Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kehopositiivisuus surettaa personal trainer Sara Kivimäkeä, 47 "On pelottavaa, että huomattavasta ylipainosta on tehty normi"

Vierailija
13.06.2023 |

https://www.ksml.fi/uutissuomalainen

Ihanaa, vihdoin joku puhuu ääneen!

Kyseessä on niin järkyttävän vaarallinen kansantauti, että nyt ihan oikeasti hyssyttelyn sen ympärillä täytyy loppua.

Kehopositiivisuus terminäkin saa Kivimäen surulliseksi.

En jaksa katsella itselleen valehtelua ja kieroilua. Ihmisen täytyisi tunnustaa itselleen, että on huijannut itseään ja liikkuu liian vähän ja syö liian paljon.

https://www.ksml.fi/uutissuomalainen/5996687

Kommentit (2017)

Vierailija
1961/2017 |
21.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka ylipainoisia mammoja miten kiukuttaisu, tämä kehopositiivisuus on huono asia

Siis se, että hyväksyy itsensä sellaisena kuin on, on huono asia? laupias taivas tätä naisvihan määrää tässä maassa!

Se että hyväksyy itsensä on yksi asia. Monella - niin lihavalla kuin laihallakin - on ongelmia tämän kanssa (tai sitten ei). MUTTA julistaminen on ihan toinen asia. Kehopositiivisuus julistaa ylipainon olevan positiivinen asia, ihan niinkuin tuosta termistäkin näkyy.

Onko kehopositiivisuus laihduttamisen este? Ja mistä me tiedämme, miksi joku on ylipainoinen? Tämä alkaa olla vainoamista.

Täälläkin on ollut heitä, joilla on aineenvaihduntasairaus - se on asia erikseen. 

Mutta 98% ylipainoisista syynä on aineenvaihdunta, joka toimii lähinnä pizzabuffeteilla, karkeilla, kaljalla ja sipsillä.

Ja juu, kehopositiivisuus saattaa hyvinkin olla laihduttamisen este - "olet hyvä sellaisena kuin olet", sehän on se keskeinen sanoma.

Tuoko tahallinen väärinymmärrys jotain iloa elämääsi? Sinä et edelleen tuedä, minkä takia kohtaamasi ihminen on ylipainoinen, tai mussä vaiheessa taistelua kukin on. Onkohan tuo prosenttikin ihan hatusta vedetty? Onko lähdettä sille?

Edelleen ja uudestaan, ylipainoisen ei tarvitse herkutella ja possutella pitääkseen kerran saavuvutetun ylipääainon. Toisilla se lähtee pois nopeammin ja helpommin, etenkin jos on justiinsa tullut.

Toisille aiitä eroon pääseminen pysyvästi on jopa mahdotonta. Sivusta seurannut sairaalahoidossa erästäkin ihmistä. Liikunnat ja ravinnot tiukan valvonnan alla.

Kuka tässä puhuu just jostain yksilöstä joka tulee kadulla vastaan, josta ei tiedetä mistä juuri hänen ylipaino johtuu? Ainoastaan sinä. Kyse on siitä että selkeästi ylipainoisia on prosentuaalisesti todella iso osa kansasta, kaikkiko he kärsivät sairauksista joka sen lihavuuden aiheuttaa? Kaikkiko he ovat sen "taistelunsa" alussa ja tekevät kaikkensa parantuakseen? Kaikkiko he ovat jättäneet limsat ja buffetit taakseen? Kaikkiko he syövät kalorivajeella mutta paino ei vaan putoa vaan sitä kertyy ilmasta?

Miksi ihmisen pitäisi laittaa paukkunsa omaan painoonsa ja omaan kehoonsa? Koska sinä haluat niin? Minä taas haluan, että jokainen opiskelee vähintään kasipuolen keskiarvon ja menee lukioon ja jatkaa siitä johonkin ja ryhtyy elämään keskiluokkaista elämää raittiina ja tupakatta. Se hyödyttäisi tätä kansakuntaa todella paljon. Kummankaan meidän halu ei kiinnosta muita YHTÄÄN.

Vierailija
1962/2017 |
21.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka ylipainoisia mammoja miten kiukuttaisu, tämä kehopositiivisuus on huono asia

Siis se, että hyväksyy itsensä sellaisena kuin on, on huono asia? laupias taivas tätä naisvihan määrää tässä maassa!

Se että hyväksyy itsensä on yksi asia. Monella - niin lihavalla kuin laihallakin - on ongelmia tämän kanssa (tai sitten ei). MUTTA julistaminen on ihan toinen asia. Kehopositiivisuus julistaa ylipainon olevan positiivinen asia, ihan niinkuin tuosta termistäkin näkyy.

Onko kehopositiivisuus laihduttamisen este? Ja mistä me tiedämme, miksi joku on ylipainoinen? Tämä alkaa olla vainoamista.

Täälläkin on ollut heitä, joilla on aineenvaihduntasairaus - se on asia erikseen. 

Mutta 98% ylipainoisista syynä on aineenvaihdunta, joka toimii lähinnä pizzabuffeteilla, karkeilla, kaljalla ja sipsillä.

Ja juu, kehopositiivisuus saattaa hyvinkin olla laihduttamisen este - "olet hyvä sellaisena kuin olet", sehän on se keskeinen sanoma.

Aineenvaihduntasairaudet on yksi asia joka vaikuttaa, mielenterveysongelmat toinen. Ja mielenterveysongelmia on aika monella ihmisellä. Isolla osalla lihavista on syömishäiriö, joka on ihan oikea ongelma, jota on vaikea itsekseen ratkaista.

No nii-in, mutta hakeeko he siihen apua? Menevätkö terapiaan sen takia? Aikuisilla on kuitenkin se vastuu omasta terveydestä ja tarkoitan tässä nyt nimenomaan tuota mielenterveyttä jonka otit puheeksi. Alkoholisteja saa painostaa hoitoon ja vieroitukseen, mutta itsensä sairaaksi syöviä ei saa?

Miten alkoholisteja voi painostaa hoitoon ja vieroitukseen? Ei kukaan alkoholisti toisen neuvosta ja painostamisesta raitistu vaan se pitää lähteä itsestä, eli se motivaatio pitää löytyä oikealla hetkellä.

Sama juttu lihavalla, ei se toisten painostaminen, haukkuminen ym. auta mitään. 

Lihavat syömishäiriöiset eivät taida saada suomessa juuri terapiaa tai hoitoa. Eikä siltikään terapiat ole mitään ihmeapuja että tuosta noin vaan paranee. itselläni ei ole ahmimishäiriötä vaan muista mielenterveyssyistä olen käynyt terapiassa ja psykologeillä 10 vuotta ja silti paranemista ei ole näkyvissä.

Miksi väität että sanoin että se painostaminen toimii? Sanoin että alkoholisteja painostetaan ja se koetaan sopivana toimintana, auttaa tai ei. Vastaa siihen mitä toinen oikeasti sanoo, älä vedä mutkia suoriksi ja ala rakentamaan olkiukkoja.

Eihän kyse ole vain nimenomaan ylensyöntiin keskittyvästä terapiasta, vaan terapiasta ylipäätänsä, se että hoidetaan niitä lapsuuden traumoja ja opitaan käsittelemään vaikeita tunteita, niin ei tarvitse turruttaa niitä ylensyömällä. Jos on syömishäiriö niin se on se oire, turha yrittää parantua vain keskittymällä oireen häivyttämiseen.

Hyvä että olet hakenut itsellesi apua ja olet jaksanut pysyä sillä tiellä niinkin pitkään, mutta tuo "ei paranemista näkyvyvissä" -asenne ja se että vietät aikaasi täällä selittelemässä tekosyitä tuntemattomille, ei oikein nopeuta sitä paranemista. Se alkaa edistää asioita kun omasta suusta tai näppiksestä ei enää päästä "...mutkun, mutkun..."

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1963/2017 |
21.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka ylipainoisia mammoja miten kiukuttaisu, tämä kehopositiivisuus on huono asia

Siis se, että hyväksyy itsensä sellaisena kuin on, on huono asia? laupias taivas tätä naisvihan määrää tässä maassa!

Se että hyväksyy itsensä on yksi asia. Monella - niin lihavalla kuin laihallakin - on ongelmia tämän kanssa (tai sitten ei). MUTTA julistaminen on ihan toinen asia. Kehopositiivisuus julistaa ylipainon olevan positiivinen asia, ihan niinkuin tuosta termistäkin näkyy.

Onko kehopositiivisuus laihduttamisen este? Ja mistä me tiedämme, miksi joku on ylipainoinen? Tämä alkaa olla vainoamista.

Täälläkin on ollut heitä, joilla on aineenvaihduntasairaus - se on asia erikseen. 

Mutta 98% ylipainoisista syynä on aineenvaihdunta, joka toimii lähinnä pizzabuffeteilla, karkeilla, kaljalla ja sipsillä.

Ja juu, kehopositiivisuus saattaa hyvinkin olla laihduttamisen este - "olet hyvä sellaisena kuin olet", sehän on se keskeinen sanoma.

Tuoko tahallinen väärinymmärrys jotain iloa elämääsi? Sinä et edelleen tuedä, minkä takia kohtaamasi ihminen on ylipainoinen, tai mussä vaiheessa taistelua kukin on. Onkohan tuo prosenttikin ihan hatusta vedetty? Onko lähdettä sille?

Edelleen ja uudestaan, ylipainoisen ei tarvitse herkutella ja possutella pitääkseen kerran saavuvutetun ylipääainon. Toisilla se lähtee pois nopeammin ja helpommin, etenkin jos on justiinsa tullut.

Toisille aiitä eroon pääseminen pysyvästi on jopa mahdotonta. Sivusta seurannut sairaalahoidossa erästäkin ihmistä. Liikunnat ja ravinnot tiukan valvonnan alla.

Kuka tässä puhuu just jostain yksilöstä joka tulee kadulla vastaan, josta ei tiedetä mistä juuri hänen ylipaino johtuu? Ainoastaan sinä. Kyse on siitä että selkeästi ylipainoisia on prosentuaalisesti todella iso osa kansasta, kaikkiko he kärsivät sairauksista joka sen lihavuuden aiheuttaa? Kaikkiko he ovat sen "taistelunsa" alussa ja tekevät kaikkensa parantuakseen? Kaikkiko he ovat jättäneet limsat ja buffetit taakseen? Kaikkiko he syövät kalorivajeella mutta paino ei vaan putoa vaan sitä kertyy ilmasta?

Miksi ihmisen pitäisi laittaa paukkunsa omaan painoonsa ja omaan kehoonsa? Koska sinä haluat niin? Minä taas haluan, että jokainen opiskelee vähintään kasipuolen keskiarvon ja menee lukioon ja jatkaa siitä johonkin ja ryhtyy elämään keskiluokkaista elämää raittiina ja tupakatta. Se hyödyttäisi tätä kansakuntaa todella paljon. Kummankaan meidän halu ei kiinnosta muita YHTÄÄN.

Missä mä sanoin että haluan niin? Ei mua kiinnosta pätkääkään kuinka paljon muut painaa tai miltä näyttävät, siitä vaan, menkää sinne buffettiin. Mutta älkää alkako väittämään että muka teette kaikkenne että laihtuisitte, mutta paino vaan pysyy tai tulee lisää. Älkääkä väittäkö että ei se ylipaino epäterveellistä ole, eikä siitä mitään sairauksia aiheudu. Lopettakaa noi tekosyyt ja olkaa rehellisiä.

Vierailija
1964/2017 |
21.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka ylipainoisia mammoja miten kiukuttaisu, tämä kehopositiivisuus on huono asia

Siis se, että hyväksyy itsensä sellaisena kuin on, on huono asia? laupias taivas tätä naisvihan määrää tässä maassa!

Se että hyväksyy itsensä on yksi asia. Monella - niin lihavalla kuin laihallakin - on ongelmia tämän kanssa (tai sitten ei). MUTTA julistaminen on ihan toinen asia. Kehopositiivisuus julistaa ylipainon olevan positiivinen asia, ihan niinkuin tuosta termistäkin näkyy.

Onko kehopositiivisuus laihduttamisen este? Ja mistä me tiedämme, miksi joku on ylipainoinen? Tämä alkaa olla vainoamista.

Täälläkin on ollut heitä, joilla on aineenvaihduntasairaus - se on asia erikseen. 

Mutta 98% ylipainoisista syynä on aineenvaihdunta, joka toimii lähinnä pizzabuffeteilla, karkeilla, kaljalla ja sipsillä.

Ja juu, kehopositiivisuus saattaa hyvinkin olla laihduttamisen este - "olet hyvä sellaisena kuin olet", sehän on se keskeinen sanoma.

Tuoko tahallinen väärinymmärrys jotain iloa elämääsi? Sinä et edelleen tuedä, minkä takia kohtaamasi ihminen on ylipainoinen, tai mussä vaiheessa taistelua kukin on. Onkohan tuo prosenttikin ihan hatusta vedetty? Onko lähdettä sille?

Edelleen ja uudestaan, ylipainoisen ei tarvitse herkutella ja possutella pitääkseen kerran saavuvutetun ylipääainon. Toisilla se lähtee pois nopeammin ja helpommin, etenkin jos on justiinsa tullut.

Toisille aiitä eroon pääseminen pysyvästi on jopa mahdotonta. Sivusta seurannut sairaalahoidossa erästäkin ihmistä. Liikunnat ja ravinnot tiukan valvonnan alla.

Kuka tässä puhuu just jostain yksilöstä joka tulee kadulla vastaan, josta ei tiedetä mistä juuri hänen ylipaino johtuu? Ainoastaan sinä. Kyse on siitä että selkeästi ylipainoisia on prosentuaalisesti todella iso osa kansasta, kaikkiko he kärsivät sairauksista joka sen lihavuuden aiheuttaa? Kaikkiko he ovat sen "taistelunsa" alussa ja tekevät kaikkensa parantuakseen? Kaikkiko he ovat jättäneet limsat ja buffetit taakseen? Kaikkiko he syövät kalorivajeella mutta paino ei vaan putoa vaan sitä kertyy ilmasta?

Miksi ihmisen pitäisi laittaa paukkunsa omaan painoonsa ja omaan kehoonsa? Koska sinä haluat niin? Minä taas haluan, että jokainen opiskelee vähintään kasipuolen keskiarvon ja menee lukioon ja jatkaa siitä johonkin ja ryhtyy elämään keskiluokkaista elämää raittiina ja tupakatta. Se hyödyttäisi tätä kansakuntaa todella paljon. Kummankaan meidän halu ei kiinnosta muita YHTÄÄN.

Ja muuten, jos olet se jolle olin vastannut ja jolle noita kysymyksiä esitin, niin väistit jokaisen niistä kysymyksistä ja keskityit vaan rakentamaan olkiukkoa siitä mitä mukamas minä sanoin tai haluaisin. Jaa-a, miksiköhän niin? 🤔

Vierailija
1965/2017 |
21.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka ylipainoisia mammoja miten kiukuttaisu, tämä kehopositiivisuus on huono asia

Siis se, että hyväksyy itsensä sellaisena kuin on, on huono asia? laupias taivas tätä naisvihan määrää tässä maassa!

Se että hyväksyy itsensä on yksi asia. Monella - niin lihavalla kuin laihallakin - on ongelmia tämän kanssa (tai sitten ei). MUTTA julistaminen on ihan toinen asia. Kehopositiivisuus julistaa ylipainon olevan positiivinen asia, ihan niinkuin tuosta termistäkin näkyy.

Onko kehopositiivisuus laihduttamisen este? Ja mistä me tiedämme, miksi joku on ylipainoinen? Tämä alkaa olla vainoamista.

Täälläkin on ollut heitä, joilla on aineenvaihduntasairaus - se on asia erikseen. 

Mutta 98% ylipainoisista syynä on aineenvaihdunta, joka toimii lähinnä pizzabuffeteilla, karkeilla, kaljalla ja sipsillä.

Ja juu, kehopositiivisuus saattaa hyvinkin olla laihduttamisen este - "olet hyvä sellaisena kuin olet", sehän on se keskeinen sanoma.

Aineenvaihduntasairaudet on yksi asia joka vaikuttaa, mielenterveysongelmat toinen. Ja mielenterveysongelmia on aika monella ihmisellä. Isolla osalla lihavista on syömishäiriö, joka on ihan oikea ongelma, jota on vaikea itsekseen ratkaista.

No nii-in, mutta hakeeko he siihen apua? Menevätkö terapiaan sen takia? Aikuisilla on kuitenkin se vastuu omasta terveydestä ja tarkoitan tässä nyt nimenomaan tuota mielenterveyttä jonka otit puheeksi. Alkoholisteja saa painostaa hoitoon ja vieroitukseen, mutta itsensä sairaaksi syöviä ei saa?

Onko sulla oikeasti käsitystä siitä, kuinka vaikeaa terapiaan on päästä? Omalla kohdalla jouduin lähetteen saatuani odottamaan 6kk, että pääsin edes tapaamaan terapeuttia, kun kaikki, joihin otin yhteyttä vastasi eioota, tai eivät vastanneet ollenkaan. Tämän jälkeen piti vielä hakea Kelan kuntoutuspäätöstä, olettaen tietenkin, että se ensimmäinen terapeutti, jota pääser tapaamaan, on sellainen, jonka vastaanotolla tunnet olosi mukavaksi ja turvalliseksi. Onnekseni mulle sattu kerrasta mukava ihminen. Ei terapiaan noin vain mennä.

Vierailija
1966/2017 |
21.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka ylipainoisia mammoja miten kiukuttaisu, tämä kehopositiivisuus on huono asia

Siis se, että hyväksyy itsensä sellaisena kuin on, on huono asia? laupias taivas tätä naisvihan määrää tässä maassa!

Se että hyväksyy itsensä on yksi asia. Monella - niin lihavalla kuin laihallakin - on ongelmia tämän kanssa (tai sitten ei). MUTTA julistaminen on ihan toinen asia. Kehopositiivisuus julistaa ylipainon olevan positiivinen asia, ihan niinkuin tuosta termistäkin näkyy.

Onko kehopositiivisuus laihduttamisen este? Ja mistä me tiedämme, miksi joku on ylipainoinen? Tämä alkaa olla vainoamista.

Täälläkin on ollut heitä, joilla on aineenvaihduntasairaus - se on asia erikseen. 

Mutta 98% ylipainoisista syynä on aineenvaihdunta, joka toimii lähinnä pizzabuffeteilla, karkeilla, kaljalla ja sipsillä.

Ja juu, kehopositiivisuus saattaa hyvinkin olla laihduttamisen este - "olet hyvä sellaisena kuin olet", sehän on se keskeinen sanoma.

Aineenvaihduntasairaudet on yksi asia joka vaikuttaa, mielenterveysongelmat toinen. Ja mielenterveysongelmia on aika monella ihmisellä. Isolla osalla lihavista on syömishäiriö, joka on ihan oikea ongelma, jota on vaikea itsekseen ratkaista.

No nii-in, mutta hakeeko he siihen apua? Menevätkö terapiaan sen takia? Aikuisilla on kuitenkin se vastuu omasta terveydestä ja tarkoitan tässä nyt nimenomaan tuota mielenterveyttä jonka otit puheeksi. Alkoholisteja saa painostaa hoitoon ja vieroitukseen, mutta itsensä sairaaksi syöviä ei saa?

Onko sulla oikeasti käsitystä siitä, kuinka vaikeaa terapiaan on päästä? Omalla kohdalla jouduin lähetteen saatuani odottamaan 6kk, että pääsin edes tapaamaan terapeuttia, kun kaikki, joihin otin yhteyttä vastasi eioota, tai eivät vastanneet ollenkaan. Tämän jälkeen piti vielä hakea Kelan kuntoutuspäätöstä, olettaen tietenkin, että se ensimmäinen terapeutti, jota pääser tapaamaan, on sellainen, jonka vastaanotolla tunnet olosi mukavaksi ja turvalliseksi. Onnekseni mulle sattu kerrasta mukava ihminen. Ei terapiaan noin vain mennä.

On, on hyvinkin käsitystä. Kävin terapiassa lähemmäs 20 vuotta, monilla eri poliklinikoilla, eri kaupungeissa, eri hoitajilla, eri lääkäreillä jne. Enkä kertaakaan päässyt millekään kelan tukemalle yksityiselle psykoterapeutille, mutta keskusteluterapiaan julkisella puolella kuitenkin. En mä sanonut että se olisi helppoa, tottakai joskus joutuu odottamaan ja joskus vastaan tulee ihmisiä joidenka ei kuuluisi työskennellä koko alalla, mutta sitä vaan yritetään ja yritetään kunnes päästään ja kunnes alkaa helpottaa. Taas aloit tohon "mutkun...mutkun..."

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1967/2017 |
21.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka ylipainoisia mammoja miten kiukuttaisu, tämä kehopositiivisuus on huono asia

Siis se, että hyväksyy itsensä sellaisena kuin on, on huono asia? laupias taivas tätä naisvihan määrää tässä maassa!

Se että hyväksyy itsensä on yksi asia. Monella - niin lihavalla kuin laihallakin - on ongelmia tämän kanssa (tai sitten ei). MUTTA julistaminen on ihan toinen asia. Kehopositiivisuus julistaa ylipainon olevan positiivinen asia, ihan niinkuin tuosta termistäkin näkyy.

Onko kehopositiivisuus laihduttamisen este? Ja mistä me tiedämme, miksi joku on ylipainoinen? Tämä alkaa olla vainoamista.

Täälläkin on ollut heitä, joilla on aineenvaihduntasairaus - se on asia erikseen. 

Mutta 98% ylipainoisista syynä on aineenvaihdunta, joka toimii lähinnä pizzabuffeteilla, karkeilla, kaljalla ja sipsillä.

Ja juu, kehopositiivisuus saattaa hyvinkin olla laihduttamisen este - "olet hyvä sellaisena kuin olet", sehän on se keskeinen sanoma.

Aineenvaihduntasairaudet on yksi asia joka vaikuttaa, mielenterveysongelmat toinen. Ja mielenterveysongelmia on aika monella ihmisellä. Isolla osalla lihavista on syömishäiriö, joka on ihan oikea ongelma, jota on vaikea itsekseen ratkaista.

No nii-in, mutta hakeeko he siihen apua? Menevätkö terapiaan sen takia? Aikuisilla on kuitenkin se vastuu omasta terveydestä ja tarkoitan tässä nyt nimenomaan tuota mielenterveyttä jonka otit puheeksi. Alkoholisteja saa painostaa hoitoon ja vieroitukseen, mutta itsensä sairaaksi syöviä ei saa?

Miten alkoholisteja voi painostaa hoitoon ja vieroitukseen? Ei kukaan alkoholisti toisen neuvosta ja painostamisesta raitistu vaan se pitää lähteä itsestä, eli se motivaatio pitää löytyä oikealla hetkellä.

Sama juttu lihavalla, ei se toisten painostaminen, haukkuminen ym. auta mitään. 

Lihavat syömishäiriöiset eivät taida saada suomessa juuri terapiaa tai hoitoa. Eikä siltikään terapiat ole mitään ihmeapuja että tuosta noin vaan paranee. itselläni ei ole ahmimishäiriötä vaan muista mielenterveyssyistä olen käynyt terapiassa ja psykologeillä 10 vuotta ja silti paranemista ei ole näkyvissä.

Miksi väität että sanoin että se painostaminen toimii? Sanoin että alkoholisteja painostetaan ja se koetaan sopivana toimintana, auttaa tai ei. Vastaa siihen mitä toinen oikeasti sanoo, älä vedä mutkia suoriksi ja ala rakentamaan olkiukkoja.

Eihän kyse ole vain nimenomaan ylensyöntiin keskittyvästä terapiasta, vaan terapiasta ylipäätänsä, se että hoidetaan niitä lapsuuden traumoja ja opitaan käsittelemään vaikeita tunteita, niin ei tarvitse turruttaa niitä ylensyömällä. Jos on syömishäiriö niin se on se oire, turha yrittää parantua vain keskittymällä oireen häivyttämiseen.

Hyvä että olet hakenut itsellesi apua ja olet jaksanut pysyä sillä tiellä niinkin pitkään, mutta tuo "ei paranemista näkyvyvissä" -asenne ja se että vietät aikaasi täällä selittelemässä tekosyitä tuntemattomille, ei oikein nopeuta sitä paranemista. Se alkaa edistää asioita kun omasta suusta tai näppiksestä ei enää päästä "...mutkun, mutkun..."

Huomaa että sinulla ei ole kokemusta yhtään terapioista. Olen seurannut läheltä kuinka terapiassa käyvä ylensyöjä ei ole parantunut tavallisessa terapiassa. Kyllä siihen tarvitaan nimenomaan syömishäiriöihin erikoistunut terapeutti. Osa terapeuteista itsekin saattaa olla lskivihaajia eikä edes tunnista syömishäiriöitä. Ystäväni joka on psykoterapeutti on tällainen, hän halveksii yhteistä ystäväämme joka on melkein amerikan malliin lihava ja hänen mielestään tämän pitäisi paastota ja ottaa vaan itseään niskasta kiinni eikä porsastella. Hän ei näe yhtään millaiset lapsuuden traumat tällä henkilöllä on ja ylipäätään että hänellä on ahmimishäiriö. Ei psykoterapeutteja valvota mitenkään että ovatko soveltuvia terapeuteiksi. Toki voi palautetta antaa mutta harva potilas jaksaa.

Minulla itselläni on myös kokemusta kun psykiatri tai terapeutti ei huomaa minulla syömishäiriöistä käytöstä tai liikunta-addiktiota. Itselläni on taipumusta liikunta-addiktioon ja nuorempana anoreksiaan ja ortoreksiaan. Onneksi nykyään syöminen on terveellä mallilla mutta se liikunta...

Alkoholisteista, minulla on lähipiirissä paljon alkoholisteja ja ei heitä painosteta sillä kaikki tietävät että se ei auta. Mielestäni lihavia painostetaan paljon enemmän ja haukutaan ja vihataan. Ja se on kuitenkin hieman eri asia sillä alkoholin käytön voi lopettaa ja kuuluukin lopettaa raitistuessaan mutta syömistä ei voi lopettaa.

Minulla ei ole paranemista siksi näkyvissä koska elämäni on muuttunut niin totaalisesti, mutta minä kyllä pärjään itseni kanssa. Jos on menettänyt liikaa niin ei se vaan elämä palaudu samanlaiseksi kuin ennen traumaa. Muissa asioissa voin kehittyä, esim. sos.jännityksestä mutta surua ei vaan saa pois ja sen kanssa pitää vaan oppia elämään. Ihmiselle voi vaan sattua sellaisia traumoja että ei niistä enää palaudu samaksi. Tilannettani voi verrata vaikka lapsensa menettäneeseen.

Mitähän minä selittelen mutkun mutkun? Mitä ihmeen tekosyitä ja mihin asiaan? Sinun pitää vaan hyväksyä se että jotkut meistä on niin rikki että ei enää ehjää saa ja se on ihan normaalia ihmiselämää. Sinun pitää vaan hyväksyä että meitä mielenterveysongelmaisia elelee teidän terveiden joukossa.  Elämään kuuluu vaikeudet, vastoinkäymiset, menetykset, sairaudet, kuolemat. Monet vaan elää niin pumpulissa että voivat sanoa että "jos kaikki tekisivät niin kuin  minä sanon".

Minä taidan julistaa itseni ahdistuspositiiviseksi, eli kannatan sitä ideaa että me ahdistussairaatkin saamme elää, olla yhteiskunnassa mukana kuten normaalitkin, ilman että meitä väheksytään, haukutaan, sätitään tai vihataan.

Vierailija
1968/2017 |
21.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Samasta lisää....Sitähän tämä kehopositiivisuus on, että läskejä esitellään auliisti ympäristölle. Ja pahoitetaan mieli, jos ei tykätä

Pitäiskö lihavien ihmisten piilottaa itsensä, ettei sulle tulisi paha mieli?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1969/2017 |
21.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Läskiys osoittaa heikkoa itsekuria.

Kuninkaalliset eivät ole läskejä.

Laihduta itsesi 10-20kg alle normaalipainon ja pidä se seuraavat 5v. Kerro sen jälkeen, miten helppoa se on.

Tämän totesi yksi asiaa tutkiva lääkäri Efter nio -ohjelmassa.

Niin että normaalipainoiselle normaalipaino = normaalipaino, kehopositiiviselle normaalipaino = se mitä vaaka sattuu näyttämään? Jos laihduttaisin nykyisestä aika kiinteästä bodystä 10 kg, alkaisi jo lähtemään lihasta. Olen normaalipainon yläkvartiilissa  

Epäilemättä olet täydellinen. Mutta se oli juuri tämän lääkärin pointti. Ymmärrätkö? Että se sen laihtumisen vaikeus on samalla tasolla, jos sinä pudottaisit sinun täydellisestä vartalostas ihan vaikka sitä kullanarvoista lihasta.

Vierailija
1970/2017 |
21.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jenny Lehtisen ohjelmia katsoin jokunen vuosi sitten, ja vaikka niissä oli asiaakin, niin vähän tuli sellainen olo, että siihen normaalipainoon ei nyt uhallakaan pyritä, kun vaan kyllästyttää koko paino ja sen tarkkailu. Kyllä se karkaa helposti ylöspäin nyky-yhteiskunnan elämänmuodossa aika monelta. Mutta itsepetos tai vuorotellen itseinho ei pitemmän päälle toimi, joku kohtuus kai pitää löytää ettei paino hallitse liikaa elämää.

No sitä joskus kans katsoin ja ymmärsin kyllä sen pointin. Ettei jaksa. Kun joka päivä joka hetki ajatukset valtaa se laihtuminen ja ruoka. Ja silti ei saa tuloksia aikaiseksi. Se käy kyl mielen päälle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1971/2017 |
21.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka ylipainoisia mammoja miten kiukuttaisu, tämä kehopositiivisuus on huono asia

Siis se, että hyväksyy itsensä sellaisena kuin on, on huono asia? laupias taivas tätä naisvihan määrää tässä maassa!

Se että hyväksyy itsensä on yksi asia. Monella - niin lihavalla kuin laihallakin - on ongelmia tämän kanssa (tai sitten ei). MUTTA julistaminen on ihan toinen asia. Kehopositiivisuus julistaa ylipainon olevan positiivinen asia, ihan niinkuin tuosta termistäkin näkyy.

Onko kehopositiivisuus laihduttamisen este? Ja mistä me tiedämme, miksi joku on ylipainoinen? Tämä alkaa olla vainoamista.

Täälläkin on ollut heitä, joilla on aineenvaihduntasairaus - se on asia erikseen. 

Mutta 98% ylipainoisista syynä on aineenvaihdunta, joka toimii lähinnä pizzabuffeteilla, karkeilla, kaljalla ja sipsillä.

Ja juu, kehopositiivisuus saattaa hyvinkin olla laihduttamisen este - "olet hyvä sellaisena kuin olet", sehän on se keskeinen sanoma.

Aineenvaihduntasairaudet on yksi asia joka vaikuttaa, mielenterveysongelmat toinen. Ja mielenterveysongelmia on aika monella ihmisellä. Isolla osalla lihavista on syömishäiriö, joka on ihan oikea ongelma, jota on vaikea itsekseen ratkaista.

No nii-in, mutta hakeeko he siihen apua? Menevätkö terapiaan sen takia? Aikuisilla on kuitenkin se vastuu omasta terveydestä ja tarkoitan tässä nyt nimenomaan tuota mielenterveyttä jonka otit puheeksi. Alkoholisteja saa painostaa hoitoon ja vieroitukseen, mutta itsensä sairaaksi syöviä ei saa?

Ihanan yksinkertainem ratkaisumalli. Senkun painostetaan vaan. Ja kas lihavuus on poissa tästä maailmasta!

Niin turhaan parikin ammattikuntaa pohtii tähän ongelmaan ratkaisua. Se poistuu, kunhan vaan menee hoitoon!!

Vierailija
1972/2017 |
21.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka ylipainoisia mammoja miten kiukuttaisu, tämä kehopositiivisuus on huono asia

Siis se, että hyväksyy itsensä sellaisena kuin on, on huono asia? laupias taivas tätä naisvihan määrää tässä maassa!

Se että hyväksyy itsensä on yksi asia. Monella - niin lihavalla kuin laihallakin - on ongelmia tämän kanssa (tai sitten ei). MUTTA julistaminen on ihan toinen asia. Kehopositiivisuus julistaa ylipainon olevan positiivinen asia, ihan niinkuin tuosta termistäkin näkyy.

Onko kehopositiivisuus laihduttamisen este? Ja mistä me tiedämme, miksi joku on ylipainoinen? Tämä alkaa olla vainoamista.

Täälläkin on ollut heitä, joilla on aineenvaihduntasairaus - se on asia erikseen. 

Mutta 98% ylipainoisista syynä on aineenvaihdunta, joka toimii lähinnä pizzabuffeteilla, karkeilla, kaljalla ja sipsillä.

Ja juu, kehopositiivisuus saattaa hyvinkin olla laihduttamisen este - "olet hyvä sellaisena kuin olet", sehän on se keskeinen sanoma.

Aineenvaihduntasairaudet on yksi asia joka vaikuttaa, mielenterveysongelmat toinen. Ja mielenterveysongelmia on aika monella ihmisellä. Isolla osalla lihavista on syömishäiriö, joka on ihan oikea ongelma, jota on vaikea itsekseen ratkaista.

No nii-in, mutta hakeeko he siihen apua? Menevätkö terapiaan sen takia? Aikuisilla on kuitenkin se vastuu omasta terveydestä ja tarkoitan tässä nyt nimenomaan tuota mielenterveyttä jonka otit puheeksi. Alkoholisteja saa painostaa hoitoon ja vieroitukseen, mutta itsensä sairaaksi syöviä ei saa?

Onko sulla oikeasti käsitystä siitä, kuinka vaikeaa terapiaan on päästä? Omalla kohdalla jouduin lähetteen saatuani odottamaan 6kk, että pääsin edes tapaamaan terapeuttia, kun kaikki, joihin otin yhteyttä vastasi eioota, tai eivät vastanneet ollenkaan. Tämän jälkeen piti vielä hakea Kelan kuntoutuspäätöstä, olettaen tietenkin, että se ensimmäinen terapeutti, jota pääser tapaamaan, on sellainen, jonka vastaanotolla tunnet olosi mukavaksi ja turvalliseksi. Onnekseni mulle sattu kerrasta mukava ihminen. Ei terapiaan noin vain mennä.

On, on hyvinkin käsitystä. Kävin terapiassa lähemmäs 20 vuotta, monilla eri poliklinikoilla, eri kaupungeissa, eri hoitajilla, eri lääkäreillä jne. Enkä kertaakaan päässyt millekään kelan tukemalle yksityiselle psykoterapeutille, mutta keskusteluterapiaan julkisella puolella kuitenkin. En mä sanonut että se olisi helppoa, tottakai joskus joutuu odottamaan ja joskus vastaan tulee ihmisiä joidenka ei kuuluisi työskennellä koko alalla, mutta sitä vaan yritetään ja yritetään kunnes päästään ja kunnes alkaa helpottaa. Taas aloit tohon "mutkun...mutkun..."

No sitten sun pitäis tietää, kuinka lannistava tuo prosessi voi olla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1973/2017 |
21.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka ylipainoisia mammoja miten kiukuttaisu, tämä kehopositiivisuus on huono asia

Siis se, että hyväksyy itsensä sellaisena kuin on, on huono asia? laupias taivas tätä naisvihan määrää tässä maassa!

Se että hyväksyy itsensä on yksi asia. Monella - niin lihavalla kuin laihallakin - on ongelmia tämän kanssa (tai sitten ei). MUTTA julistaminen on ihan toinen asia. Kehopositiivisuus julistaa ylipainon olevan positiivinen asia, ihan niinkuin tuosta termistäkin näkyy.

Onko kehopositiivisuus laihduttamisen este? Ja mistä me tiedämme, miksi joku on ylipainoinen? Tämä alkaa olla vainoamista.

Täälläkin on ollut heitä, joilla on aineenvaihduntasairaus - se on asia erikseen. 

Mutta 98% ylipainoisista syynä on aineenvaihdunta, joka toimii lähinnä pizzabuffeteilla, karkeilla, kaljalla ja sipsillä.

Ja juu, kehopositiivisuus saattaa hyvinkin olla laihduttamisen este - "olet hyvä sellaisena kuin olet", sehän on se keskeinen sanoma.

Tuoko tahallinen väärinymmärrys jotain iloa elämääsi? Sinä et edelleen tuedä, minkä takia kohtaamasi ihminen on ylipainoinen, tai mussä vaiheessa taistelua kukin on. Onkohan tuo prosenttikin ihan hatusta vedetty? Onko lähdettä sille?

Edelleen ja uudestaan, ylipainoisen ei tarvitse herkutella ja possutella pitääkseen kerran saavuvutetun ylipääainon. Toisilla se lähtee pois nopeammin ja helpommin, etenkin jos on justiinsa tullut.

Toisille aiitä eroon pääseminen pysyvästi on jopa mahdotonta. Sivusta seurannut sairaalahoidossa erästäkin ihmistä. Liikunnat ja ravinnot tiukan valvonnan alla.

Kuka tässä puhuu just jostain yksilöstä joka tulee kadulla vastaan, josta ei tiedetä mistä juuri hänen ylipaino johtuu? Ainoastaan sinä. Kyse on siitä että selkeästi ylipainoisia on prosentuaalisesti todella iso osa kansasta, kaikkiko he kärsivät sairauksista joka sen lihavuuden aiheuttaa? Kaikkiko he ovat sen "taistelunsa" alussa ja tekevät kaikkensa parantuakseen? Kaikkiko he ovat jättäneet limsat ja buffetit taakseen? Kaikkiko he syövät kalorivajeella mutta paino ei vaan putoa vaan sitä kertyy ilmasta?

No joku tossa heitti luvun 98% syö vain puffissa eikä heillä ole mitään "hyväksyttävää" syytä lihavuuteensa. Kukaan ei silti tiedä toisesta, mikä on hänen taistelunsa, tai mikä on syynä siihen, ettei jaksa taistella.

Miksi lihavat on tilivelvollisia? Miksi lihava ei saa syödä puffassa? Pitääkö lihavan osoittaa aina julkisessa tilassa, ettei ikinä syö muuta, kuin porkkanaraastetta raejuustolla? Juhliin mennään minigrippussien kanssa, jossa toisessa höyrytettyä parsakaalta, toisessa broilerin filettä.

Tästä on paljolti kyse kehopositiivisuudessa.

Lihavuus on ensisijaisesti henkilökohtainen ongelma, vaikka muut näkevät sen yhteiskunnallisena. Mutta ei ylipainoinen voi kantaa sitä taakkaa harteillaan oman takan lisäksi. Ehkä on heitäkin, joille oma lihavuus on ok. Suurin osa haluaa silti laihtua ja toivoo olevansa normipainonen. Ja sen kanssa sit joutuu elämään ihan joka hetki. Siihen ei auta se, että ympäristö vielä koko ajan tekee selväksi, kuinka paheksuttavaa se lihavuus on.

Vierailija
1974/2017 |
21.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka ylipainoisia mammoja miten kiukuttaisu, tämä kehopositiivisuus on huono asia

Siis se, että hyväksyy itsensä sellaisena kuin on, on huono asia? laupias taivas tätä naisvihan määrää tässä maassa!

Se että hyväksyy itsensä on yksi asia. Monella - niin lihavalla kuin laihallakin - on ongelmia tämän kanssa (tai sitten ei). MUTTA julistaminen on ihan toinen asia. Kehopositiivisuus julistaa ylipainon olevan positiivinen asia, ihan niinkuin tuosta termistäkin näkyy.

Onko kehopositiivisuus laihduttamisen este? Ja mistä me tiedämme, miksi joku on ylipainoinen? Tämä alkaa olla vainoamista.

Täälläkin on ollut heitä, joilla on aineenvaihduntasairaus - se on asia erikseen. 

Mutta 98% ylipainoisista syynä on aineenvaihdunta, joka toimii lähinnä pizzabuffeteilla, karkeilla, kaljalla ja sipsillä.

Ja juu, kehopositiivisuus saattaa hyvinkin olla laihduttamisen este - "olet hyvä sellaisena kuin olet", sehän on se keskeinen sanoma.

Aineenvaihduntasairaudet on yksi asia joka vaikuttaa, mielenterveysongelmat toinen. Ja mielenterveysongelmia on aika monella ihmisellä. Isolla osalla lihavista on syömishäiriö, joka on ihan oikea ongelma, jota on vaikea itsekseen ratkaista.

No nii-in, mutta hakeeko he siihen apua? Menevätkö terapiaan sen takia? Aikuisilla on kuitenkin se vastuu omasta terveydestä ja tarkoitan tässä nyt nimenomaan tuota mielenterveyttä jonka otit puheeksi. Alkoholisteja saa painostaa hoitoon ja vieroitukseen, mutta itsensä sairaaksi syöviä ei saa?

Miten alkoholisteja voi painostaa hoitoon ja vieroitukseen? Ei kukaan alkoholisti toisen neuvosta ja painostamisesta raitistu vaan se pitää lähteä itsestä, eli se motivaatio pitää löytyä oikealla hetkellä.

Sama juttu lihavalla, ei se toisten painostaminen, haukkuminen ym. auta mitään. 

Lihavat syömishäiriöiset eivät taida saada suomessa juuri terapiaa tai hoitoa. Eikä siltikään terapiat ole mitään ihmeapuja että tuosta noin vaan paranee. itselläni ei ole ahmimishäiriötä vaan muista mielenterveyssyistä olen käynyt terapiassa ja psykologeillä 10 vuotta ja silti paranemista ei ole näkyvissä.

Miksi väität että sanoin että se painostaminen toimii? Sanoin että alkoholisteja painostetaan ja se koetaan sopivana toimintana, auttaa tai ei. Vastaa siihen mitä toinen oikeasti sanoo, älä vedä mutkia suoriksi ja ala rakentamaan olkiukkoja.

Eihän kyse ole vain nimenomaan ylensyöntiin keskittyvästä terapiasta, vaan terapiasta ylipäätänsä, se että hoidetaan niitä lapsuuden traumoja ja opitaan käsittelemään vaikeita tunteita, niin ei tarvitse turruttaa niitä ylensyömällä. Jos on syömishäiriö niin se on se oire, turha yrittää parantua vain keskittymällä oireen häivyttämiseen.

Hyvä että olet hakenut itsellesi apua ja olet jaksanut pysyä sillä tiellä niinkin pitkään, mutta tuo "ei paranemista näkyvyvissä" -asenne ja se että vietät aikaasi täällä selittelemässä tekosyitä tuntemattomille, ei oikein nopeuta sitä paranemista. Se alkaa edistää asioita kun omasta suusta tai näppiksestä ei enää päästä "...mutkun, mutkun..."

Jaahas, aika tyly asenne siellä sit. Hän puhuu täällä asiasta, mistä oikeasti tietää jotain, eikä yritä mestaroida toisten elämää. Tässä malliesimerkki asenteesta, että keskittykää te ongelmaiset nyt vaan parantamaan itsenne, antakaa meidä viisaiden pohtia teidän ongelmia. Tähän myös ylipainoiset törmäävät usein. Ihminen sivuutetaan, ja hänen ohi puhutaan hänen ongelmista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1975/2017 |
21.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka ylipainoisia mammoja miten kiukuttaisu, tämä kehopositiivisuus on huono asia

Siis se, että hyväksyy itsensä sellaisena kuin on, on huono asia? laupias taivas tätä naisvihan määrää tässä maassa!

Se että hyväksyy itsensä on yksi asia. Monella - niin lihavalla kuin laihallakin - on ongelmia tämän kanssa (tai sitten ei). MUTTA julistaminen on ihan toinen asia. Kehopositiivisuus julistaa ylipainon olevan positiivinen asia, ihan niinkuin tuosta termistäkin näkyy.

Onko kehopositiivisuus laihduttamisen este? Ja mistä me tiedämme, miksi joku on ylipainoinen? Tämä alkaa olla vainoamista.

Täälläkin on ollut heitä, joilla on aineenvaihduntasairaus - se on asia erikseen. 

Mutta 98% ylipainoisista syynä on aineenvaihdunta, joka toimii lähinnä pizzabuffeteilla, karkeilla, kaljalla ja sipsillä.

Ja juu, kehopositiivisuus saattaa hyvinkin olla laihduttamisen este - "olet hyvä sellaisena kuin olet", sehän on se keskeinen sanoma.

Tuoko tahallinen väärinymmärrys jotain iloa elämääsi? Sinä et edelleen tuedä, minkä takia kohtaamasi ihminen on ylipainoinen, tai mussä vaiheessa taistelua kukin on. Onkohan tuo prosenttikin ihan hatusta vedetty? Onko lähdettä sille?

Edelleen ja uudestaan, ylipainoisen ei tarvitse herkutella ja possutella pitääkseen kerran saavuvutetun ylipääainon. Toisilla se lähtee pois nopeammin ja helpommin, etenkin jos on justiinsa tullut.

Toisille aiitä eroon pääseminen pysyvästi on jopa mahdotonta. Sivusta seurannut sairaalahoidossa erästäkin ihmistä. Liikunnat ja ravinnot tiukan valvonnan alla.

Kuka tässä puhuu just jostain yksilöstä joka tulee kadulla vastaan, josta ei tiedetä mistä juuri hänen ylipaino johtuu? Ainoastaan sinä. Kyse on siitä että selkeästi ylipainoisia on prosentuaalisesti todella iso osa kansasta, kaikkiko he kärsivät sairauksista joka sen lihavuuden aiheuttaa? Kaikkiko he ovat sen "taistelunsa" alussa ja tekevät kaikkensa parantuakseen? Kaikkiko he ovat jättäneet limsat ja buffetit taakseen? Kaikkiko he syövät kalorivajeella mutta paino ei vaan putoa vaan sitä kertyy ilmasta?

No joku tossa heitti luvun 98% syö vain puffissa eikä heillä ole mitään "hyväksyttävää" syytä lihavuuteensa. Kukaan ei silti tiedä toisesta, mikä on hänen taistelunsa, tai mikä on syynä siihen, ettei jaksa taistella.

Miksi lihavat on tilivelvollisia? Miksi lihava ei saa syödä puffassa? Pitääkö lihavan osoittaa aina julkisessa tilassa, ettei ikinä syö muuta, kuin porkkanaraastetta raejuustolla? Juhliin mennään minigrippussien kanssa, jossa toisessa höyrytettyä parsakaalta, toisessa broilerin filettä.

Tästä on paljolti kyse kehopositiivisuudessa.

Lihavuus on ensisijaisesti henkilökohtainen ongelma, vaikka muut näkevät sen yhteiskunnallisena. Mutta ei ylipainoinen voi kantaa sitä taakkaa harteillaan oman takan lisäksi. Ehkä on heitäkin, joille oma lihavuus on ok. Suurin osa haluaa silti laihtua ja toivoo olevansa normipainonen. Ja sen kanssa sit joutuu elämään ihan joka hetki. Siihen ei auta se, että ympäristö vielä koko ajan tekee selväksi, kuinka paheksuttavaa se lihavuus on.

Jotenkin tässäkin ketjussa tuntuu elävän harhaluulo, että lihomiseen vaaditaan jatkuva herkkujen mättäminen ja ylensyöntiä ja jos vaan syö terveellistä ruokaa, pysyy hoikkana.

No ei tarvitse. Lihomiseen riittää jo se, että syö päivittäin sitä ihan tavallista ruokaa vähän liikaa. Eihän tuota edes huomaa, kun syödään ruoka kiireellä 20 min lounastauon aikana tai pahimmillaan näyttöpäätteen edessä pienessä univajeessa. Sitten, kun housut kiristää, huomataan, että massaa on tullut lisää ja aletaan dieetille, jonka tarkoitus on vain pudottaa kiloja, eikä muuttaa elintapoja. Ja dieetin jälkeen lihotaan uudelleen. Jossain vaiheessa tuota rumbaa ei vaan enää jaksa. Luulen, että iso osa ylipainoisista on vaan väsyneitä tuohon jatkuvaan ruuan ja oman kehon tarkkailuun ja kyttäämiseen, varsinkin kun ne perusongelmat siinä ruokavaliossa voi olla vaikea tunnistaa ja vielä vaikeampi korjata.

Vierailija
1976/2017 |
21.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka ylipainoisia mammoja miten kiukuttaisu, tämä kehopositiivisuus on huono asia

Siis se, että hyväksyy itsensä sellaisena kuin on, on huono asia? laupias taivas tätä naisvihan määrää tässä maassa!

Se että hyväksyy itsensä on yksi asia. Monella - niin lihavalla kuin laihallakin - on ongelmia tämän kanssa (tai sitten ei). MUTTA julistaminen on ihan toinen asia. Kehopositiivisuus julistaa ylipainon olevan positiivinen asia, ihan niinkuin tuosta termistäkin näkyy.

Onko kehopositiivisuus laihduttamisen este? Ja mistä me tiedämme, miksi joku on ylipainoinen? Tämä alkaa olla vainoamista.

Täälläkin on ollut heitä, joilla on aineenvaihduntasairaus - se on asia erikseen. 

Mutta 98% ylipainoisista syynä on aineenvaihdunta, joka toimii lähinnä pizzabuffeteilla, karkeilla, kaljalla ja sipsillä.

Ja juu, kehopositiivisuus saattaa hyvinkin olla laihduttamisen este - "olet hyvä sellaisena kuin olet", sehän on se keskeinen sanoma.

Tuoko tahallinen väärinymmärrys jotain iloa elämääsi? Sinä et edelleen tuedä, minkä takia kohtaamasi ihminen on ylipainoinen, tai mussä vaiheessa taistelua kukin on. Onkohan tuo prosenttikin ihan hatusta vedetty? Onko lähdettä sille?

Edelleen ja uudestaan, ylipainoisen ei tarvitse herkutella ja possutella pitääkseen kerran saavuvutetun ylipääainon. Toisilla se lähtee pois nopeammin ja helpommin, etenkin jos on justiinsa tullut.

Toisille aiitä eroon pääseminen pysyvästi on jopa mahdotonta. Sivusta seurannut sairaalahoidossa erästäkin ihmistä. Liikunnat ja ravinnot tiukan valvonnan alla.

Kuka tässä puhuu just jostain yksilöstä joka tulee kadulla vastaan, josta ei tiedetä mistä juuri hänen ylipaino johtuu? Ainoastaan sinä. Kyse on siitä että selkeästi ylipainoisia on prosentuaalisesti todella iso osa kansasta, kaikkiko he kärsivät sairauksista joka sen lihavuuden aiheuttaa? Kaikkiko he ovat sen "taistelunsa" alussa ja tekevät kaikkensa parantuakseen? Kaikkiko he ovat jättäneet limsat ja buffetit taakseen? Kaikkiko he syövät kalorivajeella mutta paino ei vaan putoa vaan sitä kertyy ilmasta?

Miksi ihmisen pitäisi laittaa paukkunsa omaan painoonsa ja omaan kehoonsa? Koska sinä haluat niin? Minä taas haluan, että jokainen opiskelee vähintään kasipuolen keskiarvon ja menee lukioon ja jatkaa siitä johonkin ja ryhtyy elämään keskiluokkaista elämää raittiina ja tupakatta. Se hyödyttäisi tätä kansakuntaa todella paljon. Kummankaan meidän halu ei kiinnosta muita YHTÄÄN.

Missä mä sanoin että haluan niin? Ei mua kiinnosta pätkääkään kuinka paljon muut painaa tai miltä näyttävät, siitä vaan, menkää sinne buffettiin. Mutta älkää alkako väittämään että muka teette kaikkenne että laihtuisitte, mutta paino vaan pysyy tai tulee lisää. Älkääkä väittäkö että ei se ylipaino epäterveellistä ole, eikä siitä mitään sairauksia aiheudu. Lopettakaa noi tekosyyt ja olkaa rehellisiä.

En tiedä missä sulle kukaan tuollaista väittää, ei tässä ketjussa kuitenkaan. Käsittelet nyt ylipainoisia yhtenä massana. Jos joku on joskus sanonut sinulle yhdenkin noista lauseista, se ei tarkoita, että kaikki pullukat ajattelee tai uskoo niin.

Sanot, ettei suo kiinnosta ja loppuun esität vaatimuksia. Kyllä näistä kommenteista tulee vahvasti sellainen olo, että kuitenkin kiinnostaa. Eikä siinä mitää, siihen on kaikilla oikeus. Mutta edes piilotettu paheksunta ei auta yhtään ketään. Jos asia oikeasti kiinnostaa, kannattaa siihen perehtyä sit kunnolla, tietoa on kyllä. Silloin saattaa sit oikeasti kertoa jotain, joka auttaakin jotain toista. Nää -musta tuntuu mutku muo ärsyttää -jutut herättää korkeintaan ärtymystä.

Vierailija
1977/2017 |
21.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka ylipainoisia mammoja miten kiukuttaisu, tämä kehopositiivisuus on huono asia

Siis se, että hyväksyy itsensä sellaisena kuin on, on huono asia? laupias taivas tätä naisvihan määrää tässä maassa!

Se että hyväksyy itsensä on yksi asia. Monella - niin lihavalla kuin laihallakin - on ongelmia tämän kanssa (tai sitten ei). MUTTA julistaminen on ihan toinen asia. Kehopositiivisuus julistaa ylipainon olevan positiivinen asia, ihan niinkuin tuosta termistäkin näkyy.

Onko kehopositiivisuus laihduttamisen este? Ja mistä me tiedämme, miksi joku on ylipainoinen? Tämä alkaa olla vainoamista.

Täälläkin on ollut heitä, joilla on aineenvaihduntasairaus - se on asia erikseen. 

Mutta 98% ylipainoisista syynä on aineenvaihdunta, joka toimii lähinnä pizzabuffeteilla, karkeilla, kaljalla ja sipsillä.

Ja juu, kehopositiivisuus saattaa hyvinkin olla laihduttamisen este - "olet hyvä sellaisena kuin olet", sehän on se keskeinen sanoma.

Tuoko tahallinen väärinymmärrys jotain iloa elämääsi? Sinä et edelleen tuedä, minkä takia kohtaamasi ihminen on ylipainoinen, tai mussä vaiheessa taistelua kukin on. Onkohan tuo prosenttikin ihan hatusta vedetty? Onko lähdettä sille?

Edelleen ja uudestaan, ylipainoisen ei tarvitse herkutella ja possutella pitääkseen kerran saavuvutetun ylipääainon. Toisilla se lähtee pois nopeammin ja helpommin, etenkin jos on justiinsa tullut.

Toisille aiitä eroon pääseminen pysyvästi on jopa mahdotonta. Sivusta seurannut sairaalahoidossa erästäkin ihmistä. Liikunnat ja ravinnot tiukan valvonnan alla.

Kuka tässä puhuu just jostain yksilöstä joka tulee kadulla vastaan, josta ei tiedetä mistä juuri hänen ylipaino johtuu? Ainoastaan sinä. Kyse on siitä että selkeästi ylipainoisia on prosentuaalisesti todella iso osa kansasta, kaikkiko he kärsivät sairauksista joka sen lihavuuden aiheuttaa? Kaikkiko he ovat sen "taistelunsa" alussa ja tekevät kaikkensa parantuakseen? Kaikkiko he ovat jättäneet limsat ja buffetit taakseen? Kaikkiko he syövät kalorivajeella mutta paino ei vaan putoa vaan sitä kertyy ilmasta?

Miksi ihmisen pitäisi laittaa paukkunsa omaan painoonsa ja omaan kehoonsa? Koska sinä haluat niin? Minä taas haluan, että jokainen opiskelee vähintään kasipuolen keskiarvon ja menee lukioon ja jatkaa siitä johonkin ja ryhtyy elämään keskiluokkaista elämää raittiina ja tupakatta. Se hyödyttäisi tätä kansakuntaa todella paljon. Kummankaan meidän halu ei kiinnosta muita YHTÄÄN.

Ja muuten, jos olet se jolle olin vastannut ja jolle noita kysymyksiä esitin, niin väistit jokaisen niistä kysymyksistä ja keskityit vaan rakentamaan olkiukkoa siitä mitä mukamas minä sanoin tai haluaisin. Jaa-a, miksiköhän niin? 🤔

Tässä ketjussa useampi kirjoittaja. Mihin haluat vastauksia?

Vierailija
1978/2017 |
21.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka ylipainoisia mammoja miten kiukuttaisu, tämä kehopositiivisuus on huono asia

Siis se, että hyväksyy itsensä sellaisena kuin on, on huono asia? laupias taivas tätä naisvihan määrää tässä maassa!

Se että hyväksyy itsensä on yksi asia. Monella - niin lihavalla kuin laihallakin - on ongelmia tämän kanssa (tai sitten ei). MUTTA julistaminen on ihan toinen asia. Kehopositiivisuus julistaa ylipainon olevan positiivinen asia, ihan niinkuin tuosta termistäkin näkyy.

Onko kehopositiivisuus laihduttamisen este? Ja mistä me tiedämme, miksi joku on ylipainoinen? Tämä alkaa olla vainoamista.

Täälläkin on ollut heitä, joilla on aineenvaihduntasairaus - se on asia erikseen. 

Mutta 98% ylipainoisista syynä on aineenvaihdunta, joka toimii lähinnä pizzabuffeteilla, karkeilla, kaljalla ja sipsillä.

Ja juu, kehopositiivisuus saattaa hyvinkin olla laihduttamisen este - "olet hyvä sellaisena kuin olet", sehän on se keskeinen sanoma.

Aineenvaihduntasairaudet on yksi asia joka vaikuttaa, mielenterveysongelmat toinen. Ja mielenterveysongelmia on aika monella ihmisellä. Isolla osalla lihavista on syömishäiriö, joka on ihan oikea ongelma, jota on vaikea itsekseen ratkaista.

No nii-in, mutta hakeeko he siihen apua? Menevätkö terapiaan sen takia? Aikuisilla on kuitenkin se vastuu omasta terveydestä ja tarkoitan tässä nyt nimenomaan tuota mielenterveyttä jonka otit puheeksi. Alkoholisteja saa painostaa hoitoon ja vieroitukseen, mutta itsensä sairaaksi syöviä ei saa?

Onko sulla oikeasti käsitystä siitä, kuinka vaikeaa terapiaan on päästä? Omalla kohdalla jouduin lähetteen saatuani odottamaan 6kk, että pääsin edes tapaamaan terapeuttia, kun kaikki, joihin otin yhteyttä vastasi eioota, tai eivät vastanneet ollenkaan. Tämän jälkeen piti vielä hakea Kelan kuntoutuspäätöstä, olettaen tietenkin, että se ensimmäinen terapeutti, jota pääser tapaamaan, on sellainen, jonka vastaanotolla tunnet olosi mukavaksi ja turvalliseksi. Onnekseni mulle sattu kerrasta mukava ihminen. Ei terapiaan noin vain mennä.

Eikös ne koekäynnit ole itse maksettava? Ennen ainakin oli. Lisäksi vaikka on kelan tukema hoito, ei minulla ole siihen silti varaa. Opiskelijabudjetti nääs.

Vierailija
1979/2017 |
21.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka ylipainoisia mammoja miten kiukuttaisu, tämä kehopositiivisuus on huono asia

Siis se, että hyväksyy itsensä sellaisena kuin on, on huono asia? laupias taivas tätä naisvihan määrää tässä maassa!

Se että hyväksyy itsensä on yksi asia. Monella - niin lihavalla kuin laihallakin - on ongelmia tämän kanssa (tai sitten ei). MUTTA julistaminen on ihan toinen asia. Kehopositiivisuus julistaa ylipainon olevan positiivinen asia, ihan niinkuin tuosta termistäkin näkyy.

Onko kehopositiivisuus laihduttamisen este? Ja mistä me tiedämme, miksi joku on ylipainoinen? Tämä alkaa olla vainoamista.

Täälläkin on ollut heitä, joilla on aineenvaihduntasairaus - se on asia erikseen. 

Mutta 98% ylipainoisista syynä on aineenvaihdunta, joka toimii lähinnä pizzabuffeteilla, karkeilla, kaljalla ja sipsillä.

Ja juu, kehopositiivisuus saattaa hyvinkin olla laihduttamisen este - "olet hyvä sellaisena kuin olet", sehän on se keskeinen sanoma.

Aineenvaihduntasairaudet on yksi asia joka vaikuttaa, mielenterveysongelmat toinen. Ja mielenterveysongelmia on aika monella ihmisellä. Isolla osalla lihavista on syömishäiriö, joka on ihan oikea ongelma, jota on vaikea itsekseen ratkaista.

No nii-in, mutta hakeeko he siihen apua? Menevätkö terapiaan sen takia? Aikuisilla on kuitenkin se vastuu omasta terveydestä ja tarkoitan tässä nyt nimenomaan tuota mielenterveyttä jonka otit puheeksi. Alkoholisteja saa painostaa hoitoon ja vieroitukseen, mutta itsensä sairaaksi syöviä ei saa?

Ihanan yksinkertainem ratkaisumalli. Senkun painostetaan vaan. Ja kas lihavuus on poissa tästä maailmasta!

Niin turhaan parikin ammattikuntaa pohtii tähän ongelmaan ratkaisua. Se poistuu, kunhan vaan menee hoitoon!!

Poistuu ihan kuten alkoholismikin on enää muisto vain, eiku hetkinen...

Vierailija
1980/2017 |
21.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka ylipainoisia mammoja miten kiukuttaisu, tämä kehopositiivisuus on huono asia

Siis se, että hyväksyy itsensä sellaisena kuin on, on huono asia? laupias taivas tätä naisvihan määrää tässä maassa!

Se että hyväksyy itsensä on yksi asia. Monella - niin lihavalla kuin laihallakin - on ongelmia tämän kanssa (tai sitten ei). MUTTA julistaminen on ihan toinen asia. Kehopositiivisuus julistaa ylipainon olevan positiivinen asia, ihan niinkuin tuosta termistäkin näkyy.

Onko kehopositiivisuus laihduttamisen este? Ja mistä me tiedämme, miksi joku on ylipainoinen? Tämä alkaa olla vainoamista.

Täälläkin on ollut heitä, joilla on aineenvaihduntasairaus - se on asia erikseen. 

Mutta 98% ylipainoisista syynä on aineenvaihdunta, joka toimii lähinnä pizzabuffeteilla, karkeilla, kaljalla ja sipsillä.

Ja juu, kehopositiivisuus saattaa hyvinkin olla laihduttamisen este - "olet hyvä sellaisena kuin olet", sehän on se keskeinen sanoma.

Aineenvaihduntasairaudet on yksi asia joka vaikuttaa, mielenterveysongelmat toinen. Ja mielenterveysongelmia on aika monella ihmisellä. Isolla osalla lihavista on syömishäiriö, joka on ihan oikea ongelma, jota on vaikea itsekseen ratkaista.

No nii-in, mutta hakeeko he siihen apua? Menevätkö terapiaan sen takia? Aikuisilla on kuitenkin se vastuu omasta terveydestä ja tarkoitan tässä nyt nimenomaan tuota mielenterveyttä jonka otit puheeksi. Alkoholisteja saa painostaa hoitoon ja vieroitukseen, mutta itsensä sairaaksi syöviä ei saa?

Onko sulla oikeasti käsitystä siitä, kuinka vaikeaa terapiaan on päästä? Omalla kohdalla jouduin lähetteen saatuani odottamaan 6kk, että pääsin edes tapaamaan terapeuttia, kun kaikki, joihin otin yhteyttä vastasi eioota, tai eivät vastanneet ollenkaan. Tämän jälkeen piti vielä hakea Kelan kuntoutuspäätöstä, olettaen tietenkin, että se ensimmäinen terapeutti, jota pääser tapaamaan, on sellainen, jonka vastaanotolla tunnet olosi mukavaksi ja turvalliseksi. Onnekseni mulle sattu kerrasta mukava ihminen. Ei terapiaan noin vain mennä.

On, on hyvinkin käsitystä. Kävin terapiassa lähemmäs 20 vuotta, monilla eri poliklinikoilla, eri kaupungeissa, eri hoitajilla, eri lääkäreillä jne. Enkä kertaakaan päässyt millekään kelan tukemalle yksityiselle psykoterapeutille, mutta keskusteluterapiaan julkisella puolella kuitenkin. En mä sanonut että se olisi helppoa, tottakai joskus joutuu odottamaan ja joskus vastaan tulee ihmisiä joidenka ei kuuluisi työskennellä koko alalla, mutta sitä vaan yritetään ja yritetään kunnes päästään ja kunnes alkaa helpottaa. Taas aloit tohon "mutkun...mutkun..."

Hienoa, että sinulla on ollut voimavaroja hakea apuja, vaikka vastoinkäymisiäkin on ollut. Kaikkialla se ri vaan onnistu. Kaupungeissa ehkä helpommin.

Voisko jättää toisten arvostelun väliin?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kahdeksan neljä