Kehopositiivisuus surettaa personal trainer Sara Kivimäkeä, 47 "On pelottavaa, että huomattavasta ylipainosta on tehty normi"

Personal trainerit ei ole mitään terveystietäjiä. Ammattinimikkeen saa itselleen rahalla ja rahaa ne sillä pyrkii tekemään. Totta kai sitä harmittaa jos jengi ei sen "neuvoista" halua maksaa.

Tunnen naisen jolla on nyt erkaantuneet vatsalihakset koska PT oli sitä mieltä että pian synnytyksen jälkeen kannattaa aloittaa treenaiminen. Loppuelämän vaiva tuon ammattilaisen ohjeilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kehopositiivisuus = terve keho, eli ihminen pitää kehostaan huolta liikunnalla ja oikeanlaisella ravinnolla. Tätä minulle on kehopositiivisuus. 

Kyllähän kaikesta saadaan normaalia kun oikein kierosti väännetään kaikki normaaliksi. Nykyään lä&ski on normaalia, on normaalia käyttää huumeita, on normaalia tilailla ruokaa kotiin nousematta sohvalta kuin ovelle asti, on normaalia mussuttaa joka päivä sipsiä, suklaata, limsaa, karkkia jne..........elämme sairaassa yhteiskunnassa, ennen oli toisin. Suomen kansasta on tullut ruman näköistä, todella ruman näköistä, sen näkee kaupoissa ja kaduilla.

Kehopositiivisuus=hyväksyt itsesi.

MINULLE kehopositiivisuus tarkoittaa = terve keho, liikuntaa ja terveellistä ravintoa

Sinulle ilmeisesti löllyvää läs&kiä.

Sinäkin voit sairastua.

Totta. Mm. syöpä ei katso kiloja. Näistä meidän julkkiksistakin sen huomaa. Ei tainnut esim. Arja Koriseva olla ihan mikään hirveän pulska, mutta niin vain rintasyöpä häneenkin etsiytyi.

Koskaan ei voi tietää, mitä eteen tulee. Että kantsis pitää pikkuisen pienempää ääntä mennessään.

👍

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun nään hyvässä tikissä olevan ihmisen, tiedän jo kättelyssä että tuolla on monia hyviä arvoja ja tapoja. Sekä luonne on todennäköisesti vahva. Tuolla ihmisellä on terveelliset elämäntavat ja itsekuria syödä oikein ja treenata kunnolla pitkällä ajanjaksolla, eikä todennäköisesti käytä paljon päihteitä. Tiedän myös, että energiataso ja keskittymiskyky on paljon parempi. Kaikilla meillä on omat murheet ja stressin aiheet, mutta tuo henkilö ei silti jää selittelemään, eikä lannistu, vaan siltikin on pystynyt pitämään rutiinit ja terveelliset elämäntavat kasassa. Mielen lujuus on ihan eri luokkaa kun lihavilla. 

Lihavasta en ikävä kyllä pysty sanomaan mitään noista yllämainituista. Ajattelen, että tuo kaikki on päinvastaista. En pysty kunnioittamaan lihavaa samalla tavalla, sillä vähän kuten rakkaudessa, jos ei kunnioita edes itseään niin miten silloin pystyy kunnioittamaan muita. 

Minä taas näen nälkiintyneessä ihmisessä kitkeränkatkeran ihmisen, joka on myös henkisesti kireä kuin viulunkieli. Läheiset ihmiset eivät saa olla omia itsejään, kun tämä yksi vahtii hysteerisesti niiden syömistä ja muutakin käyttäytymistä. Ei ihme, että anoreksia on jo kansantauti.

Guy Ritchie muuten erosi Madonnasta juuri tuolla perusteella. Ei kestänyt Madonnan "hyvän" elämän vaatimuksia.

Ensimmäinen kommentti sai 0 yläpeukkua 9 alapeukkua.

Jälkimmäinen 6 yläpeukkua, 2 alapeukkua.

Mistä johtuu? Kummankin käytös on aivan yhtä törkeää ja loukkaavaa.

Vierailija kirjoitti:

Sille joka väitti, ettei 90-luvulla ihannoitu äärimmäistä laihuutta, kyllä ihannoitiin. Et ole tainut elää sitä aikaa? Laihuus oli todella muodissa, kauneusihanne. Eihän kaikki kaduntallaajat sitä olleet, vaan normaaleja/hoikkia ja totta kai myös ylipainoisia oli. Mutta samalla tavalla kuin nykyään on ollut kardashianin pyllyt ym, se oli vallitseva kauneusihanne. Kaikki muistaa miten frendien tuotantokausien aikana courteney ja jennifer alkaa kuihtumaan, vaikka ekoissa tuotantokausissa varsinkin Aniston oli selvästi pyöreämmässä (huom normaalissa! kunnossa) Lisa Kudrow sanoi tunteneensa olonsa jättiläiseksi heidän rinnallaan, vaikkei todella mikään ylipainoinen ole hänkään.

Kyllä, ja Ally mcBeal oli tunnettu syömishäiriöisestä kulttuuristaan ja Kate Moss heroinchic. Hän polttaa vieläkin tupakkaa ja sen kyllä kuulee, katsokaapa videoita. Mutta on tärkeämpää olla laiha pubiruusu kuin terveeltä hehkuva normaalipainoinen.

Riippuu myös vartalotyypistä, mikä on terveellistä. Itse juuri laihdutin pois viiden kilon ylipainon, koska vyötärönympärykseni oli kasvanut yli 90 centtiseksi. Suurimmalla osalla taannoisessa vyötärönympärysketjussa, jotka painoivat 20 kg mua enemmän, vyötärönympärys oli silti alhaisempi.

Walk a mile in my shoes.

Sanonta, jota kannattaisi tämän ketjun ihmisten ottavan käyttöön. Eläkää mielessänne sen toisen ihmisen elämää, niin ehkä opitte olemaan huutelematta asiattomuuksia. Tekisitte maailman paremmaksi sen sijaan että nyt teette siitä huonompaa.

Ja tällä loppukaneetilla lähden ketjusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun nään hyvässä tikissä olevan ihmisen, tiedän jo kättelyssä että tuolla on monia hyviä arvoja ja tapoja. Sekä luonne on todennäköisesti vahva. Tuolla ihmisellä on terveelliset elämäntavat ja itsekuria syödä oikein ja treenata kunnolla pitkällä ajanjaksolla, eikä todennäköisesti käytä paljon päihteitä. Tiedän myös, että energiataso ja keskittymiskyky on paljon parempi. Kaikilla meillä on omat murheet ja stressin aiheet, mutta tuo henkilö ei silti jää selittelemään, eikä lannistu, vaan siltikin on pystynyt pitämään rutiinit ja terveelliset elämäntavat kasassa. Mielen lujuus on ihan eri luokkaa kun lihavilla. 

Lihavasta en ikävä kyllä pysty sanomaan mitään noista yllämainituista. Ajattelen, että tuo kaikki on päinvastaista. En pysty kunnioittamaan lihavaa samalla tavalla, sillä vähän kuten rakkaudessa, jos ei kunnioita edes itseään niin miten silloin pystyy kunnioittamaan muita. 

Minulla on terveelliset elämäntavat ja itsekuria syödä oikein ja treenata pitkäjänteisesti, lapsesta saakka. En käytä päihteitä paitsi unilääkettä(lisää ruokahalua). Energiatasot sairauksista, lääkkeistä ja huonoista unista johtuen huono. Keskittymiskyky hyvä kiitos lapsuudesta aloitetun tavoitteellisen treenaamisen. Niinä päivinä kun en pääse ylös sängystä, treenaan sängyssä ja katson treenivideoita joista voi kerrata esim. tekniikkaa ja tehdä mielikuvaharjoittelua.

Joskus tuo unilääke on lihottanut sillä sen vaikutuksen alaisena tuli syötyä öisin ylimääräistä eikä sitä edes muistanut seuraavana päivänä. Jos sinäkin olisit jonkun päihteen vaikutuksen alaisena, eli nuppi ihan sekaisin niin ei sinullakaan olisi itsekuria. Selvinpäin minulla on rautainen itsekuri enkä syö esim. juhlissa tai kahviloissa kakkuja tai pullaa tms. enkä pizzaa tms. vaikka muut vieressä söisikin ja tällainen olen aina ollut.

t. lihava

Sinulla sen sijaan ei ole itsekuria hillitä itseäsi eikä mielen lujuutta käyttäytyä hyvin eikä ajatella hyviä ajatuksia. Siihen että saa pahan itsestään pois tarvitsee paljon treeniä ja itsekuria.

Mielikuvatreeni :D Ja sängyssä treenaaminen? :D

Harrastan pilatesta. Sitä voi varsin hyvin harjoitella sängyssä, ja mielikuvatreeni on oleellinen osa harjoittelua.

-eri

Ei todellakaan voi

- se joka on harrastanut pilatesta 21 vuotta

ai? Mikäs minua estää venyttämästä vaikkapa jalan ulkosyrjää venytysremmiä hyväksikäyttäen sängyssäni?

Tai nostamaan pilatesrullaa lapapidosta tai polvien välissä alimmaisia vastalihaksia harjoittaen?

Minähän voin ihan ilman apuvälineitäkin jännittää korsetin, kas nyt tein sen tässä sohvalla läppäriä näpytellen. Noin, ja, uloshengitys ja vapautus.

Vierailija kirjoitti:

Sanon ihan alkuun, että olen itse liikunnallinen, lihaksikas ja terve. Harmi että minun pitää sanoa tämä ääneen, jotta mielipidettäni ei heti dumattaisi vetoamalla siihen, että olen itse joku laiska läski jota ei kiinnosta muu kuin sohva ja karkkipussi.

Kehopositiivisuus ei tarkoita lihavuuden ihannointia vaan normista poikkeavan kehon hyväksymisestä ja kiusaamiseen puuttumista. Minusta on äärimmäisen kypsymätöntä aikuisilta ihmisiltä lällätellä lihavuudesta. Ihmisillä on amputaatioita, pigmenttimuutoksia, karvaisuutta, lyhyyttä, pituutta, äärimmäistä laihuutta ja lihavuutta. Sairaudet tai vammat näkyvät kehossa ja lihavuuden taustalla voi olla monenlaisia tekijöitä, kuten vaikka lääkitys, masennus, kilpirauhasongelmat, liikkumista rajoittava kipusairaus tai aineenvaihdunnan häiriöt. Kohdatessasi lihavan ihmisen, et voi tietää hänen taustojaan ja tarinoitaan. Ihmisille tekisi hyvää joskus vain pitää tupansa kiinni. Jos on pakko hakea paikkaansa hierarkiassa lyttäämällä muita painon tai kehon perusteella, kannattaa miettiä miksi itsellä menee niin huonosti.

Aamen 🙏! Kiitos tästä kommentista! Itselläni päinvastainen tilanne, kuin ylipainoisilla. Poden masennusta, enkä silloin kykene syömään, olen siis laihtunut reilusti, vaikka normaalipainoinen ollutkin. Vit*ttaa, kun esim.työkaverit, jotka ei mua oikeasti tunne, huutelee suureen ääneen laihtumisestani. Se kehorauha tässä pitäisi nostaa puheeksi, eikä kaiken maailman 💩-puheet. Ihmiset ovat erilaisia, hyväksyttäis vain se, eikä nostettais itseään jalustalle mollaamalla muita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun nään hyvässä tikissä olevan ihmisen, tiedän jo kättelyssä että tuolla on monia hyviä arvoja ja tapoja. Sekä luonne on todennäköisesti vahva. Tuolla ihmisellä on terveelliset elämäntavat ja itsekuria syödä oikein ja treenata kunnolla pitkällä ajanjaksolla, eikä todennäköisesti käytä paljon päihteitä. Tiedän myös, että energiataso ja keskittymiskyky on paljon parempi. Kaikilla meillä on omat murheet ja stressin aiheet, mutta tuo henkilö ei silti jää selittelemään, eikä lannistu, vaan siltikin on pystynyt pitämään rutiinit ja terveelliset elämäntavat kasassa. Mielen lujuus on ihan eri luokkaa kun lihavilla. 

Lihavasta en ikävä kyllä pysty sanomaan mitään noista yllämainituista. Ajattelen, että tuo kaikki on päinvastaista. En pysty kunnioittamaan lihavaa samalla tavalla, sillä vähän kuten rakkaudessa, jos ei kunnioita edes itseään niin miten silloin pystyy kunnioittamaan muita. 

Minä taas näen nälkiintyneessä ihmisessä kitkeränkatkeran ihmisen, joka on myös henkisesti kireä kuin viulunkieli. Läheiset ihmiset eivät saa olla omia itsejään, kun tämä yksi vahtii hysteerisesti niiden syömistä ja muutakin käyttäytymistä. Ei ihme, että anoreksia on jo kansantauti.

Guy Ritchie muuten erosi Madonnasta juuri tuolla perusteella. Ei kestänyt Madonnan "hyvän" elämän vaatimuksia.

Ensimmäinen kommentti sai 0 yläpeukkua 9 alapeukkua.

Jälkimmäinen 6 yläpeukkua, 2 alapeukkua.

Mistä johtuu? Kummankin käytös on aivan yhtä törkeää ja loukkaavaa.

Kertoo totuuden siitä, mitä kehopositiivisuus oikeasti tarkoittaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun nään hyvässä tikissä olevan ihmisen, tiedän jo kättelyssä että tuolla on monia hyviä arvoja ja tapoja. Sekä luonne on todennäköisesti vahva. Tuolla ihmisellä on terveelliset elämäntavat ja itsekuria syödä oikein ja treenata kunnolla pitkällä ajanjaksolla, eikä todennäköisesti käytä paljon päihteitä. Tiedän myös, että energiataso ja keskittymiskyky on paljon parempi. Kaikilla meillä on omat murheet ja stressin aiheet, mutta tuo henkilö ei silti jää selittelemään, eikä lannistu, vaan siltikin on pystynyt pitämään rutiinit ja terveelliset elämäntavat kasassa. Mielen lujuus on ihan eri luokkaa kun lihavilla. 

Lihavasta en ikävä kyllä pysty sanomaan mitään noista yllämainituista. Ajattelen, että tuo kaikki on päinvastaista. En pysty kunnioittamaan lihavaa samalla tavalla, sillä vähän kuten rakkaudessa, jos ei kunnioita edes itseään niin miten silloin pystyy kunnioittamaan muita. 

Minulla on terveelliset elämäntavat ja itsekuria syödä oikein ja treenata pitkäjänteisesti, lapsesta saakka. En käytä päihteitä paitsi unilääkettä(lisää ruokahalua). Energiatasot sairauksista, lääkkeistä ja huonoista unista johtuen huono. Keskittymiskyky hyvä kiitos lapsuudesta aloitetun tavoitteellisen treenaamisen. Niinä päivinä kun en pääse ylös sängystä, treenaan sängyssä ja katson treenivideoita joista voi kerrata esim. tekniikkaa ja tehdä mielikuvaharjoittelua.

Joskus tuo unilääke on lihottanut sillä sen vaikutuksen alaisena tuli syötyä öisin ylimääräistä eikä sitä edes muistanut seuraavana päivänä. Jos sinäkin olisit jonkun päihteen vaikutuksen alaisena, eli nuppi ihan sekaisin niin ei sinullakaan olisi itsekuria. Selvinpäin minulla on rautainen itsekuri enkä syö esim. juhlissa tai kahviloissa kakkuja tai pullaa tms. enkä pizzaa tms. vaikka muut vieressä söisikin ja tällainen olen aina ollut.

t. lihava

Sinulla sen sijaan ei ole itsekuria hillitä itseäsi eikä mielen lujuutta käyttäytyä hyvin eikä ajatella hyviä ajatuksia. Siihen että saa pahan itsestään pois tarvitsee paljon treeniä ja itsekuria.

No mutta tämähän se hauskin tekosyy onkin :D 

Mirtatsapin ei muuten lihota. Ensimmäistä kertaa kuulen siitäkin että ei edes muista että on syönyt. Aikamoista selittelyä. Taidat itsekin uskoa näihin pikkuisiin valeisiin?

Olen toinen, mutta voin omasta puolestani vahvistaa tämän. Sain jossain välissä Klotryptolia migreenin ehkäisyyn. En ole koskaan käyttänyt mitään unilääkkeitä, vaikka olenkin kärsinyt unettomuudesta, enkä myöskään mielialalääkkeitä. Epäröin tuonkin käyttöä. Muutaman kerran kun stressaavassa elämäntilanteessa oli vaikeuksia nukahtaa otin lääkettä ihan pienen murun. Seuraavana aamuna olin aina aivan pelottavassa kohmelossa, en saanut itsestäni irti oikein mitään ennen kuin pitkälle illasta. Jos tuohon olotilaan tottuu, voin hyvin kuvitella, että jää aktiivisuustaso vähäiseksi ja tulee syötyä mitä sattuu.

Ja olin aktiiviliikkuja, työssäkäyvä, normaalipainoinen. Eli unettomuuteni ei parantunut liikunnalla jota joku tulee seuraavaksi esittämään, päinvastoin, vaikeutui kun hankin itseni ylikierroksille älyttömällä riehumisella, jota käytin ahdistukseni helpottamiseen. Se parantui sillä kun huono elämäntilanne meni ohi.

Nyt olet väärässä, ei lääkkeet lihota. Ne lisäävät ruokahalua. Ruokahalu ei lihota, ihmisen käsi joka lappaa ruokaa suuhun lihottaa. Lääkkeisiin tarvitaan aina tottumisaika, tottumisajan jälkeen sivuvaikutukset häviävät. Jos lihavalla Mirtatsapin tekee sen että öisin ahmii jääkaapin tyhjäksi, se pitäisi sanoa lääkärille. Epäilen tosin että kyseessä on tekosyy. Ja miksi lihavalla on epäterveellisiä ruokia jääkaapissa joista lihoo?

Ja blaablaablaablaa. Ei kipeä selkäkään lihota, vaan liikkumattomuus. Liikkumaan siitä! Eikä masennus, vaan kaikenlainen laiskottelu ja herkuttelu, lenkille siitä! Eikä unettomuus tai unilääkkeen aiheuttama aloitekyvyttömyys, vaan se aloitekyvyttömyys. Hankkimaan aloitekykyä siitä!

Minä haastan sinut makaamaan sohvalla kolme kuukautta syöden niin, ettet yhtään ylimääräistä grammaa saa, mutta kuitenkin syöt terveellisesti, jotta olisit oikeutettu positiiviseen asenteeseen kehoasi kohtaan. Melko vaikeaa syödä terveellisesti jos peruskulutus on 500 kcal/päivä.

Ei kannata huudella, jos ei ole kokemusta. Mulla on, minuun vaikutus lääkkeellä oli pelottava, ja tämän taustan myötä ymmärrys kasvoi heitä kohtaan jotka mieleen tai hermostoon vaikuttavia lääkkeitä joutuvat syömään säännöllisesti.

Onpa sinulla omituinen asenne. Edelleen, se sinun Mirtsatsapiinin puolikas ei lihota ellet syö väärin. Mikä tuossa on vaikea tajuta? Ja miksi lappaat jääkaapin täyteen epäterveellisiä ruokia jos tiedät että yösyöpöttely on heikkoutesi? Hermostut, selittelet ja lopulta räyhäät kun sinulta loppuu argumentit. Tiedät itsekin että tasan tarkkaan itse olet syyllinen kiloihisi  ja ahdistut, saat pelkoaggressiota kun joudut tilanteen eteen missä tekosyysi eivät auta. Säälin sun lääkäriä ja terveydenhoitajaa jotka joutuvat kohteeksesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun nään hyvässä tikissä olevan ihmisen, tiedän jo kättelyssä että tuolla on monia hyviä arvoja ja tapoja. Sekä luonne on todennäköisesti vahva. Tuolla ihmisellä on terveelliset elämäntavat ja itsekuria syödä oikein ja treenata kunnolla pitkällä ajanjaksolla, eikä todennäköisesti käytä paljon päihteitä. Tiedän myös, että energiataso ja keskittymiskyky on paljon parempi. Kaikilla meillä on omat murheet ja stressin aiheet, mutta tuo henkilö ei silti jää selittelemään, eikä lannistu, vaan siltikin on pystynyt pitämään rutiinit ja terveelliset elämäntavat kasassa. Mielen lujuus on ihan eri luokkaa kun lihavilla. 

Lihavasta en ikävä kyllä pysty sanomaan mitään noista yllämainituista. Ajattelen, että tuo kaikki on päinvastaista. En pysty kunnioittamaan lihavaa samalla tavalla, sillä vähän kuten rakkaudessa, jos ei kunnioita edes itseään niin miten silloin pystyy kunnioittamaan muita. 

Minä taas näen nälkiintyneessä ihmisessä kitkeränkatkeran ihmisen, joka on myös henkisesti kireä kuin viulunkieli. Läheiset ihmiset eivät saa olla omia itsejään, kun tämä yksi vahtii hysteerisesti niiden syömistä ja muutakin käyttäytymistä. Ei ihme, että anoreksia on jo kansantauti.

Guy Ritchie muuten erosi Madonnasta juuri tuolla perusteella. Ei kestänyt Madonnan "hyvän" elämän vaatimuksia.

Ensimmäinen kommentti sai 0 yläpeukkua 9 alapeukkua.

Jälkimmäinen 6 yläpeukkua, 2 alapeukkua.

Mistä johtuu? Kummankin käytös on aivan yhtä törkeää ja loukkaavaa.

Ehkä se on se, että ylöspäin lyöminen hyväksytään yleisesti ennemmin kuin alas. Lihava on kautta modernin historian saanut kuulla painostaan ivaa, lihavaa halutaan puolustaa jatkuvaa asiatonta käytöstä vastaan. Lihavan katsotaan olevan syrjitymmässä asemassa kuin hoikan, johon on kai ihan kovaa näyttöäkin mm työelämästä ja koulukiusaamistilastoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sokerin ja roskaruokien verotus tappiin, niin alkaa tapahtumaan.

Terveellisen ruoan verotusta alas, ja thats it.

Työpaikan/kunnan terveyshuollolta ohjausta terveellisempään ravintoon ja seurantaa ylipainoisten elämäntapoihin.

Tämä on OIKEA ongelma meidän kansalle, jota ei hyssyttelemällä ratkaista.

Olin nuorempana ylipainoinen ja muutin elämäntapani, koska voin huonosti. Normaali painossa pysytty 15 vuotta ja olen siitä ylpeä.

Ei auta. Maksaa mitä vaan, sossu ymmärtää ja korottaa harkinnanvaraista toimeentulotukea.

Tietysti. Asiakas ja sossu ovat molemmat vihervassareita. Kaikki on yhteiskunnan ja syrjivien rakenteiden vika. Ja kapitalismin. Joka toki lakkaa äkkiä vaivaamasta, jos saa lisää tukia eli rahaa. 

Vierailija kirjoitti:

Ja tällä loppukaneetilla lähden ketjusta.

Höpöhöpö palaat kyttäämään että tuleeko peukkuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun nään hyvässä tikissä olevan ihmisen, tiedän jo kättelyssä että tuolla on monia hyviä arvoja ja tapoja. Sekä luonne on todennäköisesti vahva. Tuolla ihmisellä on terveelliset elämäntavat ja itsekuria syödä oikein ja treenata kunnolla pitkällä ajanjaksolla, eikä todennäköisesti käytä paljon päihteitä. Tiedän myös, että energiataso ja keskittymiskyky on paljon parempi. Kaikilla meillä on omat murheet ja stressin aiheet, mutta tuo henkilö ei silti jää selittelemään, eikä lannistu, vaan siltikin on pystynyt pitämään rutiinit ja terveelliset elämäntavat kasassa. Mielen lujuus on ihan eri luokkaa kun lihavilla. 

Lihavasta en ikävä kyllä pysty sanomaan mitään noista yllämainituista. Ajattelen, että tuo kaikki on päinvastaista. En pysty kunnioittamaan lihavaa samalla tavalla, sillä vähän kuten rakkaudessa, jos ei kunnioita edes itseään niin miten silloin pystyy kunnioittamaan muita. 

Minulla on terveelliset elämäntavat ja itsekuria syödä oikein ja treenata pitkäjänteisesti, lapsesta saakka. En käytä päihteitä paitsi unilääkettä(lisää ruokahalua). Energiatasot sairauksista, lääkkeistä ja huonoista unista johtuen huono. Keskittymiskyky hyvä kiitos lapsuudesta aloitetun tavoitteellisen treenaamisen. Niinä päivinä kun en pääse ylös sängystä, treenaan sängyssä ja katson treenivideoita joista voi kerrata esim. tekniikkaa ja tehdä mielikuvaharjoittelua.

Joskus tuo unilääke on lihottanut sillä sen vaikutuksen alaisena tuli syötyä öisin ylimääräistä eikä sitä edes muistanut seuraavana päivänä. Jos sinäkin olisit jonkun päihteen vaikutuksen alaisena, eli nuppi ihan sekaisin niin ei sinullakaan olisi itsekuria. Selvinpäin minulla on rautainen itsekuri enkä syö esim. juhlissa tai kahviloissa kakkuja tai pullaa tms. enkä pizzaa tms. vaikka muut vieressä söisikin ja tällainen olen aina ollut.

t. lihava

Sinulla sen sijaan ei ole itsekuria hillitä itseäsi eikä mielen lujuutta käyttäytyä hyvin eikä ajatella hyviä ajatuksia. Siihen että saa pahan itsestään pois tarvitsee paljon treeniä ja itsekuria.

Mielikuvatreeni :D Ja sängyssä treenaaminen? :D

Harrastan pilatesta. Sitä voi varsin hyvin harjoitella sängyssä, ja mielikuvatreeni on oleellinen osa harjoittelua.

-eri

Ei todellakaan voi

- se joka on harrastanut pilatesta 21 vuotta

ai? Mikäs minua estää venyttämästä vaikkapa jalan ulkosyrjää venytysremmiä hyväksikäyttäen sängyssäni?

Tai nostamaan pilatesrullaa lapapidosta tai polvien välissä alimmaisia vastalihaksia harjoittaen?

Minähän voin ihan ilman apuvälineitäkin jännittää korsetin, kas nyt tein sen tässä sohvalla läppäriä näpytellen. Noin, ja, uloshengitys ja vapautus.

Nyt on niin perusasiat hakusessa että parempi että kävisit oikeilla tunneilla etkä tuijottelisi you tube-kanavia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun nään hyvässä tikissä olevan ihmisen, tiedän jo kättelyssä että tuolla on monia hyviä arvoja ja tapoja. Sekä luonne on todennäköisesti vahva. Tuolla ihmisellä on terveelliset elämäntavat ja itsekuria syödä oikein ja treenata kunnolla pitkällä ajanjaksolla, eikä todennäköisesti käytä paljon päihteitä. Tiedän myös, että energiataso ja keskittymiskyky on paljon parempi. Kaikilla meillä on omat murheet ja stressin aiheet, mutta tuo henkilö ei silti jää selittelemään, eikä lannistu, vaan siltikin on pystynyt pitämään rutiinit ja terveelliset elämäntavat kasassa. Mielen lujuus on ihan eri luokkaa kun lihavilla. 

Lihavasta en ikävä kyllä pysty sanomaan mitään noista yllämainituista. Ajattelen, että tuo kaikki on päinvastaista. En pysty kunnioittamaan lihavaa samalla tavalla, sillä vähän kuten rakkaudessa, jos ei kunnioita edes itseään niin miten silloin pystyy kunnioittamaan muita. 

Minulla on terveelliset elämäntavat ja itsekuria syödä oikein ja treenata pitkäjänteisesti, lapsesta saakka. En käytä päihteitä paitsi unilääkettä(lisää ruokahalua). Energiatasot sairauksista, lääkkeistä ja huonoista unista johtuen huono. Keskittymiskyky hyvä kiitos lapsuudesta aloitetun tavoitteellisen treenaamisen. Niinä päivinä kun en pääse ylös sängystä, treenaan sängyssä ja katson treenivideoita joista voi kerrata esim. tekniikkaa ja tehdä mielikuvaharjoittelua.

Joskus tuo unilääke on lihottanut sillä sen vaikutuksen alaisena tuli syötyä öisin ylimääräistä eikä sitä edes muistanut seuraavana päivänä. Jos sinäkin olisit jonkun päihteen vaikutuksen alaisena, eli nuppi ihan sekaisin niin ei sinullakaan olisi itsekuria. Selvinpäin minulla on rautainen itsekuri enkä syö esim. juhlissa tai kahviloissa kakkuja tai pullaa tms. enkä pizzaa tms. vaikka muut vieressä söisikin ja tällainen olen aina ollut.

t. lihava

Sinulla sen sijaan ei ole itsekuria hillitä itseäsi eikä mielen lujuutta käyttäytyä hyvin eikä ajatella hyviä ajatuksia. Siihen että saa pahan itsestään pois tarvitsee paljon treeniä ja itsekuria.

No mutta tämähän se hauskin tekosyy onkin :D 

Mirtatsapin ei muuten lihota. Ensimmäistä kertaa kuulen siitäkin että ei edes muista että on syönyt. Aikamoista selittelyä. Taidat itsekin uskoa näihin pikkuisiin valeisiin?

Mirtazapiini on lievin lääkkeistä mitä olen kokeillut. Aikaisemmin sain pääni sekaisin monistakin lääkkeistä esim. stella enkä seuraavana päivänä edes muistanut että olin syönyt koko suklaan yöllä tai availlut isoa ikkunaa niin että hyvä etten tippunut. Nykyisin nuo lääkkeet eivät vaikuta juuri mitään, toleranssi noussut. Ketipinor ei vienyt muistia mutta laukaisi raivokkaan ahmimisen, en ole koskaan kokenut sellaista. 10 kg jälkeen kieltäydyin syömästä sitä enää, vaikkakaan vaikeassa unettomuudessa oma paino ei olekaan ykkössijalla.

Minulla on muitakin lääkkeitä ja sairauksia jotka vaikuttaa painoon ja turvotukseen, elimistöön ja hormoneihin. Mutta vaikeista sairauksista ja lääkkeistä huolimatta olen laihtunut ja laihdun edelleen, kiitos hyvän itsekurini. Vain 5 % ihmisistä syö yhtä terveellisesti(esim. vitamiinit, kasvikset, roskaruoan vähyys) kuin minä, kertoo ohjelma jonka avulla laihdutan. Tai itseasiassa terveellinen ruoka ei edes vaadi minulta itsekuria sillä en pidä epäterveellisestä ruoasta.

Vierailija kirjoitti:

Laihduttaminen on naurettavan helppoa.

Jos sen sijaan haluaa pitää lihakset entisellään muuttuu homma monta kertaluokkaa vaikeammaksi, ellei mahdottomaksi.

Minullekin laihtuminen oli naurettavan helppoa normaalipainoisena. Ylipainoisena se ei enää ole onnistunut. Eli keho toimii eri tavalla. Silti yritän koko ajan, koska haluan terveyteni takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Walk a mile in my shoes.

Sanonta, jota kannattaisi tämän ketjun ihmisten ottavan käyttöön. Eläkää mielessänne sen toisen ihmisen elämää, niin ehkä opitte olemaan huutelematta asiattomuuksia. Tekisitte maailman paremmaksi sen sijaan että nyt teette siitä huonompaa.

Ja tällä loppukaneetilla lähden ketjusta.

Sinulla on hyvin omahyväinen ja itsekeskeinen asenne, luuletko olevasi niin uniikki perhonen ettei kukaan muu ole mitään kärsinyt? Sinulla on ollut unettomuutta ja ahdistuneisuutta lisäksi syömishäiriö ja nyt koko maailman raskaus ja vääryys painaa harteitasi? Kuinka vanha olet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun nään hyvässä tikissä olevan ihmisen, tiedän jo kättelyssä että tuolla on monia hyviä arvoja ja tapoja. Sekä luonne on todennäköisesti vahva. Tuolla ihmisellä on terveelliset elämäntavat ja itsekuria syödä oikein ja treenata kunnolla pitkällä ajanjaksolla, eikä todennäköisesti käytä paljon päihteitä. Tiedän myös, että energiataso ja keskittymiskyky on paljon parempi. Kaikilla meillä on omat murheet ja stressin aiheet, mutta tuo henkilö ei silti jää selittelemään, eikä lannistu, vaan siltikin on pystynyt pitämään rutiinit ja terveelliset elämäntavat kasassa. Mielen lujuus on ihan eri luokkaa kun lihavilla. 

Lihavasta en ikävä kyllä pysty sanomaan mitään noista yllämainituista. Ajattelen, että tuo kaikki on päinvastaista. En pysty kunnioittamaan lihavaa samalla tavalla, sillä vähän kuten rakkaudessa, jos ei kunnioita edes itseään niin miten silloin pystyy kunnioittamaan muita. 

Minulla on terveelliset elämäntavat ja itsekuria syödä oikein ja treenata pitkäjänteisesti, lapsesta saakka. En käytä päihteitä paitsi unilääkettä(lisää ruokahalua). Energiatasot sairauksista, lääkkeistä ja huonoista unista johtuen huono. Keskittymiskyky hyvä kiitos lapsuudesta aloitetun tavoitteellisen treenaamisen. Niinä päivinä kun en pääse ylös sängystä, treenaan sängyssä ja katson treenivideoita joista voi kerrata esim. tekniikkaa ja tehdä mielikuvaharjoittelua.

Joskus tuo unilääke on lihottanut sillä sen vaikutuksen alaisena tuli syötyä öisin ylimääräistä eikä sitä edes muistanut seuraavana päivänä. Jos sinäkin olisit jonkun päihteen vaikutuksen alaisena, eli nuppi ihan sekaisin niin ei sinullakaan olisi itsekuria. Selvinpäin minulla on rautainen itsekuri enkä syö esim. juhlissa tai kahviloissa kakkuja tai pullaa tms. enkä pizzaa tms. vaikka muut vieressä söisikin ja tällainen olen aina ollut.

t. lihava

Sinulla sen sijaan ei ole itsekuria hillitä itseäsi eikä mielen lujuutta käyttäytyä hyvin eikä ajatella hyviä ajatuksia. Siihen että saa pahan itsestään pois tarvitsee paljon treeniä ja itsekuria.

No mutta tämähän se hauskin tekosyy onkin :D 

Mirtatsapin ei muuten lihota. Ensimmäistä kertaa kuulen siitäkin että ei edes muista että on syönyt. Aikamoista selittelyä. Taidat itsekin uskoa näihin pikkuisiin valeisiin?

Olen toinen, mutta voin omasta puolestani vahvistaa tämän. Sain jossain välissä Klotryptolia migreenin ehkäisyyn. En ole koskaan käyttänyt mitään unilääkkeitä, vaikka olenkin kärsinyt unettomuudesta, enkä myöskään mielialalääkkeitä. Epäröin tuonkin käyttöä. Muutaman kerran kun stressaavassa elämäntilanteessa oli vaikeuksia nukahtaa otin lääkettä ihan pienen murun. Seuraavana aamuna olin aina aivan pelottavassa kohmelossa, en saanut itsestäni irti oikein mitään ennen kuin pitkälle illasta. Jos tuohon olotilaan tottuu, voin hyvin kuvitella, että jää aktiivisuustaso vähäiseksi ja tulee syötyä mitä sattuu.

Ja olin aktiiviliikkuja, työssäkäyvä, normaalipainoinen. Eli unettomuuteni ei parantunut liikunnalla jota joku tulee seuraavaksi esittämään, päinvastoin, vaikeutui kun hankin itseni ylikierroksille älyttömällä riehumisella, jota käytin ahdistukseni helpottamiseen. Se parantui sillä kun huono elämäntilanne meni ohi.

Nyt olet väärässä, ei lääkkeet lihota. Ne lisäävät ruokahalua. Ruokahalu ei lihota, ihmisen käsi joka lappaa ruokaa suuhun lihottaa. Lääkkeisiin tarvitaan aina tottumisaika, tottumisajan jälkeen sivuvaikutukset häviävät. Jos lihavalla Mirtatsapin tekee sen että öisin ahmii jääkaapin tyhjäksi, se pitäisi sanoa lääkärille. Epäilen tosin että kyseessä on tekosyy. Ja miksi lihavalla on epäterveellisiä ruokia jääkaapissa joista lihoo?

Ja blaablaablaablaa. Ei kipeä selkäkään lihota, vaan liikkumattomuus. Liikkumaan siitä! Eikä masennus, vaan kaikenlainen laiskottelu ja herkuttelu, lenkille siitä! Eikä unettomuus tai unilääkkeen aiheuttama aloitekyvyttömyys, vaan se aloitekyvyttömyys. Hankkimaan aloitekykyä siitä!

Minä haastan sinut makaamaan sohvalla kolme kuukautta syöden niin, ettet yhtään ylimääräistä grammaa saa, mutta kuitenkin syöt terveellisesti, jotta olisit oikeutettu positiiviseen asenteeseen kehoasi kohtaan. Melko vaikeaa syödä terveellisesti jos peruskulutus on 500 kcal/päivä.

Ei kannata huudella, jos ei ole kokemusta. Mulla on, minuun vaikutus lääkkeellä oli pelottava, ja tämän taustan myötä ymmärrys kasvoi heitä kohtaan jotka mieleen tai hermostoon vaikuttavia lääkkeitä joutuvat syömään säännöllisesti.

Onpa sinulla omituinen asenne. Edelleen, se sinun Mirtsatsapiinin puolikas ei lihota ellet syö väärin. Mikä tuossa on vaikea tajuta? Ja miksi lappaat jääkaapin täyteen epäterveellisiä ruokia jos tiedät että yösyöpöttely on heikkoutesi? Hermostut, selittelet ja lopulta räyhäät kun sinulta loppuu argumentit. Tiedät itsekin että tasan tarkkaan itse olet syyllinen kiloihisi  ja ahdistut, saat pelkoaggressiota kun joudut tilanteen eteen missä tekosyysi eivät auta. Säälin sun lääkäriä ja terveydenhoitajaa jotka joutuvat kohteeksesi.

En minä rähise yhtään mitään, rähiset nyt yksin.

Ei mulla ole lääkäriä tai terkkaria, en ole tavannut terkkaria kuin viimeksi 40-v työterveystarkastuksessa kolme vuotta sitten.

Miksi sinua harmittaa niin paljon se, että joku kertoo ymmärtävänsä kuinka lääkeaineet voivat vaikuttaa painonnousuun?

Vähän sama juttu kuin eihän tetrasykliinitkään aiheuta couperosaa tai jopa lopulta ihosyöpää, mutta ne vaikuttavat ihon kykyyn puolustautua UV säteilyä vastaan. Vaatii siis tetrasykliinin käyttäjältä muista poikkeavaa auringon totaalivälttelyä. Tuskin menisit naljailemaan jollekin kalmanvalkoisesta ihosta, tai epähuomiossa saadusta palovammasta, johon on ollut myötävaikuttamassa lääkeaine?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun nään hyvässä tikissä olevan ihmisen, tiedän jo kättelyssä että tuolla on monia hyviä arvoja ja tapoja. Sekä luonne on todennäköisesti vahva. Tuolla ihmisellä on terveelliset elämäntavat ja itsekuria syödä oikein ja treenata kunnolla pitkällä ajanjaksolla, eikä todennäköisesti käytä paljon päihteitä. Tiedän myös, että energiataso ja keskittymiskyky on paljon parempi. Kaikilla meillä on omat murheet ja stressin aiheet, mutta tuo henkilö ei silti jää selittelemään, eikä lannistu, vaan siltikin on pystynyt pitämään rutiinit ja terveelliset elämäntavat kasassa. Mielen lujuus on ihan eri luokkaa kun lihavilla. 

Lihavasta en ikävä kyllä pysty sanomaan mitään noista yllämainituista. Ajattelen, että tuo kaikki on päinvastaista. En pysty kunnioittamaan lihavaa samalla tavalla, sillä vähän kuten rakkaudessa, jos ei kunnioita edes itseään niin miten silloin pystyy kunnioittamaan muita. 

Minulla on terveelliset elämäntavat ja itsekuria syödä oikein ja treenata pitkäjänteisesti, lapsesta saakka. En käytä päihteitä paitsi unilääkettä(lisää ruokahalua). Energiatasot sairauksista, lääkkeistä ja huonoista unista johtuen huono. Keskittymiskyky hyvä kiitos lapsuudesta aloitetun tavoitteellisen treenaamisen. Niinä päivinä kun en pääse ylös sängystä, treenaan sängyssä ja katson treenivideoita joista voi kerrata esim. tekniikkaa ja tehdä mielikuvaharjoittelua.

Joskus tuo unilääke on lihottanut sillä sen vaikutuksen alaisena tuli syötyä öisin ylimääräistä eikä sitä edes muistanut seuraavana päivänä. Jos sinäkin olisit jonkun päihteen vaikutuksen alaisena, eli nuppi ihan sekaisin niin ei sinullakaan olisi itsekuria. Selvinpäin minulla on rautainen itsekuri enkä syö esim. juhlissa tai kahviloissa kakkuja tai pullaa tms. enkä pizzaa tms. vaikka muut vieressä söisikin ja tällainen olen aina ollut.

t. lihava

Sinulla sen sijaan ei ole itsekuria hillitä itseäsi eikä mielen lujuutta käyttäytyä hyvin eikä ajatella hyviä ajatuksia. Siihen että saa pahan itsestään pois tarvitsee paljon treeniä ja itsekuria.

No mutta tämähän se hauskin tekosyy onkin :D 

Mirtatsapin ei muuten lihota. Ensimmäistä kertaa kuulen siitäkin että ei edes muista että on syönyt. Aikamoista selittelyä. Taidat itsekin uskoa näihin pikkuisiin valeisiin?

Olen toinen, mutta voin omasta puolestani vahvistaa tämän. Sain jossain välissä Klotryptolia migreenin ehkäisyyn. En ole koskaan käyttänyt mitään unilääkkeitä, vaikka olenkin kärsinyt unettomuudesta, enkä myöskään mielialalääkkeitä. Epäröin tuonkin käyttöä. Muutaman kerran kun stressaavassa elämäntilanteessa oli vaikeuksia nukahtaa otin lääkettä ihan pienen murun. Seuraavana aamuna olin aina aivan pelottavassa kohmelossa, en saanut itsestäni irti oikein mitään ennen kuin pitkälle illasta. Jos tuohon olotilaan tottuu, voin hyvin kuvitella, että jää aktiivisuustaso vähäiseksi ja tulee syötyä mitä sattuu.

Ja olin aktiiviliikkuja, työssäkäyvä, normaalipainoinen. Eli unettomuuteni ei parantunut liikunnalla jota joku tulee seuraavaksi esittämään, päinvastoin, vaikeutui kun hankin itseni ylikierroksille älyttömällä riehumisella, jota käytin ahdistukseni helpottamiseen. Se parantui sillä kun huono elämäntilanne meni ohi.

Nyt olet väärässä, ei lääkkeet lihota. Ne lisäävät ruokahalua. Ruokahalu ei lihota, ihmisen käsi joka lappaa ruokaa suuhun lihottaa. Lääkkeisiin tarvitaan aina tottumisaika, tottumisajan jälkeen sivuvaikutukset häviävät. Jos lihavalla Mirtatsapin tekee sen että öisin ahmii jääkaapin tyhjäksi, se pitäisi sanoa lääkärille. Epäilen tosin että kyseessä on tekosyy. Ja miksi lihavalla on epäterveellisiä ruokia jääkaapissa joista lihoo?

Ja blaablaablaablaa. Ei kipeä selkäkään lihota, vaan liikkumattomuus. Liikkumaan siitä! Eikä masennus, vaan kaikenlainen laiskottelu ja herkuttelu, lenkille siitä! Eikä unettomuus tai unilääkkeen aiheuttama aloitekyvyttömyys, vaan se aloitekyvyttömyys. Hankkimaan aloitekykyä siitä!

Minä haastan sinut makaamaan sohvalla kolme kuukautta syöden niin, ettet yhtään ylimääräistä grammaa saa, mutta kuitenkin syöt terveellisesti, jotta olisit oikeutettu positiiviseen asenteeseen kehoasi kohtaan. Melko vaikeaa syödä terveellisesti jos peruskulutus on 500 kcal/päivä.

Ei kannata huudella, jos ei ole kokemusta. Mulla on, minuun vaikutus lääkkeellä oli pelottava, ja tämän taustan myötä ymmärrys kasvoi heitä kohtaan jotka mieleen tai hermostoon vaikuttavia lääkkeitä joutuvat syömään säännöllisesti.

Onpa sinulla omituinen asenne. Edelleen, se sinun Mirtsatsapiinin puolikas ei lihota ellet syö väärin. Mikä tuossa on vaikea tajuta? Ja miksi lappaat jääkaapin täyteen epäterveellisiä ruokia jos tiedät että yösyöpöttely on heikkoutesi? Hermostut, selittelet ja lopulta räyhäät kun sinulta loppuu argumentit. Tiedät itsekin että tasan tarkkaan itse olet syyllinen kiloihisi  ja ahdistut, saat pelkoaggressiota kun joudut tilanteen eteen missä tekosyysi eivät auta. Säälin sun lääkäriä ja terveydenhoitajaa jotka joutuvat kohteeksesi.

Olen eri. Pienellä annoksella mirtatsapiini pitkän koronan unettomuusoireeseen. Tuo lääke vaikuttaa jotenkin aineenvaihduntaan ja näläntunteeseen. Totta kai tiedän ottavani liikaa, ja kädelläni sen teen. Mutta olen normaalipainoinen ja pysynyt aina samassa painossa suht koht helposti. Nyt tuon lääkkeen aloituksen jälkeen en tunne koskaan oloani kylläiseksi. Vaikka ahmisin niin paljon ruokaa että vatsaa fyysisesti kiristää, tuntuu silti edelleen siltä kuin olisi nälkä. Jos syön vain sen määrän mitä ennen jää minulle aivan kauhea kiljuva nälkä.

Jokainen voi ihan vapaasti kuvitella että oma itsekuri on niin hyvä ettei noin kävisi itselle. Taisin ennen tätä kokemusta itsekin kuvitella niin. No onneksi omat oireet ovat lievittynett niin että lääkeannostelussa voitiin puolittaa. Samalla kylläisyyden tunne palasi maailmaani. Olen lihonut kymmenen kertaa entistä kovemman itsekurin harjoittamisesta huolimatta pari kiloa (onneksi vain sen) puolessa vuodessa. Sit siinä on vielä sekin että muuten toimivaa lääkettä ei välttämättä tee mieli alkaa vaihtaa jostain sivuvaikutuksista huolimatta, sitä kun voi joutua ojasta allikkoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun nään hyvässä tikissä olevan ihmisen, tiedän jo kättelyssä että tuolla on monia hyviä arvoja ja tapoja. Sekä luonne on todennäköisesti vahva. Tuolla ihmisellä on terveelliset elämäntavat ja itsekuria syödä oikein ja treenata kunnolla pitkällä ajanjaksolla, eikä todennäköisesti käytä paljon päihteitä. Tiedän myös, että energiataso ja keskittymiskyky on paljon parempi. Kaikilla meillä on omat murheet ja stressin aiheet, mutta tuo henkilö ei silti jää selittelemään, eikä lannistu, vaan siltikin on pystynyt pitämään rutiinit ja terveelliset elämäntavat kasassa. Mielen lujuus on ihan eri luokkaa kun lihavilla. 

Lihavasta en ikävä kyllä pysty sanomaan mitään noista yllämainituista. Ajattelen, että tuo kaikki on päinvastaista. En pysty kunnioittamaan lihavaa samalla tavalla, sillä vähän kuten rakkaudessa, jos ei kunnioita edes itseään niin miten silloin pystyy kunnioittamaan muita. 

Minulla on terveelliset elämäntavat ja itsekuria syödä oikein ja treenata pitkäjänteisesti, lapsesta saakka. En käytä päihteitä paitsi unilääkettä(lisää ruokahalua). Energiatasot sairauksista, lääkkeistä ja huonoista unista johtuen huono. Keskittymiskyky hyvä kiitos lapsuudesta aloitetun tavoitteellisen treenaamisen. Niinä päivinä kun en pääse ylös sängystä, treenaan sängyssä ja katson treenivideoita joista voi kerrata esim. tekniikkaa ja tehdä mielikuvaharjoittelua.

Joskus tuo unilääke on lihottanut sillä sen vaikutuksen alaisena tuli syötyä öisin ylimääräistä eikä sitä edes muistanut seuraavana päivänä. Jos sinäkin olisit jonkun päihteen vaikutuksen alaisena, eli nuppi ihan sekaisin niin ei sinullakaan olisi itsekuria. Selvinpäin minulla on rautainen itsekuri enkä syö esim. juhlissa tai kahviloissa kakkuja tai pullaa tms. enkä pizzaa tms. vaikka muut vieressä söisikin ja tällainen olen aina ollut.

t. lihava

Sinulla sen sijaan ei ole itsekuria hillitä itseäsi eikä mielen lujuutta käyttäytyä hyvin eikä ajatella hyviä ajatuksia. Siihen että saa pahan itsestään pois tarvitsee paljon treeniä ja itsekuria.

Mielikuvatreeni :D Ja sängyssä treenaaminen? :D

Urheilijat käyttävät suorituksensa parantamiseen paljonkin mielikuvaharjoittelua. Pieniä lihaksia voi harjoittaa myös sängyssä. Pystyn treenaamaan vatsalihaksiani huomaamatta vaikka kassajonossa. Pystyn myös erittelemään eri lihaksia kehossani, esim. vatsasta 4 eri osaa(jos ei lantionpohjalihaksia lasketa mukaan) joita treenaan erikseen siinä jonossa.

Kyllä ja valmistuin lajini ohjaajaksi huippuarvosanoin sairauksista huolimatta. Tietämykseni on oikeastaan aika laaja sillä ehdin katsoa opetusvalmennuksia ympäri maailmaa huippuopettajilta sieltä sängynpohjalta.