Taisin vahingossa saada selville puolisoni mahdollisen syrjähypyn
Tämä syrjähyppy on siis mahdollisesti tapahtunut pari vuotta sitten (tarkistin päiväkirjasta). Tuolloin puolisoni oli menossa viikonlopuksi veljensä mökille. Silloin olin päiväkirjamerkintäni mukaan ihmetellyt muutamaa seikkaa: Sitä, että hän ajoi partansa lähtiessään mökille (hänelle epätyypillistä) ja toiseksi sitä, että palattuaan, hän ei kertonut mitään koko viikonlopusta. Sellaista normaalia rupattelua siitä, millaista oli ollut tai mitä oli puuhattu tai tuumailtu, ei syntynyt.
Eilen sitten olimme ajelemassa kotiin päin autolla ja hän mainitsi, että tämä samainen veli on ollut mökillä koko viikonlopun. Jossain päin Köyliötä, mies sanoi ja lisäsi vielä, että tietää kyllä missä on Köyliö, mutta ei sitä missä mökki sijaitsee. Minä siihen sitten vähän ihmeissäni kysyin, että onko hänen veljellään montakin mökkiä käytössään. Ei kuulemma, sanoi mies, eikä tajunnut kai ollenkaan miksi asiaa kysyin. Minulle siis valkeni heti tästä keskustelusta, että veljen mökillä ei olla oltu muutamaa vuotta aikaisemmin.
Nyt sitten pohdiskelen tätä kaikkea. Meidän avioliittomme on kestänyt tähän mennessä 20 vuotta ja meillä on hyvä yhdessä. Ja minä ihmettelen, miksi minusta ei tunnu oikein miltään. Ei siis kiukkua, ei vihaa, ei katkeruutta ei mustasukkaisuutta, ei mitään. En ole puolisoni kanssa nyt puhunut tästä asiasta vielä ollenkaan, olen miettinyt vain päässäni tätä koko juttua. Muistan vain sen, että kun muutama vuosi sitten tein asiasta päiväkirjamerkinnän, niin silloin vatsani oli solmussa, olin täynnä pahoja aavistuksia ja vaistoni kilkattivat kuin kirkonkellot. Ja nyt, kun ehkä sain selville, että olin tuolloin oikeassa, niin ei tule mitään tunteita. Mitä ihmettä nyt siis? Kohautanko olkapäitä ja jatkan vain kuten tähänkin asti, vai pitääkö asiaa alkaa pöyhimään läpi? Minä en tiedä.
Kommentit (463)
Oletko 100% varma, että kysymys oli veljen mökistä, eikä esim veljen kaverin mökistä?
Täh? Mikset sinä kysynyt, missäs mökillä hän oli muutama vuosi sitten? Ihme porukkaa kerta kaikkiaan. Haudotaan teorioita, kun ei uskalla puhua suoraan. Mikä parisuhde sellainen muka on?
Tää on pakosti niitä vedätysketjuja...
Selvittäisin asian ja hankkisin vedenpitävät todisteet. On selvä, että kysyessä pettäjä kieltää.
Onnistunut mökkireissu eikä mitään tissuttelua, kun ei edes muista käynneensä.
Minun neuvoni on, että älä pöyhi. Pitää osata antaa anteeksi. Hän vaan on rakastunut, tavannut ja lopettanut.
Yksin on niin paha olla, että jos ei muuta huolta ole, niin ole vaan iloinen, että teillä on toisenne. Äläkä jää itse miettimään asiaa.
Juttelet asian halki rauhallisesti miehesi kanssa ja sanot että käy sukupuolitautitestissä ja jos jotain tautia ilmenee, hoitaa asian kuntoon. Eli jos muuten suhde sujuu, en muuta tekisi tai eroaisi.
Itse olisin heti sanonut, että etkös sinä ollutkaan siellä silloin. Miksei asioista voi vaan kysyä suoraan?
Yksi vaihtoehto voisi olla, ettet puhu vielä mitään mökistä. Sano, että "Olen tässä miettinyt yhtä asiaa. Vastaa ihan suoraan. Oletko pettänyt minua?"
Älä kerro mitään, mitä tiedät. Ei mitään yksityiskohtia. Jos hän kieltää, sano "Älä viitsi valehdella, enköhän minä ole näiden vuosien jälkeen ansainnut totuuden?", mutta älä suostu kertomaan mitä tiedät, koska hän väittää sitten jotain muuta eikä ainakaan tunnusta muuta kuin sen, mikä on pakko. Jos ei vieläkään tunnusta, sano "Mieti asiaa" ja lähde omiin touhuihisi tai vaikka lenkille. Ole hiljainen, kunnes hän ottaa asian puheeksi.
Jos hän myöntää, kysy lisää, kysele kaikki, selvitä kuinka paljon hänellä on tunnollaan.
Jos hän kysyy, voitko antaa anteeksi tai loppuuko suhde tähän tms., sano ettet tiedä vielä. Ota ihan rehellinen aikalisä, vaikka luulisit tietäväsi. Jos suhde vain jatkuu, asia on pettäjän mielestä käsitelty eikä sitä enää ole, mutta sinulle se ei ole yhtä helppoa. Sen vuoksi ota se aikalisä ja se on niin pitkä, että olet saanut kaikki vastaukset kysymyksiisi ja olet saanut sulatella asioita rauhassa. Myös mies saa vähän kärvistellä, kun ei tiedä miten käy. Sinulla voi olla ehtoja jatkon suhteen, mieti niitäkin.
T. Samassa tilanteessa ollut
Näin tekisin nyt jälkiviisaana
ap vastaskin omaan kysymykseensä. "ei mitään tunteita" eli eipä ihme jos kumppani on hakenut tunteita toisaalta. :/
Varmaan tässkin "suhteessa on paljon muutakin" eli ap alkanut suhteeseen sosioekonomisen nousun vuoksi....
Ei se välttämättä oettönyt ole vaikka ois ryypänny eripaikassa kun kertoili. Tosin ikävää valehtelua ehkä
Vierailija kirjoitti:
Yksi vaihtoehto voisi olla, ettet puhu vielä mitään mökistä. Sano, että "Olen tässä miettinyt yhtä asiaa. Vastaa ihan suoraan. Oletko pettänyt minua?"
Älä kerro mitään, mitä tiedät. Ei mitään yksityiskohtia. Jos hän kieltää, sano "Älä viitsi valehdella, enköhän minä ole näiden vuosien jälkeen ansainnut totuuden?", mutta älä suostu kertomaan mitä tiedät, koska hän väittää sitten jotain muuta eikä ainakaan tunnusta muuta kuin sen, mikä on pakko. Jos ei vieläkään tunnusta, sano "Mieti asiaa" ja lähde omiin touhuihisi tai vaikka lenkille. Ole hiljainen, kunnes hän ottaa asian puheeksi.
Jos hän myöntää, kysy lisää, kysele kaikki, selvitä kuinka paljon hänellä on tunnollaan.
Jos hän kysyy, voitko antaa anteeksi tai loppuuko suhde tähän tms., sano ettet tiedä vielä. Ota ihan rehellinen aikalisä, vaikka luulisit tietäväsi. Jos suhde vain jatkuu, asia on pettäjän mielestä käsitelty eikä sitä enää ole, mutta sinulle se ei ole yhtä helppoa. Sen vuoksi ota se aikalisä ja se on niin pitkä, että olet saanut kaikki vastaukset kysymyksiisi ja olet saanut sulatella asioita rauhassa. Myös mies saa vähän kärvistellä, kun ei tiedä miten käy. Sinulla voi olla ehtoja jatkon suhteen, mieti niitäkin.
T. Samassa tilanteessa ollut
Näin tekisin nyt jälkiviisaana
Ei kukaan myönnä tuolla tavalla kysyttäessä, ei kukaan!
Pettäjä ei myönnä, mikäli kyselijä vain heittelee ilmaan epäilyksensä ilman yhtään mitään todistetta.
Luuletko ihan tosissasi, että tuolla tekniikalla "oletko pettänyt?" "mieti asiaa", mutta et kerro yhtä ainutta todistetta tueksesi, että pettäjä tunnustaisi???
Voin sanoa, että yksikään ei tunnusta tuollaisesta.
Tunnustus tulee korkeintaan silloin, kun toisella on esittää vedenpitävät todisteet (tyyliin valokuvat tai screenshotit keskusteluista yms.). Tuossa kohtaa jotkut eivät vieläkään tunnusta.
Ja miten sä muka teit toisin aikoinaan vastaavanlaisessa tilanteessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saattanut elää kaksoiselämää jo pitkäänkin. Tai sitten tekee sopivin väliajoin pikku hyppyjä. Hyvä esimerkki siitä, että valehtelijalla pitää olla hyvä muisti.
Haaahaa oispa nautinnollista olla suhteessa jopnkun vainoharhaisen luuskan kaa ja syöttää sille kaikkee ja sit mikään ei johtais mihinkään!!!
Itte piipahdellut reissuhommissa vieraissa 30v aikan satoja kertoja eikä ikinä oo ollu lähelläkään jäädä kiinni. :DDD
Miettikää: Palstan naisettomalle miehelle olisi huippua olla suhteessa luuskan kanssa.
Tuota lähemmäksi naista he eivät tänäkään kesänä pääse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saattanut elää kaksoiselämää jo pitkäänkin. Tai sitten tekee sopivin väliajoin pikku hyppyjä. Hyvä esimerkki siitä, että valehtelijalla pitää olla hyvä muisti.
Haaahaa oispa nautinnollista olla suhteessa jopnkun vainoharhaisen luuskan kaa ja syöttää sille kaikkee ja sit mikään ei johtais mihinkään!!!
Itte piipahdellut reissuhommissa vieraissa 30v aikan satoja kertoja eikä ikinä oo ollu lähelläkään jäädä kiinni. :DDD
Kumppanisi voi tehdä sinulle ihan samaa, ja aavistaa kaiken. Tämä naisen vaisto on kuule tehokas.
Niin minäkin tein aikoinaan, kun selvisi minulle miehen pettäminen. Mulla oli oma suhde, eikä ukko tiennyt tuon taivaallista. Siitäpä sitten hoidin asiani kuntoon, hommasin asunnon ja yhtenä kauniina kevätpäivänä ilmoitin, että se olikin nyt tässä. Enpä ole vielä koskaan nähnyt niin hämmästynyttä ilmettä.
Kysyminen on turhaa, koska pettäjä ei kerro. Se vain varoittaa häntä jatkossa. Tapapettäjä on ovela ja jää kiinni vain kun luulee ettei häntä epäillä. Pistä mies seurantaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vaihtoehto voisi olla, ettet puhu vielä mitään mökistä. Sano, että "Olen tässä miettinyt yhtä asiaa. Vastaa ihan suoraan. Oletko pettänyt minua?"
Älä kerro mitään, mitä tiedät. Ei mitään yksityiskohtia. Jos hän kieltää, sano "Älä viitsi valehdella, enköhän minä ole näiden vuosien jälkeen ansainnut totuuden?", mutta älä suostu kertomaan mitä tiedät, koska hän väittää sitten jotain muuta eikä ainakaan tunnusta muuta kuin sen, mikä on pakko. Jos ei vieläkään tunnusta, sano "Mieti asiaa" ja lähde omiin touhuihisi tai vaikka lenkille. Ole hiljainen, kunnes hän ottaa asian puheeksi.
Jos hän myöntää, kysy lisää, kysele kaikki, selvitä kuinka paljon hänellä on tunnollaan.
Jos hän kysyy, voitko antaa anteeksi tai loppuuko suhde tähän tms., sano ettet tiedä vielä. Ota ihan rehellinen aikalisä, vaikka luulisit tietäväsi. Jos suhde vain jatkuu, asia on pettäjän mielestä käsitelty eikä sitä enää ole, mutta sinulle se ei ole yhtä helppoa. Sen vuoksi ota se aikalisä ja se on niin pitkä, että olet saanut kaikki vastaukset kysymyksiisi ja olet saanut sulatella asioita rauhassa. Myös mies saa vähän kärvistellä, kun ei tiedä miten käy. Sinulla voi olla ehtoja jatkon suhteen, mieti niitäkin.
T. Samassa tilanteessa ollut
Näin tekisin nyt jälkiviisaanaEi kukaan myönnä tuolla tavalla kysyttäessä, ei kukaan!
Pettäjä ei myönnä, mikäli kyselijä vain heittelee ilmaan epäilyksensä ilman yhtään mitään todistetta.
Luuletko ihan tosissasi, että tuolla tekniikalla "oletko pettänyt?" "mieti asiaa", mutta et kerro yhtä ainutta todistetta tueksesi, että pettäjä tunnustaisi???
Voin sanoa, että yksikään ei tunnusta tuollaisesta.
Tunnustus tulee korkeintaan silloin, kun toisella on esittää vedenpitävät todisteet (tyyliin valokuvat tai screenshotit keskusteluista yms.). Tuossa kohtaa jotkut eivät vieläkään tunnusta.
Ja miten sä muka teit toisin aikoinaan vastaavanlaisessa tilanteessa?
Tämä on se mitä ihmiset odottavat toisilta, rehellisyyttä. Pettäjät harvoin myöntävät pettäneensä. Minua neuvottiin ihan samalla tavalla. Ystävä jotenkin odotti puoliso myöntää pettäneensä, jos kysyy. Sama juttu oli pariterapiassa. Terapeutti kysyi minulta, että miksi luulen, ettei vaimo myönnä pettämistä. Sanoin, että menettää erotessaan maineensa kaverien silmissä ja sukulaisten silmissä, unelmien talon unelmapaikalta, ja lapset saa rikkinäisen perheen. Ei ollut varmaan pariterapeutin odottamassa vastaus, kun jäi suu auki vahtaamaan. Kai se odotti, että vastaan ettei vaimo ole sitten ehkä pettänyt ja kaikki vaimon valehtelu onkin vain minun mielikuvitusta. Mulla ei ole todisteita vaimon pettämisestä, mutta kasapäin AP:n miehen suustaan päästämiä samankaltaisia sammakoita.
Yllättävän yleistä tällaiset jutut Porvoossa.
Vierailija kirjoitti:
No minä olen kyllä ollut monilla kaverien/tuttavien mökeillä joiden sijainnista muistan vain ehkä paikkakunnan (kaikista en edes sitä) mutta en lainkaan sen tarkemmin missä ne siellä sijaitsivat.
On aivan eri asia ettei muista missä mökki sijaitsee, kuin että ei tiedä missä mökki sijaitsee. Ja ap:n mies nimenomaan sanoi ettei tiedä mökin sijaintia, eli ei ole siellä ikinä käynytkään.
Miehille tekee hyvää, kun käyvät vieraissa kastamassa kärkeä, silloin tällöin.
Maistuu sitten se oma kultakin paremmalta kotioloissa.
Kannattaa ehkä vaan antaa asian olla, jos se ei enempää häiritse ja suhde tuntuu nyt ihan toimivalta.