Ärsyttääkö muita kun äänikirjat rinnastetaan lukemiseen?

Onhan storytelissä omakustanteitakin varsinkin englanniksi

Vierailija kirjoitti:

Onhan storytelissä omakustanteitakin varsinkin englanniksi

Niin, siksi tuo "Mieleeni ei muistu Suomesta yhtään tapausta - -". Suomessa äänikirjojen tuotanto on hyvin paljon enemmän keskittynyt muutamalle isolle taholle kuin englanninkielisessä maailmassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äänikirjoja en käytä, koska kirjailijat eivät saa niistä kuunteluista reilua osaa.

Riippuu kustantajasta. Voi jopa olla päinvastoin, eli kirjasta maksettu ennakko katsotaan pelkästä painetusta kirjasta saaduksi, ja koska tekijänpalkkiot eivät ylitä sen summaa, kirjailija ei saa sen lisäksi mitään rahaa painetusta kirjasta, kun taas kuunteluista (ja lukuaikapalveluista) saa edes jotakin vähän.

Mistäkö tiedän tämän? Olen itse julkaissut pari (tieto)kirjaa, joita koskee tämä. Sama kahtiajako kuin tässä keskustelussa vallitsee sivumennen sanoen myös kirjailijoiden piirissä; toisten mielestä painettu kirja on jotenkin hienompi ja ainoa oikea. Itse olen eri mieltä, ja pidän kirjojeni kuuntelijoita yhtä lailla niiden lukijoina kuin "varsinaisia" lukijoitakin.

Siihen nähden, että olet julkaissut tietokirjoja (omakustanteita?) löydät yllättävän outoja juttuja ketjusta. 

Mieleeni ei muistu Suomesta yhtään tapausta, jossa omakustanteesta olisi julkaistu äänikirja, ainakaan maksullisissa suoratoistopalveluissa. Äänikirjoja tehdään pääsääntöisesti vain kooltaan tietyn alarajan ylittävien kaupallisten kustantamoiden kirjoista, koska toisin kuin musiikin puolella, suoratoistopalvelut eivät ole kiinnostuneita vain yhdestä tai kahdesta nimikkeestä.

Selvä, kiitos asiallisesta vastauksesta. Tämmöinen on tässä herkässä ketjussa harvinaista.

En herkkyydestä tiedä, mutta jotenkin hellyyttävää tuo joidenkin kuuntelijoiden kiukuttelu, maalitolppien siirtely, alapeukuttelu ja elitismistä jauhaminen. Semmoista suomalaista "mitähän ne minusta ajattelee" -touhua.

Jos itse kuuntelisin enemmän, minua ei kiinnostaisi tippaakaan, mitä muut minun kuuntelemisistani ajattelevat.

Lukekaa ja kuunnelkaa siis. :) 

Lukekaa tai kuunnelkaa mutta muitakin kun niitä Harry Pottereita.

Vierailija kirjoitti:

Oletteko muuten lukeneet Alistair McLeanin kirjaa "Kotkat kuuntelevat"? Varmasti hyvä myös kuunneltuna. :)

Olenpa hyvinkin joskus 70-luvulla. Kirjan luki Carl-Erik Creutz. :)

Tavallaan ymmärrän, että ärsyttää jos kuuntelemista sanotaan lukemiseksi. Mutta näin lukemisesteisenä eli lukihäiriöstä "kärsivänä" voin sanoa, että ärsyttää ihmiset, jotka ärsyyntyvät tämmösistä asioista ja ns. viilaavat pilkkua asiassa, jolla ei ole oikeasti paljoa merkitystä.

Lukihäiriöstäni huolimatta tykkäsin lukea nuorena hirveästi. Sitten opiskelin alaa ja alalle, jossa käytännössä luetaan ja kirjoitetaan työkseen. En jaksa enää lukea vapaa-ajallani kirjoja. Äänikirjat toivat keinon saada se paljon kaipaamani lukuelämys takaisin elämääni. Voin myös samanaikaisesti lukea fyysistä kirjaa, kun kuuntelen lukijan sitä lukevan.

Lukuelämyksestä siinä on itselläni kyse. Se on sama luen minä itse kirjaa tai kuuntelenko sitä (tietysti sujuvampaahan se on kuunnellessa).

Vierailija kirjoitti:

Tavallaan ymmärrän, että ärsyttää jos kuuntelemista sanotaan lukemiseksi. Mutta näin lukemisesteisenä eli lukihäiriöstä "kärsivänä" voin sanoa, että ärsyttää ihmiset, jotka ärsyyntyvät tämmösistä asioista ja ns. viilaavat pilkkua asiassa, jolla ei ole oikeasti paljoa merkitystä.

Lukihäiriöstäni huolimatta tykkäsin lukea nuorena hirveästi. Sitten opiskelin alaa ja alalle, jossa käytännössä luetaan ja kirjoitetaan työkseen. En jaksa enää lukea vapaa-ajallani kirjoja. Äänikirjat toivat keinon saada se paljon kaipaamani lukuelämys takaisin elämääni. Voin myös samanaikaisesti lukea fyysistä kirjaa, kun kuuntelen lukijan sitä lukevan.

Lukuelämyksestä siinä on itselläni kyse. Se on sama luen minä itse kirjaa tai kuuntelenko sitä (tietysti sujuvampaahan se on kuunnellessa).

Kuten aiemminkin on sanottu, ärsyyntyminen tapahtui lähinnä kuulijoiden toimesta.

Itselläni on hieman ristiriitainen suhtautuminen asiaan, koska ensijaisesti itselle kirjan lukeminen on se juttu. Olen kokeillut kuunnella äänikirjoja ja jotkut kirjat soveltuvat siihen paremmin, jotkut huonommin. Lukemalla kirjaa pystyn keskittymään aiheeseen paremmin ja etenemään nopeammin.

En suoralta kädeltä halua tehdä merkittävää eroa näiden kahden tavan välille kuluttaa kirjallisuutta, mutta sen olen omalla kohdalla huomannut, että keskittyminen herpaantuu äänikirjojen kohdalla helposti, ja osa sisällöstä menee silloin ohi tai sitten pitäisi kelailla taaksepäin. Siksi mietinkin monesti, että miten hyvin äänikirjana kirjan kuunnelleet muistavat tai ovat sisäistäneet aihepiirin. Varsinkin jos on siinä samalla vaikka siivoillut tai lenkkeillyt.

Tykkään kuunnella välillä esim. podcasteja tai radio-ohjelmia, mutta niissä aihepiirit ovat yleensä erityyppisiä ja sisältävät dialogia, jolloin sopivat mielestäni paremmin kuunneltavaksi kuin kirjat.

Entä jos lukee kirjaa ja kuuntelee samalla musiikkia? Onko paha juttu?

Vierailija kirjoitti:

Entä jos lukee kirjaa ja kuuntelee samalla musiikkia? Onko paha juttu?

Niin tai ympräillä juoksee viisi mekkaloivaa pikkulasta.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on hieman ristiriitainen suhtautuminen asiaan, koska ensijaisesti itselle kirjan lukeminen on se juttu. Olen kokeillut kuunnella äänikirjoja ja jotkut kirjat soveltuvat siihen paremmin, jotkut huonommin. Lukemalla kirjaa pystyn keskittymään aiheeseen paremmin ja etenemään nopeammin.

En suoralta kädeltä halua tehdä merkittävää eroa näiden kahden tavan välille kuluttaa kirjallisuutta, mutta sen olen omalla kohdalla huomannut, että keskittyminen herpaantuu äänikirjojen kohdalla helposti, ja osa sisällöstä menee silloin ohi tai sitten pitäisi kelailla taaksepäin. Siksi mietinkin monesti, että miten hyvin äänikirjana kirjan kuunnelleet muistavat tai ovat sisäistäneet aihepiirin. Varsinkin jos on siinä samalla vaikka siivoillut tai lenkkeillyt.

Tykkään kuunnella välillä esim. podcasteja tai radio-ohjelmia, mutta niissä aihepiirit ovat yleensä erityyppisiä ja sisältävät dialogia, jolloin sopivat mielestäni paremmin kuunneltavaksi kuin kirjat.

Joo, tää on jännä miten moni kertoo, että kuunteluun on vaikea keskittyä. Mun paras ystäväni sanoo ihan samaa. 

Olisi ihan mielenkiintoista nähdä joku tutkimus siitä miten kuultu ja luettu ihmisten muistiin jää . Onko tästä ehkä joku esim. gradu tehty ?

Enemmänkin ärsyttää se roska, mitä ihmiset nykyään lukevat. Turhien julkkisten elämäkertoja, Alibi-tasoisia tosirikospökäleitä ja muuta huttua.

Kuin seiska-lehtiä, mutta kovilla kansilla.

Itselläni ei ole yhtään äänikirjapalvelua, vaan lainaan luettavani fyysisinä kirjoina kirjastosta, osin ihan periaatteesta. En halua, että kaikki kaupallistuu.

Vierailija kirjoitti:

Ei äänikirjojen kuuntelu ja kuuntelijat ärsytä vaan se että äänikirjojen kuuntelu on markkinointi syistä bräntätty "sivistyneeksi" ja "paremmaksi" vaihtoehdoksi "sivistymättömälle" ja "barbaariselle" fyysisen kirjan lukemisella. Ja sitten on ihmisiä jotka sinisilmäisesti ja naivisti ostavat tämän markkinoihin tuputtaman vastakkain asettelun vaikka se on toksista.

Vierailija kirjoitti:

Enemmänkin ärsyttää se roska, mitä ihmiset nykyään lukevat. Turhien julkkisten elämäkertoja, Alibi-tasoisia tosirikospökäleitä ja muuta huttua.

Kuin seiska-lehtiä, mutta kovilla kansilla.

Juu, näitä huumehörhöjä sekä perlööhvejä ym.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on hieman ristiriitainen suhtautuminen asiaan, koska ensijaisesti itselle kirjan lukeminen on se juttu. Olen kokeillut kuunnella äänikirjoja ja jotkut kirjat soveltuvat siihen paremmin, jotkut huonommin. Lukemalla kirjaa pystyn keskittymään aiheeseen paremmin ja etenemään nopeammin.

En suoralta kädeltä halua tehdä merkittävää eroa näiden kahden tavan välille kuluttaa kirjallisuutta, mutta sen olen omalla kohdalla huomannut, että keskittyminen herpaantuu äänikirjojen kohdalla helposti, ja osa sisällöstä menee silloin ohi tai sitten pitäisi kelailla taaksepäin. Siksi mietinkin monesti, että miten hyvin äänikirjana kirjan kuunnelleet muistavat tai ovat sisäistäneet aihepiirin. Varsinkin jos on siinä samalla vaikka siivoillut tai lenkkeillyt.

Tykkään kuunnella välillä esim. podcasteja tai radio-ohjelmia, mutta niissä aihepiirit ovat yleensä erityyppisiä ja sisältävät dialogia, jolloin sopivat mielestäni paremmin kuunneltavaksi kuin kirjat.

Joo, tää on jännä miten moni kertoo, että kuunteluun on vaikea keskittyä. Mun paras ystäväni sanoo ihan samaa. 

Olisi ihan mielenkiintoista nähdä joku tutkimus siitä miten kuultu ja luettu ihmisten muistiin jää . Onko tästä ehkä joku esim. gradu tehty ?

En tiedä onko asiaa tutkittu, mutta minun kokemukseni on sama kuin tuon edellisen lainauksen henkilöllä. Olenkin päättänyt, että voin kuunnella äänikirjana vain "huonoja" kirjoja tai sellaisia kirjoja, jotka olen lukenut jo aiemmin. En pääse samaan tarinan imuun vain kuuntelemalla, ja toki kuunteleminen on hirveän hidasta itse lukemiseen verrattuna. Olisi kamalaa, jos joku oikein jännittävä kirja menisi hukkaan, kun vahingossa kuuntelisin sen suoraan äänikirjana. Minulle sopii siis paremmin paperisen kirjan lukeminen kuin äänikirjan kuuntelu. Tästä huolimatta minua ei erityisemmin kiinnosta, mitä ihmiset omalla ajallaan tekevät, että jotenkin tuomitsisin äänikirjojen kuuntelua vs. lukemista. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on hieman ristiriitainen suhtautuminen asiaan, koska ensijaisesti itselle kirjan lukeminen on se juttu. Olen kokeillut kuunnella äänikirjoja ja jotkut kirjat soveltuvat siihen paremmin, jotkut huonommin. Lukemalla kirjaa pystyn keskittymään aiheeseen paremmin ja etenemään nopeammin.

En suoralta kädeltä halua tehdä merkittävää eroa näiden kahden tavan välille kuluttaa kirjallisuutta, mutta sen olen omalla kohdalla huomannut, että keskittyminen herpaantuu äänikirjojen kohdalla helposti, ja osa sisällöstä menee silloin ohi tai sitten pitäisi kelailla taaksepäin. Siksi mietinkin monesti, että miten hyvin äänikirjana kirjan kuunnelleet muistavat tai ovat sisäistäneet aihepiirin. Varsinkin jos on siinä samalla vaikka siivoillut tai lenkkeillyt.

Tykkään kuunnella välillä esim. podcasteja tai radio-ohjelmia, mutta niissä aihepiirit ovat yleensä erityyppisiä ja sisältävät dialogia, jolloin sopivat mielestäni paremmin kuunneltavaksi kuin kirjat.

Joo, tää on jännä miten moni kertoo, että kuunteluun on vaikea keskittyä. Mun paras ystäväni sanoo ihan samaa. 

Olisi ihan mielenkiintoista nähdä joku tutkimus siitä miten kuultu ja luettu ihmisten muistiin jää . Onko tästä ehkä joku esim. gradu tehty ?

En tiedä, mutta sen tiedän, että monet syntymästään saakka sokeat tai näkövammaiset osaavat keskittyä kuuntelemaan ja painavat kuulemansa perusteella asioita muistiinsa. Jos – ja kun – ei ole mitään lunttilappua käytettävissä, hyvästä muistista ja hyvästä kuuntelukyvystä on hyötyä, ja se on suorastaan välttämättömyys monissa tilanteissa.

Kun aloitin koulunkäynnin 70-luvun puolivälissä,

opin tietysti lukemaan. Mutta koska pistekirjoitukselle tuotettua materiaalia oli melko vähän, jos verrataan tavalliseen painettuun tekstiin, ja koska pistekirjoituksen tuottaminen oli hidasta silloin käytössä olleella tekniikalla, merkittävä osa koulukirjoista oli äänikirjoina. Ainakin historian, maantiedon, biologian, uskonnon jne. kirjat olivat äänikirjoina. Matematiikka ja kielten kirjat olivat tietysti pisteillä; eihän sellaisia sentään voi kuuntelemalla opiskella.

No, tästä kaikesta tietysti seurasi, että asioita piti muistaa kuulemansa perusteella. Ei ollut muita vaihtoehtoja. Niinpä äänikirjojen kuunteleminen oli luonnostaan sellaista, että siihen keskittyi ja asiat jäivät mieleen. Niin se toimii nykyäänkin. Pystyn aivan hyvin kuuntelemaan romaaneja ja muita kirjoja ja keskittymään hommaan. Tosin nykyään luen enemmän e-kirjoja. Niitä voi kuunnella puhesyntikalla (onko silloin kyseessä äänikirja?) tai lukea pistenäytöltä pistekirjoituksella.

Luulen, etteivät ihmiset osaa hyödyntää kuultua tietoa kovin hyvin noin keskimäärin. Tietenkin aina on poikkeuksia, mutta varmaan 99 prosenttia uskoo vain sen, minkä he näkevät kuvasta tai muualta. Jos esim. olisi tilanne, että ruudulla näkyvässä tekstissä ilmoitettaisiin, että lähtö tapahtuu klo 16.45, ja samaan aikaan kaiuttimista kuuluisi ihmisen lausuma ilmoitus, että näkemässänne kuvassa on virhe; lähtö tapahtuu klo 15.45, niin todennäköisesti melkein kaikki olisivat edelleen siinä käsityksessä, että klo 16.45 lähdetään. Visuaalisuus on niin hallitseva asia, että sitä on vaikea kumota.

Tämän vuoksi varmaan monet eivät kykene keskittymään äänikirjoihin, eivät ainakaan niin, että he kuuntelisivat kaikessa rauhassa, tekemättä samaan aikaan mitään muuta. Äänikirja on vain taustalla, jotta rutiinityöt sujuisivat leppoisammin.

Ei kai sillä väliä, minkä aistin kautta kirjan tieto menee aivoihin? Jostain syystä oikeampana pidetään sitä, että se menee silmien kautta. Kuitenkin tutkitusti ihminen oppii asian paremmin kun hän yhdistää kaksi asiaa yhteen, kuten kuuntelemisen ja neulomisen.

Itse kuuntelen youtube-videoita iltaisin nukahtaessa, eli en katsele sitä höpöttäjän naamaa vaan kuuntelen pelkästään. Onko sekin sitten lukemista, hömpän lukemista ehkä? Entä jos aihe on kuitenkin tieteellinen? Entäs kun siirryn katsomaan silmilläni, sitten se on videon katselua, jota usein pidetään paheena?

Ongelmansa kullakin jos pitää äänikirjan "lukemisesta" ottaa kierroksia...

1st world problems.

Vierailija kirjoitti:

Ei kai sillä väliä, minkä aistin kautta kirjan tieto menee aivoihin? Jostain syystä oikeampana pidetään sitä, että se menee silmien kautta. Kuitenkin tutkitusti ihminen oppii asian paremmin kun hän yhdistää kaksi asiaa yhteen, kuten kuuntelemisen ja neulomisen.

Luulen, että se on parempi mielikuvitukselle, että "äänet" lukemiselle tulee omasta takaa. Itse en tykkää kuuntelusta, koska puheen rytmi on liian hidas ja lukeminen sujuu nopeammin.