillä myös oli sellaista mukavaa perheen yhdessäoloa silloinkin, kun lapsi oli ihan pieni. Ja todella iloinen olen siitä, että mies löysi sitten myöhemmin oman tapansa olla isä ja löysi ne yhteiset jutut, mitä tekivät sitten lapsen kanssa. Meillä oli ulkomaanreissuillakin välillä sellaista, että mies ja tyttö menee into piukkaja johonkin museoon ja minä jään hotellille notkumaan, kun en jaksanut innostua museosta :-) Vastaavasti mies jäi kotiin, kun minä menin tytön kanssa Madonnan tai Imagine Dragonsin konserttiin :-) Mutta Ed Sheeranin konserttiin, joka oli Tallinnassa, mentiin koko perhe <3
Ihana tarina. Onnellinen loppu, vaikka nainen hylättiin yksin lapsen kanssa ja mies tekee mitä huvittaa. Tarinan opetus: naisen kannattaa nöyrtyä, lopussa kiitos seisoo.
Onko tarinasi tosi vai keksitty? Ainakin osia tuosta jutusta on ollut palstalla ennenkin.
Minua aina raivostuttaa lukea näistä pikkulapsi perheistä, joissa isä painaa helkatin pitkää päivää silloin, kun lapsi on ihan pieni ja äiti hoitamassa sitä kotona. Siis juuri silloin, kun nainen tarvitsisi kaiken sen tuen ja avun uuden ihmistaiven kanssa. Joo joo raha raha, mutta kyllä se aika ja läsnäolo on tuossa vaiheessa silti akuutisti tärkein asia, kuin iso massi.
Minä taas ihmettelen, kun täällä jotkut kertovat, kuinka miehet joutuvat tekemään helv..pitkää päivää. Miten se on työsuhteessa edes mahdollista? Vai tehdäänkö ne ilman palkkaa?
Ylitöitä jokaisessa yrityksessä viranomaiset valvovat, sanktion uhalla ja jo laki velvoittaa ne ilmoittamaan vuosittain. Maksimi määrä on 250h/v joka tarkoittaa n. 20h/kk ja 5h/viikossa eli tunti päivässä. Ja vain poikkeusluvalla voi sen ylittää, jos yhteiskunnallinen etu sitä vaatii.
Ihanko oikeasti moni yritys tietoisesti ottaa riskin ja tietoisesti syyllistyy rikokseen ja on valmis ottamaan riskin kymppitonnien sanktiotioista kun lähes jokainen mies tuntuu tekevän pitkää työpäivää vai onko todellisuus toinen ja nämä miehet maleksivat työpaikalla ja viettävät vapaa-aikaansa työssä ja ilman mitään korvausta tai palkkaa. Sitäkin on ollut miesvaltaisilla aloilla, sekin on nähty, ettei kotiin lähteminen kiinnosta, vaan maleksitaan työpaikoilla.
Suorittavalla portaalla noin. Kun noustaan tikapuita ylöspäin niin ei välttämättä ole ylitöitä eikä säännöllistä työaikaakaan. Ei siinä useinkaan maleksimisesta ole kyse. Esim omalla alalla ihan tavallista että jos haluaa urallaan edetä niin tunteja ei paljon lasketa. Osakkaaksi kun pääsee niin joutaa golfaamaan paremminkin. Tosin nuoremmat sukupolvet kai vähän fiksumpia eli muutosta on ehkä tulossa, mutta hitaasti.
Ai putkimiehillä sitten ei? Mies vaikuttaa olevan pyrkyri, perustyöt tehdään virallisella työajalla. Ne hallinnon puolen asiat sitten omalla ajalla, ja kulutetaan aika työpaikalla ns. huvikseen, näytetään työnantajalle, ettei ole kiire kotiin vaan ollaan niin niin sitoutunut työntekijä. Eikä sinne kotisirkukseen todellakaan ole kiirekään.
AP, ei missään nimessä opiskelua miehen toiveiden mukaisesti kaupalliselle alalle. Ei missään nimessä töihin miehen firmaan ennen kuin se todella on kannattava, eli ei luultavasti tulevien kymmenen vuoden aikana. Ja tosiaan, oma yritys tarkoittaa ettei miestä varsinkaan alkuvuosina näy kotona tuotakaan vähää.
Ja tuo lastenhoitoapu, ei sukulaiset ole mitään ilmaisia lastenvahteja, joille muksut, varsinkaan vauvan voi tuosta noin vain työntää. Äitisi on tehnyt erittäin hyvän valinnan, kertonut sinulle jo etukäteen mielipiteensä, joka näin jälkikäteen ajatellen taisi olla aivan oikea, ja antaa teidän nyt itse selvittää sotkunne, jotka itse olette aiheuttaneet. Tekemällä oppii, ja useimmiten paras oppi tulee kantapään kautta.
No joo, äiti teki selväksi, että hänestä teen virheen. Teki selväksi jo odotusaikana, että häntä on sitten turha pyytää apuun, kun arki käy raskaaksi. Ja nyt periaatteen naisena toteuttaa sitä.
No jos jotain olen jo nyt päättänyt, niin sen, että tulevaisuudessa vaikka omat lapset tekisi minusta vääriä päätöksiä, niin mä olen heidän tukena aina. En ikinä hylkää heitä selviytymään itsekseen
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko te kaikki muut oikeesti osannut keskustella läpi kaikki ajatukset lastenhoidon vastuiden jakamisesta, töiden ja harrastusten määrästä, molempien omasta ajasta jne etukäteen ennen lasten syntymää?
Miten sen osaa tehdä kun ei oo mitään ymmärrystä millaista se lapsiperheen elämä on?
Ei me osattu.Ap
Me oltiin jo 29 ja 31 kun tutustuttiin ja jo ennen ensimmäisiä treffejä keskusteltiin siitä, miten halutaan hoitaa lapset. Tai tuo oli sellainen arvokeskustelu mitä käytiin, ei siinä vaiheessa ollut mitään treffejä edes tiedossa. Mutta molemmat oltiin sillä kannalla, että ei niitä lapsia kovin pienenä päiväkotiin laiteta.
Minä koin tuon keskustelun melkeinpä riidanhaluisena miehen osalta, mutta ilmeisesti hän vain testaili. Häneen teki vaikutuksen, että minulla oli mielipiteitä ja osasin perustella ne ja niin hän pyysi minut treffeille. Seurusteluaikoina toki tuli kummankin ajankäyttö tutuksi, ei meillä kummallakaan ollut mitään aikaavieviä harrastuksia, jotka olisivat pitäneet poissa kotoa. Nyhjäsimme enempi tietokoneella ja kävimme välillä kävelyllä.
Meillä on vain yksi lapsi ja hoidin hänet pitkälti ja mies teki töissä pitkää päivää. Kotiin tullessaan hän sentään teki meille ruokaa ja kun lapsi oli taapero, mies piti häntä lonkalla kantoliinassa samalla kun hän kokkaili. Lapsi kurkki siinä innostuneena miehen tekemisiä. Mutta mies teki kyllä töissä pitkää päivää ja liian usein oli niitä päiviä, jolloin mies oli lähtenyt ennen lapsen heräämistä eikä tullut kotiin, ennen kuin lapsi oli jo nukkumassa.
Miehelle taisi olla jonkinlainen herätys, kun kerran hänen kotiintullessaan silloin ehkä parivuotias lapsi hihkui innoissaan: "Isi tuli käymään!" Kai hän siitä tajusi, että on ollut liikaa pois, kun lapsiparka ei edes tajua isän asuvan meillä. Mutta meni siinä silti vielä jonkin verran aikaa, ennen kuin isän ja tyttären suhde läheni enemmän ja heillä alkoi olla kahdenkeskisiä juttuja. Kaksistaan kävivät hiihtämässä ja pyöräilemässä ja päivällispöydässä kävivät mielenkiintoisia keskusteluita aiheista, joihin en pystynyt osallistumaan, kun en samanlainen lukutoukka ole ja yleissivistyksessäni on ammottavia aukkoja.
Lukion aikana tytär nörttiytyi ja sen myötä hänellä alkoi olla isänsä kanssa myös ohjelmointiin liittyviä keskusteluita ja näitä ammatillisia keskusteluita he käyvät välillä vieläkin nyt kun tytär on jo aikuinen (tai itse asiassa 22, täyttää 23 loppuvuodesta).
Kyllä minä itkin monet kerrat, kun mies tuli niin myöhään kotiin, mutta kyllä meillä myös oli sellaista mukavaa perheen yhdessäoloa silloinkin, kun lapsi oli ihan pieni. Ja todella iloinen olen siitä, että mies löysi sitten myöhemmin oman tapansa olla isä ja löysi ne yhteiset jutut, mitä tekivät sitten lapsen kanssa. Meillä oli ulkomaanreissuillakin välillä sellaista, että mies ja tyttö menee into piukkaja johonkin museoon ja minä jään hotellille notkumaan, kun en jaksanut innostua museosta :-) Vastaavasti mies jäi kotiin, kun minä menin tytön kanssa Madonnan tai Imagine Dragonsin konserttiin :-) Mutta Ed Sheeranin konserttiin, joka oli Tallinnassa, mentiin koko perhe <3
Ihana tarina. Onnellinen loppu, vaikka nainen hylättiin yksin lapsen kanssa ja mies tekee mitä huvittaa. Tarinan opetus: naisen kannattaa nöyrtyä, lopussa kiitos seisoo.
Onko tarinasi tosi vai keksitty? Ainakin osia tuosta jutusta on ollut palstalla ennenkin.
Minua aina raivostuttaa lukea näistä pikkulapsi perheistä, joissa isä painaa helkatin pitkää päivää silloin, kun lapsi on ihan pieni ja äiti hoitamassa sitä kotona. Siis juuri silloin, kun nainen tarvitsisi kaiken sen tuen ja avun uuden ihmistaiven kanssa. Joo joo raha raha, mutta kyllä se aika ja läsnäolo on tuossa vaiheessa silti akuutisti tärkein asia, kuin iso massi.
Minä taas ihmettelen, kun täällä jotkut kertovat, kuinka miehet joutuvat tekemään helv..pitkää päivää. Miten se on työsuhteessa edes mahdollista? Vai tehdäänkö ne ilman palkkaa?
Ylitöitä jokaisessa yrityksessä viranomaiset valvovat, sanktion uhalla ja jo laki velvoittaa ne ilmoittamaan vuosittain. Maksimi määrä on 250h/v joka tarkoittaa n. 20h/kk ja 5h/viikossa eli tunti päivässä. Ja vain poikkeusluvalla voi sen ylittää, jos yhteiskunnallinen etu sitä vaatii.
Ihanko oikeasti moni yritys tietoisesti ottaa riskin ja tietoisesti syyllistyy rikokseen ja on valmis ottamaan riskin kymppitonnien sanktiotioista kun lähes jokainen mies tuntuu tekevän pitkää työpäivää vai onko todellisuus toinen ja nämä miehet maleksivat työpaikalla ja viettävät vapaa-aikaansa työssä ja ilman mitään korvausta tai palkkaa. Sitäkin on ollut miesvaltaisilla aloilla, sekin on nähty, ettei kotiin lähteminen kiinnosta, vaan maleksitaan työpaikoilla.
Suorittavalla portaalla noin. Kun noustaan tikapuita ylöspäin niin ei välttämättä ole ylitöitä eikä säännöllistä työaikaakaan. Ei siinä useinkaan maleksimisesta ole kyse. Esim omalla alalla ihan tavallista että jos haluaa urallaan edetä niin tunteja ei paljon lasketa. Osakkaaksi kun pääsee niin joutaa golfaamaan paremminkin. Tosin nuoremmat sukupolvet kai vähän fiksumpia eli muutosta on ehkä tulossa, mutta hitaasti.
Ai putkimiehillä sitten ei? Mies vaikuttaa olevan pyrkyri, perustyöt tehdään virallisella työajalla. Ne hallinnon puolen asiat sitten omalla ajalla, ja kulutetaan aika työpaikalla ns. huvikseen, näytetään työnantajalle, ettei ole kiire kotiin vaan ollaan niin niin sitoutunut työntekijä. Eikä sinne kotisirkukseen todellakaan ole kiirekään.
AP, ei missään nimessä opiskelua miehen toiveiden mukaisesti kaupalliselle alalle. Ei missään nimessä töihin miehen firmaan ennen kuin se todella on kannattava, eli ei luultavasti tulevien kymmenen vuoden aikana. Ja tosiaan, oma yritys tarkoittaa ettei miestä varsinkaan alkuvuosina näy kotona tuotakaan vähää.
Ja tuo lastenhoitoapu, ei sukulaiset ole mitään ilmaisia lastenvahteja, joille muksut, varsinkaan vauvan voi tuosta noin vain työntää. Äitisi on tehnyt erittäin hyvän valinnan, kertonut sinulle jo etukäteen mielipiteensä, joka näin jälkikäteen ajatellen taisi olla aivan oikea, ja antaa teidän nyt itse selvittää sotkunne, jotka itse olette aiheuttaneet. Tekemällä oppii, ja useimmiten paras oppi tulee kantapään kautta.
No joo, äiti teki selväksi, että hänestä teen virheen. Teki selväksi jo odotusaikana, että häntä on sitten turha pyytää apuun, kun arki käy raskaaksi. Ja nyt periaatteen naisena toteuttaa sitä.
No jos jotain olen jo nyt päättänyt, niin sen, että tulevaisuudessa vaikka omat lapset tekisi minusta vääriä päätöksiä, niin mä olen heidän tukena aina. En ikinä hylkää heitä selviytymään itsekseen
Ap
Äitisi on viisas nainen. Nyt sitten nöyränä palvelet miestäsi ja hoidat lapset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko te kaikki muut oikeesti osannut keskustella läpi kaikki ajatukset lastenhoidon vastuiden jakamisesta, töiden ja harrastusten määrästä, molempien omasta ajasta jne etukäteen ennen lasten syntymää?
Miten sen osaa tehdä kun ei oo mitään ymmärrystä millaista se lapsiperheen elämä on?
Ei me osattu.Ap
Me oltiin jo 29 ja 31 kun tutustuttiin ja jo ennen ensimmäisiä treffejä keskusteltiin siitä, miten halutaan hoitaa lapset. Tai tuo oli sellainen arvokeskustelu mitä käytiin, ei siinä vaiheessa ollut mitään treffejä edes tiedossa. Mutta molemmat oltiin sillä kannalla, että ei niitä lapsia kovin pienenä päiväkotiin laiteta.
Minä koin tuon keskustelun melkeinpä riidanhaluisena miehen osalta, mutta ilmeisesti hän vain testaili. Häneen teki vaikutuksen, että minulla oli mielipiteitä ja osasin perustella ne ja niin hän pyysi minut treffeille. Seurusteluaikoina toki tuli kummankin ajankäyttö tutuksi, ei meillä kummallakaan ollut mitään aikaavieviä harrastuksia, jotka olisivat pitäneet poissa kotoa. Nyhjäsimme enempi tietokoneella ja kävimme välillä kävelyllä.
Meillä on vain yksi lapsi ja hoidin hänet pitkälti ja mies teki töissä pitkää päivää. Kotiin tullessaan hän sentään teki meille ruokaa ja kun lapsi oli taapero, mies piti häntä lonkalla kantoliinassa samalla kun hän kokkaili. Lapsi kurkki siinä innostuneena miehen tekemisiä. Mutta mies teki kyllä töissä pitkää päivää ja liian usein oli niitä päiviä, jolloin mies oli lähtenyt ennen lapsen heräämistä eikä tullut kotiin, ennen kuin lapsi oli jo nukkumassa.
Miehelle taisi olla jonkinlainen herätys, kun kerran hänen kotiintullessaan silloin ehkä parivuotias lapsi hihkui innoissaan: "Isi tuli käymään!" Kai hän siitä tajusi, että on ollut liikaa pois, kun lapsiparka ei edes tajua isän asuvan meillä. Mutta meni siinä silti vielä jonkin verran aikaa, ennen kuin isän ja tyttären suhde läheni enemmän ja heillä alkoi olla kahdenkeskisiä juttuja. Kaksistaan kävivät hiihtämässä ja pyöräilemässä ja päivällispöydässä kävivät mielenkiintoisia keskusteluita aiheista, joihin en pystynyt osallistumaan, kun en samanlainen lukutoukka ole ja yleissivistyksessäni on ammottavia aukkoja.
Lukion aikana tytär nörttiytyi ja sen myötä hänellä alkoi olla isänsä kanssa myös ohjelmointiin liittyviä keskusteluita ja näitä ammatillisia keskusteluita he käyvät välillä vieläkin nyt kun tytär on jo aikuinen (tai itse asiassa 22, täyttää 23 loppuvuodesta).
Kyllä minä itkin monet kerrat, kun mies tuli niin myöhään kotiin, mutta kyllä meillä myös oli sellaista mukavaa perheen yhdessäoloa silloinkin, kun lapsi oli ihan pieni. Ja todella iloinen olen siitä, että mies löysi sitten myöhemmin oman tapansa olla isä ja löysi ne yhteiset jutut, mitä tekivät sitten lapsen kanssa. Meillä oli ulkomaanreissuillakin välillä sellaista, että mies ja tyttö menee into piukkaja johonkin museoon ja minä jään hotellille notkumaan, kun en jaksanut innostua museosta :-) Vastaavasti mies jäi kotiin, kun minä menin tytön kanssa Madonnan tai Imagine Dragonsin konserttiin :-) Mutta Ed Sheeranin konserttiin, joka oli Tallinnassa, mentiin koko perhe <3
Ihana tarina. Onnellinen loppu, vaikka nainen hylättiin yksin lapsen kanssa ja mies tekee mitä huvittaa. Tarinan opetus: naisen kannattaa nöyrtyä, lopussa kiitos seisoo.
Onko tarinasi tosi vai keksitty? Ainakin osia tuosta jutusta on ollut palstalla ennenkin.
Minua aina raivostuttaa lukea näistä pikkulapsi perheistä, joissa isä painaa helkatin pitkää päivää silloin, kun lapsi on ihan pieni ja äiti hoitamassa sitä kotona. Siis juuri silloin, kun nainen tarvitsisi kaiken sen tuen ja avun uuden ihmistaiven kanssa. Joo joo raha raha, mutta kyllä se aika ja läsnäolo on tuossa vaiheessa silti akuutisti tärkein asia, kuin iso massi.
Minä taas ihmettelen, kun täällä jotkut kertovat, kuinka miehet joutuvat tekemään helv..pitkää päivää. Miten se on työsuhteessa edes mahdollista? Vai tehdäänkö ne ilman palkkaa?
Ylitöitä jokaisessa yrityksessä viranomaiset valvovat, sanktion uhalla ja jo laki velvoittaa ne ilmoittamaan vuosittain. Maksimi määrä on 250h/v joka tarkoittaa n. 20h/kk ja 5h/viikossa eli tunti päivässä. Ja vain poikkeusluvalla voi sen ylittää, jos yhteiskunnallinen etu sitä vaatii.
Ihanko oikeasti moni yritys tietoisesti ottaa riskin ja tietoisesti syyllistyy rikokseen ja on valmis ottamaan riskin kymppitonnien sanktiotioista kun lähes jokainen mies tuntuu tekevän pitkää työpäivää vai onko todellisuus toinen ja nämä miehet maleksivat työpaikalla ja viettävät vapaa-aikaansa työssä ja ilman mitään korvausta tai palkkaa. Sitäkin on ollut miesvaltaisilla aloilla, sekin on nähty, ettei kotiin lähteminen kiinnosta, vaan maleksitaan työpaikoilla.
Suorittavalla portaalla noin. Kun noustaan tikapuita ylöspäin niin ei välttämättä ole ylitöitä eikä säännöllistä työaikaakaan. Ei siinä useinkaan maleksimisesta ole kyse. Esim omalla alalla ihan tavallista että jos haluaa urallaan edetä niin tunteja ei paljon lasketa. Osakkaaksi kun pääsee niin joutaa golfaamaan paremminkin. Tosin nuoremmat sukupolvet kai vähän fiksumpia eli muutosta on ehkä tulossa, mutta hitaasti.
Ai putkimiehillä sitten ei? Mies vaikuttaa olevan pyrkyri, perustyöt tehdään virallisella työajalla. Ne hallinnon puolen asiat sitten omalla ajalla, ja kulutetaan aika työpaikalla ns. huvikseen, näytetään työnantajalle, ettei ole kiire kotiin vaan ollaan niin niin sitoutunut työntekijä. Eikä sinne kotisirkukseen todellakaan ole kiirekään.
AP, ei missään nimessä opiskelua miehen toiveiden mukaisesti kaupalliselle alalle. Ei missään nimessä töihin miehen firmaan ennen kuin se todella on kannattava, eli ei luultavasti tulevien kymmenen vuoden aikana. Ja tosiaan, oma yritys tarkoittaa ettei miestä varsinkaan alkuvuosina näy kotona tuotakaan vähää.
Ja tuo lastenhoitoapu, ei sukulaiset ole mitään ilmaisia lastenvahteja, joille muksut, varsinkaan vauvan voi tuosta noin vain työntää. Äitisi on tehnyt erittäin hyvän valinnan, kertonut sinulle jo etukäteen mielipiteensä, joka näin jälkikäteen ajatellen taisi olla aivan oikea, ja antaa teidän nyt itse selvittää sotkunne, jotka itse olette aiheuttaneet. Tekemällä oppii, ja useimmiten paras oppi tulee kantapään kautta.
No joo, äiti teki selväksi, että hänestä teen virheen. Teki selväksi jo odotusaikana, että häntä on sitten turha pyytää apuun, kun arki käy raskaaksi. Ja nyt periaatteen naisena toteuttaa sitä.
No jos jotain olen jo nyt päättänyt, niin sen, että tulevaisuudessa vaikka omat lapset tekisi minusta vääriä päätöksiä, niin mä olen heidän tukena aina. En ikinä hylkää heitä selviytymään itsekseen
Ap
Lasten teossa nuorena ei ole mitään vikaa, ehtii sitä kouluttautua ja käydä töissä ihan tarpeeksi lopun elämää. Mutta jotta se toimii siihen tarvitsee myös sen isän panoksen. Nyt se puuttuu. Eikä takuulla helpota kun opiskelut alkaa tai menet töihin.
T. kasikymppinen setä, jonka oma vaimo hoisi vikisemättä nyrkin ja hellan välissä neljä muksua maailmalle. Kertaakaan en omista menoistani perheen vuoksi tinkinyt!