Kehopositiivisuus surettaa personal trainer Sara Kivimäkeä, 47 "On pelottavaa, että huomattavasta ylipainosta on tehty normi"

Vierailija kirjoitti:

Niinpä,mun tuntemat ylipainoiset ostelee ja tilaa woltista,foodorasta kebabia,pizzaa yms rasvapskaa, einesruoilla elävät,tupakkaa kuluu ja alkoakin sitten itketään että rahat loppu. Yksi kaveri on varmaan suomen lihavin, on kaikenlaista sairautta,uniapneaa,astmaa,luukulumaa ja nyt diagnoosina uudempana diabetes.

Me syödään kaikki liikaa tarpeeseen nähden. Toiset ei kuluta paljoa tai lihoo helpommin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun nään hyvässä tikissä olevan ihmisen, tiedän jo kättelyssä että tuolla on monia hyviä arvoja ja tapoja. Sekä luonne on todennäköisesti vahva. Tuolla ihmisellä on terveelliset elämäntavat ja itsekuria syödä oikein ja treenata kunnolla pitkällä ajanjaksolla, eikä todennäköisesti käytä paljon päihteitä. Tiedän myös, että energiataso ja keskittymiskyky on paljon parempi. Kaikilla meillä on omat murheet ja stressin aiheet, mutta tuo henkilö ei silti jää selittelemään, eikä lannistu, vaan siltikin on pystynyt pitämään rutiinit ja terveelliset elämäntavat kasassa. Mielen lujuus on ihan eri luokkaa kun lihavilla. 

Lihavasta en ikävä kyllä pysty sanomaan mitään noista yllämainituista. Ajattelen, että tuo kaikki on päinvastaista. En pysty kunnioittamaan lihavaa samalla tavalla, sillä vähän kuten rakkaudessa, jos ei kunnioita edes itseään niin miten silloin pystyy kunnioittamaan muita. 

Minulla on terveelliset elämäntavat ja itsekuria syödä oikein ja treenata pitkäjänteisesti, lapsesta saakka. En käytä päihteitä paitsi unilääkettä(lisää ruokahalua). Energiatasot sairauksista, lääkkeistä ja huonoista unista johtuen huono. Keskittymiskyky hyvä kiitos lapsuudesta aloitetun tavoitteellisen treenaamisen. Niinä päivinä kun en pääse ylös sängystä, treenaan sängyssä ja katson treenivideoita joista voi kerrata esim. tekniikkaa ja tehdä mielikuvaharjoittelua.

Joskus tuo unilääke on lihottanut sillä sen vaikutuksen alaisena tuli syötyä öisin ylimääräistä eikä sitä edes muistanut seuraavana päivänä. Jos sinäkin olisit jonkun päihteen vaikutuksen alaisena, eli nuppi ihan sekaisin niin ei sinullakaan olisi itsekuria. Selvinpäin minulla on rautainen itsekuri enkä syö esim. juhlissa tai kahviloissa kakkuja tai pullaa tms. enkä pizzaa tms. vaikka muut vieressä söisikin ja tällainen olen aina ollut.

t. lihava

Sinulla sen sijaan ei ole itsekuria hillitä itseäsi eikä mielen lujuutta käyttäytyä hyvin eikä ajatella hyviä ajatuksia. Siihen että saa pahan itsestään pois tarvitsee paljon treeniä ja itsekuria.

No mutta tämähän se hauskin tekosyy onkin :D 

Mirtatsapin ei muuten lihota. Ensimmäistä kertaa kuulen siitäkin että ei edes muista että on syönyt. Aikamoista selittelyä. Taidat itsekin uskoa näihin pikkuisiin valeisiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kehopositiivisuus = terve keho, eli ihminen pitää kehostaan huolta liikunnalla ja oikeanlaisella ravinnolla. Tätä minulle on kehopositiivisuus. 

Kyllähän kaikesta saadaan normaalia kun oikein kierosti väännetään kaikki normaaliksi. Nykyään lä&ski on normaalia, on normaalia käyttää huumeita, on normaalia tilailla ruokaa kotiin nousematta sohvalta kuin ovelle asti, on normaalia mussuttaa joka päivä sipsiä, suklaata, limsaa, karkkia jne..........elämme sairaassa yhteiskunnassa, ennen oli toisin. Suomen kansasta on tullut ruman näköistä, todella ruman näköistä, sen näkee kaupoissa ja kaduilla.

Kehopositiivisuus=hyväksyt itsesi.

MINULLE kehopositiivisuus tarkoittaa = terve keho, liikuntaa ja terveellistä ravintoa

Sinulle ilmeisesti löllyvää läs&kiä.

Sinäkin voit sairastua.

Tämän keskustelu ei koske heitä, joille sairauden tai sen hoidon vuoksi ylipainoa kertyy. Sille ihminen itse ei voi mitään.

Kyllä tuossa sanottiin että vain tervekehoiset voivat olla keholtaan positiivisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun nään hyvässä tikissä olevan ihmisen, tiedän jo kättelyssä että tuolla on monia hyviä arvoja ja tapoja. Sekä luonne on todennäköisesti vahva. Tuolla ihmisellä on terveelliset elämäntavat ja itsekuria syödä oikein ja treenata kunnolla pitkällä ajanjaksolla, eikä todennäköisesti käytä paljon päihteitä. Tiedän myös, että energiataso ja keskittymiskyky on paljon parempi. Kaikilla meillä on omat murheet ja stressin aiheet, mutta tuo henkilö ei silti jää selittelemään, eikä lannistu, vaan siltikin on pystynyt pitämään rutiinit ja terveelliset elämäntavat kasassa. Mielen lujuus on ihan eri luokkaa kun lihavilla. 

Lihavasta en ikävä kyllä pysty sanomaan mitään noista yllämainituista. Ajattelen, että tuo kaikki on päinvastaista. En pysty kunnioittamaan lihavaa samalla tavalla, sillä vähän kuten rakkaudessa, jos ei kunnioita edes itseään niin miten silloin pystyy kunnioittamaan muita. 

Minulla on terveelliset elämäntavat ja itsekuria syödä oikein ja treenata pitkäjänteisesti, lapsesta saakka. En käytä päihteitä paitsi unilääkettä(lisää ruokahalua). Energiatasot sairauksista, lääkkeistä ja huonoista unista johtuen huono. Keskittymiskyky hyvä kiitos lapsuudesta aloitetun tavoitteellisen treenaamisen. Niinä päivinä kun en pääse ylös sängystä, treenaan sängyssä ja katson treenivideoita joista voi kerrata esim. tekniikkaa ja tehdä mielikuvaharjoittelua.

Joskus tuo unilääke on lihottanut sillä sen vaikutuksen alaisena tuli syötyä öisin ylimääräistä eikä sitä edes muistanut seuraavana päivänä. Jos sinäkin olisit jonkun päihteen vaikutuksen alaisena, eli nuppi ihan sekaisin niin ei sinullakaan olisi itsekuria. Selvinpäin minulla on rautainen itsekuri enkä syö esim. juhlissa tai kahviloissa kakkuja tai pullaa tms. enkä pizzaa tms. vaikka muut vieressä söisikin ja tällainen olen aina ollut.

t. lihava

Sinulla sen sijaan ei ole itsekuria hillitä itseäsi eikä mielen lujuutta käyttäytyä hyvin eikä ajatella hyviä ajatuksia. Siihen että saa pahan itsestään pois tarvitsee paljon treeniä ja itsekuria.

Mielikuvatreeni :D Ja sängyssä treenaaminen? :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kehopositiivisuus = terve keho, eli ihminen pitää kehostaan huolta liikunnalla ja oikeanlaisella ravinnolla. Tätä minulle on kehopositiivisuus. 

Kyllähän kaikesta saadaan normaalia kun oikein kierosti väännetään kaikki normaaliksi. Nykyään lä&ski on normaalia, on normaalia käyttää huumeita, on normaalia tilailla ruokaa kotiin nousematta sohvalta kuin ovelle asti, on normaalia mussuttaa joka päivä sipsiä, suklaata, limsaa, karkkia jne..........elämme sairaassa yhteiskunnassa, ennen oli toisin. Suomen kansasta on tullut ruman näköistä, todella ruman näköistä, sen näkee kaupoissa ja kaduilla.

Kehopositiivisuus=hyväksyt itsesi.

MINULLE kehopositiivisuus tarkoittaa = terve keho, liikuntaa ja terveellistä ravintoa

Sinulle ilmeisesti löllyvää läs&kiä.

Sinäkin voit sairastua.

Totta. Mm. syöpä ei katso kiloja. Näistä meidän julkkiksistakin sen huomaa. Ei tainnut esim. Arja Koriseva olla ihan mikään hirveän pulska, mutta niin vain rintasyöpä häneenkin etsiytyi.

Koskaan ei voi tietää, mitä eteen tulee. Että kantsis pitää pikkuisen pienempää ääntä mennessään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun nään hyvässä tikissä olevan ihmisen, tiedän jo kättelyssä että tuolla on monia hyviä arvoja ja tapoja. Sekä luonne on todennäköisesti vahva. Tuolla ihmisellä on terveelliset elämäntavat ja itsekuria syödä oikein ja treenata kunnolla pitkällä ajanjaksolla, eikä todennäköisesti käytä paljon päihteitä. Tiedän myös, että energiataso ja keskittymiskyky on paljon parempi. Kaikilla meillä on omat murheet ja stressin aiheet, mutta tuo henkilö ei silti jää selittelemään, eikä lannistu, vaan siltikin on pystynyt pitämään rutiinit ja terveelliset elämäntavat kasassa. Mielen lujuus on ihan eri luokkaa kun lihavilla. 

Lihavasta en ikävä kyllä pysty sanomaan mitään noista yllämainituista. Ajattelen, että tuo kaikki on päinvastaista. En pysty kunnioittamaan lihavaa samalla tavalla, sillä vähän kuten rakkaudessa, jos ei kunnioita edes itseään niin miten silloin pystyy kunnioittamaan muita. 

"Lihavuudessa ei ole Pietiläisen mukaan kyse itsekurista, vaikka itseä niskasta kiinni ottamista ehdotetaan usein ratkaisuksi ylipainoon.

”Lihavuuteen taipuvilla ihmisillä itsekuria on jopa enemmän kuin normaalipainoisilla. Kun nälkä ei ota talttuakseen, itsekuri on jatkuvalla koetuksella. Varmasti potilaillani on parempi itsekuri kuin minulla. Laihat ihmiset tulevat kylläiseksi helpommin, joten ruuan kanssa ei juuri tarvitse pinnistellä.”

Lihavat ihmiset ovat Pietiläisen kokemuksen mukaan todella ankaria itselleen, piiskaavuuteen asti. Mutta jos itsen tai muiden haukkumisesta olisi hyötyä painonhallinnassa, mitään paino-ongelmia ei olisi, hän sanoo."

https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000009604540.html

Mahalaukkunsa pystyy treenaamaan tulemaan kylläiseksi vähemmällä ruualla. Se on itseasiassa melko helppoa. Laihduttaminen sitten onkin vaikeampaa. Silloin ei riitä ylläpitokalorit, vaan joutuu näkemään nälkää. Vaatii työtä ja epämukavuuden sietoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun nään hyvässä tikissä olevan ihmisen, tiedän jo kättelyssä että tuolla on monia hyviä arvoja ja tapoja. Sekä luonne on todennäköisesti vahva. Tuolla ihmisellä on terveelliset elämäntavat ja itsekuria syödä oikein ja treenata kunnolla pitkällä ajanjaksolla, eikä todennäköisesti käytä paljon päihteitä. Tiedän myös, että energiataso ja keskittymiskyky on paljon parempi. Kaikilla meillä on omat murheet ja stressin aiheet, mutta tuo henkilö ei silti jää selittelemään, eikä lannistu, vaan siltikin on pystynyt pitämään rutiinit ja terveelliset elämäntavat kasassa. Mielen lujuus on ihan eri luokkaa kun lihavilla. 

Lihavasta en ikävä kyllä pysty sanomaan mitään noista yllämainituista. Ajattelen, että tuo kaikki on päinvastaista. En pysty kunnioittamaan lihavaa samalla tavalla, sillä vähän kuten rakkaudessa, jos ei kunnioita edes itseään niin miten silloin pystyy kunnioittamaan muita. 

Minulla on terveelliset elämäntavat ja itsekuria syödä oikein ja treenata pitkäjänteisesti, lapsesta saakka. En käytä päihteitä paitsi unilääkettä(lisää ruokahalua). Energiatasot sairauksista, lääkkeistä ja huonoista unista johtuen huono. Keskittymiskyky hyvä kiitos lapsuudesta aloitetun tavoitteellisen treenaamisen. Niinä päivinä kun en pääse ylös sängystä, treenaan sängyssä ja katson treenivideoita joista voi kerrata esim. tekniikkaa ja tehdä mielikuvaharjoittelua.

Joskus tuo unilääke on lihottanut sillä sen vaikutuksen alaisena tuli syötyä öisin ylimääräistä eikä sitä edes muistanut seuraavana päivänä. Jos sinäkin olisit jonkun päihteen vaikutuksen alaisena, eli nuppi ihan sekaisin niin ei sinullakaan olisi itsekuria. Selvinpäin minulla on rautainen itsekuri enkä syö esim. juhlissa tai kahviloissa kakkuja tai pullaa tms. enkä pizzaa tms. vaikka muut vieressä söisikin ja tällainen olen aina ollut.

t. lihava

Sinulla sen sijaan ei ole itsekuria hillitä itseäsi eikä mielen lujuutta käyttäytyä hyvin eikä ajatella hyviä ajatuksia. Siihen että saa pahan itsestään pois tarvitsee paljon treeniä ja itsekuria.

Oletko sinä se lihava zumbaaja joka kiertää Eurooppaa pitäen tanssikursseja? Olivatko nämä tanssikurssit myös mielikuvaharjoitteluita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heti 7 jälkeen täällä oli huomattavasti kielteisempi ilmapiiri ylipainoon. Sitten lihavat heräsivät ja alkoi selittely miksi ei voi laihduttaa.

Ihmisillä on oikeitakin sairauksia mitä ei voi parantaa ja he antaisivat mitä vain ollakseen terveitä. Samaan aikaan toiset tuhoavat terveytensä tahallaan ja vieläpä maksavat siitä kohonneilla ruokakustannuksilla.

PS. 90- luvulla ei ihannoitu liiallista laihuutta. Siltä miehen ja naisen keho vain näyttää normaalipainoisena. Varsinkin miehet ovat turvonneet kamalasti parina viime vuosikymmenenä.

Juuri näin. Mielestäni kehopositiivisuus on niille joilla on esim raaja amputoitu tai muuta sellaista. Mielestäni minäkin kuulun näihin, olen leikattu niin monta kertaa että olen kauhea näky vähissä vaatteissa. Kesäisin rannalla minua tuijotetaan, tosin arpeni ovat todella näkyvät. En anna sen haitata itseäni koska arpeni ovat osa minua, vaikka ovatkin rumat. Sen sijaan lihavat joilla on mahdollisuus vaikuttaa omaan ulkonäköönsä ei mielestäni kuulu mihinkään kehopositiivisuuden määreisiin. Se on vain tekosyy syödä.

Sinäkin olet näiden kehonegatiivisten mielestä syönyt itsesi niin sairaaksi ja elänyt niin epäterveesti että olet tarvinnut leikkauksia.

Kylläpä kateellisuus nosti päätään kun oikeasti sairas tulikin ketjuun ja sai lihavien ruikutukset näyttämään valjuilta :D Itseasiassa vaikka kuinka olenkin ollut sairas, lihava en koskaan ole ollut. En myöskään ole antanut periksi sairauksilleni vaan joka leikkauksen jälkeen olen aloittanut pohjalta, ensin kävellen, sitten juosten. 

Enpä ole minäkään antanut periksi sairaudelleni, menin heti leikkauksien jälkeen treeneihin seuraamaan mitä muut tekivät ja pysyin kärryillä mielikuvitusharjoituksilla. Olen syöpäpotilaana opiskellut lajini valmentajaksi vaikka olen todella pohjalla käynyt 3 kertaa viimeisen 6 vuoden aikana.

Sinä et ole sairastellut sellaisia sairauksia joiden lääkkeistä lihoo etkä ilmeisesti ollut kivuissa leikkauksien jälkeen 2 vuotta.

t. lihava sairas, ja nimenomaan sairaus tuli ensin ja lihavuus vasta sen jälkeen, minulla hoikkana pysyminen vaatii todella paljon liikuntaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun nään hyvässä tikissä olevan ihmisen, tiedän jo kättelyssä että tuolla on monia hyviä arvoja ja tapoja. Sekä luonne on todennäköisesti vahva. Tuolla ihmisellä on terveelliset elämäntavat ja itsekuria syödä oikein ja treenata kunnolla pitkällä ajanjaksolla, eikä todennäköisesti käytä paljon päihteitä. Tiedän myös, että energiataso ja keskittymiskyky on paljon parempi. Kaikilla meillä on omat murheet ja stressin aiheet, mutta tuo henkilö ei silti jää selittelemään, eikä lannistu, vaan siltikin on pystynyt pitämään rutiinit ja terveelliset elämäntavat kasassa. Mielen lujuus on ihan eri luokkaa kun lihavilla. 

Lihavasta en ikävä kyllä pysty sanomaan mitään noista yllämainituista. Ajattelen, että tuo kaikki on päinvastaista. En pysty kunnioittamaan lihavaa samalla tavalla, sillä vähän kuten rakkaudessa, jos ei kunnioita edes itseään niin miten silloin pystyy kunnioittamaan muita. 

Minulla on terveelliset elämäntavat ja itsekuria syödä oikein ja treenata pitkäjänteisesti, lapsesta saakka. En käytä päihteitä paitsi unilääkettä(lisää ruokahalua). Energiatasot sairauksista, lääkkeistä ja huonoista unista johtuen huono. Keskittymiskyky hyvä kiitos lapsuudesta aloitetun tavoitteellisen treenaamisen. Niinä päivinä kun en pääse ylös sängystä, treenaan sängyssä ja katson treenivideoita joista voi kerrata esim. tekniikkaa ja tehdä mielikuvaharjoittelua.

Joskus tuo unilääke on lihottanut sillä sen vaikutuksen alaisena tuli syötyä öisin ylimääräistä eikä sitä edes muistanut seuraavana päivänä. Jos sinäkin olisit jonkun päihteen vaikutuksen alaisena, eli nuppi ihan sekaisin niin ei sinullakaan olisi itsekuria. Selvinpäin minulla on rautainen itsekuri enkä syö esim. juhlissa tai kahviloissa kakkuja tai pullaa tms. enkä pizzaa tms. vaikka muut vieressä söisikin ja tällainen olen aina ollut.

t. lihava

Sinulla sen sijaan ei ole itsekuria hillitä itseäsi eikä mielen lujuutta käyttäytyä hyvin eikä ajatella hyviä ajatuksia. Siihen että saa pahan itsestään pois tarvitsee paljon treeniä ja itsekuria.

No mutta tämähän se hauskin tekosyy onkin :D 

Mirtatsapin ei muuten lihota. Ensimmäistä kertaa kuulen siitäkin että ei edes muista että on syönyt. Aikamoista selittelyä. Taidat itsekin uskoa näihin pikkuisiin valeisiin?

Olen toinen, mutta voin omasta puolestani vahvistaa tämän. Sain jossain välissä Klotryptolia migreenin ehkäisyyn. En ole koskaan käyttänyt mitään unilääkkeitä, vaikka olenkin kärsinyt unettomuudesta, enkä myöskään mielialalääkkeitä. Epäröin tuonkin käyttöä. Muutaman kerran kun stressaavassa elämäntilanteessa oli vaikeuksia nukahtaa otin lääkettä ihan pienen murun. Seuraavana aamuna olin aina aivan pelottavassa kohmelossa, en saanut itsestäni irti oikein mitään ennen kuin pitkälle illasta. Jos tuohon olotilaan tottuu, voin hyvin kuvitella, että jää aktiivisuustaso vähäiseksi ja tulee syötyä mitä sattuu.

Ja olin aktiiviliikkuja, työssäkäyvä, normaalipainoinen. Eli unettomuuteni ei parantunut liikunnalla jota joku tulee seuraavaksi esittämään, päinvastoin, vaikeutui kun hankin itseni ylikierroksille älyttömällä riehumisella, jota käytin ahdistukseni helpottamiseen. Se parantui sillä kun huono elämäntilanne meni ohi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun nään hyvässä tikissä olevan ihmisen, tiedän jo kättelyssä että tuolla on monia hyviä arvoja ja tapoja. Sekä luonne on todennäköisesti vahva. Tuolla ihmisellä on terveelliset elämäntavat ja itsekuria syödä oikein ja treenata kunnolla pitkällä ajanjaksolla, eikä todennäköisesti käytä paljon päihteitä. Tiedän myös, että energiataso ja keskittymiskyky on paljon parempi. Kaikilla meillä on omat murheet ja stressin aiheet, mutta tuo henkilö ei silti jää selittelemään, eikä lannistu, vaan siltikin on pystynyt pitämään rutiinit ja terveelliset elämäntavat kasassa. Mielen lujuus on ihan eri luokkaa kun lihavilla. 

Lihavasta en ikävä kyllä pysty sanomaan mitään noista yllämainituista. Ajattelen, että tuo kaikki on päinvastaista. En pysty kunnioittamaan lihavaa samalla tavalla, sillä vähän kuten rakkaudessa, jos ei kunnioita edes itseään niin miten silloin pystyy kunnioittamaan muita. 

Minulla on terveelliset elämäntavat ja itsekuria syödä oikein ja treenata pitkäjänteisesti, lapsesta saakka. En käytä päihteitä paitsi unilääkettä(lisää ruokahalua). Energiatasot sairauksista, lääkkeistä ja huonoista unista johtuen huono. Keskittymiskyky hyvä kiitos lapsuudesta aloitetun tavoitteellisen treenaamisen. Niinä päivinä kun en pääse ylös sängystä, treenaan sängyssä ja katson treenivideoita joista voi kerrata esim. tekniikkaa ja tehdä mielikuvaharjoittelua.

Joskus tuo unilääke on lihottanut sillä sen vaikutuksen alaisena tuli syötyä öisin ylimääräistä eikä sitä edes muistanut seuraavana päivänä. Jos sinäkin olisit jonkun päihteen vaikutuksen alaisena, eli nuppi ihan sekaisin niin ei sinullakaan olisi itsekuria. Selvinpäin minulla on rautainen itsekuri enkä syö esim. juhlissa tai kahviloissa kakkuja tai pullaa tms. enkä pizzaa tms. vaikka muut vieressä söisikin ja tällainen olen aina ollut.

t. lihava

Sinulla sen sijaan ei ole itsekuria hillitä itseäsi eikä mielen lujuutta käyttäytyä hyvin eikä ajatella hyviä ajatuksia. Siihen että saa pahan itsestään pois tarvitsee paljon treeniä ja itsekuria.

Mielikuvatreeni :D Ja sängyssä treenaaminen? :D

Harrastan pilatesta. Sitä voi varsin hyvin harjoitella sängyssä, ja mielikuvatreeni on oleellinen osa harjoittelua.

-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun nään hyvässä tikissä olevan ihmisen, tiedän jo kättelyssä että tuolla on monia hyviä arvoja ja tapoja. Sekä luonne on todennäköisesti vahva. Tuolla ihmisellä on terveelliset elämäntavat ja itsekuria syödä oikein ja treenata kunnolla pitkällä ajanjaksolla, eikä todennäköisesti käytä paljon päihteitä. Tiedän myös, että energiataso ja keskittymiskyky on paljon parempi. Kaikilla meillä on omat murheet ja stressin aiheet, mutta tuo henkilö ei silti jää selittelemään, eikä lannistu, vaan siltikin on pystynyt pitämään rutiinit ja terveelliset elämäntavat kasassa. Mielen lujuus on ihan eri luokkaa kun lihavilla. 

Lihavasta en ikävä kyllä pysty sanomaan mitään noista yllämainituista. Ajattelen, että tuo kaikki on päinvastaista. En pysty kunnioittamaan lihavaa samalla tavalla, sillä vähän kuten rakkaudessa, jos ei kunnioita edes itseään niin miten silloin pystyy kunnioittamaan muita. 

Minä taas näen nälkiintyneessä ihmisessä kitkeränkatkeran ihmisen, joka on myös henkisesti kireä kuin viulunkieli. Läheiset ihmiset eivät saa olla omia itsejään, kun tämä yksi vahtii hysteerisesti niiden syömistä ja muutakin käyttäytymistä. Ei ihme, että anoreksia on jo kansantauti.

Guy Ritchie muuten erosi Madonnasta juuri tuolla perusteella. Ei kestänyt Madonnan "hyvän" elämän vaatimuksia.

Ihan yhtä typeriä olette kumpikin "näkijä". Ihan yhtä ennakkoluuloisia ja ikäviä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun nään hyvässä tikissä olevan ihmisen, tiedän jo kättelyssä että tuolla on monia hyviä arvoja ja tapoja. Sekä luonne on todennäköisesti vahva. Tuolla ihmisellä on terveelliset elämäntavat ja itsekuria syödä oikein ja treenata kunnolla pitkällä ajanjaksolla, eikä todennäköisesti käytä paljon päihteitä. Tiedän myös, että energiataso ja keskittymiskyky on paljon parempi. Kaikilla meillä on omat murheet ja stressin aiheet, mutta tuo henkilö ei silti jää selittelemään, eikä lannistu, vaan siltikin on pystynyt pitämään rutiinit ja terveelliset elämäntavat kasassa. Mielen lujuus on ihan eri luokkaa kun lihavilla. 

Lihavasta en ikävä kyllä pysty sanomaan mitään noista yllämainituista. Ajattelen, että tuo kaikki on päinvastaista. En pysty kunnioittamaan lihavaa samalla tavalla, sillä vähän kuten rakkaudessa, jos ei kunnioita edes itseään niin miten silloin pystyy kunnioittamaan muita. 

Minulla on terveelliset elämäntavat ja itsekuria syödä oikein ja treenata pitkäjänteisesti, lapsesta saakka. En käytä päihteitä paitsi unilääkettä(lisää ruokahalua). Energiatasot sairauksista, lääkkeistä ja huonoista unista johtuen huono. Keskittymiskyky hyvä kiitos lapsuudesta aloitetun tavoitteellisen treenaamisen. Niinä päivinä kun en pääse ylös sängystä, treenaan sängyssä ja katson treenivideoita joista voi kerrata esim. tekniikkaa ja tehdä mielikuvaharjoittelua.

Joskus tuo unilääke on lihottanut sillä sen vaikutuksen alaisena tuli syötyä öisin ylimääräistä eikä sitä edes muistanut seuraavana päivänä. Jos sinäkin olisit jonkun päihteen vaikutuksen alaisena, eli nuppi ihan sekaisin niin ei sinullakaan olisi itsekuria. Selvinpäin minulla on rautainen itsekuri enkä syö esim. juhlissa tai kahviloissa kakkuja tai pullaa tms. enkä pizzaa tms. vaikka muut vieressä söisikin ja tällainen olen aina ollut.

t. lihava

Sinulla sen sijaan ei ole itsekuria hillitä itseäsi eikä mielen lujuutta käyttäytyä hyvin eikä ajatella hyviä ajatuksia. Siihen että saa pahan itsestään pois tarvitsee paljon treeniä ja itsekuria.

No mutta tämähän se hauskin tekosyy onkin :D 

Mirtatsapin ei muuten lihota. Ensimmäistä kertaa kuulen siitäkin että ei edes muista että on syönyt. Aikamoista selittelyä. Taidat itsekin uskoa näihin pikkuisiin valeisiin?

Taulukko 1. Mirtatsapiinin haittavaikutukset

Elinjärjestelmä

Hyvin yleinen ( 1/10)

Yleinen ( 1/100,

Melko harvinainen( 1/1 000,

Harvinainen ( 1/10 000,

Yleisyys tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä esiintyvyyden arviointiin)

Veri ja imukudos

Luuydindepressio (granulosytopenia, agranulosytoosi, aplastinen anemia, trombosytopenia), eosinofilia

Umpieritys

Antidiureettisen hormonin epäasianmukainen erittyminen, hyperprolaktinemia (ja siihen liittyvät oireet galaktorrea ja gynekomastia)

Aineenvaihdunta ja ravitsemus

Painon nousu1, Ruokahalun lisääntyminen1

Hyponatremia

Psyykkiset häiriöt

Epänormaalit unet, sekavuus, ahdistuneisuus2, 5 unettomuus3, 5

Painajaiset2, mania, agitaatio2, hallusinaatiot, psykomotorinen levottomuus (mukaan lukien akatisia, hyperkinesia)

Aggressio

Itsetuhoajatukset6, itsetuhoinen käyttäytyminen6, unissakävely

Hermosto

Uneliaisuus1, 4, sedaatio1, 4, päänsärky2

Horros1, heitehuimaus, vapina, amnesia7

Parestesia2, levottomat jalat, synkopee

Myoklonus

Kouristukset (kohtaukset), serotoniinioireyhtymä, suun harhatuntemus, dysartria

Verisuonisto

Ortostaattinen hypotensio

Hypotensio2

Ruuansulatus-elimistö

Suun kuivuminen

Pahoinvointi3, ripuli2, oksentelu2, ummetus1

Suun heikentynyt tunto

Pankreatiitti

Suun turvotus, lisääntynyt syljeneritys

Maksa ja sappi

Seerumin transaminaasi-aktiivisuuksien nousu

Iho ja ihonalainen kudos

Eksanteema2

Stevens-Johnsonin oireyhtymä, rakkulaihottuma (dermatitis bullosa), erythema multiforme, toksinen epidermaalinen nekrolyysi, yleisoireinen eosinofiilinen oireyhtymä (DRESS)

Luusto, lihakset ja sidekudos

Nivelkipu, lihaskipu, selkäkipu1

Rabdomyolyysi

Munuaiset ja virtsatiet

Virtsaumpi

Sukupuolielimet ja rinnat

Priapismi

Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat

Perifeerinen turvotus1, väsymys

Yleistynyt turvotus, paikallinen turvotus

Tutkimukset

Kreatiinikinaasin nousu

Eikö lihota? Katso kohta aineenvaihdunta ja ravitsemus, siellä taas varsinainen proviisori/farmaseutti taas laukomassa faktoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun nään hyvässä tikissä olevan ihmisen, tiedän jo kättelyssä että tuolla on monia hyviä arvoja ja tapoja. Sekä luonne on todennäköisesti vahva. Tuolla ihmisellä on terveelliset elämäntavat ja itsekuria syödä oikein ja treenata kunnolla pitkällä ajanjaksolla, eikä todennäköisesti käytä paljon päihteitä. Tiedän myös, että energiataso ja keskittymiskyky on paljon parempi. Kaikilla meillä on omat murheet ja stressin aiheet, mutta tuo henkilö ei silti jää selittelemään, eikä lannistu, vaan siltikin on pystynyt pitämään rutiinit ja terveelliset elämäntavat kasassa. Mielen lujuus on ihan eri luokkaa kun lihavilla. 

Lihavasta en ikävä kyllä pysty sanomaan mitään noista yllämainituista. Ajattelen, että tuo kaikki on päinvastaista. En pysty kunnioittamaan lihavaa samalla tavalla, sillä vähän kuten rakkaudessa, jos ei kunnioita edes itseään niin miten silloin pystyy kunnioittamaan muita. 

"Lihavuudessa ei ole Pietiläisen mukaan kyse itsekurista, vaikka itseä niskasta kiinni ottamista ehdotetaan usein ratkaisuksi ylipainoon.

”Lihavuuteen taipuvilla ihmisillä itsekuria on jopa enemmän kuin normaalipainoisilla. Kun nälkä ei ota talttuakseen, itsekuri on jatkuvalla koetuksella. Varmasti potilaillani on parempi itsekuri kuin minulla. Laihat ihmiset tulevat kylläiseksi helpommin, joten ruuan kanssa ei juuri tarvitse pinnistellä.”

Lihavat ihmiset ovat Pietiläisen kokemuksen mukaan todella ankaria itselleen, piiskaavuuteen asti. Mutta jos itsen tai muiden haukkumisesta olisi hyötyä painonhallinnassa, mitään paino-ongelmia ei olisi, hän sanoo."

https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000009604540.html

Tätä voisi nyt jakaa sosiaalisessa mediassa, samoin kuin jokaiselle tämän ketjun tulevalle sivulle.

Täytyy ihmetellä. Lihavaksi ei tulla ja pysytä itsekurilla. Tuskin muutamalla viinirypäleelläkään. Lihavaksi tullaanvaikka syömällä tuhansia kaloreita liikaa päivässä. Tuollainen hyssyttely on outoa. Ei näyttänyt ö lääkärikään miltään keijukaiselta vaan tuhdilta tädiltä.

Harvoin sentään päivässä, mutta jos vaikka viikon aikana syö yhden "ylimääräisen" päivän kalorit, alkaa painoa kertymään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun nään hyvässä tikissä olevan ihmisen, tiedän jo kättelyssä että tuolla on monia hyviä arvoja ja tapoja. Sekä luonne on todennäköisesti vahva. Tuolla ihmisellä on terveelliset elämäntavat ja itsekuria syödä oikein ja treenata kunnolla pitkällä ajanjaksolla, eikä todennäköisesti käytä paljon päihteitä. Tiedän myös, että energiataso ja keskittymiskyky on paljon parempi. Kaikilla meillä on omat murheet ja stressin aiheet, mutta tuo henkilö ei silti jää selittelemään, eikä lannistu, vaan siltikin on pystynyt pitämään rutiinit ja terveelliset elämäntavat kasassa. Mielen lujuus on ihan eri luokkaa kun lihavilla. 

Lihavasta en ikävä kyllä pysty sanomaan mitään noista yllämainituista. Ajattelen, että tuo kaikki on päinvastaista. En pysty kunnioittamaan lihavaa samalla tavalla, sillä vähän kuten rakkaudessa, jos ei kunnioita edes itseään niin miten silloin pystyy kunnioittamaan muita. 

Minulla on terveelliset elämäntavat ja itsekuria syödä oikein ja treenata pitkäjänteisesti, lapsesta saakka. En käytä päihteitä paitsi unilääkettä(lisää ruokahalua). Energiatasot sairauksista, lääkkeistä ja huonoista unista johtuen huono. Keskittymiskyky hyvä kiitos lapsuudesta aloitetun tavoitteellisen treenaamisen. Niinä päivinä kun en pääse ylös sängystä, treenaan sängyssä ja katson treenivideoita joista voi kerrata esim. tekniikkaa ja tehdä mielikuvaharjoittelua.

Joskus tuo unilääke on lihottanut sillä sen vaikutuksen alaisena tuli syötyä öisin ylimääräistä eikä sitä edes muistanut seuraavana päivänä. Jos sinäkin olisit jonkun päihteen vaikutuksen alaisena, eli nuppi ihan sekaisin niin ei sinullakaan olisi itsekuria. Selvinpäin minulla on rautainen itsekuri enkä syö esim. juhlissa tai kahviloissa kakkuja tai pullaa tms. enkä pizzaa tms. vaikka muut vieressä söisikin ja tällainen olen aina ollut.

t. lihava

Sinulla sen sijaan ei ole itsekuria hillitä itseäsi eikä mielen lujuutta käyttäytyä hyvin eikä ajatella hyviä ajatuksia. Siihen että saa pahan itsestään pois tarvitsee paljon treeniä ja itsekuria.

No mutta tämähän se hauskin tekosyy onkin :D 

Mirtatsapin ei muuten lihota. Ensimmäistä kertaa kuulen siitäkin että ei edes muista että on syönyt. Aikamoista selittelyä. Taidat itsekin uskoa näihin pikkuisiin valeisiin?

Olen toinen, mutta voin omasta puolestani vahvistaa tämän. Sain jossain välissä Klotryptolia migreenin ehkäisyyn. En ole koskaan käyttänyt mitään unilääkkeitä, vaikka olenkin kärsinyt unettomuudesta, enkä myöskään mielialalääkkeitä. Epäröin tuonkin käyttöä. Muutaman kerran kun stressaavassa elämäntilanteessa oli vaikeuksia nukahtaa otin lääkettä ihan pienen murun. Seuraavana aamuna olin aina aivan pelottavassa kohmelossa, en saanut itsestäni irti oikein mitään ennen kuin pitkälle illasta. Jos tuohon olotilaan tottuu, voin hyvin kuvitella, että jää aktiivisuustaso vähäiseksi ja tulee syötyä mitä sattuu.

Ja olin aktiiviliikkuja, työssäkäyvä, normaalipainoinen. Eli unettomuuteni ei parantunut liikunnalla jota joku tulee seuraavaksi esittämään, päinvastoin, vaikeutui kun hankin itseni ylikierroksille älyttömällä riehumisella, jota käytin ahdistukseni helpottamiseen. Se parantui sillä kun huono elämäntilanne meni ohi.

Nyt olet väärässä, ei lääkkeet lihota. Ne lisäävät ruokahalua. Ruokahalu ei lihota, ihmisen käsi joka lappaa ruokaa suuhun lihottaa. Lääkkeisiin tarvitaan aina tottumisaika, tottumisajan jälkeen sivuvaikutukset häviävät. Jos lihavalla Mirtatsapin tekee sen että öisin ahmii jääkaapin tyhjäksi, se pitäisi sanoa lääkärille. Epäilen tosin että kyseessä on tekosyy. Ja miksi lihavalla on epäterveellisiä ruokia jääkaapissa joista lihoo?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kehopositiivisuus = terve keho, eli ihminen pitää kehostaan huolta liikunnalla ja oikeanlaisella ravinnolla. Tätä minulle on kehopositiivisuus. 

Kyllähän kaikesta saadaan normaalia kun oikein kierosti väännetään kaikki normaaliksi. Nykyään lä&ski on normaalia, on normaalia käyttää huumeita, on normaalia tilailla ruokaa kotiin nousematta sohvalta kuin ovelle asti, on normaalia mussuttaa joka päivä sipsiä, suklaata, limsaa, karkkia jne..........elämme sairaassa yhteiskunnassa, ennen oli toisin. Suomen kansasta on tullut ruman näköistä, todella ruman näköistä, sen näkee kaupoissa ja kaduilla.

Kehopositiivisuus=hyväksyt itsesi.

MINULLE kehopositiivisuus tarkoittaa = terve keho, liikuntaa ja terveellistä ravintoa

Sinulle ilmeisesti löllyvää läs&kiä.

Sinäkin voit sairastua.

Totta. Mm. syöpä ei katso kiloja. Näistä meidän julkkiksistakin sen huomaa. Ei tainnut esim. Arja Koriseva olla ihan mikään hirveän pulska, mutta niin vain rintasyöpä häneenkin etsiytyi.

Koskaan ei voi tietää, mitä eteen tulee. Että kantsis pitää pikkuisen pienempää ääntä mennessään.

Kylläpä vaan Arjakin tanttaantui ja tasapaksuuntui käynnistettyjen vaihdevuosien myötä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun nään hyvässä tikissä olevan ihmisen, tiedän jo kättelyssä että tuolla on monia hyviä arvoja ja tapoja. Sekä luonne on todennäköisesti vahva. Tuolla ihmisellä on terveelliset elämäntavat ja itsekuria syödä oikein ja treenata kunnolla pitkällä ajanjaksolla, eikä todennäköisesti käytä paljon päihteitä. Tiedän myös, että energiataso ja keskittymiskyky on paljon parempi. Kaikilla meillä on omat murheet ja stressin aiheet, mutta tuo henkilö ei silti jää selittelemään, eikä lannistu, vaan siltikin on pystynyt pitämään rutiinit ja terveelliset elämäntavat kasassa. Mielen lujuus on ihan eri luokkaa kun lihavilla. 

Lihavasta en ikävä kyllä pysty sanomaan mitään noista yllämainituista. Ajattelen, että tuo kaikki on päinvastaista. En pysty kunnioittamaan lihavaa samalla tavalla, sillä vähän kuten rakkaudessa, jos ei kunnioita edes itseään niin miten silloin pystyy kunnioittamaan muita. 

Minulla on terveelliset elämäntavat ja itsekuria syödä oikein ja treenata pitkäjänteisesti, lapsesta saakka. En käytä päihteitä paitsi unilääkettä(lisää ruokahalua). Energiatasot sairauksista, lääkkeistä ja huonoista unista johtuen huono. Keskittymiskyky hyvä kiitos lapsuudesta aloitetun tavoitteellisen treenaamisen. Niinä päivinä kun en pääse ylös sängystä, treenaan sängyssä ja katson treenivideoita joista voi kerrata esim. tekniikkaa ja tehdä mielikuvaharjoittelua.

Joskus tuo unilääke on lihottanut sillä sen vaikutuksen alaisena tuli syötyä öisin ylimääräistä eikä sitä edes muistanut seuraavana päivänä. Jos sinäkin olisit jonkun päihteen vaikutuksen alaisena, eli nuppi ihan sekaisin niin ei sinullakaan olisi itsekuria. Selvinpäin minulla on rautainen itsekuri enkä syö esim. juhlissa tai kahviloissa kakkuja tai pullaa tms. enkä pizzaa tms. vaikka muut vieressä söisikin ja tällainen olen aina ollut.

t. lihava

Sinulla sen sijaan ei ole itsekuria hillitä itseäsi eikä mielen lujuutta käyttäytyä hyvin eikä ajatella hyviä ajatuksia. Siihen että saa pahan itsestään pois tarvitsee paljon treeniä ja itsekuria.

Mielikuvatreeni :D Ja sängyssä treenaaminen? :D

Harrastan pilatesta. Sitä voi varsin hyvin harjoitella sängyssä, ja mielikuvatreeni on oleellinen osa harjoittelua.

-eri

Ei todellakaan voi

- se joka on harrastanut pilatesta 21 vuotta

100% samaa mieltä Saran kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Sille joka väitti, ettei 90-luvulla ihannoitu äärimmäistä laihuutta, kyllä ihannoitiin. Et ole tainut elää sitä aikaa? Laihuus oli todella muodissa, kauneusihanne. Eihän kaikki kaduntallaajat sitä olleet, vaan normaaleja/hoikkia ja totta kai myös ylipainoisia oli. Mutta samalla tavalla kuin nykyään on ollut kardashianin pyllyt ym, se oli vallitseva kauneusihanne. Kaikki muistaa miten frendien tuotantokausien aikana courteney ja jennifer alkaa kuihtumaan, vaikka ekoissa tuotantokausissa varsinkin Aniston oli selvästi pyöreämmässä (huom normaalissa! kunnossa) Lisa Kudrow sanoi tunteneensa olonsa jättiläiseksi heidän rinnallaan, vaikkei todella mikään ylipainoinen ole hänkään.

Courteney Cox meni ihan järkyttävän kamalan näköiseksi jossain vaiheessa. Ja Courtney Thorne-Smith Ally McBealin aikaan, kun Calista Flockhart oli niin minikokoinen. Courtney kuulemma tunsi itsensä jättiäiseksi ja alkoi sitten pienentää itseään. Ei sekään sitten hyvältä näyttänyt eikä varmasti tuntunut, terveysongelmia itsensä nälkiinnyttämisestä tulee. Sydän ei ainakaan tykkää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun nään hyvässä tikissä olevan ihmisen, tiedän jo kättelyssä että tuolla on monia hyviä arvoja ja tapoja. Sekä luonne on todennäköisesti vahva. Tuolla ihmisellä on terveelliset elämäntavat ja itsekuria syödä oikein ja treenata kunnolla pitkällä ajanjaksolla, eikä todennäköisesti käytä paljon päihteitä. Tiedän myös, että energiataso ja keskittymiskyky on paljon parempi. Kaikilla meillä on omat murheet ja stressin aiheet, mutta tuo henkilö ei silti jää selittelemään, eikä lannistu, vaan siltikin on pystynyt pitämään rutiinit ja terveelliset elämäntavat kasassa. Mielen lujuus on ihan eri luokkaa kun lihavilla. 

Lihavasta en ikävä kyllä pysty sanomaan mitään noista yllämainituista. Ajattelen, että tuo kaikki on päinvastaista. En pysty kunnioittamaan lihavaa samalla tavalla, sillä vähän kuten rakkaudessa, jos ei kunnioita edes itseään niin miten silloin pystyy kunnioittamaan muita. 

Minä taas näen nälkiintyneessä ihmisessä kitkeränkatkeran ihmisen, joka on myös henkisesti kireä kuin viulunkieli. Läheiset ihmiset eivät saa olla omia itsejään, kun tämä yksi vahtii hysteerisesti niiden syömistä ja muutakin käyttäytymistä. Ei ihme, että anoreksia on jo kansantauti.

Guy Ritchie muuten erosi Madonnasta juuri tuolla perusteella. Ei kestänyt Madonnan "hyvän" elämän vaatimuksia.

Ihan yhtä typeriä olette kumpikin "näkijä". Ihan yhtä ennakkoluuloisia ja ikäviä

Se on se tämä maailmanmeno tämmöistä 2020-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun nään hyvässä tikissä olevan ihmisen, tiedän jo kättelyssä että tuolla on monia hyviä arvoja ja tapoja. Sekä luonne on todennäköisesti vahva. Tuolla ihmisellä on terveelliset elämäntavat ja itsekuria syödä oikein ja treenata kunnolla pitkällä ajanjaksolla, eikä todennäköisesti käytä paljon päihteitä. Tiedän myös, että energiataso ja keskittymiskyky on paljon parempi. Kaikilla meillä on omat murheet ja stressin aiheet, mutta tuo henkilö ei silti jää selittelemään, eikä lannistu, vaan siltikin on pystynyt pitämään rutiinit ja terveelliset elämäntavat kasassa. Mielen lujuus on ihan eri luokkaa kun lihavilla. 

Lihavasta en ikävä kyllä pysty sanomaan mitään noista yllämainituista. Ajattelen, että tuo kaikki on päinvastaista. En pysty kunnioittamaan lihavaa samalla tavalla, sillä vähän kuten rakkaudessa, jos ei kunnioita edes itseään niin miten silloin pystyy kunnioittamaan muita. 

Minä taas näen nälkiintyneessä ihmisessä kitkeränkatkeran ihmisen, joka on myös henkisesti kireä kuin viulunkieli. Läheiset ihmiset eivät saa olla omia itsejään, kun tämä yksi vahtii hysteerisesti niiden syömistä ja muutakin käyttäytymistä. Ei ihme, että anoreksia on jo kansantauti.

Guy Ritchie muuten erosi Madonnasta juuri tuolla perusteella. Ei kestänyt Madonnan "hyvän" elämän vaatimuksia.

Käyn sellaisella salilla jossa itse harjoitettu laji vetää puoleensa yksilöitä kenelle joko mahdollisimman kova fyysinen suorityskyky tai sitten trimmattu ulkomuoto ovat hyvin tärkeitä. Kukin tyylillään, mutta en minä ainakaan jälkimmäiseen välttämättä yhdistäisi terveitä arvoja ja asenteita, enkä ole varma yhdistäisinkö myöskään hyvää elämää. Mietin mihin työssäkäyvällä ihmisellä riittää aikaa jos harrastaa liikuntaa vähintään tunteja päivässä. Mietin onko yksinäistä vai hyvää elämää jos kaikki sosiaalinen elämä ja tapahtumat keskittyvät sen saliyhteisön ympärille.

Minulle kaikista tärkeintä elämässäni on omassa lajissani kehittyminen ja muille hyvän tuominen lajin parisssa. Koko elämäni pyörii lajini ympärillä ja sosiaalinen elämäni saliyhteisön parissa. Lajini on myös työni. Harrastan siis tunteja päivässä. Olen yksinäinen ja kaikki muu elämässäni on huonoa elämää paitsi lajini. Kaiken muun olen menettänyt, mutta en lajini vuoksi vaan epäonnisen elämän.

En tiedä onko tämä arvo terve mutta lajini on ainoa asia minkä vuoksi jaksan elää.

N 92 kg