Lue keskustelun säännöt.
Taisin vahingossa saada selville puolisoni mahdollisen syrjähypyn
12.06.2023 |
Tämä syrjähyppy on siis mahdollisesti tapahtunut pari vuotta sitten (tarkistin päiväkirjasta). Tuolloin puolisoni oli menossa viikonlopuksi veljensä mökille. Silloin olin päiväkirjamerkintäni mukaan ihmetellyt muutamaa seikkaa: Sitä, että hän ajoi partansa lähtiessään mökille (hänelle epätyypillistä) ja toiseksi sitä, että palattuaan, hän ei kertonut mitään koko viikonlopusta. Sellaista normaalia rupattelua siitä, millaista oli ollut tai mitä oli puuhattu tai tuumailtu, ei syntynyt.
Eilen sitten olimme ajelemassa kotiin päin autolla ja hän mainitsi, että tämä samainen veli on ollut mökillä koko viikonlopun. Jossain päin Köyliötä, mies sanoi ja lisäsi vielä, että tietää kyllä missä on Köyliö, mutta ei sitä missä mökki sijaitsee. Minä siihen sitten vähän ihmeissäni kysyin, että onko hänen veljellään montakin mökkiä käytössään. Ei kuulemma, sanoi mies, eikä tajunnut kai ollenkaan miksi asiaa kysyin. Minulle siis valkeni heti tästä keskustelusta, että veljen mökillä ei olla oltu muutamaa vuotta aikaisemmin.
Nyt sitten pohdiskelen tätä kaikkea. Meidän avioliittomme on kestänyt tähän mennessä 20 vuotta ja meillä on hyvä yhdessä. Ja minä ihmettelen, miksi minusta ei tunnu oikein miltään. Ei siis kiukkua, ei vihaa, ei katkeruutta ei mustasukkaisuutta, ei mitään. En ole puolisoni kanssa nyt puhunut tästä asiasta vielä ollenkaan, olen miettinyt vain päässäni tätä koko juttua. Muistan vain sen, että kun muutama vuosi sitten tein asiasta päiväkirjamerkinnän, niin silloin vatsani oli solmussa, olin täynnä pahoja aavistuksia ja vaistoni kilkattivat kuin kirkonkellot. Ja nyt, kun ehkä sain selville, että olin tuolloin oikeassa, niin ei tule mitään tunteita. Mitä ihmettä nyt siis? Kohautanko olkapäitä ja jatkan vain kuten tähänkin asti, vai pitääkö asiaa alkaa pöyhimään läpi? Minä en tiedä.
Kommentit (463)
Kiinnostava keissi. Mä sanoisin että mies tietää mokanneensa, ja pelaa aikaa nauttien parisuhteen eduista TOIVOEN, että voisi kertoa totuuden ja silti saada jatkaa elämää kuten ennenkin. Hän ajattelee että hänellä on oikeus olla kanssasi tietäen mitä on tapahtunut, mutta on päättänyt sinun puolestasi, mitä sinulla on oikeus tietää ja mitä ei. Hän on siis vienyt sinulta oikeuden rakastaa häntä perustuen todellisiin faktoihin. Itsekästä mutta yleistä, nämä "kannattavuuslaskelmia" tekevät ihmiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niihin vaistoihin kannattaa aina luottaa. Nyt sait vastauksesi.
Tästä riippuu nyt paljon miten suhtaudut asiaan, oletko vaimo joka sulkee silmänsä jatkossakin vai onko asia ylittämätön. Ymmärrän molempia suhtautumistapoja, sellaista se elämä on. Itse lopulta läksin kuitenkin omilleni.
Eipä välttämättä kannata luottaa "vaistoihin". On minuakin epäilty vaikka kuinka monta kertaa, vaikka kertaakaan en ole pettänyt. Kun se kuuluisa vaisto sanoo niin kovasti.
Mikä sun käytöksestä tekee sellaisen, että on pitänyt epäillä monta kertaa? Pitäisikö muuttaa käytöstä?
Vai, onko se puolisosi joka on se epäilijä? Puolisosi voi olla itse pettäjä
Jos epäillään monta kertaa, jompi kumpi toimii parisuhteessa väärin.
Olin tekemisissä muiden naisten kanssa kuin vain tuon ex-tyttöystävän. Ja olin aktiivinen eräällä keskustelupalstalla, jolla kirjoittelee myös naisia.
Tämä oli arvattavissa. Nainen ei saanut tarpeeksi huomiota (kyllä), ja siksi epäili. Epäily osui sikäli oikeaan ettei mies panosta tarpeeksi. Hänelle olisi varmasti ollut vain helpotus kun olisit pökkässyt jotain naista niin hän olisi saanut konreettisen syyn erota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kiittää kaikista kommenteista. Jäin miettimään tuota konfliktinpelkoa ja tunnistan sen kyllä, koska pelkään todella paljon sitä, että kaikki hajoaa tomukasaksi ja muuttuu. Mainitsin jo aikaisemmin tuosta välitilinpäätöksestä ja muistan miten mies silloin sanoi minulle, ettei haluaisi, että meidän suhteemme kaatuu mihinkään yhdentekeviin panoihin. Ja että jos haluaisin pyrstö liekeissä joskus mennä ja panna jotakuta, se voitaisiin keskustelemalla ja sopimalla saada ratkaistua. Koska mieluummin niin, kuin hyvän avioliiton valuminen hukkaan. Minä olin tästä ehdotuksesta silloin varsin tyrmistynyt, ja kysyinkin, onko hän pesemässä omaatuntoaan, mutta tuolloin mies kielsi näin olevan. Keskustelimme uskollisuudesta tuolloin pitkät tovit. Nyt ajattelen tästäkin keskustelusta aivan toisin.
Siisi mihin tällainen välitilinpäätös sitten liittyy, johonkin muuhun vastaavaan keissiin vai? Mitä se käytännössä oikein on pitänyt sisällään, jotain pariterapiaako?
Tämä, mihin välintilinpäätös oikein liittyi, on kyllä erittäin hyvä kysymys, koska en oikein tiedä mistä tarpeesta koko juttu lähti. Se kuitenkin alkoi yhden illan keskustelusta, kun mies oli ottanut muutaman viskin ja se jatkui useampana iltana. Siinä käsiteltiin koko suhteen matka alkuajoista tähän päivään ja tämä uskollisuusteema sekä seksuaalisuus yleensä ottaen oli hyvin vahvana esillä koko keskustelun läpi. Kaikki keskustelut käytiin iltahämärissä, kun oli jo vetäydytty yöpuulle.
Ja vielä siitä miehen veljestä. Miehellä ja hänen veljellään on hyvin suuri ikäero, kun pikkuveli on syntynyt siinä vaiheessa kun vanhempi veli on jo muuttanut pois kotoa, joten he eivät ole ihan niin läheisiä kuin sisarusten kanssa voisi olla. Minä en tapaa tätä veljeä kuin ehkä kerran vuoteen, jos piipahtaa kahvilla, mies soittelee hänelle kyllä. En sinällään pidä outona ajatusta, että he ovat kaksin mökillä, mutta en pidä outona sitäkään, etteivät veljen seikkaperäiset asiat nouse kovinkaan usein keskusteluun, ellei asiaan liity jotakin muutakin keskusteltavaa. Hän on vielä siinä ikävaiheessa, että työpaikat/tyttöystävät/ym. vaihtuvat.
ap
Vierailija kirjoitti:
Sen takia susta ei tunnu mitään, kun tiesit jo aikanaan että jotain on tekeillä. Kyllä sitä aina vaistoaa tuollaiset jutut. Sun täytyy nyt vain miettiä, että siedätkö tuollaista käytöstä vai et. Tulee meinaan tapahtumaan uudestaan ja uudestaan, vaikka tuolloinen suhde ei enää olisi kuvioissa. Pettäjä pettää aina uudestaan.
No ei tietenkään. Onhan näitä kriisejä ja yhden kerran hairahduksia. Niistä kärsii eniten se hairahtaja, jos hän on vähääkään normaali ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma sinkkuaikainen kokemukseni on että 90% miehistä ainakin pettää.
Vietin villin jakson ja suurin osa panokavereista oli varattuja. Oli myös vakipanoja. Miesten parisuhteista ei keskusteltu, pidettiin vain hauskaa - yleensä pelkkää seksiä.
Tapaamispaikkoina hotellit, motellit, jommankumman koti, joskus autossakin.
Jos otantasi perustuu omiin seksikumppaneihisi niin tuo 90% väitetty tilasto kertoo ehkä enemmän sinusta kuin kaikista miehistä.
Miten ja ketä sinkku voi pettää? Siitä nyt kyse. Et muuta keksinyt kuin huorritteluvihjaukset? eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niihin vaistoihin kannattaa aina luottaa. Nyt sait vastauksesi.
Tästä riippuu nyt paljon miten suhtaudut asiaan, oletko vaimo joka sulkee silmänsä jatkossakin vai onko asia ylittämätön. Ymmärrän molempia suhtautumistapoja, sellaista se elämä on. Itse lopulta läksin kuitenkin omilleni.
Eipä välttämättä kannata luottaa "vaistoihin". On minuakin epäilty vaikka kuinka monta kertaa, vaikka kertaakaan en ole pettänyt. Kun se kuuluisa vaisto sanoo niin kovasti.
Mikä sun käytöksestä tekee sellaisen, että on pitänyt epäillä monta kertaa? Pitäisikö muuttaa käytöstä?
Vai, onko se puolisosi joka on se epäilijä? Puolisosi voi olla itse pettäjä
Jos epäillään monta kertaa, jompi kumpi toimii parisuhteessa väärin.
Olin tekemisissä muiden naisten kanssa kuin vain tuon ex-tyttöystävän. Ja olin aktiivinen eräällä keskustelupalstalla, jolla kirjoittelee myös naisia.
Tämä oli arvattavissa. Nainen ei saanut tarpeeksi huomiota (kyllä), ja siksi epäili. Epäily osui sikäli oikeaan ettei mies panosta tarpeeksi. Hänelle olisi varmasti ollut vain helpotus kun olisit pökkässyt jotain naista niin hän olisi saanut konreettisen syyn erota.
Huomionkipeälle kyttääjälle ei mikään riitä. Ei sellaista kestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen takia susta ei tunnu mitään, kun tiesit jo aikanaan että jotain on tekeillä. Kyllä sitä aina vaistoaa tuollaiset jutut. Sun täytyy nyt vain miettiä, että siedätkö tuollaista käytöstä vai et. Tulee meinaan tapahtumaan uudestaan ja uudestaan, vaikka tuolloinen suhde ei enää olisi kuvioissa. Pettäjä pettää aina uudestaan.
No ei tietenkään. Onhan näitä kriisejä ja yhden kerran hairahduksia. Niistä kärsii eniten se hairahtaja, jos hän on vähääkään normaali ihminen.
Tuskallisinta on epätietoisuus luottamuksen olemassaolosta. Pettäjällä on tietoylivoima puolellaan, joten hän ei kärsi eniten. Niin, ja hänellä on myös tietysti tämä itsekkäästi toteutettu intiimi kokemus, joka tuskin oli kärsimystä sekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos liitto on muuten hyvä niin anna asian olla. Jos siis siihen pystyt eikä ala painaa sinua.
Mutta kuinka tuollaisen asian voi antaa vain olla. Jos mies on pettänyt, haluaisin itse ainakin omalla kohdalla tietää asiasta.
Pakko kysyä, että miksi? Itse ajattelen, että jos suhde on hyvä ja puoliso kerran hairahtuu (ei ole siis kyseessä mikään suhde), en lähtisi sen takia eroamaan. Ja jos en kerran eroaisi, miksi haluaisin tietää koko asiasta? Tiedän, että se satuttaisi minua kovasti ja vaikuttaisi suhteeseen pitkän aikaan. Miksi siis haluaisin kärsiä puolisoni tekemästä erehdyksestä? Kärsiköön hän itsekseen tunnontuskat, jos sellaisia kokee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos liitto on muuten hyvä niin anna asian olla. Jos siis siihen pystyt eikä ala painaa sinua.
Mutta kuinka tuollaisen asian voi antaa vain olla. Jos mies on pettänyt, haluaisin itse ainakin omalla kohdalla tietää asiasta.
Pakko kysyä, että miksi? Itse ajattelen, että jos suhde on hyvä ja puoliso kerran hairahtuu (ei ole siis kyseessä mikään suhde), en lähtisi sen takia eroamaan. Ja jos en kerran eroaisi, miksi haluaisin tietää koko asiasta? Tiedän, että se satuttaisi minua kovasti ja vaikuttaisi suhteeseen pitkän aikaan. Miksi siis haluaisin kärsiä puolisoni tekemästä erehdyksestä? Kärsiköön hän itsekseen tunnontuskat, jos sellaisia kokee.
Jos on hyvä suhde, jossa ei ole luottamusta? Minusta ajatuksesi on paradoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos liitto on muuten hyvä niin anna asian olla. Jos siis siihen pystyt eikä ala painaa sinua.
Mutta kuinka tuollaisen asian voi antaa vain olla. Jos mies on pettänyt, haluaisin itse ainakin omalla kohdalla tietää asiasta.
Pakko kysyä, että miksi? Itse ajattelen, että jos suhde on hyvä ja puoliso kerran hairahtuu (ei ole siis kyseessä mikään suhde), en lähtisi sen takia eroamaan. Ja jos en kerran eroaisi, miksi haluaisin tietää koko asiasta? Tiedän, että se satuttaisi minua kovasti ja vaikuttaisi suhteeseen pitkän aikaan. Miksi siis haluaisin kärsiä puolisoni tekemästä erehdyksestä? Kärsiköön hän itsekseen tunnontuskat, jos sellaisia kokee.
Kuulostaa pettäjän omalta järkeilyltä, mukaan lukien valittu verbi "hairahtua". Ihan kun kyse olisi erehdyksestä eikä päätöksestä :D
Vierailija kirjoitti:
Miehesi on siis ollut useampi vuosi sitten yhden kerran veljensä mökillä ja sinusta pettämisen todistaa se että miehesi ei tarkasti muista missä päin Köyliötä se mökki sijaitsee? Jos miehelläsi ei ole ilmiömäinen suuntavaisto ja karttamuisti niin asiassa ei ole mitään ihmeellistä.
Etenkin, kun tietää millaista puskaa ko. paikkakunta on suureksi osaksi. T. Entinen naapurikunnan asukas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten vaikka olisi toista pannut ?
No vaikka sitä, että ap:n kirjoituksista päätellen heillä ei ole avoin suhde. Haluaisitko itse elää valheessa?
Ja vaikka sitä, että miehellä voi olla suhde, josta voi vaikka syntyä lapsia tai ap saada sp-taudin, jos naisia on enemmänkin. Vaikka sitä.
Ja ennen kaikkea sitä, että luottamus on petetty eikä sitä enää ole, mikä on suhteen kantava voima.
Joo tämä. Mua ei niinkään haittaisi, jos mies on harrastanut seksiä jonkun toisen kanssa, kunhan kyse ihan aikuisten välisestä molemminpuolisesta seksistä eikä jostain maksullisesta mahd ihmiskaupan uhrista, ja ehkäisy käytössä.
Mikä itseäni häiritsisi eniten on juuri valehtelu, luottamuksen pettäminen ja epäkunnioitus. Jos haluaa avoimen suhteen, pitää siitä pystyä puhumaan rehellisesti. Ja vapaus koskee molempia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehesi on siis ollut useampi vuosi sitten yhden kerran veljensä mökillä ja sinusta pettämisen todistaa se että miehesi ei tarkasti muista missä päin Köyliötä se mökki sijaitsee? Jos miehelläsi ei ole ilmiömäinen suuntavaisto ja karttamuisti niin asiassa ei ole mitään ihmeellistä.
Etenkin, kun tietää millaista puskaa ko. paikkakunta on suureksi osaksi. T. Entinen naapurikunnan asukas.
Ongelma tässä nimenomaan on, että Ap:n mies on seikkaillut vieraassa puskassa viikonlopun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niihin vaistoihin kannattaa aina luottaa. Nyt sait vastauksesi.
Tästä riippuu nyt paljon miten suhtaudut asiaan, oletko vaimo joka sulkee silmänsä jatkossakin vai onko asia ylittämätön. Ymmärrän molempia suhtautumistapoja, sellaista se elämä on. Itse lopulta läksin kuitenkin omilleni.
Eipä välttämättä kannata luottaa "vaistoihin". On minuakin epäilty vaikka kuinka monta kertaa, vaikka kertaakaan en ole pettänyt. Kun se kuuluisa vaisto sanoo niin kovasti.
Mikä sun käytöksestä tekee sellaisen, että on pitänyt epäillä monta kertaa? Pitäisikö muuttaa käytöstä?
Vai, onko se puolisosi joka on se epäilijä? Puolisosi voi olla itse pettäjä
Jos epäillään monta kertaa, jompi kumpi toimii parisuhteessa väärin.
Olin tekemisissä muiden naisten kanssa kuin vain tuon ex-tyttöystävän. Ja olin aktiivinen eräällä keskustelupalstalla, jolla kirjoittelee myös naisia.
Tämä oli arvattavissa. Nainen ei saanut tarpeeksi huomiota (kyllä), ja siksi epäili. Epäily osui sikäli oikeaan ettei mies panosta tarpeeksi. Hänelle olisi varmasti ollut vain helpotus kun olisit pökkässyt jotain naista niin hän olisi saanut konreettisen syyn erota.
Huomionkipeälle kyttääjälle ei mikään riitä. Ei sellaista kestä.
Tunnen näitä. Ovat maailman napoja ja kaikesta epäluuloisia, eivät anna mitään, vaativat ja vahtivat mustasukkaisina. Täysin mahdottomia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma sinkkuaikainen kokemukseni on että 90% miehistä ainakin pettää.
Vietin villin jakson ja suurin osa panokavereista oli varattuja. Oli myös vakipanoja. Miesten parisuhteista ei keskusteltu, pidettiin vain hauskaa - yleensä pelkkää seksiä.
Tapaamispaikkoina hotellit, motellit, jommankumman koti, joskus autossakin.
Tai sitten se kertoo vain siitä, että sinä et tuolloin kelvannut suhteeseen, vaan pelkäksi panoksi.
Noh villi nainen, kertakäyttö tavaraa.
Ihan vain tiedoksi, että vaikka sinä olisitkin sukupuolivietitön nainen?, voi muilla olla vietti ja halu, eivätkä he ole mitään tavaraa. Jos ajatus menee niin, että jotakuta vain käytetään, niin ei sullakaan asiat hyvin ole. Kyllä hyvässä seksissä molemmat osapuolet ovat saamapuolella, samoin antavat toisilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niihin vaistoihin kannattaa aina luottaa. Nyt sait vastauksesi.
Tästä riippuu nyt paljon miten suhtaudut asiaan, oletko vaimo joka sulkee silmänsä jatkossakin vai onko asia ylittämätön. Ymmärrän molempia suhtautumistapoja, sellaista se elämä on. Itse lopulta läksin kuitenkin omilleni.
Eipä välttämättä kannata luottaa "vaistoihin". On minuakin epäilty vaikka kuinka monta kertaa, vaikka kertaakaan en ole pettänyt. Kun se kuuluisa vaisto sanoo niin kovasti.
Mikä sun käytöksestä tekee sellaisen, että on pitänyt epäillä monta kertaa? Pitäisikö muuttaa käytöstä?
Vai, onko se puolisosi joka on se epäilijä? Puolisosi voi olla itse pettäjä
Jos epäillään monta kertaa, jompi kumpi toimii parisuhteessa väärin.
Olin tekemisissä muiden naisten kanssa kuin vain tuon ex-tyttöystävän. Ja olin aktiivinen eräällä keskustelupalstalla, jolla kirjoittelee myös naisia.
Tämä oli arvattavissa. Nainen ei saanut tarpeeksi huomiota (kyllä), ja siksi epäili. Epäily osui sikäli oikeaan ettei mies panosta tarpeeksi. Hänelle olisi varmasti ollut vain helpotus kun olisit pökkässyt jotain naista niin hän olisi saanut konreettisen syyn erota.
Huomionkipeälle kyttääjälle ei mikään riitä. Ei sellaista kestä.
Tunnen näitä. Ovat maailman napoja ja kaikesta epäluuloisia, eivät anna mitään, vaativat ja vahtivat mustasukkaisina. Täysin mahdottomia.
Epäilemisestä on vähän vaikea syyttää, kun todettu on että about puolet ihmisistä faktuaalisesti pettää. Idioottihan se olisi jos ei yhtään pitäisi silmiään auki, jos jotain täysin poikkeavaa tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehesi on siis ollut useampi vuosi sitten yhden kerran veljensä mökillä ja sinusta pettämisen todistaa se että miehesi ei tarkasti muista missä päin Köyliötä se mökki sijaitsee? Jos miehelläsi ei ole ilmiömäinen suuntavaisto ja karttamuisti niin asiassa ei ole mitään ihmeellistä.
Etenkin, kun tietää millaista puskaa ko. paikkakunta on suureksi osaksi. T. Entinen naapurikunnan asukas.
Ongelma tässä nimenomaan on, että Ap:n mies on seikkaillut vieraassa puskassa viikonlopun.
Jos on. Onko sillä enää väliä?
Tätä ketjua lukiessa ei voi kuin huokaista helpotuksesta. Ero oli raskas, mutta saan olla ihan niin kuin tahdon. Kukaan ei kyttää eikä loukkaannu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos liitto on muuten hyvä niin anna asian olla. Jos siis siihen pystyt eikä ala painaa sinua.
Mutta kuinka tuollaisen asian voi antaa vain olla. Jos mies on pettänyt, haluaisin itse ainakin omalla kohdalla tietää asiasta.
Pakko kysyä, että miksi? Itse ajattelen, että jos suhde on hyvä ja puoliso kerran hairahtuu (ei ole siis kyseessä mikään suhde), en lähtisi sen takia eroamaan. Ja jos en kerran eroaisi, miksi haluaisin tietää koko asiasta? Tiedän, että se satuttaisi minua kovasti ja vaikuttaisi suhteeseen pitkän aikaan. Miksi siis haluaisin kärsiä puolisoni tekemästä erehdyksestä? Kärsiköön hän itsekseen tunnontuskat, jos sellaisia kokee.
Kuulostaa pettäjän omalta järkeilyltä, mukaan lukien valittu verbi "hairahtua". Ihan kun kyse olisi erehdyksestä eikä päätöksestä :D
Vedät vähän mutkia suoraksi, mutta näköjään jotkut tosiaan olettavat, että muut ovat heti uimassa pöksyihin jos vähänkin saa mahdollisuuksia. En ole koskaan pettänyt puolisoani eikä hänkään tietääkseni minua.
Minusta sinun ajatusmaailmasi on outo. Jos saisit nyt tietää puolisosi pettämisestä, joka on tapahtunu vuosia sitten eikä kyse olisi suhteessa, miten toimisit? Kävisit asian läpi? Ehkä terapiaa, itkua ja kuvittelisit puolisosi alasti toisen syleilyssä? Eroaisit? Olen ajatellut niin, että en haluaisi erota yhden pettämiskerran takia, mutta se viiltäisi minua todella syvältä. Siksi en siitä haluaisi edes tietää. En oleta, että näin olisi tapahtunut, mutta voiko toisesta ihmisestä olla koskaan varma?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niihin vaistoihin kannattaa aina luottaa. Nyt sait vastauksesi.
Tästä riippuu nyt paljon miten suhtaudut asiaan, oletko vaimo joka sulkee silmänsä jatkossakin vai onko asia ylittämätön. Ymmärrän molempia suhtautumistapoja, sellaista se elämä on. Itse lopulta läksin kuitenkin omilleni.
Eipä välttämättä kannata luottaa "vaistoihin". On minuakin epäilty vaikka kuinka monta kertaa, vaikka kertaakaan en ole pettänyt. Kun se kuuluisa vaisto sanoo niin kovasti.
Mikä sun käytöksestä tekee sellaisen, että on pitänyt epäillä monta kertaa? Pitäisikö muuttaa käytöstä?
Vai, onko se puolisosi joka on se epäilijä? Puolisosi voi olla itse pettäjä
Jos epäillään monta kertaa, jompi kumpi toimii parisuhteessa väärin.
Olin tekemisissä muiden naisten kanssa kuin vain tuon ex-tyttöystävän. Ja olin aktiivinen eräällä keskustelupalstalla, jolla kirjoittelee myös naisia.
Tämä oli arvattavissa. Nainen ei saanut tarpeeksi huomiota (kyllä), ja siksi epäili. Epäily osui sikäli oikeaan ettei mies panosta tarpeeksi. Hänelle olisi varmasti ollut vain helpotus kun olisit pökkässyt jotain naista niin hän olisi saanut konreettisen syyn erota.
Huomionkipeälle kyttääjälle ei mikään riitä. Ei sellaista kestä.
Tunnen näitä. Ovat maailman napoja ja kaikesta epäluuloisia, eivät anna mitään, vaativat ja vahtivat mustasukkaisina. Täysin mahdottomia.
Epäilemisestä on vähän vaikea syyttää, kun todettu on että about puolet ihmisistä faktuaalisesti pettää. Idioottihan se olisi jos ei yhtään pitäisi silmiään auki, jos jotain täysin poikkeavaa tapahtuu.
Valitettavasti on niin että epäilemällä kylvää jo ne eron siemenet, luottamukseen kun tulee juopa jo siitäkin.
No vaikka sitä, että ap:n kirjoituksista päätellen heillä ei ole avoin suhde. Haluaisitko itse elää valheessa?
Ja vaikka sitä, että miehellä voi olla suhde, josta voi vaikka syntyä lapsia tai ap saada sp-taudin, jos naisia on enemmänkin. Vaikka sitä.
Ja ennen kaikkea sitä, että luottamus on petetty eikä sitä enää ole, mikä on suhteen kantava voima.